Miksi 70-luvulla ihmiset olivat niin hoikkia? Näkivätkö ne nälkää?

ukko40 kirjoitti:

Olen tässä itsekin laihtunnut tammikuusta ehkä 10 kiloa, nyt siis jotain 76, viisarivaakan mukaan. En tieä olenko palaamassa n 20 vuoden takaiseen painoon, 70 kiloon vai mikä oli tämä väliaikainen läskiintyminen. kunhan en nyt liikaa laihtuisi, herää muutoin epäilys onko munssa joku syöpä tai vaikka haiman vajaatoiminta. lihasmassa ehkä on kuitenki vähennyt mutta ei tämä pelkällä väjemälä syömisellä hoikistuminne ihan oikisuuntaan liene. isäni on kyllä hoikka/sopusuhtane ollut aina ja äidin puolen suvussa taas jojoilijoita/massavammiksi jääneitä....

Jos on tullut sokeripitoisia juttuja huomaamatta vähennettyä niin jo niillä on iso vaikutus painoon. Alkaa läski palamaan paljon nopeammin pois kun kehon ei tarvitse ylimääräistä sokeria polttaa ekana.

Ei ollut varaa laiduntaa koko ajan eli leuat jauhoi korkeintaan purkkaa ruoka-aikojen välillä. 

Liikuttiin omin jaloin tai pyörillä.

Kotona piti tehdä lumitöitä, klapeja ja peltohommia, kaupunkilaiskersat kai juoksentelivat kolttosilla.

Ei ollut pikaruokaa, woltattu, voileipä oli vielä leipä voilla ja päällisellä, eikä majoneesissa kylpevä versio.

Karkkipussit oli järkevän kokoisia!

Ennen kaikkea, liikuttiin enemmän arkiliikuntaa. 

Sitä ruskeaa kastiketta ja perunaa harva jaksoi/halusi syödä ylenmäärin. 

Ruokaa oli vähempi, ja se oli yksinkertaisempaa. Lihavat ihmiset olivat harvassa. Tiedostettiin, että lihavuus on terveydelle vaarallista. 

Kodeissa oli maksimissaan yksi auto, ei aina sitäkään. 

Ruoka oli pelkkää mahantäytettä ja herkkuvalikoima olematon.

Oli ruokaa, söimme normaali ruoka aikoina perusruokaa, oli myös karkkeja  mutta ei päivittäin niitä syöty, liikuttiin enemmän. 

Siidereitä ei ollut vielä kaupassa ja pikaruokakulttuuri oli ihan eriä. Moni grillillä käydessään otti juomaksi maidon, eikä annokseen kuulunut automaattisesti ranskiksia ja limua, ja ainakin itse nuoruutta silloin eläneenä grillillä käytiin harvoin. Sen lähellä notkuttiin, mutta joku tilasi ranskikset ja niitä söi toista kymmentä nuorta, jokainen söi vain pari kappaletta :D

Muistan kun kävin joskus Ruotsin puolen grillillä skrovmålin tilaamassa, ja ihmettelimme miksi kukaan haluaa hampurilaisen JA ranskalaiset, kun meillä tilattiin jompikumpi. Siihen päälle vielä limukka, joka tuntui jo ihan liialta. Nyt nuo on täysin normaalia.

Viikonloppuna kavereita tavattiin kaupungilla, jonne käveltiin, ja ilta vietettiin kävelemällä pääkatua edestakaisin.

Elokuviin käveltiin ja sieltä takaisin, eikä katsottu omassa kotona netflixejä.

Nukkuivat varmaan myös enemmän.

Töihin mentiin tosi usein pyörällä ja ruokaostokset tuli siinä pyörän sangassa keikkuessa.

Ravintolaruokailu oli harvinaista, samoin kahvilassa istuskelu, ja siellä oli normaalia ottaa pelkkä kahvi, eikä makusiirapeilla kyllästettyä juomaa. 

Aikuiset eivät syöneet juuri ollenkaan karkkeja ja sipsejä tuohon aikaan, vain lapset ja nuoret söivät niitä silloin. Valtava määrä turhia kaloreita jäi silloin aikaihmisiltä nauttimatta. Uskallan väittää, että tämä on suurin yksittäinen syy ap:n mainitsemaan asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Syömällä pysyttiin työ-ja toimintakykyisenä, se ei ollut itsetarkoitus eikä nautinto.

Tässäpä tämä. Eikä ylensyönti ole nautinto muutenkaan, sillä tekee vartalosta hankalan ja huonosti toimivan. Mutta ehkä se on sitten jonkinlainen opittu mekanismi copettaa elämää

Ihmiset liikkuivat arjessa. Pyörällä kuljettiin kymmeniäkin kilometrejä. 

Ruoka ei ollut täynnä teollisia aineita, joiden ainoa tarkoitus on saada syöjä syömään lisää. Muoveissakin oli vähemmän pehmentimiä, jotka vaikuttavat hormoneihin ja lisäävät lihomista. 

Vierailija kirjoitti:

Nukkuivat varmaan myös enemmän.

Tilastojen mukaan seksiäkin oli enemmän. Sekin kulutti kaloreita.

up