Mies alkoi kakomaan yhteenmuuttoa, kun ehdotin yhteistä käyttötiliä ja kulut tulojen mukaan
Onkohan jotain salattavaa, mihin käyttää rahaa vai mistä voisi johtua? Ollaan kuitenkin seurusteltu 2 vuotta ja suhde vakava. Tähän asti kumpikin maksanut omat kulunsa.
Kommentit (1002)
Jos maksuhäiriöin3n ostaa leivoksen tai yhden topin liikaa lapselle.
"Nonii ei ihmekään että et voi säästää ja et voi maksaa 700€ yllärilaskua tuosta vaan." Ei mitään perus taloustaitoja osata!
Jos ei osta mitään turhaa (on samat tulot kun maksuhäiriömerkinnän omaavalla) ja sanoo, että ei voi maksaa tuota isoa laskua, koska tulot pienet, kaikki ok. Onhan se ymmärrettävää.
Maksuhäiriömerkintä! Johan se kertoo kaiken.
En oikeen ymmärrä, miksi kaikesta pitää tehdä jotenkin niin vaikeeta aina. Jos yhdessä ollaan, yhdessä maksellaan, mutta ei meillä ainakaan lasketa koskaan tasan 50/50 paitsi asuntolaina. Esim. minä maksan enemmän ruokakuluja, koska tykkään tehdä hyvää ja kunnollista ruokaa, mies eläisi pelkällä hernekeitolla ja pakastepitsoilla, jos siitä kiinni olisi. Toki se tuo kaupasta omilla rahoillaan sen mitä pyydän, mukisematta, koska se tykkää syödä sitä mun tekemää hyvää ruokaa. Muut asumiskulut menee suht tasan, minä makselen omasta tahdosta enemmän, koska tienaan melkein tuplat mieheen verrattuna ja ei meillä olisi varaa tällaiseen elintasoon, jos tasan puoliksi makseltaisiin. Ainoa yhteinen tili on tosiaan tuo asuntolainatili, mutta sinne ei kumpikaan laita koskaan enempää kuin sen kuun lainaosuuden. En todellakaan haluaisi mitään yhteistä tiliä, jonne molemmat laittaisi tasan saman summan rahaa, josta sitten makseltaisiin elämisen menoja. Eihän se olisi reilua miestäni kohtaan, jos ns. mun vaatiman elintason ylläpitäminen pitäisi maksaa puoliksi.
Me ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta. Yhteistä tiliä ei ole tarvittu, mutta yhteiset tahat on. Mies on maksanut meillä kaikki lainat, aina. Eli talolainat ja autot ja nykyisen remonttilainan. Tämä siksi, että hänellä on ollut pitkään jo vakituinen työ ja säännölliset tulot, minulla ei.
Minä olen aina maksanut enemmän lasten kuluja. Oikeastaan kaikki lasten vaatteet vauvasta aikuiseksi, suuren osan harrastuksista jne. Muut laskut ja ruoka ollaan sitten makseltu miten milloinkin. Ja jos toiselta raha on loppunut, toinen on antanut lisää.
Rento tapa, en vaihtaisi.
Mies yritti aluksi vaatia, että maksettaisi yhteiset asiat puoliksi. En mä halua asua niin ahtaasti huonolla seudulla. Tajusi se kyllä sitten, että maksan mieluummin enemmän ja elämme yhdessä kummallekin sopivaa elintasoa.
Kannattaa puhua ihan summista, paljonko yhteiset kulut olisi ja paljonko kumpikin on valmis niihin laittamaan. Olisihan se hyvä puhua myös niistä omista kuluista, esim. harrastukset ja muut vastuut.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta. Yhteistä tiliä ei ole tarvittu, mutta yhteiset tahat on. Mies on maksanut meillä kaikki lainat, aina. Eli talolainat ja autot ja nykyisen remonttilainan. Tämä siksi, että hänellä on ollut pitkään jo vakituinen työ ja säännölliset tulot, minulla ei.
Minä olen aina maksanut enemmän lasten kuluja. Oikeastaan kaikki lasten vaatteet vauvasta aikuiseksi, suuren osan harrastuksista jne. Muut laskut ja ruoka ollaan sitten makseltu miten milloinkin. Ja jos toiselta raha on loppunut, toinen on antanut lisää.
Rento tapa, en vaihtaisi.
Käykö tuossa niin, että eron myötä kaikki omaisuus jää miehelle ja sinun rahat on menneet kulutukseen? Naisilla aika tavallinen tarina - niin rentoa kuin se onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta. Yhteistä tiliä ei ole tarvittu, mutta yhteiset tahat on. Mies on maksanut meillä kaikki lainat, aina. Eli talolainat ja autot ja nykyisen remonttilainan. Tämä siksi, että hänellä on ollut pitkään jo vakituinen työ ja säännölliset tulot, minulla ei.
Minä olen aina maksanut enemmän lasten kuluja. Oikeastaan kaikki lasten vaatteet vauvasta aikuiseksi, suuren osan harrastuksista jne. Muut laskut ja ruoka ollaan sitten makseltu miten milloinkin. Ja jos toiselta raha on loppunut, toinen on antanut lisää.
Rento tapa, en vaihtaisi.
Käykö tuossa niin, että eron myötä kaikki omaisuus jää miehelle ja sinun rahat on menneet kulutukseen? Naisilla aika tavallinen tarina - niin rentoa kuin se onkin.
Näinhän siinä yleensä käy. Mikä on, että naiset eivät opi? Itsekin tunnen kaksikin naista, jotka ovat tuohon suostuneet. Ja mies hykertelee, kun varallisuus kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä et nyt ap ymmärrä jutun juonta. Yhteen muuttaessa miehen tuloilla maksetaan lainaa ja uutta autoa, sinun tuloillasi kaikki juoksevat kulut. Jossain siinä 10-15v päästä mies etsii itselleen nuoremman naisen ja sinä voitkin lähteä tyhjin käsin. Talohan on miehen nimissä, kuten toki autokin. 😀
No miksi tmä nainen ei maksa puolia lainoista osta 50 % talosta?
Toinen vaihtoehtonon nainen muuttaa pois ja maksaa 750 vuokraa yksiötä ja myös ne juoksevat kulut.
Mies ei välttämättä suostu siihen, että laina maksettaisiin puoliksi. Kiertää sen sanomalla, että kulut puoliksi... Moni nuori nainen lankeaa tähän ansaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se niin yleensä mene, että nainen maksaa kotiin liittyvät asiat ja mies muut?
Eli nainen maksaa lainat, sähköt, puhelinlaskut, vakuutukset, ruoat, lasten vaatteet ja harrastukset, kodin rempat ym.
Mies maksaa oman autonsa ja harrastusvälineensä.
Ja kuka maksaa asuntolainst ja remontit?
Secon jännä kun alaluikan naisten mielestä ei ole asumiskuluja ollenkaan, on vaan ne vakuutuksetbja sähkölasku.
Tuossahan luki, että nainen ne maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kulut pitää maksaa tulojen mukaan? Täysin järjestön idea. Molemmat maksavat oman kulunsa ja yhteiset kulutuksen mukaan eli se suihkussa joka päivä kahdesti käyvä ja vettä lotraava maksaa enemmän kuin se, jolle riittää pikasuihku kerran päivässä.
Ikinä, ikinä en suostuisi systeemiin, jossa on yhteinen tili ja tuollainen rahanjako.
Itse en suostu taas ikinä suhteeseen sellaisen sekopään kanssa, joka vaatii vesilaskunkin jakamista suihkuminuuttien mukaan. Sellaisista idiooteista ei ole mitään muuta kuin harmia.
Naisen ei kannata muuttaa yhteen miehen kanssa. Kulut kasvavat, samoin kotityöt ja muut vaatimukset. Naisella pitää olla Oma asunto ja omat säästöt joita nainen kartuttaa.
Meillä on yhteinen tili ja omat tilit. Jouduttiin asunnon hankinnan takia hommaamaan yhteinen tili niin jäi meille säästötiliksi ja oikeastaan vain isommat hankinnat maksetaan yhteiseltä tilillä, johon kumpikin laittavat silloin kun on ylimääräistä laittaa. Itellä on ollut periaate, että jos otan yhteiseltä tililtä esim. auton korjaamiseen, pyrin sen maksamaan takaisin. Vaimolla ei aina se ihan onnistu, mutta ainakin yrittää.
Tätä on vähän vaikea selittää, mutta meillä on hieman hybridi malli eli periaatteessa se joka tienaa enemmän maksaa enemmän, mutta tietyissä asioissa maksetaan itse. Tällä hetkellä se olen minä (on ollut aikoinaan toisinkin päin), joka maksaa enemmän. Yleensä itse maksan siis aina palkkapäivänä kaikki laskut omani/vaimoni/perheen pois alta. Mulla ei ole ongelmaa maksaa elämisen laskuja, vaimon lainoja (kummallakin mm. oma asuntolaina) tai kulutuslaskuja en maksa. Omat lainat/kulutuslaskut maksetaan itse, kuten myös esim. puhelinliittymät ja muut hankimansa ns. palvelut kuten suoratoisto yms. Ruokakaupoissa meillä on vähän sellainen 50/50 asenne tai oikeastaan sellainen, että sä kun maksoit viime kerralla niin mä maksan nyt tai kun mulla on nyt enemmän rahaa niin mää maksan. Tämä lähinnä isoissa kauppareissuissa, mutta itsekin välillä teen omia pieniä kauppareissuja, jossa ostan myös perheellekin ruokaa. Asenne vähän on sillai, että kaikki rahat yhteiset, vaikka eivät sitten käytännössä olekaan. Ei juurikaan mietitä sitä rahaa, kunhan kullakin on sellainen tunne, että rahaa jää omiinkin juttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kulut pitää maksaa tulojen mukaan? Täysin järjestön idea. Molemmat maksavat oman kulunsa ja yhteiset kulutuksen mukaan eli se suihkussa joka päivä kahdesti käyvä ja vettä lotraava maksaa enemmän kuin se, jolle riittää pikasuihku kerran päivässä.
Ikinä, ikinä en suostuisi systeemiin, jossa on yhteinen tili ja tuollainen rahanjako.
Itse en suostu taas ikinä suhteeseen sellaisen sekopään kanssa, joka vaatii vesilaskunkin jakamista suihkuminuuttien mukaan. Sellaisista idiooteista ei ole mitään muuta kuin harmia.
Tiedän yhden sekopään, joka otti vesimittarilukeman ylös jokaisen suihkun jälkeen. Ihan kipee daiju
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kulut pitää maksaa tulojen mukaan? Täysin järjestön idea. Molemmat maksavat oman kulunsa ja yhteiset kulutuksen mukaan eli se suihkussa joka päivä kahdesti käyvä ja vettä lotraava maksaa enemmän kuin se, jolle riittää pikasuihku kerran päivässä.
Ikinä, ikinä en suostuisi systeemiin, jossa on yhteinen tili ja tuollainen rahanjako.
Itse en suostu taas ikinä suhteeseen sellaisen sekopään kanssa, joka vaatii vesilaskunkin jakamista suihkuminuuttien mukaan. Sellaisista idiooteista ei ole mitään muuta kuin harmia.
Tiedän yhden sekopään, joka otti vesimittarilukeman ylös jokaisen suihkun jälkeen. Ihan kipee daiju
Siinähän menee koko elämä toisen kulujen laskemiseen. Kas kun ei ole askelmittaria, että kumpi kuluttaa lattiaa kävelemällä enemmän, myös maksaa siivousvälineistä ja lattiaremontista prosenttien mukaan.
Hyvä kun alkoi kakomaan. Tuli nopeasti selväksi, ettette ole samoilla linjoilla noista asioista. Monella ne selviää vasta vuosien yhdessäasumisen jälkeen, ettei olla samaa mieltä jostain.
Vierailija kirjoitti:
Kulut tulojen mukaan on varmin tapa saada riitoja.
Jep. Kumpikin maksakoon asumisesta ja muista perusasioista tasan puolet. Ja varsinkin jos ruvetaan puhumaan omistusasunnosta - miksi mies (tai nainen) maksaisi enemmän kun puolet jos toinen omistaa puolet?
Avopareille on mielestäni taloudellisten vastuiden jakaminen ihan järkevää. Avioliitossa kuitenkin sitoudutaan toiseen ihmiseen myös taloudellisesti. Varsinkin, jos perustetaan yhteinen pesue. Jotenkin tuntuu hankalalta, jos jokainen lantti lasketaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta. Yhteistä tiliä ei ole tarvittu, mutta yhteiset tahat on. Mies on maksanut meillä kaikki lainat, aina. Eli talolainat ja autot ja nykyisen remonttilainan. Tämä siksi, että hänellä on ollut pitkään jo vakituinen työ ja säännölliset tulot, minulla ei.
Minä olen aina maksanut enemmän lasten kuluja. Oikeastaan kaikki lasten vaatteet vauvasta aikuiseksi, suuren osan harrastuksista jne. Muut laskut ja ruoka ollaan sitten makseltu miten milloinkin. Ja jos toiselta raha on loppunut, toinen on antanut lisää.
Rento tapa, en vaihtaisi.
Käykö tuossa niin, että eron myötä kaikki omaisuus jää miehelle ja sinun rahat on menneet kulutukseen? Naisilla aika tavallinen tarina - niin rentoa kuin se onkin.
Ei käy, jos naisen nimi on lainapapereissa ja talo on yhdessä ostettu. Vaikka nainen ei olisi maksanut latin latia, hän omistaa talosta puolet.
Meillä taas se järkevämpi maksaa kaikki laskut pois ajallaan, jopa isommat yllärilaskut. Voi olla jopa pelkästään omia laskuja tai sitten perheen yhteisiä. Sitten sanoo, että mulla ei oo rahaa ostaa ruokaa nyt seuraavaan pariin viikkoon. Perheessä usea jäsen, joten pari viikkoa on paljon, vaikka ei niin pröystäilisi sisäfileellä.
Tuhlari ja maksuhäiriöinen ei maksa ylläri isoja laskuja, koska jos maksaa ja sanoo, että seuraavaan pariin viikkoon ei ole rahaa ruokaan, ja sun on ostettava, saa huudot: Missä sun rahat on?
Ai eikö käy että sanoo, että se meni johonkin laskuun vaikka itsestä riippumattomaan tai lapsen aiheuttamaan?
Ei käy. Tilanteesta seuraa sellaiset mökötykset ja marmatukset alkoholin säestämänä, että parempi olla mainitsematta tuollaisesta mitään. Lisäksi tuolla maksuhäiriöisellä ei ole edes luottokorttia, jolla voisi tasata isomman laskun, vaikka haluaisi.
Parempituloinen luottokortin haltija on yksinkertaisesti kieltäytynyt maksamasta esim. kerran isoa laskua, mikä oli itseasiassa hänen lapsen ja ositain itsensä aiheuttama ja osittain myös kuuluisi hänellekin. No mitä teki maksuhäiriöiden, joutui turvautumaan muihin läheisiin.
Voi mikä verenimijä.
Eräät ovat tietenkin leimanneet tuon maksuhäiriöiden mielettömäksi tuhlariksi ihan siltä perusteella , että ostaa joskus jopa jotain, mikä ei aivan välttämätöntä ja ostaa tupakkaa omilla rahoillaan. Onhan tuo tuhlausta, mutta en nyt sanoisi mielettömäksi tuhlaukseksi ja onko tuo nyt se syy miksi pitäisi ihmetellä, jos joku usean sadan ylimääräinen lasku on ongelma hänelle?
On todella pienituloinen ja sitten ihmetellään, miten ei onnistu jonkun ylläri 500€ laskun maksaminen tuosta vaan. Ja hyi kun ei ole säästänyt!
Mutta hyvin raha-asiansa hoitaneen parempituloisen kohdalla ei ihmetellä, jos hänellä ei ole varaa tai halua maksaa isoa laskua tuosta vaaan? Jokin ei stemmaa.
Jos patempitulounen voivottelee suurta yllärilaskua sitä ei ihmetellä. Eihön hän ole ollut hullu raha-asioissa, vaan fiksu, joten hän saa voivotella isoja ykkärilsskuja vaikka olisi ihan itseäänja omaa kulutusta koskeva lasku.