Työttömät mitä sanotte kyselijöille siitä mitä teette?
Sukujuhlat tulossa ja ahdistaa jo etukäteen kyselyt siitä mitä teen. Oon niin väsynyt halveksuviin ja vähätteleviin kommentteihin. En mitenkään itsekään tunne oloani hyväksi pitkästä työttömyydestä, enkä kaipaa päälle vielä muilta asiasta kommentointia. Miksi muutenkin tarvii ihmiset lokeroida ja määritellä työn tai sen mukaan mitä "tekee". Mikä olis hyvä vastaus noille kyselijöille? Mitä voisin sanoa kun joku kysyy mitä kuuluu tai mitä teet nykyään?
Kommentit (80)
Sanon hoitavani työkseni osakesalkkuani.
Vierailija kirjoitti:
Kerran juttelin erään uuden ihmisen kanssa ja halusin tietää, mitä hän tekee. Ihan ystävällismielisesti vaan jutustelin, ei ollut tarkoitus ahdistella. Itsekin olen ollut työtön, niin tiedän, että se voi olla nolo asia joillekin.
- Oletko missä töissä?
- Työtön.
- Jaa jaa, millä alalla olet ollut aiemmin?
- En millään.
- Ootkos aiemmin opiskellut jotain?
- En.
- No mutta, sinulla on varmasti suunnitelmia tulevaisuuden varalle?
- Ei ole mitään.Oli aika pysäyttävä keskustelu.
Tuo on yksi strategia toimia ap:n edessä olevassa tilanteessa. Vastata hyvin yksisanaisesti ja raatorehellusesti kysymyksiin silloin, kun totuus on karu. Utelija hämmentyy ja hiljenee.
Sopii myös moniin teemoihin.
-No jokos olet miehen löytänyt?
-En. On traumoja edellisestä, sain turpaani, niin ei ole enää miehet kiinnostaneet
Tai:
-Onkos sinulla lapsia?
-Ei. Kolme meni kesken ja yksi kuoli kohtuun.
Keskiluokka kysyy tuota välttääkseen saamasta työtöntä kaverikseen. Sehän olisi epäilyttävää.
Halutaan varmistaa että voiko ystävystyä ilman että joutuu huonoon valoon.
Itse en enää edes ajattele itseäni työttömänä kymmenien vuosien työttömyyden jälkeen.
Minulla ei ole enää työttömän identiteettiä, olen vain tavallinen ihminen itselleni, yksilö.
Siksi tuo kysymys kuulostaa nykyään koomiselta. Joskus olen sanonut että olen eläkkeellä.
Viimeksi parturi alkoi tenttaamaan tuota, maailman kaikista ihmisistä.
Istut parturin tuoliin, ja "no missäs sä olet töissä?"
Sanoin niin pokkana ja viileästi kuin kykenin, että olen eläkkeellä.
Parturilla meni naama mutruun.
Sellaista elämä on, sotaa.
Tuohon "kuulusteluun" haluaisin sanoa, että tämä oli vain lyhennelmä, en juuri näillä sanoilla tietenkään kysellyt. Oikeasti olin hymyilevä ja kannustava ja yritin saada vain jotain hänestä ulos. Ihan sama, mistä hän olisi kiinnostunut, kunhan nyt vastaisi jotain. Mielestäni tuo oli töykeää, että hän vaan töksäytti "ei" eikä yrittänyt jatkaa keskustelua millään tavalla. Vaihtaisi puheenaiheen vaikka säähän tai mihin vaan.
(Terveisin Se Kuulustelija)
Vierailija kirjoitti:
Tuohon "kuulusteluun" haluaisin sanoa, että tämä oli vain lyhennelmä, en juuri näillä sanoilla tietenkään kysellyt. Oikeasti olin hymyilevä ja kannustava ja yritin saada vain jotain hänestä ulos. Ihan sama, mistä hän olisi kiinnostunut, kunhan nyt vastaisi jotain. Mielestäni tuo oli töykeää, että hän vaan töksäytti "ei" eikä yrittänyt jatkaa keskustelua millään tavalla. Vaihtaisi puheenaiheen vaikka säähän tai mihin vaan.
(Terveisin Se Kuulustelija)
Koki sut asiattomia kyseleväksi ja laittoi noilla vastauksilla kuun kurkkuun.
Ai mitä sanon kyselijöille: Mä sanon, että vietän aikaa Pattayalla ihanien naisten seurassa ja nautin elämästä noin muutenkin. Kateus on aivan älytöntä siellä SUomessa.
Vierailija kirjoitti:
Kerran juttelin erään uuden ihmisen kanssa ja halusin tietää, mitä hän tekee. Ihan ystävällismielisesti vaan jutustelin, ei ollut tarkoitus ahdistella. Itsekin olen ollut työtön, niin tiedän, että se voi olla nolo asia joillekin.
- Oletko missä töissä?
- Työtön.
- Jaa jaa, millä alalla olet ollut aiemmin?
- En millään.
- Ootkos aiemmin opiskellut jotain?
- En.
- No mutta, sinulla on varmasti suunnitelmia tulevaisuuden varalle?
- Ei ole mitään.Oli aika pysäyttävä keskustelu.
Mikä ihmeen kuulustelijakyylä olet? Ei todellakaan ole hyvien tapojen mukaista alkaa tentata uudelta tuttavuudelta tämän työstä ja opiskelusta, jos toinen on työtön. Itse olisin sanonut, että asia ei todellakaan kuulu sinulle. Toivottavasti osaat edes hävetä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos olet rehellinen ja sanot jotenkin että "tämä on tosi kipeä asia itselleni kun en ole hakemisesta huolimatta saanut töitä, alkaa jo käydä itsetunnon päälle".
Miksi ihmeessä pitäisi noin sanoa kaiken maailman kyylääjille? Mitä se kenellekään kuuluu, miltä työttömyys tuntuu? Jos olisin työtön, sanoisin sen ammatin jossa olen työskennellyt.
Työttömiä pitää kuulustella armottomasti. Saamme heidät menemään töihin, kun teemme selväksi, ettei työttömyyttä hyväksytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos olet rehellinen ja sanot jotenkin että "tämä on tosi kipeä asia itselleni kun en ole hakemisesta huolimatta saanut töitä, alkaa jo käydä itsetunnon päälle".
Miksi ihmeessä pitäisi noin sanoa kaiken maailman kyylääjille? Mitä se kenellekään kuuluu, miltä työttömyys tuntuu? Jos olisin työtön, sanoisin sen ammatin jossa olen työskennellyt.
Ei se tietenkään kenellekään " kuulukaan". Kuitenkin on niin, että tunteet ja tunteminen ovat keskeinen osa ihmisyyttä. Kun suhtautuu itse erilaisiin tunteisiinsa neutraalisti ja sanoo ne ääneen, niin se helpottaa omaa oloa toisten seurassa ja yleisesti ottaen lähentää ihmisiä toisiinsa eli syventää ihmissuhteita.
Toki jos vastapuoli (kyselijä) on sosiopaatti tms niin tämä ei päde.
En ole pitkäaikaistyöttömänä ihmisenä käynyt pitkään aikaan missään sukutapaamisissa tai tavannut ainuttakaan sukulaistani. Uusia ihmisiäkään en tapaa kuin pakon edessä. En minä halua valehdella, että mulla menisi hyvin tai että olen etsimässä uutta työtä, koska ne eivät olisi lähelläkään totuutta. Totuus on, että olen kouluttamaton keski-ikäinen, joka tuskin enää elämässään työllistyy tai tulee elämään normaalin ihmisen elämää. Ei semmoista voi ihmisille kertoa. Ja kyllä, tiedän että osa tutuistani osaa tämän minusta kyllä päätellä, mutta saavat päätellä sen keskenään, koska minä en lähde tilaisuuksiin, jossa joudun nöyrytettäväksi.
Kerron pyllisteleväni Onlyfansissa. Tädit hiljenee.
M48
Sanon vain niinkuin asia on, eli että terveyssyiden takia en ole työelämässä. Jos joku rupeaa utelemaan lisää, sanon että nämä ovat henkilökohtaisia asioita. Toisaalta jos tiedän että joku suhtautuu minuun jotenkin ihmetellen tai jopa halveksien, jätän väliin koko juhlat. En muista ikinä varsinaisesti nauttineeni sukujuhlista vaikka olisin ollut työelämässä.
Kyllähän se sukujuhlissa ja muissa tilaisuuksissa näkee heti millaisella autolla kukakin paikalle ilmestyy eikä sen jälkeen paljoa tarvitse arvailla henkilön taloudellisesta tasosta. Sitten on vielä ne, jotka tulevat junalla tai bussilla. Alinta kastia.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon "kuulusteluun" haluaisin sanoa, että tämä oli vain lyhennelmä, en juuri näillä sanoilla tietenkään kysellyt. Oikeasti olin hymyilevä ja kannustava ja yritin saada vain jotain hänestä ulos. Ihan sama, mistä hän olisi kiinnostunut, kunhan nyt vastaisi jotain. Mielestäni tuo oli töykeää, että hän vaan töksäytti "ei" eikä yrittänyt jatkaa keskustelua millään tavalla. Vaihtaisi puheenaiheen vaikka säähän tai mihin vaan.
(Terveisin Se Kuulustelija)
Minä tiedän sen ylimielisen ja v1ttumaisen "hymyn"...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohon "kuulusteluun" haluaisin sanoa, että tämä oli vain lyhennelmä, en juuri näillä sanoilla tietenkään kysellyt. Oikeasti olin hymyilevä ja kannustava ja yritin saada vain jotain hänestä ulos. Ihan sama, mistä hän olisi kiinnostunut, kunhan nyt vastaisi jotain. Mielestäni tuo oli töykeää, että hän vaan töksäytti "ei" eikä yrittänyt jatkaa keskustelua millään tavalla. Vaihtaisi puheenaiheen vaikka säähän tai mihin vaan.
(Terveisin Se Kuulustelija)Minä tiedän sen ylimielisen ja v1ttumaisen "hymyn"...
Sä oot varmasti myös sellainen tyyppi, joka kuvittelee aina kaikkien tuijottavan sua 😄.
Ohis
Olen työntekijä mutta viime aikoina olen miettinyt että kuinkahan kauan kehtaan tunnustautua sellaiseksi. Nimittäin työssäkäyvät puhuvat nykyään niin törkeästi muista että työtön alkaa kuulostaa jo paremmalta ihmiseltä.
Halusi vaan nähdä sun ilmeen. Karsea kolmannen asteen kuulustelu!