Eivätkö ihmiset oikeasti asuntokaupoilla tajunneet, että myyntihinta ja velaton hinta eivät välttämättä ole sama asia?
Taas Hesari uutisoi siitä, miten suuri yllätys ja hirveä järkytys ihmiselle on ollut, kun uuden rakennuksen taloyhtiölainaa pitää ryhtyä lyhentämään.
Eivätkö ihmiset oikeasti tajunneet, että jos myyntihinta on jotain 100 000 euroa ja velaton hinta sellaiset 500 000 euroa, niin asunto on pääosin vain velkaa? Jota täytyy ryhtyä lyhentämään jossain vaiheessa, ne lyhennysvapaat ku eivät ikuisesti kestä.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä ei ollut ongelma 2000 luvun alussa jolloin ostin ekan asunnon, missä iso rahoitusvastike. Sen jälkeen ostanut useamman. Myin pois osan, kun alkoi tuntua, että korot alkavat nousta.
Koska jos oikein muistan, niin lakimuutos, joka salli jopa 80% rakentamisen aikaiset taloyhtiölainat, tuli voimaan vasta joskus 10 vuotta sitten. Eli 2000-luvun alussa ei ollut mahdollista rakennuttajan rakentaa taloja tuollaisella lainalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhaa spekulointia, jos on asuntolainaakin otettu asuntoon. Pankki kyllä on tsekannut että maksukyky riittää. Eri asia jos on ostanut tuon 100k käteisellä ja sitten yksinään allekirjoittanut sopimuksen.
Tässä oli puhe heistä, jotka ostavat uuden ja asunnon ja maksavat myyntihetkellä vain pienen osan.
Taloyhtiöllä on velkaa uusista asunnosta rakennusyhtiölle. Taloyhtiö maksaa velkaa pois koko ajan. Asukkaat lyhentävät omaa osuuttaan tästä velasta taloyhtiölle joka kuukausi rahoitusvastikkeen muodossa. Lisäksi asukkaat maksavat hoitovastiketta (talon siivous, jätteiden poiskuljetus, huoltomiehen palvelut) Hoitovastike on yleensä kohtuullinen. Kun ihmisiä pelotti ostaa kallis uusi asunto, mahdollisia ostajia houkuteltiin sillä, että alussa ei tarvitse maksaa rahoitusvastiketta. Luin itse iloisena yhtä esitettä joku vuosi sitten. Vasta luettuani tiedot monta kertaa tajusin kuinka isot asumiskulut talossa olisi. Hoitovastike, sen päälle tontin vuokra ja kaiken kukkuraksi hyvin suuri rahoitusvastike. Voin jotenkin ymmärtää, että asia on ollut epäselvä joillekin. On ollut paha virhe luvata lyhennysvapaata heti alkuun.
Paitsi ettei se mikään virhe ole ollut, vaan tietoista markkinointitaktiikkaa. Markkinoinnin ja myynnin yksi perusjutuista on se, että psykologisesti kirpaisee enemmän jos joutuu heti maksamaan ostetun tuotteen hinnan. Jos maksua taas lykätään tulevaisuuteen, eli "osta nyt, maksa myöhemmin" niin ihmisen psykologia toimii niin, että silloin on paljon helpompi tehdä ostopäätös kun maksua voi lykätä tulevaisuuteen. Tähän perustuvat esimerkiksi osamaksut.
Taloyhtiön laina saa uudisasunnon myyntihinnan näyttämään edulliselta ja osakkaan henkilökohtainen velka pienemmältä.
Uudisasunto voi olla taloyhtiölainarahoitteinen, jolloin asunto-osakeyhtiö (taloyhtiö) ottaa vastakseen lainasta, joka jakautuu osakkeen omistajille osakemäärien ja asuinhuoneiston neliöiden mukaisesti.
Taloyhtiölaina-rahoitusmallissa myyntihinta vaikuttaa edulliselta, koska suurin osa asunnon velattomasta hinnasta rahoitetaan taloyhtiölainalla. Suuri asuntokohtainen velkaosuus saa asunnon kauppahinnan näyttämään alhaiselta.
https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/asuminen/uudisasunnot/uudisasuntojen…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne rahoituslainan ehdot on joskus myynti-ilmoituksissa kirjoitettu todella hämäävästi. Kerrankin katselin yhtä asuntoa, ja mietin, että se voisi olla ihan hyvä ostos, kun rahoitusvastike oli kohtuullinen. Sitten kun tarkemmin luin pikkupränttiä, niin sielläpä sitten mainittiinkin (ei siinä rahoitusvastike-kohdassa, vaan ihan muualla), että rahoitusvastike nousee kahden vuoden asumisen jälkeen. Ja se nousu oli todella huima.
Siinä ilmoituksessa oikeasti oli rahoitusvastike-kohdassa pelkästään se kahden ensimmäisen vuoden (matalampi) rahoitusvastike, se lopullinen rahoitusvastike piti ilmoituksesta etsiä ihan erikseen.
Mutta jos asuntokauppoihin asti päätyy, niin kai nämä asiat on käyty viimeistään myyntitilaisuudessa läpi???
Piti etsiä esimerkiksi saman rakennusfirman joku asunto
https://rakennusteho.fi/kohde/madetojanaukio-iii-oulu/asunto/d155-kerro…
"Myyntihinta: 63 900 €
Velaton hinta: 159 800 €
Rahoitus
Rahoitusmalli: RS
Hoitovastikearvio: 124,50 €/kk
Yhtiölainaosuus: 95 900 €
Rahoitusvastikearvio: *169,74 €
* Rahoitusvastikearvio:
Koron osuus, rahoitusvastike tulee nousemaan, kun lyhennykset alkavat.
Vastikearviot ovat taloussuunnitelman laatimishetken mukaisia arvioita, vastikkeet tulevat tarkistettavaksi valmistumisen jälkeisessä yhtiökokouksessa."
------------------
Jos tällä tasolla siis esitetään asiaa myynti-ilmoituksessa, voi joku mennä lankaan.
Siltikin jaksan ihmetellä, että miten ei soi kellot kk-maksujen tasosta, kun kohde maksaa velattomana kuitenkin sen 220 t.
Täh? Lukutaidossa vikaa?
"Velaton hinta: 159 800 €"
Minäkään en tajua mikä tuossa on harhaanjohtavaa? Ihan selvästihän tuossa sanotaan mikä on velaton hinta. Vai eivätkö ihmiset ole tajunneet mitä velaton hinta ja myyntihinta tarkoittavat?
Rahoitusvastikearvio, jolla ihan selkeästi harhautetaan kuvittelemaan kuluja todellisuutta pienemmiksi.
Rahoitusvastikearvio on laskettu reilun kahden prosentin korolla. Jos yhtiölainankorko nousee viiteen prosenttiin, niin todellinen rahoitusvastikkeen korko pelkästään on n. 400 €. Siihen sitten rahoitusvastikkeen lyhennykset päälle.
Vierailija kirjoitti:
Ne rahoituslainan ehdot on joskus myynti-ilmoituksissa kirjoitettu todella hämäävästi. Kerrankin katselin yhtä asuntoa, ja mietin, että se voisi olla ihan hyvä ostos, kun rahoitusvastike oli kohtuullinen. Sitten kun tarkemmin luin pikkupränttiä, niin sielläpä sitten mainittiinkin (ei siinä rahoitusvastike-kohdassa, vaan ihan muualla), että rahoitusvastike nousee kahden vuoden asumisen jälkeen. Ja se nousu oli todella huima.
Siinä ilmoituksessa oikeasti oli rahoitusvastike-kohdassa pelkästään se kahden ensimmäisen vuoden (matalampi) rahoitusvastike, se lopullinen rahoitusvastike piti ilmoituksesta etsiä ihan erikseen.
Mutta jos asuntokauppoihin asti päätyy, niin kai nämä asiat on käyty viimeistään myyntitilaisuudessa läpi???
Paskat ole. Olette vain osaamattomia. Jo perssilmälläkin pitäs nähdä että jos (taloyhtiö)velkaa on 400000 ja rahoitusvastike on pari sataa että tuossa on vain korot mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne rahoituslainan ehdot on joskus myynti-ilmoituksissa kirjoitettu todella hämäävästi. Kerrankin katselin yhtä asuntoa, ja mietin, että se voisi olla ihan hyvä ostos, kun rahoitusvastike oli kohtuullinen. Sitten kun tarkemmin luin pikkupränttiä, niin sielläpä sitten mainittiinkin (ei siinä rahoitusvastike-kohdassa, vaan ihan muualla), että rahoitusvastike nousee kahden vuoden asumisen jälkeen. Ja se nousu oli todella huima.
Siinä ilmoituksessa oikeasti oli rahoitusvastike-kohdassa pelkästään se kahden ensimmäisen vuoden (matalampi) rahoitusvastike, se lopullinen rahoitusvastike piti ilmoituksesta etsiä ihan erikseen.
Mutta jos asuntokauppoihin asti päätyy, niin kai nämä asiat on käyty viimeistään myyntitilaisuudessa läpi???
Paskat ole. Olette vain osaamattomia. Jo perssilmälläkin pitäs nähdä että jos (taloyhtiö)velkaa on 400000 ja rahoitusvastike on pari sataa että tuossa on vain korot mukana.
Olen eri kuin jolle vastasit mutta jostain syystä ainakin median mukaan nyt ollaan tilanteessa (joka vain pahenee syksyllä ja siitä eteenpäin), että on iso määrä ihmisiä jotka ovat kusessa kun eivät ole tajunneet että se rahoitusvastike tulee nousemaan kun taloyhtiölainan lyhennysvapaat loppuvat ja korot nousevat. En tiedä miten nämä ihmiset ovat tuohon tilanteeseen päätyneet mutta ilmeisesti heitä on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Linkatussa jutussa viitataan aiempaan juttuun, johon kiinnitin huomiota jo sen ilmestyessä. Sinkkuna elävä haastateltu oli ostanut yli 400 000 euron asunnon 3 000 - 4 500 euron kuukausituloilla. Edellisen asunnon myynnistä hän oli saanut tuloja niin, että uuteen asuntoon oli velkaa 270 000 e. Minun on täysin mahdoton ymmärtää, miten tuon kokoisilla tuloilla voi mitenkään kuvitella pystyvänsä maksamaan noin suurta lainaa. Ymmärrän, että Helsingissä asunnot ovat kalliita, mutta jos rahat eivät riitä kaksioon, ostetaan yksiö tai asutaan vuokralla. En uskaltaisi ikinä ottaa tuollaista riskiä, mutta ehkäpä pääkaupunkiseudulla asuessa hämärtyy käsitys siitä, millaiset asumiskulut ovat normaalit. Viime vuosien holtiton asuntolainojen myöntäminen johtanee samaan kuin valuuttalainat 1980-luvun lopussa.
Miten pankki on myöntänyt lainan tuohon summaan noilla tuloilla?
Juttuhan on juuri siinä, että kun kyseessä on taloyhtiölaina, niin se ei kuulu pankille eikä sitä stressitestata. Eli toisin sanoen, pankki nimenomaan ei ole myöntänyt tuota lainaa.
Kyllä suurin osa taloyhtiölainoista on pankkilainoja, joissa on vakuutena taloyhtiön omistama kiinteistö. Eivät rakennusyhtiöt todellakaan rahoita itse kohteitaan. Jos rahoittaisivat niin ne eivät todennäköisesti olisi nostaneet korkoja muun maailman mukana, sillä se ei olisi niiden edun mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Linkatussa jutussa viitataan aiempaan juttuun, johon kiinnitin huomiota jo sen ilmestyessä. Sinkkuna elävä haastateltu oli ostanut yli 400 000 euron asunnon 3 000 - 4 500 euron kuukausituloilla. Edellisen asunnon myynnistä hän oli saanut tuloja niin, että uuteen asuntoon oli velkaa 270 000 e. Minun on täysin mahdoton ymmärtää, miten tuon kokoisilla tuloilla voi mitenkään kuvitella pystyvänsä maksamaan noin suurta lainaa. Ymmärrän, että Helsingissä asunnot ovat kalliita, mutta jos rahat eivät riitä kaksioon, ostetaan yksiö tai asutaan vuokralla. En uskaltaisi ikinä ottaa tuollaista riskiä, mutta ehkäpä pääkaupunkiseudulla asuessa hämärtyy käsitys siitä, millaiset asumiskulut ovat normaalit. Viime vuosien holtiton asuntolainojen myöntäminen johtanee samaan kuin valuuttalainat 1980-luvun lopussa.
Miten pankki on myöntänyt lainan tuohon summaan noilla tuloilla?
Siinä jutussahan sanottiin että jos ei ota pankista lainaa, kun sulla on maksaa se käsiraha, ja velkaosuus on tätä taloyhtiölainaa, niin kukaan ei kysele maksukyvyn perään. Pankki ei ole silloin osallisena lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Linkatussa jutussa viitataan aiempaan juttuun, johon kiinnitin huomiota jo sen ilmestyessä. Sinkkuna elävä haastateltu oli ostanut yli 400 000 euron asunnon 3 000 - 4 500 euron kuukausituloilla. Edellisen asunnon myynnistä hän oli saanut tuloja niin, että uuteen asuntoon oli velkaa 270 000 e. Minun on täysin mahdoton ymmärtää, miten tuon kokoisilla tuloilla voi mitenkään kuvitella pystyvänsä maksamaan noin suurta lainaa. Ymmärrän, että Helsingissä asunnot ovat kalliita, mutta jos rahat eivät riitä kaksioon, ostetaan yksiö tai asutaan vuokralla. En uskaltaisi ikinä ottaa tuollaista riskiä, mutta ehkäpä pääkaupunkiseudulla asuessa hämärtyy käsitys siitä, millaiset asumiskulut ovat normaalit. Viime vuosien holtiton asuntolainojen myöntäminen johtanee samaan kuin valuuttalainat 1980-luvun lopussa.
Miten pankki on myöntänyt lainan tuohon summaan noilla tuloilla?
Juttuhan on juuri siinä, että kun kyseessä on taloyhtiölaina, niin se ei kuulu pankille eikä sitä stressitestata. Eli toisin sanoen, pankki nimenomaan ei ole myöntänyt tuota lainaa.
Kyllä suurin osa taloyhtiölainoista on pankkilainoja, joissa on vakuutena taloyhtiön omistama kiinteistö. Eivät rakennusyhtiöt todellakaan rahoita itse kohteitaan. Jos rahoittaisivat niin ne eivät todennäköisesti olisi nostaneet korkoja muun maailman mukana, sillä se ei olisi niiden edun mukaista.
Ymmärrä ny, että yksittäinen asunnonostaja maksaa taloyhtiölle sitä lainaa joka ei ole hänen henk. koht pankkilainaa. Ja tätä ei stressitestata.
Täälläkään ei näköjään osa ymmärrä mitä tuo taloyhtiölaina tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, et usko miten vajaalla älyllä yllättävän moni säilyy elossa.
Ja sikiää. Tyhmyys on lisääntymisen edellytys, mikä alkaa näkyä.
Jotkut ehkä ajattelivat myyvänsä heti kahden vuoden jälkeen, mutta enää se ei niin helposti onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä peruskoulun pitäisi opettaa myös näitä elämän tosiasioita. Muistan, että olen opiskellut kymmeniä tunteja jotain muinaisen Rooman valtakunnan syntyä ja tuhoa. Taloustaitoja opetettiin tasan nolla tuntia.
Onneksi sitten myöhemmissä opinnoissa opin jotain hyödyllistäkin, ja sain töitä.
Tai sitten et kuunnellut tunnilla. Yhteiskuntaoppiin kuuluu myös taloustaitoa ja autoin paljon tytärtäni niissä tehtävissä. Aika monipuolisesti tuli useita arjen talousasioita.
Eivät tajunneet kun eivät täällä tajua eroa tasalyhennyksen ja tasaerän välillä :D. Jos johonkin voi luottaa niin ihmisten tyhmyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa taisi älykkyys kehittyä jonnekin vuoden 1975 tienoille ja sitten alkoi alamäki. Nyt on alamäen porukka asunto-ostoksilla.
1990-luvun laman leikkaukset realisoituvat, ehkä ihmisistä olisi kannattanut pitää huolta, jotta lapsista jaksaa pitää huolta ja työelämä olisi jotain muuta kuin leikkauksia ja "tehostamista".
Moni luulee, että omasta maksetusta asunnosta ei tarvitse maksaa mitään kuluja. Yksi ihmetteli, että miksi taloyhtiö ei maksa lämmitystä. Maksaahan se, mutta me maksetaan taloyhtiölle 530 e joka kuukausi. Sama henkilö kertoi, että omassa asunnossa ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa. On se niin väärin.. Luoja armahtakoot myös niitä, joille on lusikalla annettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne rahoituslainan ehdot on joskus myynti-ilmoituksissa kirjoitettu todella hämäävästi. Kerrankin katselin yhtä asuntoa, ja mietin, että se voisi olla ihan hyvä ostos, kun rahoitusvastike oli kohtuullinen. Sitten kun tarkemmin luin pikkupränttiä, niin sielläpä sitten mainittiinkin (ei siinä rahoitusvastike-kohdassa, vaan ihan muualla), että rahoitusvastike nousee kahden vuoden asumisen jälkeen. Ja se nousu oli todella huima.
Siinä ilmoituksessa oikeasti oli rahoitusvastike-kohdassa pelkästään se kahden ensimmäisen vuoden (matalampi) rahoitusvastike, se lopullinen rahoitusvastike piti ilmoituksesta etsiä ihan erikseen.
Mutta jos asuntokauppoihin asti päätyy, niin kai nämä asiat on käyty viimeistään myyntitilaisuudessa läpi???
Piti etsiä esimerkiksi saman rakennusfirman joku asunto
https://rakennusteho.fi/kohde/madetojanaukio-iii-oulu/asunto/d155-kerro…
"Myyntihinta: 63 900 €
Velaton hinta: 159 800 €
Rahoitus
Rahoitusmalli: RS
Hoitovastikearvio: 124,50 €/kk
Yhtiölainaosuus: 95 900 €
Rahoitusvastikearvio: *169,74 €
* Rahoitusvastikearvio:
Koron osuus, rahoitusvastike tulee nousemaan, kun lyhennykset alkavat.
Vastikearviot ovat taloussuunnitelman laatimishetken mukaisia arvioita, vastikkeet tulevat tarkistettavaksi valmistumisen jälkeisessä yhtiökokouksessa."
------------------
Jos tällä tasolla siis esitetään asiaa myynti-ilmoituksessa, voi joku mennä lankaan.
Siltikin jaksan ihmetellä, että miten ei soi kellot kk-maksujen tasosta, kun kohde maksaa velattomana kuitenkin sen 220 t.
Täh? Lukutaidossa vikaa?
"Velaton hinta: 159 800 €"
Minäkään en tajua mikä tuossa on harhaanjohtavaa? Ihan selvästihän tuossa sanotaan mikä on velaton hinta. Vai eivätkö ihmiset ole tajunneet mitä velaton hinta ja myyntihinta tarkoittavat?
Rahoitusvastikearvio, jolla ihan selkeästi harhautetaan kuvittelemaan kuluja todellisuutta pienemmiksi.
Tossa ei välttämättä joku hiffaa että miten paljon alussa 169e oleva rahoitusvastike nousee, vaikka noususta mainittu. Saattaa nousta vaikka 500 euroon. Se on iso lisä mahd lainan ja hoitovastikkeen lisäksi, vielä kun korotkin ovat nyt nousseet. Pitäisi nuo firmat velvoittaa laittamaan arvio maksusta myös parin ensimmäisen vuoden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne rahoituslainan ehdot on joskus myynti-ilmoituksissa kirjoitettu todella hämäävästi. Kerrankin katselin yhtä asuntoa, ja mietin, että se voisi olla ihan hyvä ostos, kun rahoitusvastike oli kohtuullinen. Sitten kun tarkemmin luin pikkupränttiä, niin sielläpä sitten mainittiinkin (ei siinä rahoitusvastike-kohdassa, vaan ihan muualla), että rahoitusvastike nousee kahden vuoden asumisen jälkeen. Ja se nousu oli todella huima.
Siinä ilmoituksessa oikeasti oli rahoitusvastike-kohdassa pelkästään se kahden ensimmäisen vuoden (matalampi) rahoitusvastike, se lopullinen rahoitusvastike piti ilmoituksesta etsiä ihan erikseen.
Mutta jos asuntokauppoihin asti päätyy, niin kai nämä asiat on käyty viimeistään myyntitilaisuudessa läpi???
Piti etsiä esimerkiksi saman rakennusfirman joku asunto
https://rakennusteho.fi/kohde/madetojanaukio-iii-oulu/asunto/d155-kerro…
"Myyntihinta: 63 900 €
Velaton hinta: 159 800 €
Rahoitus
Rahoitusmalli: RS
Hoitovastikearvio: 124,50 €/kk
Yhtiölainaosuus: 95 900 €
Rahoitusvastikearvio: *169,74 €
* Rahoitusvastikearvio:
Koron osuus, rahoitusvastike tulee nousemaan, kun lyhennykset alkavat.
Vastikearviot ovat taloussuunnitelman laatimishetken mukaisia arvioita, vastikkeet tulevat tarkistettavaksi valmistumisen jälkeisessä yhtiökokouksessa."
------------------
Jos tällä tasolla siis esitetään asiaa myynti-ilmoituksessa, voi joku mennä lankaan.
Minusta tuo on erittäin selkeästi ilmaistu, joten miten tuo olisi pitänyt kertoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa taisi älykkyys kehittyä jonnekin vuoden 1975 tienoille ja sitten alkoi alamäki. Nyt on alamäen porukka asunto-ostoksilla.
1990-luvun laman leikkaukset realisoituvat, ehkä ihmisistä olisi kannattanut pitää huolta, jotta lapsista jaksaa pitää huolta ja työelämä olisi jotain muuta kuin leikkauksia ja "tehostamista".
Mitä huolenpitoa olisi tarvittu? Lisää rahaa? Koko ajan hoetaan, että tarvitaan tukea ja apua, mutta kun kysyy tarkennusta, niin sanotaan, että lisää rahaa, että köyhilläkin on sama kuin rikkailla, paitsi tietty ei ole tarvetta sille työlle.
Yhtiö on erillinen oikeushenkilö, voi sillä olla itsenäistä velkaa.