Miten kaksisuuntainen mielialahäiriö näkyy seurustellessa tai tapaillessa?

Puolisollani on bipo ja se on pysynyt hyvin kurissa. Lapset eivät tiedä asiasta eikä sairaus näy arjessa mitenkään

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä31541 kirjoitti:

Kyllä bipolaarihäiriö on ihmiselle itselleen vaikea mielenterveyden sairaus, joka asia meidän tavalla tai toisella läheisenä olevana tai olleena on ymmärrettävä. Ei kukaan ole sairas haavoittaakseen muita.

 

Niinhän se on, mutta itse läheisen sairastamista vierestä katsoneena olo on välillä aika avuton kun toinen ei halua apua eikä lääkitystä. Eikä myöskään halua jutella tai anna mahdollisuutta ymmärtää häntä.

Kun sitä apua edes saisi. Epäilen itselläni jotain tällaista mutta terveyskeskuksesta passitetaan vain kaikenlaisiin höpöhöpöjuttuihin mitkä ei edistä mitään. Ei, en tarvitse mitään keskustelua hoitsun kanssa ja ei, en tarvitse jotain ahdistuneiden ryhmäsessioita. Tarvitsen diagnoosin ja lääkityksen vaivaani.

Mulla on ykköstyypin bipo, ja sairaus on lääkityksellä remissiossa. Olen työelämässä, ja opiskelen. Saman miehen kanssa 10 vuotta yhdessä. Olen ollut psykoosissa ja masentuneena sairaslomalla muutaman vuoden, ennen kuin sairaus todettiin. Mies on kestänyt läpi kaiken tämän. Mulla on kolme diagnosoitua persoonallisuushäiriötä. Niitä voi tosiaan olla useita. Narsistinen en ole. Itse koen, ettei lääkittynä taida juuri eroa olla terveisiin. Ainakin nyt mennyt hyvin jo useita vuosia, syön kiltisti lääkkeeni, ja tarkkailen vointiani. En ehkä suosittelisi kuitenkaan hakeutumaan bipon kanssa tarkoituksella parisuhteeseen, kyyti voi olla aika kylmääkin.

Vierailija kirjoitti:

Puolisollani on bipo ja se on pysynyt hyvin kurissa. Lapset eivät tiedä asiasta eikä sairaus näy arjessa mitenkään

Hyvä lääkitys ja tasapainoinen elämä voivat hyvin pitää bipon kurissa, kunhan muistaa ottaa lääkkeet

Varma en voi olla oliko ekalla poikaystävällä reilu 30 vuotta sitten kaksisuuntainen (näistä ei silloin puhuttu käytännössä mitään) vai oliko hän vain melankoliaan taipuvainen vaiko muuten vaan oikukas.

Mutta olihan se raskasta ja etenkin kun sitä syytti aina itseään kun toinen vetäytyi sellaiseen jännään mykkäkouluun (ei siis ollut mitään riidan seurausta) jossa kaikkeen tuli vastaukseksi jo joo tai ei. Ihan sama mitä kysyi tai kysyikö mitään kun vaan muuten vaan jutusteli niitä näitä niin toinen sanoi joo/ei. Tuohon kuului aina myös sellaista oikkuilua ja tempoilua katoamistemppuineen ja jännän ulkoaopeteltua angstaamista. Näin jälkeenpäinhän tuo jopa naurattaa kun toinen oli olevinaan niin kovin kulmikas ja väärinymmärretty (ei tosiaan ollut mikään kovis tai renttu) mutta silloin nuorena ei kyllä naurattanut yhtään.

Välillä sitten oli ihan päinvastainen eli hyvinkin positiivinen ja reipas jolla oli ns tuhat rautaa tulessa samaan aikaan kunnes sitten kaikki taas oli ihan päin sitä itteään. Hyvin vähän oli sitä sellaista normaalia aikaa jolloin hän ei ollut tuollainen negatiivinen eikä erityisen positiivinenkaan.

Itselläni oli tässä ennen joulua joku ihme tapaus taas, kaikki mennyt ihan hyvin mutta aamulla kun heräsin niin olo oli vain jotenkin outo. Myöhemmin se menikin sitten suuren luokan sekoiluksi, kuvittelin kaikenlaista ja huusin ja möykkäsin. Sitä ennen oli sellainen suuri aikaansaamisen hetki kun tuli tehtyä suunnilleen kaikki rästissä olevat asiat kerralla. Maniaksi sitä touhuamista olen jo leikilläni sanonutkin, mutta nyt ei oikein enää naurata kun tulee synkkyys heti perään. Ennen tätä rajua ylös-alas-liikettä meni pitkän aikaa melko tasaisesti.

Sama mietityttää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En suosittele

 

Sama. Tänään kaikki on hyvin ja olet maailman ihanin kumppani, mutta huomenna tehdään jo eroa, kun kaikki "ahdistaa". Lääkityksenkin piti olla kunnossa ja sairaus hallinnassa, mutta eipä ollut..

Kuuluuko tällainen tosiaan kaksisuuntaiseen? Nainen käyttäytyy näin ja muutakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihtelevat mielialat asiasta kun asiasta

 

Ja mielipiteet. Hypossa ollaan narsisteja ja maailmanomistajia; läheisillä ei ole paskankaan arvoa. Sitten taas masiksessa itkeä piiperretään ja kadutaan. Suoraan sanottuna minusta tämä ei edes ole sairaus, vaan paskaa luonnetta pl psykoosit.

Voi olla väärä dg. Tai päällekkäin monta häiriöitä. 

Taitaa silti olla raskasta se että vaikka olisi se normaali kunniallinen vastuullinen puoli niin se toinen on aivan sen täysi vastakohta.  Etenkin lapsille karua.

https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=132

Pariisin perhesurmaaja tunnusti

Mies on saanut hoitoa masennukseen ja psykoottisiin oireisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En suosittele

 

Sama. Tänään kaikki on hyvin ja olet maailman ihanin kumppani, mutta huomenna tehdään jo eroa, kun kaikki "ahdistaa". Lääkityksenkin piti olla kunnossa ja sairaus hallinnassa, mutta eipä ollut..

Kuuluuko tällainen tosiaan kaksisuuntaiseen? Nainen käyttäytyy näin ja muutakin.

Epävakaa luultavammin. Bipossa on pitempiä nuo mielialan jaksot ja selvästi erottuu ylävire ja alavire mikä näkyy mm tulevaisuuteen suuntautumisessa ja käytöksen vaihtelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En suosittele

 

Sama. Tänään kaikki on hyvin ja olet maailman ihanin kumppani, mutta huomenna tehdään jo eroa, kun kaikki "ahdistaa". Lääkityksenkin piti olla kunnossa ja sairaus hallinnassa, mutta eipä ollut..

Kuuluuko tällainen tosiaan kaksisuuntaiseen? Nainen käyttäytyy näin ja muutakin.

Epävakaa luultavammin. Bipossa on pitempiä nuo mielialan jaksot ja selvästi erottuu ylävire ja alavire mikä näkyy mm tulevaisuuteen suuntautumisessa ja käytöksen vaihtelussa.

Hän alkutalvella ahdistuu, sitten kesällä taas puuhaa kaikkea ja on ihan erilainen kuin esim. alku keväästä. Hänellä myös tulee sellaisia tasaisia jaksoja. 

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En suosittele

 

Sama. Tänään kaikki on hyvin ja olet maailman ihanin kumppani, mutta huomenna tehdään jo eroa, kun kaikki "ahdistaa". Lääkityksenkin piti olla kunnossa ja sairaus hallinnassa, mutta eipä ollut..

Kuuluuko tällainen tosiaan kaksisuuntaiseen? Nainen käyttäytyy näin ja muutakin.

Epävakaa luultavammin. Bipossa on pitempiä nuo mielialan jaksot ja selvästi erottuu ylävire ja alavire mikä näkyy mm tulevaisuuteen suuntautumisessa ja käytöksen vaihtelussa.

Hän alkutalvella ahdistuu, sitten kesällä taas puuhaa kaikkea ja on ihan erilainen kuin esim. alku keväästä. Hänellä myös tulee sellaisia tasaisia jaksoja. 

Jokin syklinen häiriö. 

Mulla ollut pari maniaa ja nyt lääkityksellä ei yhtään. Masennuspainotteinen bipo mulla. Olen aina surullinen enkä naura koskaan. Eli aika ankeaa mun kanssa varmaan olisi. N35

Henkilössä on ikäänkuin kaksi ääripäätä: toisaalta on kuin pelokas lapsi, toisaalta sadistinen hirviö. Nämä sitten vaihtelevat täysin ennakoimattomasti. Työminä näistä erillinen, vakuuttava ja asiallinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En suosittele

 

Sama. Tänään kaikki on hyvin ja olet maailman ihanin kumppani, mutta huomenna tehdään jo eroa, kun kaikki "ahdistaa". Lääkityksenkin piti olla kunnossa ja sairaus hallinnassa, mutta eipä ollut..

Kuuluuko tällainen tosiaan kaksisuuntaiseen? Nainen käyttäytyy näin ja muutakin.

Epävakaa luultavammin. Bipossa on pitempiä nuo mielialan jaksot ja selvästi erottuu ylävire ja alavire mikä näkyy mm tulevaisuuteen suuntautumisessa ja käytöksen vaihtelussa.

Hän alkutalvella ahdistuu, sitten kesällä taas puuhaa kaikkea ja on ihan erilainen kuin esim. alku keväästä. Hänellä myös tule

 

Kerro lisää.

Ylös

Kerro

Monilla tuo liittyy vuodenaikojen vaihteluun ja valon määrään. Se voi olla aaltoileva mielialahäiriö.