Miten kaksisuuntainen mielialahäiriö näkyy seurustellessa tai tapaillessa?

Onko bipossa sellaista että välillä on hirveän säästäväinen, pihistelee esim. ruokien ja sähkön kanssa ja pitää itseään säästäväisenä ihmisenä. Sitten on kohtauksia ja jaksoja, jolloin varaa useamman kalliin matkan peräjälkeen tai ostaa hirveät määrät luksustuotteita tai syö kalliissa ravintolassa monena päivänä viikossa?

Up

Vierailija kirjoitti:

Onko bipossa sellaista että välillä on hirveän säästäväinen, pihistelee esim. ruokien ja sähkön kanssa ja pitää itseään säästäväisenä ihmisenä. Sitten on kohtauksia ja jaksoja, jolloin varaa useamman kalliin matkan peräjälkeen tai ostaa hirveät määrät luksustuotteita tai syö kalliissa ravintolassa monena päivänä viikossa?

Maniassa ainakin rahankäyttö voi olla holtitonta.

Käsittääkseni kakkostyypin bipo ei ole ollenkaan niin paha. Nuo, jotka eivät halua syödä lääkkeitä, on kai useammin juuri ykköstyypin bipoja. Kakkostyypin bibot syö kiltisti lääkkeensä ja yrittää muutenkin noudattaa tasaista elämää, jotta sairaus pysyisi aisoissa. Nämä voi lääkityksen avulla saada hyvän hoitotasapainon niin että pystyvät elämään suhteellisen normaalia elämää.

Ykköstyypeillä sen sijaan voi mennä maniavaiheessa koko elämä ranttaliksi ja vaikka mania menee ajallaan ohi, niin taloudellisia ja mahdollisia rikosoikeudellisia seuraamuksia joutuvat kärsimään pitkään jälkeenpäin.

Kaksisuuntaista sairastava ystäväni sanoi, että jos hänen elämässään menee joku asia hyvin tai jonkun ihmisen kanssa hyvin, hänellä saattaa tulla halu/tunne pilata se. Onko tällainen yleistäkin? En ole ennen kuullut vastaavaa

Tunteiden äkillinen kuoleminen vaikka aiemmin olisi ollut erittäin ihastunut

Vierailija kirjoitti:

Tunteiden äkillinen kuoleminen vaikka aiemmin olisi ollut erittäin ihastunut

Tän kokenut itsekin ja hitsi miten pahalta tuntui..

En aina. Negatiiviset tunteet helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on bipo. En seurustelisi kaltaiseni kanssa. Mielialat vaihtuu rajusti ja silloin ne ovat bipolle ajatuksineen hyvin todellisia ja aitoja. Turvallisessa parisuhteessa ja ymmärtävän kumppanin kanssa ääripäät näyttäytyvät kuitenkin harvoin.

Pystytkö kuitenkin ymmärtämään mitkä tunteet ja ajatukset ovat oikeasti aitoja ja mitkä vaan sairaudesta johtuvia?

Oma kokemus sellainen, että mies kehui itseään koko ajan maasta taivaisiin ja että olisi parempi kumppani kuin kukaan. Loppujen lopuksi hänestä ei ollut minkäänlaiseen parisuhteeseen kyseisen sairauden ja siihen liittyvän ailahtelun vuoksi. Koskaan ei tietänyt haluaako hän sittenkään olla oikeasti mun kanssa.

Itselläni diagnosoitu bipo. Hankala ihminen olen. Mielenmuutokset puoleltatoiselle muuttuu vähänväliä ja saan raivokohtauksia jolloin tavarat lentävät sekä käyn fyysisesti kumppanini päälle. Kumppani sai tuntea sen nahoissaan. Törkeä hyväksikäyttäjä olin taloudessa. Olin 18 vuotta avoliitossa ja melko alussa alkoi tuo. Kumppani kesti tuon ajan. Erosimme vuonna 2014. Lopulta kummallekin helpotus. Jossain vaiheessa petin häntä useamman kerran. Nyt sinkkuna ja hyvä näin. En halua toista kertaa kokea mitä seurustelu on. Voisin huonona hetkenä vaikka tappaa kumppanin mikäli siihen pisteeseen menisi. Olen hyvin epävarma itsestäni. Rankkaa se minulle myös on kun mieli sairastuu etkä ole sinut itsesi kanssa saati tasapainossa. Itsemurhako auttaa tässä tilanteessa?

Bipo aikuinen kirjoitti:

Itselläni diagnosoitu bipo. Hankala ihminen olen. Mielenmuutokset puoleltatoiselle muuttuu vähänväliä ja saan raivokohtauksia jolloin tavarat lentävät sekä käyn fyysisesti kumppanini päälle. Kumppani sai tuntea sen nahoissaan. Törkeä hyväksikäyttäjä olin taloudessa. Olin 18 vuotta avoliitossa ja melko alussa alkoi tuo. Kumppani kesti tuon ajan. Erosimme vuonna 2014. Lopulta kummallekin helpotus. Jossain vaiheessa petin häntä useamman kerran. Nyt sinkkuna ja hyvä näin. En halua toista kertaa kokea mitä seurustelu on. Voisin huonona hetkenä vaikka tappaa kumppanin mikäli siihen pisteeseen menisi. Olen hyvin epävarma itsestäni. Rankkaa se minulle myös on kun mieli sairastuu etkä ole sinut itsesi kanssa saati tasapainossa. Itsemurhako auttaa tässä tilanteessa?

Minusta sinun pitäisi olla jatkuvassa laitoshoidossa. Kuulostat aggressiiviselta ja vaaralliselta muille 😳

Vierailija kirjoitti:

Bipo aikuinen kirjoitti:

Itselläni diagnosoitu bipo. Hankala ihminen olen. Mielenmuutokset puoleltatoiselle muuttuu vähänväliä ja saan raivokohtauksia jolloin tavarat lentävät sekä käyn fyysisesti kumppanini päälle. Kumppani sai tuntea sen nahoissaan. Törkeä hyväksikäyttäjä olin taloudessa. Olin 18 vuotta avoliitossa ja melko alussa alkoi tuo. Kumppani kesti tuon ajan. Erosimme vuonna 2014. Lopulta kummallekin helpotus. Jossain vaiheessa petin häntä useamman kerran. Nyt sinkkuna ja hyvä näin. En halua toista kertaa kokea mitä seurustelu on. Voisin huonona hetkenä vaikka tappaa kumppanin mikäli siihen pisteeseen menisi. Olen hyvin epävarma itsestäni. Rankkaa se minulle myös on kun mieli

sairastuu etkä ole sinut itsesi kanssa saati tasapainossa. Itsemurhako auttaa tässä tilanteessa?

Minusta sinun pitäisi olla jatkuvassa laitoshoidossa. Kuulostat aggressiiviselta ja vaaralliselta muille 😳

Hankalaa ja raskasta elämää elän. En voi suoda kenellekään tätä sairautta. Kova kohtalo itselläni. Aiemmin bournout ja lapsuudessa myös psyykkisiä

vaikeuksia. Lapsena kävin psykiatrilla säännöllisesti.

Tuleeko manian jälkeen aina masennus?

Kuuluuko narsistiset piirteet tähän sairauteen?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on bipo. En seurustelisi kaltaiseni kanssa. Mielialat vaihtuu rajusti ja silloin ne ovat bipolle ajatuksineen hyvin todellisia ja aitoja. Turvallisessa parisuhteessa ja ymmärtävän kumppanin kanssa ääripäät näyttäytyvät kuitenkin harvoin.

Riippuu henkilöstä. Minun vaihtelu on kuukausia ja sen pystyy näekään kun lähdetään ylös tai alas ja sitten osaakin jo odottaa mitä on tulossa.

On muuten ihan helvetin tyhmä kysymys.

Onko kaikki syöpää sairastavat samanlaisia ja oireilevat samoin?

Entä reumaa sairastavat? Diabeetikot?

Ja niin edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Kaksisuuntaista sairastava ystäväni sanoi, että jos hänen elämässään menee joku asia hyvin tai jonkun ihmisen kanssa hyvin, hänellä saattaa tulla halu/tunne pilata se. Onko tällainen yleistäkin? En ole ennen kuullut vastaavaa

Jaa'a minulla ainakin tapana itse sabotoida kaikki hyvä elämästäni mutta se ei taida kuulua sairaudenkuvaan vaan on lähinnä se miten omat aivot reagoi kaikkeen muuhun. Minulla on tarve olla aina kontrollissa, mitä en tietenkään ole ja siksi syömishäiriö ja itse sabotointi tulee kuvioon kun ne antavat minulle illuusion siitä että minä pystyn kontrolloimaan jotain. Edes tuhoamalla jos en muuten.

Eiköhän kaikki ihmiset ole yksilöitä. Edesmennyt ystävätär sairasti tätä sairautta. Sen luotettavampaa ystävää saa etsiä. Niin kiltti, empaattinen ja hieno ihminen.

Mania ja masennus vaiheessa toki oli oireita, mutta hän luotti minuun ja saatoin sanoa hänelle "minusta nyt olisi hyvä puhua lääkärille". Ja hän meni lääkäriin ja saatiin lääkitys kohdalleen.

Valitettavasti hän kuoli ihan toiseen sairauteen.

Ei bipolarinen ihminen ole automaattisesti joku itsekeskeinen hirviö. 

- M -

40% bipo:a sairastavilla sanotaan olevan lisäksi join persoonallisuushäiriö (Lähde: Duodecim). Kertooko tämä siitä että n. 40% bipoista on aiheutunut trauman/ traumojen seurauksena?

Itselläkin burnout toimi laukaisijana, vasta nelikymppisenä. Hypomaniassa olen tehnyt kaksi typerää autokauppaa ja masennuksessa en pääse viikkoon suihkuun. Lääkityksen aloittaminen vei vaihteluilta huiput mutta tekee elämästä ehkä latteaa. Taloudenpidossa olen kaikesta huolimatta onnistunut.