Miten kaksisuuntainen mielialahäiriö näkyy seurustellessa tai tapaillessa?

Jos seurusteluvaiheessa alkaa epäilyttää, että toisella on kaksisuuntainen, kannattaa lopettaa seurustelu. Tauti on erittäin helposti periytyvä, joten myöhemmin voit pahimmassa tapauksessa olla ainoa normaali perheessä. Mieheni suvussa tautia on paljon, mutta en tiennyt tarpeeksi ajoissa. Ihmettelin seurustellessa, kun mies saattoi käyttää kaikki rahansa harrastusvälineisiin tuosta vain. Välillä taas oli niin "väsynyt", että nukkui heti töistä tultua seuraavaan aamuun asti. Hänellä oli myös suuruuskuvitelmia, eli kuvitteli olevansa jotain ihmeellistä, johon kaikki naiset rakastuvat. 

Nämä asiat tulivat niin pikkuhiljaa selville, etten osannut yhdistellä asioita ajoissa. Eikä hän itsekään tiennyt sairaudestaan siinä vaiheessa, vasta vuosia myöhemmin tuli oikea diagnoosi ja lääkitys. 

Pari vuotta sitten hän jätti lääkitykset ottamatta kertomatta kenellekään. Ihmettelin, miten hän ei pysty keskittymään mihinkään, mielialat vaihtelivat ja hän oli jatkuvasti vihainen ja ilkeä. Kunnes hän lopulta paljasti. Aloin suoraan pakkaamaan laukkua lähteäkseni, mutta silloin hän lupasi aloittaa lääkityksen uudelleen, mutta vähän pienemmällä annoksella. Sillä mennään nyt ja toivotaan parasta (ja pelätään aina kuitenkin).

Helpommalla olisin päässyt, jos olisi ollut tarpeeksi tietoa tästä sairaudesta ja olisin osannut jotain epäillä olevan pahasti vialla, mutta näillä mennään nyt niin pitkään kuin pystytään. 

Mä meen ihastuessa ainakin täysin mutkalle ja sekaisin. Ei ole mitään diagnoosia. :D On vain hormonit.

Vierailija kirjoitti:

Mä meen ihastuessa ainakin täysin mutkalle ja sekaisin. Ei ole mitään diagnoosia. :D On vain hormonit.

Siis tämä.

Kannattais varmaan ihan kysyä häneltä. 

Ei se näy mitenkään.

Minulla lievempi 2.tyypin muoto. Olen ollut parisuhteessa 21 vuotta.

Kenellekään muulla suvussa ei ole tätä todettu.

Anna.fi

 

Hoitamaton bipolaarinen mielialahäiriö on rankkaa paitsi henkilölle itselleen myös omaisille.

Holtitonta tuhlailua, seksihurjastelua parisuhde kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan kanssa voi olla raskas muttei mahdoton.

Hoitamattomasta bipolaarisesta mielialahäiriöstä kärsivän ihmisen elämä on yhtä vuoristorataa. Voiko kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla ihmisellä olla läheisiä ihmissuhteita lainkaan? Kyllä voi, jos hän ottaa vastuun sairaudestaan.

Ei kannata odottaa normaalia parisuhdetta. Masennuskausina täysin erakoitunut, maniakausina muutetaan ulkomaille asumaan, kohta kotimaa taas kutsuu, mutta ei ole hyvä olla oikein missään. Oma mielenterveys alkaa horjumaan, jos yrittää olla liian lähellä.

Hoitamattomasta bipolaarisesta mielialahäiriöstä kärsivän ihmisen elämä on yhtä vuoristorataa. Hän kärsii voimakkaista mielialan vaihteluista, jolloin mania- ja masennuskaudet vaihtelevat. Maniavaiheessa menee lujaa, ja ihminen alkaa käyttäytyä holtitomasti. Yksi tuhlaa rahansa, toinen vaihtaa seksikumppaneita, kolmas puhuu taukoamatta. Moni kuvittelee olevansa kaikkivoipa.

Masennusvaiheessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava vajoaa syvälle syyllisyyden ja häpeän syövereihin. Sängystä voi olla vaikea nousta ylös.

Bipolaarisen eli kaksisuuntaisen mielalahäiriön maniavaiheen yleisin ennakko-oire on unettomuus. Unen tarve häviää, ja parikin tuntia yössä riittää. Usein on myös ylikorostunutta itseluottamusta. Muita oireita ovat lisääntynyt puhe (jota voi olla vaikea seurata) epäolennaisista ärsykkeistä ärsyyntyminen, lisääntynyt toimeliaisuus, joka voi olla seksuaalista, sosiaalista tai työhön liittyvää (tekee paljon mutta ei saa mitään aikaiseksi), fyysinen levottomuus, tuhlaaminen, alkoholinkäyttö tai vaikkapa rahojen sijoittaminen älyttömiin juttuihin.

Masennusjaksoon voi liittyä ruokahalun muutoksia, lisääntynyttä unen tarvetta/unettomuutta, väsymystä, aloitekyvyttömyyttä, keskittymisvaikeuksia, arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita, vaikeus tehdä päätöksiä ja kuoleman tai itsemurhan ajatuksia.

Bipolaarisen läheinen saattaa masentua. Kaikki eivät kuitenkaan ole sinut sairautensa kanssa. Usein ipolaariseen mielialahäiriöön kuuluu hoitokielteisyys eli ei haluta syödä lääkkeitä. Maniavaihe tuntuu aluksi hauskalta, kun ei tarvitse nukkua. Velatkin muuttuvat saataviksi, ja tuntuu siltä, että kaikki on mahdollista.

Silloin paitsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän myös läheisten elämä on huomattavasti rankempaa. Pahimmillaan läheiset joutuvat ottamaan paljon vastuuta ja esimerkiksi toimittamaan henkilön lopulta sairaalaan, mikäli hän ei ymmärrä itse hakea apua.

Jo ennen sitä voi olla vaikeaa. Jos joutuu koko ajan tarkkailemaan, onko toinen nukkunut kunnolla ja ottanut lääkkeitään, se alkaa syödä omia voimavaroja. Ja jos toisen käytöksestä huomauttaa, siitä voi tulla riitaa.

Jos tilanne pitkittyy, on mahdollista että itse masentuu. Monesti omat tunteet tukahdutetaan, koska ei haluta konfliktia läheisen kanssa.

Miten voisi päästä tutkimuksiin jos epäilee itsellä tällaista? Sen olen huomannut, että terveyskeskuksessa ainakin nähdään punaista jos potilaalla on jotain omia teorioita eikä oikeasti kuunnella potilasta, kaikki laitetaan jonkinlaiseksi yleismasennukseksi ja ahdistukseksi vain. Eli joutuuko sitä yksityisen kautta mennä hommaamaan diagnoosi.

Bipo on valehtelia, epäluotettava, selkään puukottaja ja narsisti.

Mulla se näkyy lähinnä siinä, että nukun todella paljon noiden lääkkeiden takia. Meen siis usein jo 7 aikaan sänkyyn. Olen ihan normaalisti työelämässä, mutta en tapaa ihmisiä vapaa-aikana. Olen ihan erakko, en vaan jaksa mitään.

Ei minusta kukaan varmaan arvaisi, että on näinkin vakava sairaus. Töissä olen todella tykätty, tulen kaikkien kanssa toimeen ja opetan muita hyvin, olen tavallaan tiiminvetäjä. Minua on kehuttu empaattiseksi ja minulla on hyvät sosiaaliset taidot. 

En oikein näe mahdolliseksi parisuhdetta koska olen niin väsynyt aina. Vaatisi todella ymmärtäväisen miehen, että kestäisi minua. Olen myös lihonut valtavasti lääkkeiden myötä. Miksi kukaan haluaisi tällaisen väsyneen valaan kanssa olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihtelevat mielialat asiasta kun asiasta

 

Ja mielipiteet. Hypossa ollaan narsisteja ja maailmanomistajia; läheisillä ei ole paskankaan arvoa. Sitten taas masiksessa itkeä piiperretään ja kadutaan. Suoraan sanottuna minusta tämä ei edes ole sairaus, vaan paskaa luonnetta pl psykoosit.

Ei bibossa tuommoisia olla se on sitä dramaattista luonnetta sitten.

Miten näkyy? Paljon olet vastauksia saanut, mutta vielä yksi: jos on lääkitys kohdallaan, niin silmät seisoo päässä. Valot päällä, mutta ei ketään kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihtelevat mielialat asiasta kun asiasta

 

Ja mielipiteet. Hypossa ollaan narsisteja ja maailmanomistajia; läheisillä ei ole paskankaan arvoa. Sitten taas masiksessa itkeä piiperretään ja kadutaan. Suoraan sanottuna minusta tämä ei edes ole sairaus, vaan paskaa luonnetta pl psykoosit.

Ei bibossa tuommoisia olla se on sitä dramaattista luonnetta sitten.

Ei mullakaan tuollaista ole ollut. Eikös tuo kuulosta ennemminkin epävakaalta persoonallisuushäiriöltä? Toki voi bipon lisänä olla sekin. Sitten on kyllä jo todella huonot kortit.

Vierailija kirjoitti:

Miten voisi päästä tutkimuksiin jos epäilee itsellä tällaista? Sen olen huomannut, että terveyskeskuksessa ainakin nähdään punaista jos potilaalla on jotain omia teorioita eikä oikeasti kuunnella potilasta, kaikki laitetaan jonkinlaiseksi yleismasennukseksi ja ahdistukseksi vain. Eli joutuuko sitä yksityisen kautta mennä hommaamaan diagnoosi.

Ei tätä oikein pysty "tutkimaan". Käytännössä diagnoosin saa vasta kun on niinsanotusti pimahtanut. Lataamossa itsekin vasta sen sain. 

Upp

Vierailija kirjoitti:

Bipo on valehtelia, epäluotettava, selkään puukottaja ja narsisti.

Varsinkin jos täysin tietoisesti jättää lääkärin määräämät lääkkeet ottamatta.

Mulle ainakin on never again seurustella enää bipon kanssa. Yritin olla avoimin mielin kun itselläkin on jtn diagnosoimatonta päävaivaa (ADHD?), mutta tuo se vasta kauheaa oli. Ainoat ketjussa mainitut mitä en exästäni tunnista, on seksihurjastelut ja unen tarpeen väheneminen, addina kun itsellä se nukkuminen on just vaikeaa niin suorastaan kadehdin tyypin hyviä unenlahjoja, ja aiempia seksihurjasteluja on tietysti helppo pimittää kun olimme eri seudulta, tiedän kyllä ainakin jonkun taudin hällä olleenkin. Mutta joo, kaikkea tuota muuta oli, holtiton, epäluotettava, itsekäs, itsetuhoinen ja itsetunnoton, hoitovastainen jne.

Olin naimisissa tuollaisen tyypin kanssa. Väliin oli saituri ja väliin tuhlasi niin paljon kuin ehti.  Hänellä ei ollut mitään tunteita tai empatiaa.  Jos tiedät kaverin sairastavan tätä tautia, lähde heti toiseen suuntaa. Tautiin olemassa lääkkeet, mutta miten saa ne ottamaan, kun omasta mielestään on elämänsä kunnossa. Virtaa riittää eikä tarvitse nukkua eikä anna muidenkaan nukkua.

Vierailija kirjoitti:

Olin naimisissa tuollaisen tyypin kanssa. Väliin oli saituri ja väliin tuhlasi niin paljon kuin ehti.  Hänellä ei ollut mitään tunteita tai empatiaa.  Jos tiedät kaverin sairastavan tätä tautia, lähde heti toiseen suuntaa. Tautiin olemassa lääkkeet, mutta miten saa ne ottamaan, kun omasta mielestään on elämänsä kunnossa. Virtaa riittää eikä tarvitse nukkua eikä anna muidenkaan nukkua.

Tuntien monologeja pitää. Ei vaan lakkaa mania vaiheessa tuo. Ei kukaan normaali jaksa kannatella lääkityksestä kieltäytyvää koska ajanjaksot seuraa toisiaan ja niitä ei bipo edes halua tasoittaa lääkityksellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voisi päästä tutkimuksiin jos epäilee itsellä tällaista? Sen olen huomannut, että terveyskeskuksessa ainakin nähdään punaista jos potilaalla on jotain omia teorioita eikä oikeasti kuunnella potilasta, kaikki laitetaan jonkinlaiseksi yleismasennukseksi ja ahdistukseksi vain. Eli joutuuko sitä yksityisen kautta mennä hommaamaan diagnoosi.

 

Ei tätä oikein pysty "tutkimaan". Käytännössä diagnoosin saa vasta kun on niinsanotusti pimahtanut. Lataamossa itsekin vasta sen sain. 

No tämäpäs vaikuttaa varsin kätevältä tavalta todeta ja hoitaa tätä vaivaa, sitten vasta kun on menty niin sanotusti seinään.

Tuleeko bipolla päähän outo tunne kun tulossa on sellainen mielialaheilahdus?