Miksi 70-luvulla ihmiset olivat niin hoikkia? Näkivätkö ne nälkää?

Moni kirjoittaa, että tehtiin paljon muutakin kuin räplättiin kännykkää.. kuten esim. luettiin ja tehtiin käsitöitä. Niissä kuluukin huomattavasti paljon enemmän energiaa.

Annoskoot on nykyään ihan tolkuttomia. Meidän kolmihenkinen perhe syö yhdestä ravintola-annoksesta. Tätä moni ihmettelee ja pitää outona. Itse vetävät sen koko annoksen yksin ja siihen ehkä jälkiruoka päälle. Ilmeisesti tottumiskysymys. Mahalaukun saa kyllä venytettä isompiin annoksiin pikkuhiljaa. Meillä syödään säännöllisesti pieniä annoksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pohojanmaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nähty nälkää, vaan osattiin syödä sopivasti.

Ennen liikuttiin paljon eikä menty joka paikkaan autolla pitkäkään matka kävellen tai pyörällä ollut mikään ongelma eikä istuttu tv:n äärellä päivät pitkät

Kyllä 70-luvulla katsottiin paljon telkkaria. Katson nykyään paljon vähemmän. Mutta nykyään istutaankin tietsikalla/pelaamassa. Ja telkkarissa ei ollut kaukosäädintä, niin tuli pakkoliikuntaa välillä.

Telkkareita ei juuri edes ollut läheskään kaikilla silloin ja ohjelmaakin oli vain pari tuntia päivässä.

Yleensä oli tapana mennä katsomaan telkkaria siihen naapuriin, jossa sellainen oli.

Siis puhutaan 70-luvun alusta, nopeastihan alkoi sitten kansa rikastua ja hankkia kaikenlaisia tavaroita ja  parempaa ruokaakin oli vara ostaa.

Kyl meidän kylillä telkkarit oli joka talossa.... Pari tuntia päivässä ohjelmaa.. Haha, kyllä oli koko illan ohjelmaa, muttei kuitenkaan yöstä aamuun. Ja mitä se telkkari tähän laihuusasiaan kuuluu...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pikaruokaa eikä karkkia. Myös lihaa syötiin vähemmän.

Missä? Kaupungeissa tehdastyöläiset? Meillä syötiin joka päivä lihaa maatalossa, oli kananmunia ja maitoa yltäkylläisesti ja voita tuli mejeristä, kesällä kasvimaa, marjapensaat. Metsästä noukittiin saavillisia marjoja ja sieniä, säilöttiin paljon. Ei ollut ikinä nälkä ja ruokaa riitti vieraillekin. Olen synt. 1950. Hoikkia olimme kaikki, myös naapurit ja sukulaiset. Tehtiin joka päivä pirusti töitä maataloissa. 

Sinä oletkin nyt sitten niitä, jotka ovat kasvaneet tekemään työtä, niitä joita Orpon kannattajat ovat. Minut on kasvatettu tekemään työtä...

Hienoa!

vähemmän sokeria ja rasvaa ruokavaliossa.

Vierailija kirjoitti:

vähemmän sokeria ja rasvaa ruokavaliossa.

Ruoka oli pääasiassa sokereita ja rasvaa. Annoskoot oli pienempiä.

 Ei oltu köyhiä eikä varsinaisesti nähty nälkää, mutta syötiin aika niukasti, ylensyöntiä ei juuri koskaan. Herkkuja oli harvoin ja nekin minimaaliset tyyliin vanilijajäätelö-paketti jaettuna kuudelle. Harrastuksiin mentiin pyörillä tai kävellen eikä autokyydillä ym. 

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla "aikuiset ihmiset" olivat syntyneet 1920-1950-luvuilla.

Ei päässyt paljon rasvakudosta kertymään lapsuudessa tai nuoruudessa vaikka 1960-luvulta lähtien suoranaista nälkää ei enää nähtykään.

60- luvulla vielä oli useimmilla aika tiukkaa kuitenkin.

Jos oli kotona ruuaksi esim maitoperunoita ( riisuttu versio kesäkeitosta) , niin sitä söi nälkäänsä, mutta ei tehnyt mieli santsata

Joka paikkaan mentiin kävellen / pyörällä ja karkkiostokset oli hedelmäkarkkirasia , tikkari tai pieni suklaapatukka, jotka piti hakea parin kilometrin päästä.

Hakematta jäi usein, vaikka rahaa olisikin ollut.

Jäätelö , jos joskus ostettiin, jaettiin tarkasti tasan , eikä haettu pakastimesta itse.

Läski sanoo että laiha olisi köyhä? Olen huomannut kuinka ylipaino menee aika hyvin yhteen työttömyyden ja alhaisen koulutustason kanssa.

Pikaruoka ja sokeri, lähinnä makeiset. Turhia kaloreita ilman ravintoaineita.

Tietysti työ oli fyysisempää.

Joka ruuassa ei ollut lisättynä fruktoosia, joka estää kylläisyyden tunteen.

Liikuttiin enemmän.

Ei lisäaineita ruuassa, jotka tuhoaa suolistobakteerikantaa ja täten myös aiheuttaa aineenvaihduntahäiriöitä ja muuta kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pikaruokaa eikä karkkia. Myös lihaa syötiin vähemmän.

Missä? Kaupungeissa tehdastyöläiset? Meillä syötiin joka päivä lihaa maatalossa, oli kananmunia ja maitoa yltäkylläisesti ja voita tuli mejeristä, kesällä kasvimaa, marjapensaat. Metsästä noukittiin saavillisia marjoja ja sieniä, säilöttiin paljon. Ei ollut ikinä nälkä ja ruokaa riitti vieraillekin. Olen synt. 1950. Hoikkia olimme kaikki, myös naapurit ja sukulaiset. Tehtiin joka päivä pirusti töitä maataloissa. 

Kuinka ison pihvin söit joka päivä? Meillä oli myös aina lihaa, mutta ei sitä kilokaupalla syöty...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pikaruokaa eikä karkkia. Myös lihaa syötiin vähemmän.

Missä? Kaupungeissa tehdastyöläiset? Meillä syötiin joka päivä lihaa maatalossa, oli kananmunia ja maitoa yltäkylläisesti ja voita tuli mejeristä, kesällä kasvimaa, marjapensaat. Metsästä noukittiin saavillisia marjoja ja sieniä, säilöttiin paljon. Ei ollut ikinä nälkä ja ruokaa riitti vieraillekin. Olen synt. 1950. Hoikkia olimme kaikki, myös naapurit ja sukulaiset. Tehtiin joka päivä pirusti töitä maataloissa. 

Hauskaa että 73-vuotiaskin jaksaa kirjoitella täällä :)

Vierailija kirjoitti:

Joka paikkaan ei menty autolla, ihmiset saivat myös enemmän hyöytyliikuntaa.

Eräs täysi-ikäinen nuorukainen laittoi kerran viestiä, että ei pääse sovittuun tapaamiseen, koska bussikortti on kateissa ja käveltävää olisi 5 km. Aikaa olisi ollut useampi tunti. Meillä oli ollut vaikeaa sovittaa kaikkien aikataulut yhteen, jotta tapaaminen onnistuisi mahdollisimman pian, ja sitten kaatui moiseen. Olen sentään viisikymppinen, joka on kulkenut työmatkat (4-14 km) pyöräillen ympäri vuodet ja vuosikymmenet. Ei ole ollut paino-ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pikaruokaa eikä karkkia. Myös lihaa syötiin vähemmän.

Missä? Kaupungeissa tehdastyöläiset? Meillä syötiin joka päivä lihaa maatalossa, oli kananmunia ja maitoa yltäkylläisesti ja voita tuli mejeristä, kesällä kasvimaa, marjapensaat. Metsästä noukittiin saavillisia marjoja ja sieniä, säilöttiin paljon. Ei ollut ikinä nälkä ja ruokaa riitti vieraillekin. Olen synt. 1950. Hoikkia olimme kaikki, myös naapurit ja sukulaiset. Tehtiin joka päivä pirusti töitä maataloissa. 

Hauskaa että 73-vuotiaskin jaksaa kirjoitella täällä :)

Miksei jaksaisi, vaikka vanhempikin?

Paljon keittoja, kuoripottuja ruskeaa kastiketta ilman lihaa, joskus läskikastiketta, kuivaa ruisleipää tai näkkäriä.

Kalaa meillä riitti sillä isä kalasti ja savusti itse.

Asuttiin kaupungissa, mutta kaupunki vuokrasi pottumaat, joissa itsekukin viljeli perunat, lantut ja porkkanat.

Ei ollut välipaloja paitsi kahvit pullasiivun kera sekin pullaleeta kesti viikon niin, että ei mitään erikoisherkkua ollut.

Hedelmiä saatiin joskus saunan jälkeen appelsiini ja joskus äiti leikkasi banaanin viiteen osaan.

Juhlapäivänä 250gramman vaniljajäätelö leikattiin tarkasti seitsemään osaan.

Liikuttiin kyllä paljon, kaikkialle käveltiin, pyöräiltiin tai hiihdettiin.

Oikeastaan ei oltu paljon kotona, koska kotityöt, maitokaupassa käynti, tiskit, mattojen puistelut ja pyykkien ripustamiset olivat tyttöjen hommaa.

Noin 11vanhana aloin tehdä ruuat koko perheelle.

Vierailija kirjoitti:

Annoskoot on nykyään ihan tolkuttomia. Meidän kolmihenkinen perhe syö yhdestä ravintola-annoksesta. Tätä moni ihmettelee ja pitää outona. Itse vetävät sen koko annoksen yksin ja siihen ehkä jälkiruoka päälle. Ilmeisesti tottumiskysymys. Mahalaukun saa kyllä venytettä isompiin annoksiin pikkuhiljaa. Meillä syödään säännöllisesti pieniä annoksia.

Sama meilläkin, 100g lihaa riittää oikein hyvin mun 100kg miehellenikin kun lisänä on kasviksia reilusti.

Juuri eilen katselin mm Skeehanin ja Jamie Oliverin ruokaohjelmia ja esim 2 broilerinfilettä riitti oikein hyvin 4 hengen kanapataan ja 1 iso pihvi 2-3 hengelle.

Ihmiset syö jäätäviä määriä! Ei pelkästään proteiinia vaan siihen lisäksi vielä ranskalaisia tms mättöä. Ennen 400g ranskiksia riitti 3-4 hengelle, nyt moni syö sen yksinään parin makkarakäntyn kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin näkivät nälkää mutta ruoka oli vielä vaatimatonta, yksinkertaista ja yksipuolista. Perunaa ja läskisoosia, ruisleipää, puuroa. Eli ruokia joita ei huvita syödä paljoa.

Tämä suomalaisten kansallisruokana joka paikassa mainittu läskisoosi minua jaksaa hämmästyttää. En tiedä koskaan syöneeni tai edes nähneeni sellaista. Mitä se on? Olen syntynyt vuonna 1968 ja elänyt niin maalla kuin kaupungissa äärimmäisen tavanomaisissa oloissa.

Sian kylkestä leikeltyjä sormenpään kokoisia lihan palasia, missä on rasvaa mukana. Ne kärtsätään pannussa, lisätään jauhoja ruskistumaan ja lisätään lopuksi vesi. Maustetaan suolalla ja pippurilla. Lihaa ruskeassa kastikkeessa.

Ruoka oli nin mautonta, ettei sitä tehnyt mieli nautiskella. Syötiin, että pysyttiin hengissä.

Mielikuva "isoäidin salaisesta reseptistä" on hieman toisenlainen kuin esim. "amerikkalaisen isoäidin salainen bbg-resepti".

Annoskoot olivat huomattavasti pienempiä. Nykyään lautasetkin ovat pesuvadin kokoisia, kun meillä vielä 80-luvulla käytettiin Arabian pienimpiä Teema lautasia arkiruokailuun. Kahvikupit ja juomalasitkin olivat niitä pienimpiä, eikä hervottomia puolen litran ämpäreitä.

Kaupoissa ei ollut järkyttävää määrää herkkuja, megakokoisia säästöpakkauksia, halpoja irtokarkkeja ja uutuustuotteita joka vuodenajalle, vaan karkkipussit painoivat 100g ja valikoimissa oli Fazerin klassikot vuodesta toiseen. Nykyään 100g karkkipussit näyttävät ihan onnettomilta, kun on tottunut puolen kilon säkkeihin. Ja irtokarkkejakin ostettiin ennen yksitellen kioskista, kun nykyään niitä lapataan kauhalla isoon säkkiin. Ei ollut myöskään pikaruokaloita ja kaupungissa oli tyyliin yksi hampurilaisravintola.

Suurin muutos on tapahtunut siinä, että ruoka on halpaa ja sitä mätetään järkyttäviä määriä.

Vierailija kirjoitti:

Ei Woltattu.

Wolt on tullut parin viime vuoden aikana. Ylipaino-ongelma on ollut koko 2000-luvun.