Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
50v miehet haluaa naisen, mutteivat halua luopua mistään
29.06.2023 |
Tuon ikäisillä miehillä on työt, mökit, veneet, harrastukset, sohvat jne ja naisen sopii tulla mukaan siihen miehen juttuun, mutteivat luovu mistään tekemisestään naisen vuoksi. Naisen pitäisi sitten luopua omastaan, jos haluaa tavata. Tämä havaittu ihan itse ja facen sinkkuryhmissä oli myös havaittua.
Ehkä naisillakin näin, mutta naisia en ole tapaillut.
Minusta on turha itkeä naisettomuutta, jos parisuhteen takia ei halua yhtään joustaa
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei elämä ole niin kiireistä ja täyteen buukattua ettei siihen mahtuisi kumppania ja hänen kanssaan vietettyä aikaa ja tekemistä. Jos olisi, en sellaista haikailisikaan. Ihminen jolla pitää olla kaikkea on vähän lapselliselle tasolle jäänyt. Ehkä on ollut koko ajan elämä niin täynnä kaikkea mitä "pitää olla" että ei ole koskaan tullut silmästä silmänneeksi elämää miltään muulta kantilta. On pelottavaa jos pelkkä omistaminen ja sen haaliminen minkä kokee että pitää haalia (just tietty työ harrastukset, kaverit, kumppani, mökki, vene, ulkomaanasunto, lapset jne) onse elmän sisältö, ja jos puuttuu aikka kumppani tai mökki, niin sellainen sitten on pakko hommata, vaikka oikeaa halua ei olisikaan.
Ei ole näistä deittijutuista kokemusta, mutta kyllä minä jo nuorempana sinkkuaikoina hiffasin, että jos on aina "kiire" niin se on vain kohtelias kiertoilmaisu sille, ettei kiinnosta. Olin nimittäin itse se "kiireinen" usein.
Ihmettelen siis, miksi tätä tulkitaan jotenkin miesten ominaisuutena.
Hyvänen aika, joskus vuosia sitten kerroin lupaavalle nettitututlle, että on paljon kiireitä. Oli kiireinen elämänvaihea. Kävin työssä. Noina vuosina kävin vanhan tätini luona, joka tarvitsi apua kuten imurointia, kaupassakäyntiä ja pyykin ripustamista. Samaan aikaan yksi lapsistani oli vaikeuksissa ja joudun käymään kokouksissa ja tapaamisissa hänen elämänsä tiimoilta. Harrastus vei aikaa viikonloppuna (ei koko päivää). Tapailin siis yhtä nettituttua. Muistan sanoneeni nettitututtavalle jossain vaiheessa, että olen kiireinen. Ei tullut mieleenkään, että hän voisi tulkita sen kiertoilmaisuksi.
Kiertoilmaisu eli muut asiat ovat sinua tärkeämpiä kuten sinunkin tapauksessasi oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
Miehen täytyy olla ulkonäöltä miellyttävä ja mukava luonne ja seksin täytyy toimia.
Eikä ulkonäössä ole mitään yhtä juttua kuka on hyvännäköinen. Mies voi olla kalju, pitkähiuksinen tai lyhythiuksien. Ainut, että haluaisin, että mies on saman pituinen tai pidempi, olen 170 cm.
Kemian tekee vain se jokin, sitä on tai ei ole. Ei se ole mikään yksi ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
Miehet osaavat laittaa omat tarpeensa etusijalle paremmin kuin naiset. Niin hyvässä kuin pahassa.
Se on henkiselle hyvinvoinnille tärkeää osata olla terveesti itsekäs, monilta naisilta puuttuu tämä taito. Naisilla on yleisempää huonoitsetunto ja miellyttämisenhaluisuus, siitä varmaan johtuu, että naiset jää roikkumaan huonoon suhteeseen helpommin. Naiset helpommin kuvittelee, että vika on itsessä, miehillä on yleisempää se ajatus, että vika on muissa.
Olet varmaankin pitkälti oikeassa, vaikka tuo yleistys onkin. Näiden keskustelujen perusteella vaikuttaisi myös siltä, että molemmat sukupuolet hyvin herkästi tekevät vahvoja stereotypioita vastakkaisesta sukupuolesta huonojen elämänkokemustensa perusteella ja lukittautuvat johonkin suojaamismoodiin. "Olen yksin, koska miehet/naiset ovat tuollaisia." Tarkoitus on suojautua uusilta pettymyksiltä, joita varmasti helposti tuleekin, jos suhteeseen lähdetään vahvojen ennakkoluulojen ja suojautumisten kautta. Ei synny kontaktia ja kohtaamista, jos pelkoja on liikaa. Ei edes siinä tapauksessa, vaikka molemmat olisivat yhtä innostuneita.
Kiintymyssuhdemalli ei säily muuttumattomana läpi elämän eli karut kokemukset voivat tuhota turvallisenkin kiintymyssuhdemallin ja aiheuttaa suojaustarvetta entisestäänkin turvattomaan malliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
Miehen täytyy olla ulkonäöltä miellyttävä ja mukava luonne ja seksin täytyy toimia.
Eikä ulkonäössä ole mitään yhtä juttua kuka on hyvännäköinen. Mies voi olla kalju, pitkähiuksinen tai lyhythiuksien. Ainut, että haluaisin, että mies on saman pituinen tai pidempi, olen 170 cm.
Kemian tekee vain se jokin, sitä on tai ei ole. Ei se ole mikään yksi ominaisuus.
Omaisuudella ei ole väliä, mutta jos on töissä univormu niin se on kyllä plussaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
Miehen täytyy olla ulkonäöltä miellyttävä ja mukava luonne ja seksin täytyy toimia.
Eikä ulkonäössä ole mitään yhtä juttua kuka on hyvännäköinen. Mies voi olla kalju, pitkähiuksinen tai lyhythiuksien. Ainut, että haluaisin, että mies on saman pituinen tai pidempi, olen 170 cm.
Kemian tekee vain se jokin, sitä on tai ei ole. Ei se ole mikään yksi ominaisuus.
Omaisuudella ei ole väliä, mutta jos on töissä univormu niin se on kyllä plussaa.
Tosin, naisena olen siinä käsityksessä, että miehillä joilla on univormu on naisia vaikka muille jakaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
Miehen täytyy olla ulkonäöltä miellyttävä ja mukava luonne ja seksin täytyy toimia.
Eikä ulkonäössä ole mitään yhtä juttua kuka on hyvännäköinen. Mies voi olla kalju, pitkähiuksinen tai lyhythiuksien. Ainut, että haluaisin, että mies on saman pituinen tai pidempi, olen 170 cm.
Kemian tekee vain se jokin, sitä on tai ei ole. Ei se ole mikään yksi ominaisuus.
Miten tämä liittyy minun viestiini, menikö väärään kohtaan?
Mutta kommentoin silti, että minä odotan mieheltä huomattavasti paljon enemmän kuin sinun mainitsemasi asiat, jos kyse on vakavasta suhteesta. Yhteensopivuus on paljon muutakin kuin kemiaaa, seksiä ja ulkonäköä. Ja se kemiakin rapisee hyvin nopeasti, ellei yhteensopivuutta arvoissa, taustoissa jne. ole olemassa. Tarkemmin sanoen se rapisee ehkä noin yhdessä tunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
Miehen täytyy olla ulkonäöltä miellyttävä ja mukava luonne ja seksin täytyy toimia.
Eikä ulkonäössä ole mitään yhtä juttua kuka on hyvännäköinen. Mies voi olla kalju, pitkähiuksinen tai lyhythiuksien. Ainut, että haluaisin, että mies on saman pituinen tai pidempi, olen 170 cm.
Kemian tekee vain se jokin, sitä on tai ei ole. Ei se ole mikään yksi ominaisuus.
Miten tämä liittyy minun viestiini, menikö väärään kohtaan?
Mutta kommentoin silti, että minä odotan mieheltä huomattavasti paljon enemmän kuin sinun mainitsemasi asiat, jos kyse on vakavasta suhteesta. Yhteensopivuus on paljon muutakin kuin kemiaaa, seksiä ja ulkonäköä. Ja se kemiakin rapisee hyvin nopeasti, ellei yhteensopivuutta arvoissa, taustoissa jne. ole olemassa. Tarkemmin sanoen se rapisee ehkä noin yhdessä tunnissa.
Liittyy lauseeseen "alunperin valitaan sellainen mies, joka ei kiinnosta"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
Miehen täytyy olla ulkonäöltä miellyttävä ja mukava luonne ja seksin täytyy toimia.
Eikä ulkonäössä ole mitään yhtä juttua kuka on hyvännäköinen. Mies voi olla kalju, pitkähiuksinen tai lyhythiuksien. Ainut, että haluaisin, että mies on saman pituinen tai pidempi, olen 170 cm.
Kemian tekee vain se jokin, sitä on tai ei ole. Ei se ole mikään yksi ominaisuus.
Miten tämä liittyy minun viestiini, menikö väärään kohtaan?
Mutta kommentoin silti, että minä odotan mieheltä huomattavasti paljon enemmän kuin sinun mainitsemasi asiat, jos kyse on vakavasta suhteesta. Yhteensopivuus on paljon muutakin kuin kemiaaa, seksiä ja ulkonäköä. Ja se kemiakin rapisee hyvin nopeasti, ellei yhteensopivuutta arvoissa, taustoissa jne. ole olemassa. Tarkemmin sanoen se rapisee ehkä noin yhdessä tunnissa.
Liittyy lauseeseen "alunperin valitaan sellainen mies, joka ei kiinnosta"
On totta, että naiset on yksilöitä ja odottaa mieheltä eri asioita.
Minulle käy pienituloisempi mies kyllä, mutta en tykkää miehistä joilla on ollut paljon seksikumppaneita.
En odota kalliita lahjoja, mutta mielestäni on kiva, että muistaa syntymäpäivänä ja jouluna ja ostaa esim. 12 euron hopeakorvikset.
Enemmän arvostan, että miehen ulkonäkö ja luonne miellyttää minua.
Voihan sitä parisuhteessa tehdä halpojakin juttuja esim. katsoa kotona elokuvaa tai mennä puistoon piknikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
Miehen täytyy olla ulkonäöltä miellyttävä ja mukava luonne ja seksin täytyy toimia.
Eikä ulkonäössä ole mitään yhtä juttua kuka on hyvännäköinen. Mies voi olla kalju, pitkähiuksinen tai lyhythiuksien. Ainut, että haluaisin, että mies on saman pituinen tai pidempi, olen 170 cm.
Kemian tekee vain se jokin, sitä on tai ei ole. Ei se ole mikään yksi ominaisuus.
Miten tämä liittyy minun viestiini, menikö väärään kohtaan?
Mutta kommentoin silti, että minä odotan mieheltä huomattavasti paljon enemmän kuin sinun mainitsemasi asiat, jos kyse on vakavasta suhteesta. Yhteensopivuus on paljon muutakin kuin kemiaaa, seksiä ja ulkonäköä. Ja se kemiakin rapisee hyvin nopeasti, ellei yhteensopivuutta arvoissa, taustoissa jne. ole olemassa. Tarkemmin sanoen se rapisee ehkä noin yhdessä tunnissa.
Liittyy lauseeseen "alunperin valitaan sellainen mies, joka ei kiinnosta"
Okei, ymmärrän, nuo sinun mainitsemasi asiat ovat tosiaan jotain sellaista alkukiinnostusta, joka omalla kohdalla rapisee varsin nopeasti eikä kehity pisteeseen, jossa tapailisin miestä, jota ei kiinnosta riittävästi. Oma kiinnostukseni laantuu hyvin herkästi sellaisestakin, jos olen aistivinani, ettei minusta olla kiinnostuneita. Eli vastavuoroisuuden puute (tai kokemus/tuntemus siitä) on ilman muuta täydellinen turn off.
Olen ehkä onnekas, kun olen tällä tavalla rakennettu, ainakaan se ei ole ollut mitenkään tietoista, että näin se kohdallani menee. Olen vasta vanhempana tajunnut, etteivät muut välttämättä toimi näin. Eli he tapailevat ihmisiä, joissa on jotain ns. mätää (suhteen kannalta tai muutenkin epäilyttävää) pitkäänkin. Sellaisten kanssa jopa mennään naimisiin ja tehdään lapsia. Ja hölmöydestä tuo ei teitenkään johdu, vaan kiintymyssuhdemalleista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5-kymppisenä ihmiset ovat niin kiireisiä, että tapaaminen voi järjestyä kuukauden välein. Kalenterit ovat niin täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei elämä ole niin kiireistä ja täyteen buukattua ettei siihen mahtuisi kumppania ja hänen kanssaan vietettyä aikaa ja tekemistä. Jos olisi, en sellaista haikailisikaan. Ihminen jolla pitää olla kaikkea on vähän lapselliselle tasolle jäänyt. Ehkä on ollut koko ajan elämä niin täynnä kaikkea mitä "pitää olla" että ei ole koskaan tullut silmästä silmänneeksi elämää miltään muulta kantilta. On pelottavaa jos pelkkä omistaminen ja sen haaliminen minkä kokee että pitää haalia (just tietty työ harrastukset, kaverit, kumppani, mökki, vene, ulkomaanasunto, lapset jne) onse elmän sisältö, ja jos puuttuu aikka kumppani tai mökki, niin sellainen sitten on pakko hommata, vaikka oikeaa halua ei olisikaan.
Ei ole näistä deittijutuista kokemusta, mutta kyllä minä jo nuorempana sinkkuaikoina hiffasin, että jos on aina "kiire" niin se on vain kohtelias kiertoilmaisu sille, ettei kiinnosta. Olin nimittäin itse se "kiireinen" usein.
Ihmettelen siis, miksi tätä tulkitaan jotenkin miesten ominaisuutena.
Hyvänen aika, joskus vuosia sitten kerroin lupaavalle nettitututlle, että on paljon kiireitä. Oli kiireinen elämänvaihea. Kävin työssä. Noina vuosina kävin vanhan tätini luona, joka tarvitsi apua kuten imurointia, kaupassakäyntiä ja pyykin ripustamista. Samaan aikaan yksi lapsistani oli vaikeuksissa ja joudun käymään kokouksissa ja tapaamisissa hänen elämänsä tiimoilta. Harrastus vei aikaa viikonloppuna (ei koko päivää). Tapailin siis yhtä nettituttua. Muistan sanoneeni nettitututtavalle jossain vaiheessa, että olen kiireinen. Ei tullut mieleenkään, että hän voisi tulkita sen kiertoilmaisuksi.
Kiertoilmaisu eli muut asiat ovat sinua tärkeämpiä kuten sinunkin tapauksessasi oli.
Kaksi ensiksimainittua asiaa olivat toisten ihmisten auttamista. En todellakaan laiminlyönyt miesystävän tapaamista, koska olin pitämässä hauskaa. Alaikäisen lapsen kohdalla palavereihin osallistuminen oli pakollinen asia ja niiden aihe aiheutti paljon surua. Hän on tarvinnut aikuisenakin usein apua. Silloinen harrastukseni oli niitä harvoja asioita, joihin oli varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
Miehen täytyy olla ulkonäöltä miellyttävä ja mukava luonne ja seksin täytyy toimia.
Eikä ulkonäössä ole mitään yhtä juttua kuka on hyvännäköinen. Mies voi olla kalju, pitkähiuksinen tai lyhythiuksien. Ainut, että haluaisin, että mies on saman pituinen tai pidempi, olen 170 cm.
Kemian tekee vain se jokin, sitä on tai ei ole. Ei se ole mikään yksi ominaisuus.
Miten tämä liittyy minun viestiini, menikö väärään kohtaan?
Mutta kommentoin silti, että minä odotan mieheltä huomattavasti paljon enemmän kuin sinun mainitsemasi asiat, jos kyse on vakavasta suhteesta. Yhteensopivuus on paljon muutakin kuin kemiaaa, seksiä ja ulkonäköä. Ja se kemiakin rapisee hyvin nopeasti, ellei yhteensopivuutta arvoissa, taustoissa jne. ole olemassa. Tarkemmin sanoen se rapisee ehkä noin yhdessä tunnissa.
Liittyy lauseeseen "alunperin valitaan sellainen mies, joka ei kiinnosta"
On totta, että naiset on yksilöitä ja odottaa mieheltä eri asioita.
Minulle käy pienituloisempi mies kyllä, mutta en tykkää miehistä joilla on ollut paljon seksikumppaneita.
En odota kalliita lahjoja, mutta mielestäni on kiva, että muistaa syntymäpäivänä ja jouluna ja ostaa esim. 12 euron hopeakorvikset.
Enemmän arvostan, että miehen ulkonäkö ja luonne miellyttää minua.
Voihan sitä parisuhteessa tehdä halpojakin juttuja esim. katsoa kotona elokuvaa tai mennä puistoon piknikille.
Mistä nappasit pienituloisuuden tähän? Onko se vaikutteita palstan LMS-ideologiasta vai ihan oma intuitiivinen ajatuksesi?
Kirjoitin aikaisemmin taustoista, joihin yhteiskuntaluokkakin liittyy. Mutta se kuulostaa jotenkin absurdilta ja erittäin kummalliselta, että parinvalintakriteerit liittyisivät kalliisiin lahjoihin ja kuluttamiseen? Kenenkään parisuhdeonni tai yhteensopivuus ei koostu siitä, että saa kalliita lahjoja. Varakkaat ihmiset eivät myöskään nauti yhtään vähemmän piknikeistä tai leffailloista kotona. Itse asiassa varakkaat ihmiset elävät aika tylsästi ja nauttivat tavallisesta arjesta eniten. Yhteensopivuus ja taustat ovat laajempia arvostuksen ja perinteiden kokonaisuuksia kuin pelkästään kuluttamiseen liittyviä. Kuluttamisen tavat kuitenkin erottavat yhteiskuntaluokkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei elämä ole niin kiireistä ja täyteen buukattua ettei siihen mahtuisi kumppania ja hänen kanssaan vietettyä aikaa ja tekemistä. Jos olisi, en sellaista haikailisikaan. Ihminen jolla pitää olla kaikkea on vähän lapselliselle tasolle jäänyt. Ehkä on ollut koko ajan elämä niin täynnä kaikkea mitä "pitää olla" että ei ole koskaan tullut silmästä silmänneeksi elämää miltään muulta kantilta. On pelottavaa jos pelkkä omistaminen ja sen haaliminen minkä kokee että pitää haalia (just tietty työ harrastukset, kaverit, kumppani, mökki, vene, ulkomaanasunto, lapset jne) onse elmän sisältö, ja jos puuttuu aikka kumppani tai mökki, niin sellainen sitten on pakko hommata, vaikka oikeaa halua ei olisikaan.
Ei ole näistä deittijutuista kokemusta, mutta kyllä minä jo nuorempana sinkkuaikoina hiffasin, että jos on aina "kiire" niin se on vain kohtelias kiertoilmaisu sille, ettei kiinnosta. Olin nimittäin itse se "kiireinen" usein.
Ihmettelen siis, miksi tätä tulkitaan jotenkin miesten ominaisuutena.
Hyvänen aika, joskus vuosia sitten kerroin lupaavalle nettitututlle, että on paljon kiireitä. Oli kiireinen elämänvaihea. Kävin työssä. Noina vuosina kävin vanhan tätini luona, joka tarvitsi apua kuten imurointia, kaupassakäyntiä ja pyykin ripustamista. Samaan aikaan yksi lapsistani oli vaikeuksissa ja joudun käymään kokouksissa ja tapaamisissa hänen elämänsä tiimoilta. Harrastus vei aikaa viikonloppuna (ei koko päivää). Tapailin siis yhtä nettituttua. Muistan sanoneeni nettitututtavalle jossain vaiheessa, että olen kiireinen. Ei tullut mieleenkään, että hän voisi tulkita sen kiertoilmaisuksi.
Kiertoilmaisu eli muut asiat ovat sinua tärkeämpiä kuten sinunkin tapauksessasi oli.
Kaksi ensiksimainittua asiaa olivat toisten ihmisten auttamista. En todellakaan laiminlyönyt miesystävän tapaamista, koska olin pitämässä hauskaa. Alaikäisen lapsen kohdalla palavereihin osallistuminen oli pakollinen asia ja niiden aihe aiheutti paljon surua. Hän on tarvinnut aikuisenakin usein apua. Silloinen harrastukseni oli niitä harvoja asioita, joihin oli varaa.
Niin, ainahan näissä on kyse siitä millaisen kokonaisuuden elämä muodostaa toisen toiveisiin ja odotuksiin nähden. Jalot kiireiden kohteet eivät sikäli muuta asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta 40-vuotias, mutta en minäkään uusien ihmissuhteiden vuoksi ole luopunut mistään itselleni tärkeästä, enkä aio tehdä niin kymmenen vuoden päästäkään. Miksi joku tekisi niin? Eikö ole fiksumpi valikoida sellaista seuraa, jonka kanssa suunnitelmat ja elämäntilanteet sopivat yhteen ilman mitään traagisia luopumisia?
Toki voit etsiä sellaisen kumppanin, jolla on täysin samat mielenkiinnon kohteet ja suunnitelmat ja elämäntilanteet, mutta se on ERITTÄIN harvinaista. Itse ajattelen, että tuollainen kumppani olisi myös tylsä, koska hänhän olisi tavallaan kopio minusta. Miehillä vain valitettavasti on asenne, että nainen on miehen kylkiluusta tehty eli sopeutuu miehen elämään täysin. Jos mies golfaa, on naisenkin aloitettava golf. Jos mies kalastaa on naisenkin aloitettava kalastus. Nainen liittyy miehen ystäväpiiriin, ottaa miehen sukulaiset omikseen jne. Tämä on pitänyt paikkansa jokaisen miehen kanssa, jonka kanssa olen ollut. Kyllä se fakta on niin, että saadakseen hyvän parisuhteen, on molempien joustettava ja otettava toinen ihminen elämäänsä eikä olettaa, että kumppani sujahtaa omaan elämään kuin hansikas eikä itse tarvitse tehdä mitään myönnytyksiä.
Lopetin lukemisen siihen kohtaan, jossa kerroit, millainen asenne "miehillä" on. Hyvää jatkoa ja parempaa onnea siihen deittailuun jatkossa.
Tämä palsta on kuule täynnä tekstejä, joilla selitetään, että miehet ovat sellaisia ja naiset tuollaisia. Ei kannata tänne tulla ollenkaan, jos tuosta vetää herneet nenään. Täällä jos missä yleistetään. Se on ihmisten helmasynti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei elämä ole niin kiireistä ja täyteen buukattua ettei siihen mahtuisi kumppania ja hänen kanssaan vietettyä aikaa ja tekemistä. Jos olisi, en sellaista haikailisikaan. Ihminen jolla pitää olla kaikkea on vähän lapselliselle tasolle jäänyt. Ehkä on ollut koko ajan elämä niin täynnä kaikkea mitä "pitää olla" että ei ole koskaan tullut silmästä silmänneeksi elämää miltään muulta kantilta. On pelottavaa jos pelkkä omistaminen ja sen haaliminen minkä kokee että pitää haalia (just tietty työ harrastukset, kaverit, kumppani, mökki, vene, ulkomaanasunto, lapset jne) onse elmän sisältö, ja jos puuttuu aikka kumppani tai mökki, niin sellainen sitten on pakko hommata, vaikka oikeaa halua ei olisikaan.
Ei ole näistä deittijutuista kokemusta, mutta kyllä minä jo nuorempana sinkkuaikoina hiffasin, että jos on aina "kiire" niin se on vain kohtelias kiertoilmaisu sille, ettei kiinnosta. Olin nimittäin itse se "kiireinen" usein.
Ihmettelen siis, miksi tätä tulkitaan jotenkin miesten ominaisuutena.
Juu, minäkin siis olen pitkässä parisuhteessa, mutta mieheni valitsin aikoinaan juuri siksi että hän halusi OLLA minun kanssani ja minä hänen. Kummallista hakea seurusteluseuraa jollei ole aikaa seurustella.
Me käydään miehen kanssa uimassa, soutelemassa, mökillä, sukuloimassa, tavataan kavereita, grillaillaan, ja noin ylipäätään vieteään vapaa-aikaa yhdessä, joten erikseen ei tarvitse järjestää mitään spektaakkeleja tai varata kalenterista aikaa kuukausien päähän pieneen irtiottoon siksi kun molemmilla on kalenterit täynnä omia menoja. Mielestäni tuollaiseen elämäntilanteeseen sopii kevyt tapailu niin, että se on toisellakin alusta asti tiedossa eikä sitä tarvi nyhtää pinseteillä.
Meillä molemmat toki tekee asioita myös muiden kansa mutta oletus on aina että yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nämä kommentit on taas vahvistanut näkemystä joidenkin naisten ajattelusta.
Siksi meidän miesten kannattaa pitää tiukkaa seulaa parin valinnassa.Minusta kuulostaa siltä, että moni täällä on vain seurustellut alun alkaen epäsopivien kumppanien kanssa, joiden kanssa ei ole riittävästi yhteistä. Eihän suhteessa kannata olla lainkaan, jos ei nauti kumppanin kanssa olemisesta ja tekemisestä, myös niistä harrastuksista ja tekemisistä, jotka ovat hänelle tärkeitä. Kiinnostus toiseen pitää sisällään myös halun jakaa asioita eikä niin, että toisen toiveet ovat jonkinlaisia velvollisuuksia ja rasitteita. Näin 34 vuoden yhdessäolon aikana koen, että miehen harrastukset ja kiinnostuksenkohteet ovat syventäneet omaakin elämääni ja tuoneet paljon hyvää. Toivottavasti myös toisin päin.
Tämä. Ketju täynnä naisia valittamassa, että miehet on vääränlaisia sen sijaan, että olisi vähän katsottu sen perään, kenen kanssa aletaan olee.
Totta kai souhde vaatii aina kompromissejä. En kuitenkaan ymmärrä, miksi harrastukset nostetaan aina esiin ongelmana. Jos intressit on samat, ainakain osa harrastuksista on helposti yhteisiä. Osa ei ehkä ole, mutta hyvässä suhteessa ei aina tarvitse olla kiinni toisessa.
Itse nään nämä tilanteet jotenkin näin:
Tavataan nettideittailussa tms. Katsotaan että kivasti toisella elämä hallussa ja hakee pitkäaikaista kumppania kuten minäkin. Kuvat on kivoja, ei mitään möllöttelykuvia vaan iloisia hymyileväisiä kuvia harrastuksista tai mökiltä. Ilmoituksessa seisoo että ollaan vakavaraisia, ok- koulutettuja ja elämässä on halussa paitsi hallinta, myös muut fasiliteeti ojennuksessa, vain se oma rakas puuttuu.
Kaikki vaikuttaa päällisin puolin ihan hyvältä ei päihdeongelmia tai luottovelkoja, ja hän osoittautuukin hurmaavaksi, on kynttiläillallista ja veneellä ajeluttelua ja romanttisia öitä pitsihuvilalla, mutta kun jonkin aikaa on kulunut, niin huomaakin että toisella on koko ajan kiire toisaalle.
Veikkaan että valittaminen syntyy tästä epäsuhdasta ja suunnanmuutoksesta joka tapahtuu hetken päästä, juuri kun ollaan korvia myöten ihastuneita.
Tulevaisuuden yhteiset suunnitelmat vaihtuvat pitennettyihin työviikkoihin ja kavereiden kanssa kalassaistumiseen samalla kun toinen edelleen odottaa samaa määrää tapaamisia mitä ennenkin.
Mielestäni siis on todellakin katsottu kenen kanssa aletaan oleen, mutta molemmilla onkin eri intressit jotka käyvät vasta hetken päästä ilmi.
Kiireisellä tyypillä on kohta samanmoinen romanssi menossa, mutta se jonka seura ei enää kiinnostanut harmittelee kun niin hyvin alkanut juttu kaatui epämääräisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valintasi osuu aina sentyyppisiin miehiin joista pääset sitten jälkeenpäin valittamaan.
Sitten "fiksusti" kailottamaan että "kaikki miehet sitä ja tätä"
Juuri näin. Toki jos halveksunta miehiä kohtaan paistaa läp, niin itse ihmettelen sitä, mitä kukaan mies näissä naisissa näkee. Tai ehkä pystyisin arvamaan, jos näkisin kuvan. Mutta jos suhteissa on AINA vuorovaikutusongelmia, niin kannattaisi muistaa, että on itse suhteen toinen osapuoli.
Omien suhteideni vuorovaikutusongelmani tulevat aina samalla tavalla, eli mies ei usko kun hänelle sanoo asioita. Valitsen siis aina miehiä jotka eivät usko puhettani, mutta esittävät uskovansa, ja siitä tulee sitten ongelmia. En oikein tiedä miten tämän asian voisi muuttaa, mistä voisi etukäteen tietää että uskooko joku puhetta vai ei?
Toisaalta kun ympärille katsoo niin hyvin monen puheisiin ei luottamista olekaan, ja moni ei usko kumppaniaan vaikka hän puhuisi miten totta, joten ehkä kallistun siihen lopulta että se "vika" taitaa olla jossain ihan muualla kuin minussa ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei elämä ole niin kiireistä ja täyteen buukattua ettei siihen mahtuisi kumppania ja hänen kanssaan vietettyä aikaa ja tekemistä. Jos olisi, en sellaista haikailisikaan. Ihminen jolla pitää olla kaikkea on vähän lapselliselle tasolle jäänyt. Ehkä on ollut koko ajan elämä niin täynnä kaikkea mitä "pitää olla" että ei ole koskaan tullut silmästä silmänneeksi elämää miltään muulta kantilta. On pelottavaa jos pelkkä omistaminen ja sen haaliminen minkä kokee että pitää haalia (just tietty työ harrastukset, kaverit, kumppani, mökki, vene, ulkomaanasunto, lapset jne) onse elmän sisältö, ja jos puuttuu aikka kumppani tai mökki, niin sellainen sitten on pakko hommata, vaikka oikeaa halua ei olisikaan.
Ei ole näistä deittijutuista kokemusta, mutta kyllä minä jo nuorempana sinkkuaikoina hiffasin, että jos on aina "kiire" niin se on vain kohtelias kiertoilmaisu sille, ettei kiinnosta. Olin nimittäin itse se "kiireinen" usein.
Ihmettelen siis, miksi tätä tulkitaan jotenkin miesten ominaisuutena.
Tämähän se on. Pitää osata lukea rivien väleistä myös.
Miesten ja naisten eroavaisuuksista olen sitä mieltä, että naiset kalastavat ongella sitä yhtä oikeaa mutta miehet verkoilla mahdollisimman monia vaihtoehtoja. Ja tämäkään ei tietysti ole joko/tai kysymys eikä kiveen hakattu sukupuolimäärite, vaan yleistys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan aika monen keski-ikäisen miehen osalta näin on. Ei joko jakseta nähdä vaivaa, ei haluta ulos omalta mukavuusalueelta, tai sitten ei lähtökohtaisesti naiset enää edes kiinnosta / vaikuta vaivan arvoisilta. Seppo Rädyn sanoin: nykyään en oikein enää tahdo muistaa, mitä varten niitä naisia pitikään katsella.
No se nyt on jo muutenkin sellaista tyypillistä "alkeellista apinatyyppiä", joka ei jousta piiruakaan ja on tiukkoihin ja vanhoillisiin kaavoihinsa kangistunut. Kun "Saksa on paskamaa" ja muuta ärähtelyä, taattua perjantaikossutyyppiä. Kaverista on romantiikka yhtä kaukana kuin fiksu käytös Juha Miedosta.
Tykkäätkö romanttisesta anaaliseksistä?
Alue: Aihe vapaa
Hyvänen aika, joskus vuosia sitten kerroin lupaavalle nettitututlle, että on paljon kiireitä. Oli kiireinen elämänvaihea. Kävin työssä. Noina vuosina kävin vanhan tätini luona, joka tarvitsi apua kuten imurointia, kaupassakäyntiä ja pyykin ripustamista. Samaan aikaan yksi lapsistani oli vaikeuksissa ja joudun käymään kokouksissa ja tapaamisissa hänen elämänsä tiimoilta. Harrastus vei aikaa viikonloppuna (ei koko päivää). Tapailin siis yhtä nettituttua. Muistan sanoneeni nettitututtavalle jossain vaiheessa, että olen kiireinen. Ei tullut mieleenkään, että hän voisi tulkita sen kiertoilmaisuksi.