Miksi 70-luvulla ihmiset olivat niin hoikkia? Näkivätkö ne nälkää?

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kaikille? Milloin viimeksi olet syönyt nk.kuoriperunaa se vastaa ap. kysymykseen. Kun nk. prosessoitu ruoka tuli Suomeen 60-luvun alussa, siitä alkoi tämä ympärysmitan kasvaminen. 70-luvulla se ei ollutvielä levinnyt joka paikkaan ympäri  Suomea,tai ainakin vaikutukset.

Tänään uusia perunoita ja silliä söin lounaaksi + salaattia. Viikonlopun jämiä. 

Vierailija kirjoitti:

Suurin syy lihomiseemme nykyään on puhelin.

Tuijotetaan sitä ja syödään, sekä pidetään yllä kontakteja muihin.

Ennen käveltiin ja pyöräiltiin kavereille, huomaamatonta liikuntaa tuli aika lailla.

Herkkuja oli vähemmän tarjolla ja nekin ehkä kerran viikossa.

Lasten urheilua seuranneena olen pannut merkille, että nykylapsi( myös omani) eivät

halua rasittaa itseään hengästymiseen ja veren makuun suussa.

Mistähän sekin on tullut?

Puhelin ja se että ruokaa on tarjolla joka puolella.

Itse kun olin lapsi, söin mitä vanhemmat tarjosi. Ei sillon voinut mennä ulos ostamaan hampurilaisia tai karkkeja, koska ei ollut sellasta mahdollisuutta.

Syötiin vain nälkäämme ja vain sen verran että pysyttiin toimintakuntoisena.

Ei myöskään ollut rahaa ylensyöntiin, ainakaan itsellä. Olin yh.

Kaupat eivät olleet auki 24/7 ja  valikoima oli pienempi. Karkkeja ja sipsejä yms. sai harvoin. Ei ollut helppo jäädä kotiin katsomaan telkkaria tai pelaamaan netissä/selaamaan internettiä kun tarjonta oli olematon tai sitä ei oltu vielä keksitty kuluttajille. Touhuttiin kaupungissakin nassikoina pihalla ja haettiin kaverit kävellen leikkimään. Yleisesti taidettiin vaan liikkua enemmän. Kotihommissakaan ei ollut yhtä paljon asioita helpottavia koneita tai ne oli painavampia tms. kuin nykyään.

Äidin tekemä ruoka oli kylläkin hyvää ja maukasta, ei mitään mautonta suolaista mössöä. Mutta ei ollut kioskeja ja pikaruokapaikkoja eikä niitä kauppojakaan ihan joka nurkalla, kaupassa käytiin kävellen. Harvoin sai jotain lihapiirakkaa/ranskalaisia/sen aikaista hampparia kikkarilta ja ainoastaan juhlatilaisuuksissa syötiin ulkona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pikaruokaa eikä karkkia. Myös lihaa syötiin vähemmän.

Missä? Kaupungeissa tehdastyöläiset? Meillä syötiin joka päivä lihaa maatalossa, oli kananmunia ja maitoa yltäkylläisesti ja voita tuli mejeristä, kesällä kasvimaa, marjapensaat. Metsästä noukittiin saavillisia marjoja ja sieniä, säilöttiin paljon. Ei ollut ikinä nälkä ja ruokaa riitti vieraillekin. Olen synt. 1950. Hoikkia olimme kaikki, myös naapurit ja sukulaiset. Tehtiin joka päivä pirusti töitä maataloissa. 

Hauskaa että 73-vuotiaskin jaksaa kirjoitella täällä :)

Miksei jaksaisi, vaikka vanhempikin?

Kyllähän nämä +70 sabotoi täällä koko ajan esim. ketjua, jossa kysytään 70-luvun lasten kokemuksia äideistään.

Sabotoi? Pidä pienempää suuta. Onko palstalla joku ikäraja? Täh? Onko palsta vain teineille ja uusavuttomille?

Näin juuri. "Pidä pienempää suuta." kertookin kaiken oleellisen kyseiseen keskusteluun osallistumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pikaruokaa eikä karkkia. Myös lihaa syötiin vähemmän.

Ei kyllä syöty lihaa vähän. Meillä oli porsaankyljykset ruokana joka sunnuntai.

Mutta äiti teki kaikki ruuat alusta asti itse.

Ja jauhelihakeitto ja -kastike, ja lihapullat oli ihan normiruokia.

meillä maalla lihaa ja perunaa, välillä kalaa. Runsaasti voita, suolaa ja käsittelemätöntä maitoa. Äiti leipoi usein tai teki jälkiruokia, karkkia sai harvemmin, ei välttämättä edes joka viikko. 

Liikuttiin tietysti enemmän ja vanhemmat nyt oli loppuun saakka niin hoikkia kun olivat lapsena kärsineet aliravitsemuksesta (veli mm 188 cm pitkä ja isä alle 170 ja äiti alle 160. Olen itsekin pitkä)

eli ei niinkään elintasohyppy 1970 -2000-luku vaan se 1930-1970.

Lapsuuden kesinä maalla leikittiin ulkona koko päivän. Syömään mentiin ruoka-aikoina. Ei mitään ylimääräistä välipalojen mussuttelua. Korkeintaan käytiin viinamarjoja ja ahomansikoita välillä suun täytteeksi.

Ei ollut kaupoissa käytävien mittaisia karkki- tai sipsihyllyjä.

Ei ollut sellaista mässäilykulttuuria tai-mainontaa. Karkkipussit, limupullot ym. olivat paljon pienempiä. Rahaa oli varmaan myös vähemmän käytössä, niin ei sitä herkkuihin tuhlattu.

Yleisesti ottaen annoskoot oli pienempiä. Kun kävin äitini luona niin katselin lapsuuteni ruokalautasia. Tänään nämä lautaset ovat ravintoloissa leipälautasen kokoluokkaa. Ruoka oli melko yksinkertaista. Perunaa syötiin meillä käytännössä joka aterialla. Lihaa tai muuta lisuketta oli vähän. Ruoka oli tämän päivän mittapuulla aika köyhää, vaikka molemmat vanhempani kävivät töissä ja isäni oli hyvätuloinen. Raha ei siis ratkaissut tätä asiaa. Helsingissä asuttiin.

Koulussa kaikki söivät kouluruokaa, hyvin harvoin kukaan valitti. Ei ollut vegaaniruokaa tai muitakaan erityisruokia vaativia. Toki allergiat erikseen.

Ruoka oli jollakin lailla ylellisyys. Kun mentiin ruotsinlaivalle seisovaan pöytään niin isäni aina sanoi että älä ota perunaa tai leipää kun niitä saa kotonakin. Katkarapuja ja lihaa piti ottaa.

Ruoka oli vähemmän prosessoitua kuin nykyään. Nykyihmiset ovat isoja johtuen lisäaineista.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut kaupoissa käytävien mittaisia karkki- tai sipsihyllyjä.

Tämän päivän karkkihyllyt ovat yhtä isoja kuin koko pieni yksityiskauppa lapsuudessa, josta ostimme kaiken. 

Ainakin piti rahat laskea tarkkaan, että perjantaisin oli varaa ostaa kuppilassa 3 olutta ja 1 Carillo. No onneksi valomerkki tuli jo klo 1. Sen jälkeen saattoi saada tai sitten ei.

Kotona ja ruokaloissa tehtiin perusruokaa ja sitä syötiin. Elintarvikkeet olivat oikeaa ruokaa eivät sipsejä, irtokarkkeja, limuja välipaloja ym. Kalorimäärä oli kohtuullinen ja nälkä pysyi kauemmin poissa.

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli vähemmän prosessoitua kuin nykyään. Nykyihmiset ovat isoja johtuen lisäaineista.

Ja moninkertaisesta kalorimääristä. Lisäksi tehtiin fyysisesti töitä ja liikuttiin. Näin kulutettiin turhat kalorit.

Taitaa näissä monissa kommenteissa olla likipitäen kaikki syyt hoikkuuteen kerrottu. No, mä vielä lisään omani.

Me asuttiin kaupungissa, ihan keskustassa. Molemmat vanhempani kävivät töissä. Ei nähty nälkää :) Tää voi kuulostaa hassulta mutta en mä muista mitä me syötiin!

Ruoka oli tietyllä kellonlyömällä. Muistan, ettei meillä lapsilla ollut koskaan nälkä. Päin vastoin, ei olisi millään malttanut lopettaa leikkejä kun äiti huusi "syömään".

Mistään välipaloista ei oltu kuultukaan. Päin vastoin, jos sattui keittiöön ennen ruokaa, äiti nappasi sormille ja kielsi pilaamasta ruokahalua. Kouluruoka oli ja se syötiin mukisematta. En muista milloin meille kouluun tuli iltapäivällä välipala. Se oli kummastus. Oli nälkä tai ei, se yks jogurtti oli yhtä tyhjän kanssa.

Saimme kerran viikossa sisaruksen kanssa jakaa 0,33 Jaffapullon puoliksi saunan jälkeen. Karkkipäivää ei tunnettu ja jos sai hyvin pienen hedelmäkarkkiaskin - olikohan se 20 grammaa - se oli juhlaa.

Pikaruokaa eikä pizzoja ollut. Jokin grillikioski oli mutta ei siellä käyty. Taisivat myydä höyrytettyjä nakkeja ja kenties lihapiirakkaa myöhään illalla.

Kaikkialle käveltiin. Ihan ekaluokkalaisesta lähtien koulumatkat yms. Oli meillä auto, Saab! Sillä ei ajeltu töihin eikä kaupungilla, vaan ainoastaan kesälomamatkat.

Tällaisia muistelmia 60-70 -luvun lapsella.

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla "aikuiset ihmiset" olivat syntyneet 1920-1950-luvuilla.

Ei päässyt paljon rasvakudosta kertymään lapsuudessa tai nuoruudessa vaikka 1960-luvulta lähtien suoranaista nälkää ei enää nähtykään.

Heillä kehon rasva oli suurimmaksi osaksi tyydyttynyttä rasvaa toisin kuin nykyään, kun ihmisten rasvakudos koostuu enimmälti tyydyttymättömästä rasvasta. Tyydyttynyt rasva edistää aineenvaihduntaa ja tästä rasvakudoksen koostumuksen muutoksesta johtuvatkin nykyinen ylenmääräinen lihominen. Ihmisten ruuminlämpökin on nykyään jo asteen alempi kuin esim. sata vuotta sitten. Aineenvaihdunta on hidastunut

1970-luvulla Suomessa syötiin paremmin kuin nykyään. Pienissäkin marketeissa oli palveleva lihatiski, josta sai laadukkaampaa lihaa kuin nykyään saa kaupoista. Oli vähemmän prosessoitua ruokaa ja enemmän laadukkaita raaka-aineita. En nähnyt nälkää lapsena 70-luvulla eikä kukaan muukaan minun tuntemani ihminen.

Ruoka tehtiin itse lähiraaka-aineista, ei lisäaineita jne. Limsat ja karkit, sipsit olivat vielä enemmän luksusta, niitä ei syöty ja juotu niin paljon kuin nykyisin. Ihmiset teki enemmän ruumiillista työtä, autoja oli vähemmän eli käveltiin ja pyöräiltiin enemmän.

Luin jostain, että Cooper-testin tulokset olivat nuorisolla huipussaan 70-luvun lopulla.

Ilmeisesti juokseminen ja yleisurheilu olivat suosittuja tuohon aikaan. Nykylylleröt

eivät jaksa edes kävellä lähikauppaan makeishyllyjen ääreen.