Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
50v miehet haluaa naisen, mutteivat halua luopua mistään
29.06.2023 |
Tuon ikäisillä miehillä on työt, mökit, veneet, harrastukset, sohvat jne ja naisen sopii tulla mukaan siihen miehen juttuun, mutteivat luovu mistään tekemisestään naisen vuoksi. Naisen pitäisi sitten luopua omastaan, jos haluaa tavata. Tämä havaittu ihan itse ja facen sinkkuryhmissä oli myös havaittua.
Ehkä naisillakin näin, mutta naisia en ole tapaillut.
Minusta on turha itkeä naisettomuutta, jos parisuhteen takia ei halua yhtään joustaa
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole sinkku, mutta ihmettelen miksi elämä tai seurustelu pitää nähdä nollasummapelinä? Itse ajattelen, että seurustelussa saadaan jotain lisää eikä luovuta mistään.
Tunnistan tuon ajattelun eräästä sinkkuystävästä, joka tuntuu näkevän seurustelun kuten tässä väitetään miesten näkevän. Lienee persoonakysymys eikä sukupuoleen liittyvä.
Ei se tietenään ole nollasummapeliä. Ap ja komppaajat vaan eivät tajua, että aina jos jotain tulee elämään lisää, jostain myös luovutaan. Ja tämä koskee myös heidän tapailemiaan miehiä. Aina kun he miestä näkevät, mies on tekemättä jotain muuta. Ongelma vain on se, että he haluavat kontrolloida miestä enemmän kuin mihin mies suostuu.
Näissä keskusteluissa on usein tällaiset asetelmat juuri, että naiset nähdään kontrolloijina ja miehet jonkinlaisina "hankalina lapsina". Olen alkanut miettiä, että voisiko olla kyse yhteiskuntaluokkien välisistä eroista. Onhan paljon tähän liittyviä vitsejäkin. Itselleni on tuollainen kulttuuri täysin vierasta parisuhteisiin liittyen. Eli osaltaan on kyse parisuhdemalleista yksilötason lisäksi. Oma parisuhdemallini jo vanhempieni esimerkin mukaisesti on se, että puolisoksi valitaan ihminen, jonka kanssa tykätään tehdä asioita yhdessä. Lähes kaikki aika vietetään yhdessä ja ystävät ovat yhteisiä. Se on minun "normaalini" myös omassa ystäväpiirissäni.
Tietenkin parsiuhtedemalleja on erilaisia. Tämän pitäisi olla nyt hitaammallekin selvää.
Mutta jos luet tätä ketjua, niin se on täynnä naisia, jotka varaavat tapaamiseille aikaa ja mies ei (eli miehen aika ei kulu tapaamisissa) ja maukuvat miehet (suhteessa ei siis lapsia) harrastuksista, joista mies ei luovu.
Eli ei naiset ole automaattisesti kontrolloijia vaan tämä ketju on niitä täynnä. Eikä tuo parisuhdemallina ole mitenkään harvinainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa miehistä, jotka tekevät tuota, eivät etsi tasa-arvoista parisuhdetta. He vaan haluavat jonkun äitikorvikkeen, joka laittaa ruoan valmiiksi sillä välin kun he istuvat kaljakeissin kanssa kalassa ja pitää mökin siistinä ja nättinä.
No voi jestas. Kuka nainen ikinä 50+ suhetissa laittaa tapailukumppanille ruokaa? Ihmetyttää, onko nämä palstan vakiointtäjät koskaan edes miestä nähneet vai purkavatko katkeruuttaa tätä samaa virttä veisaamalla.
Kyllähän tuollaisia miehiä varmasti on olemassa eli riippuu siitä millaisissa piireissä itse liikkuu. Mutta itsehän sitä seuransa aina valitsee.
Taas kerran, myös se nainen pitää olla olemassa. Ei miehet yksin niissä suhteissa ole. Mutta kyllä siinä toki nainen saa vähän itseensä mennä, jos löytää itsensä tuistuvasti kokkaamassa alkoholistille ruokaa yksipuolisesti.
Ymmärrän tämän tuskuan ensimmäisellä kierroksella, kun lapsien myös mies saattaa häipyä omiin menohin ja nainen löytää itsensä lasten kanssa pyörittämässä arkea. Mutta miten hitossa tuo tilanne syntyy 50+ suhteissa?
Ei mitenkään. Mutta kun palstauleilla ei ole sitä parisuhtekokemusta (ei edes näillä nais-inceleilä), niin sama ruikutus kelpaa aina.
Niinhän minä kirjoitin, että jokainen on itse seuransa valinnut.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
naiset dumppaa heti liian innostuneet miehet, eivät ehdi ihmettelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksette naiset sitten ota nolife-miehiä, joilla on vain työ ja videopelit?
Naiset harvemmin viehättyvät noin kapea-alaisesti elämään suhtautuvista miehistä. Siis me kypsemmät naiset, jotka olemme jo nähneet, mitä kaikkea onkaan.
Sitä paitsi, eihän naiselle ole sijaa miehen työn ja pelaamisen välissä. Ehkä yöllä pikainen hetki, jolloin tämä lapsimies fantasioi tekoälyn tuottamasta seksisulottaresta. Hah haa. No life on nimenomaan täysi tylsimys myös parisuhteessa.
No miksi sitten valitat jos miehellä on elämä. Yrittäkää edes olla johdonmukaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun on pakko päästä kesällä mökille mahdollisimman usein ja naisten pitää hyväksyä se.
Niin munkin, omalle mökilleni. Miehen mökille en lähtisi, koska siellä oleminen ei todennäköisesti olisi mulle rentouttavaa.
Hauska. Sinulla ei ole vielä edes miestä, eikä ainakaan miestä, jolla on mökki, mutta silti pystyt jo sanomaan, että miehen mökillä ei todennäköisesti olisi kovin rentoa!
Meinasitko, että jollain miehellä olisi sinun mökilläsi rento fiilis?
Juu, ehkä sinun kannattaa olla ihan keskenäsi vain.
Eikö useimmilla ihmisillä ole vähän vaivautunut olo, kun he ovat vierailulla jossakin? Kylässä käyminen tuttujen luona on eri asia, kun sieltä lähdetään kotiin muutaman tunnin kuluttua. Mutta kun viettää päiviä ja öitä vieraassa paikassa, niin se ei ole rentouttavaa. Siinä on koko ajan vähän varpaillaan. Hyllyssä ei ole niitä kirjoja, joita mielellään lukee eikä telkkarista voi katsoa itseä kiinnostavia juttuja, kun todennäköisesti ei ole samoja kanaviakaan. Vaikka muuten on mukavaa, niin mielessä on silti ajatus, että olen vieraana täällä. En kuulu tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole sinkku, mutta ihmettelen miksi elämä tai seurustelu pitää nähdä nollasummapelinä? Itse ajattelen, että seurustelussa saadaan jotain lisää eikä luovuta mistään.
Tunnistan tuon ajattelun eräästä sinkkuystävästä, joka tuntuu näkevän seurustelun kuten tässä väitetään miesten näkevän. Lienee persoonakysymys eikä sukupuoleen liittyvä.
Ei se tietenään ole nollasummapeliä. Ap ja komppaajat vaan eivät tajua, että aina jos jotain tulee elämään lisää, jostain myös luovutaan. Ja tämä koskee myös heidän tapailemiaan miehiä. Aina kun he miestä näkevät, mies on tekemättä jotain muuta. Ongelma vain on se, että he haluavat kontrolloida miestä enemmän kuin mihin mies suostuu.
Näissä keskusteluissa on usein tällaiset asetelmat juuri, että naiset nähdään kontrolloijina ja miehet jonkinlaisina "hankalina lapsina". Olen alkanut miettiä, että voisiko olla kyse yhteiskuntaluokkien välisistä eroista. Onhan paljon tähän liittyviä vitsejäkin. Itselleni on tuollainen kulttuuri täysin vierasta parisuhteisiin liittyen. Eli osaltaan on kyse parisuhdemalleista yksilötason lisäksi. Oma parisuhdemallini jo vanhempieni esimerkin mukaisesti on se, että puolisoksi valitaan ihminen, jonka kanssa tykätään tehdä asioita yhdessä. Lähes kaikki aika vietetään yhdessä ja ystävät ovat yhteisiä. Se on minun "normaalini" myös omassa ystäväpiirissäni.
Tietenkin parsiuhtedemalleja on erilaisia. Tämän pitäisi olla nyt hitaammallekin selvää.
Mutta jos luet tätä ketjua, niin se on täynnä naisia, jotka varaavat tapaamiseille aikaa ja mies ei (eli miehen aika ei kulu tapaamisissa) ja maukuvat miehet (suhteessa ei siis lapsia) harrastuksista, joista mies ei luovu.
Eli ei naiset ole automaattisesti kontrolloijia vaan tämä ketju on niitä täynnä. Eikä tuo parisuhdemallina ole mitenkään harvinainen.
Ei se varmasti harvinainen olekaan, vain itselleni vieras (eksoottinen) eli tuttu täältä palstalta ja vitseistä. Itselleni olisi luontaista katkaista heti suhde, jossa näyttäisi, ettei minun kanssani haluta viettää aikaa kovin usein eli tulkitsisin sen siten, ettei minusta olla kiinnostuneita. Tai jos itselleni sopisi tuollainen suhde jossain tietyssä elämäntilanteessa, niin se olisi fine, järjestelyineen, jolloin en itsekään tahtoisi viettää yhteistä aikaa kovin usein.
Jos suhteessa ollaan tyytymättömiä, en näe järkeä, että sitä jatketaan. Suhteen pitää olla helppo ja vaivaton, tuottaa hyvää fiilistä tai lopetan sen. Sama pätee ystävyyteenkin eli ei minulla ole sellaisia ystäviäkään, joista minulla on valittamista tai joiden piirteistä tai harrastuksista yms. en pidä. Suhteen osalta näin on vielä korostuneemmin. Kyllä sen miehen pitää olla minun silmääni laadukas kaikilta osin eikä mikään sellainen suhde, johon en ole tyytyväinen kävisi minulle. En kuitenkaan tekisi päätelmiä miehistä yleensä, jos olisin tuon syyn takia yksin. Ei sellaisia sopivia miehiä varmaankaan noin vain löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun on pakko päästä kesällä mökille mahdollisimman usein ja naisten pitää hyväksyä se.
Niin munkin, omalle mökilleni. Miehen mökille en lähtisi, koska siellä oleminen ei todennäköisesti olisi mulle rentouttavaa.
Hauska. Sinulla ei ole vielä edes miestä, eikä ainakaan miestä, jolla on mökki, mutta silti pystyt jo sanomaan, että miehen mökillä ei todennäköisesti olisi kovin rentoa!
Meinasitko, että jollain miehellä olisi sinun mökilläsi rento fiilis?
Juu, ehkä sinun kannattaa olla ihan keskenäsi vain.
Eikö useimmilla ihmisillä ole vähän vaivautunut olo, kun he ovat vierailulla jossakin? Kylässä käyminen tuttujen luona on eri asia, kun sieltä lähdetään kotiin muutaman tunnin kuluttua. Mutta kun viettää päiviä ja öitä vieraassa paikassa, niin se ei ole rentouttavaa. Siinä on koko ajan vähän varpaillaan. Hyllyssä ei ole niitä kirjoja, joita mielellään lukee eikä telkkarista voi katsoa itseä kiinnostavia juttuja, kun todennäköisesti ei ole samoja kanaviakaan. Vaikka muuten on mukavaa, niin mielessä on silti ajatus, että olen vieraana täällä. En kuulu tänne.
Ei minulle ainakaan kumppanini koti ole mitenkään vieras paikka. Jos hänellä olisi mökki, niin tuskin sekään sen vieraampi olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
naiset dumppaa heti liian innostuneet miehet, eivät ehdi ihmettelemään.
Dumppaaminen ei todennäköisesti johdu liiallisesta innostumisesta, vaan muista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun on pakko päästä kesällä mökille mahdollisimman usein ja naisten pitää hyväksyä se.
Mökille meno on usealle miehelle naamioitu juominen. Siellä voi kipotella milloin minkin tekosyyn varjolla: kalastus, saunan lämmittäminen, saunominen, grillaaminen, terassin korjaus ja niin edelleen.
Miesten (melko yleinen) juopotteleminen, vaikea ja joustamaton luonne ja vähemmän kivat ehdotukset sänkyhommissa huolestuttavat naisia. Varmaan moni nainen on sen takia yksin, koska heillä on jo kokemusta noista asioista. Yksinolo ei ole hauskaa, mutta kun muistelee eksän tai eksien käytöstä, nykyinen yksinasuminen on turvallismpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta 40-vuotias, mutta en minäkään uusien ihmissuhteiden vuoksi ole luopunut mistään itselleni tärkeästä, enkä aio tehdä niin kymmenen vuoden päästäkään. Miksi joku tekisi niin? Eikö ole fiksumpi valikoida sellaista seuraa, jonka kanssa suunnitelmat ja elämäntilanteet sopivat yhteen ilman mitään traagisia luopumisia?
Toki voit etsiä sellaisen kumppanin, jolla on täysin samat mielenkiinnon kohteet ja suunnitelmat ja elämäntilanteet, mutta se on ERITTÄIN harvinaista. Itse ajattelen, että tuollainen kumppani olisi myös tylsä, koska hänhän olisi tavallaan kopio minusta. Miehillä vain valitettavasti on asenne, että nainen on miehen kylkiluusta tehty eli sopeutuu miehen elämään täysin. Jos mies golfaa, on naisenkin aloitettava golf. Jos mies kalastaa on naisenkin aloitettava kalastus. Nainen liittyy miehen ystäväpiiriin, ottaa miehen sukulaiset omikseen jne. Tämä on pitänyt paikkansa jokaisen miehen kanssa, jonka kanssa olen ollut. Kyllä se fakta on niin, että saadakseen hyvän parisuhteen, on molempien joustettava ja otettava toinen ihminen elämäänsä eikä olettaa, että kumppani sujahtaa omaan elämään kuin hansikas eikä itse tarvitse tehdä mitään myönnytyksiä.
Lopetin lukemisen siihen kohtaan, jossa kerroit, millainen asenne "miehillä" on. Hyvää jatkoa ja parempaa onnea siihen deittailuun jatkossa.
Osuiko omaan nilkkaan ja siksi niin hermostuit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksette naiset sitten ota nolife-miehiä, joilla on vain työ ja videopelit?
Naiset harvemmin viehättyvät noin kapea-alaisesti elämään suhtautuvista miehistä. Siis me kypsemmät naiset, jotka olemme jo nähneet, mitä kaikkea onkaan.
Sitä paitsi, eihän naiselle ole sijaa miehen työn ja pelaamisen välissä. Ehkä yöllä pikainen hetki, jolloin tämä lapsimies fantasioi tekoälyn tuottamasta seksisulottaresta. Hah haa. No life on nimenomaan täysi tylsimys myös parisuhteessa.No miksi sitten valitat jos miehellä on elämä. Yrittäkää edes olla johdonmukaisia.
Olen eri, mutta koetahan muistaa, että me naiset olemme ihan eri yksilöitä jokainen. Minä pidän kotona viihtyvistä miehistä ja olen introvertti, joten jos olisin sinkku, etsisin sellaista miestä, enkä miestä, joka on koko ajan menossa harrastuksissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes haluaisi että mies luopuisi takiani talostaan, työstään tai mökistään. Miksi edes pitäisi? Itsellenikin työni on tärkeää ja ymmärrän hyvin jos miehellekin on. Me ollaan keski-iässä tavattu pari eikä olla luovuttu mistään vaan sopivasti yhdistetty kaksi elämää.
Tämähän se pointti olisi, mutta siinä missä mies ei pysty päästämään peliohjainta kourastaan, luopumaan kuukauden neljästä ryyppyviikonlopusta tai poikien kanssa tehtävistä pääsiäisten "hiihtoloma Levillä"-reissuistaan jne, niin nainen haluaisi miehen kanssaan hoitamaan kotia, puutarhaa, ostoksille, harrastuksiin ja yhteiseen oleiluun, silti uhraamatta omia juttujaan ja kavereitaan. Ainakin omat ystäväni ymmärtävät, että haluan viettää aikaani mieluummin miehen kanssa kotona leffoja katsellen ja illallista syöden, kuin kovaäänisissä juottoloissa tai muualla menossa koko ajan.
Itse opettelisin miehen takia vaikka kalastamaan tai jotain muutakin, jos mies tulisi puolitiehen vastaan, enkä tarkoita leipomista tai sukan kutomista, vaan vaikka vain yhdessä ruuan laittamista.
Olipa taas sukupuolittunut vuodatus. Miksette suoraan valitse ihmistä, joilla on samat intressit sen sijaan, että otatte känniäälöin ja yritätte muuttaa sen?
Elävässä elämässä ei ole noin vain saatavilla juuri itselle sopivaa kumppania. Kyllä sitä joutuu sopeutumaan ja vähentämään omia "vaatimuksia" aika tavalla, jos mielii jonkun kanssa olla. Vaikka ajattelee näin, niin silti ei kohdalle osu ketään sopivaa eikä edes vähemmän sopivaa. Silti on yksinäisiä ihmisiä joka puolella.
Olet harvinaisen oikeassa. Pitkässä suhteessa myös usein käy ilmiö, että ihmiset muuttuvat. Jokainen meistä muuttuu. Jos on ollut jonkinlainen 23-vuotiaana, on monessa mielessä erilainen 46-vuotiaana. Samat intressit voi olla joillakin nuorena, mutta ei ne myöhemmin kohtaa. Otan esimerkin: liveroolipelit. Niitä voidaan harrastaa yhdessä 23-vuotiaana, mutta ei ne välttämättä yhtään kiinnosta enää kun tulee 23 vuotta ikää lisää.
Meillä oli matkustelu sellainen yhteinen intressi, että nuorena mentiin ja reppureissattiin vähäisilläkin varoilla. Haaveiltiin jopa muutosta ulkomaille, kun päästiin niin ihaniin paikkoihin käymään. Kun tuli lapsia, matkustelu väheni. Nyt kun lapset on isoja, olisi taas aikaa matkustaa ja vaikka lähteä kahdestaankin, koska toinen lapsi jo täysi-ikäinen ja anoppini voi myös tulla nuoremman lapsen seuraksi meille. Puolisoani ei huvita lähteä minnekään matkoille. Hän pakkaa auton ja lähtee perjantaisin mökille. Joskus lähden nuoremman lapsen 12 v. kanssa mukaan, joskus en lähde.
Voin minä mökillä käydä, mutta en jaksa siellä kaikkea vapaa-aikaani viettää. Nyt olen lomalla ja käyn yksin taidemuseoissa ja eilen istuin 2 tuntia kahvilassa ystävän kanssa. Huomenna menen 12-vuotiaan kanssa shoppailemaan ja illalla konserttiin ystäväpariskunnan kanssa. Mies todennäköisesti tulee tänään töistä, pakkaa repun ja lähtee mökille viikonlopuksi.
Hän myös käyttää rahaa siihen mökkeilyyn. Siellä on tuliterä vene ja katto uusittu viime kesänä. Kaivoon tehtiin jotain porauksia, en edes tiedä mitä. Juoksevaa vettä ei tule sisään vielä, mutta on hän siitäkin puhunut, jos vesijohdot vetäisi kaivolta. Ihan turhaa minusta. Kaivosta saa helposti kannettua juoma- ja tiskiveden. Saunaan tulee vesi pumpulla järvestä. Pelkään että jos juoksevat vedet vesijohdolla laittaa, sinne ilmestyy astianpesukone ja pyykinpesukonekin yms., ja sittenhän saattaa olla mökillä kesälomalla monta viikkoa, ettei edes käy kaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
naiset dumppaa heti liian innostuneet miehet, eivät ehdi ihmettelemään.
Dumppaaminen ei todennäköisesti johdu liiallisesta innostumisesta, vaan muista asioista.
pohjallahan on tietenkin tasoteoria. Ne innostuvat miehet eivät ole niitä huippumiehiä, jotka naisia kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes haluaisi että mies luopuisi takiani talostaan, työstään tai mökistään. Miksi edes pitäisi? Itsellenikin työni on tärkeää ja ymmärrän hyvin jos miehellekin on. Me ollaan keski-iässä tavattu pari eikä olla luovuttu mistään vaan sopivasti yhdistetty kaksi elämää.
Tämähän se pointti olisi, mutta siinä missä mies ei pysty päästämään peliohjainta kourastaan, luopumaan kuukauden neljästä ryyppyviikonlopusta tai poikien kanssa tehtävistä pääsiäisten "hiihtoloma Levillä"-reissuistaan jne, niin nainen haluaisi miehen kanssaan hoitamaan kotia, puutarhaa, ostoksille, harrastuksiin ja yhteiseen oleiluun, silti uhraamatta omia juttujaan ja kavereitaan. Ainakin omat ystäväni ymmärtävät, että haluan viettää aikaani mieluummin miehen kanssa kotona leffoja katsellen ja illallista syöden, kuin kovaäänisissä juottoloissa tai muualla menossa koko ajan.
Itse opettelisin miehen takia vaikka kalastamaan tai jotain muutakin, jos mies tulisi puolitiehen vastaan, enkä tarkoita leipomista tai sukan kutomista, vaan vaikka vain yhdessä ruuan laittamista.
Olipa taas sukupuolittunut vuodatus. Miksette suoraan valitse ihmistä, joilla on samat intressit sen sijaan, että otatte känniäälöin ja yritätte muuttaa sen?
Elävässä elämässä ei ole noin vain saatavilla juuri itselle sopivaa kumppania. Kyllä sitä joutuu sopeutumaan ja vähentämään omia "vaatimuksia" aika tavalla, jos mielii jonkun kanssa olla. Vaikka ajattelee näin, niin silti ei kohdalle osu ketään sopivaa eikä edes vähemmän sopivaa. Silti on yksinäisiä ihmisiä joka puolella.
Olet harvinaisen oikeassa. Pitkässä suhteessa myös usein käy ilmiö, että ihmiset muuttuvat. Jokainen meistä muuttuu. Jos on ollut jonkinlainen 23-vuotiaana, on monessa mielessä erilainen 46-vuotiaana. Samat intressit voi olla joillakin nuorena, mutta ei ne myöhemmin kohtaa. Otan esimerkin: liveroolipelit. Niitä voidaan harrastaa yhdessä 23-vuotiaana, mutta ei ne välttämättä yhtään kiinnosta enää kun tulee 23 vuotta ikää lisää.
Meillä oli matkustelu sellainen yhteinen intressi, että nuorena mentiin ja reppureissattiin vähäisilläkin varoilla. Haaveiltiin jopa muutosta ulkomaille, kun päästiin niin ihaniin paikkoihin käymään. Kun tuli lapsia, matkustelu väheni. Nyt kun lapset on isoja, olisi taas aikaa matkustaa ja vaikka lähteä kahdestaankin, koska toinen lapsi jo täysi-ikäinen ja anoppini voi myös tulla nuoremman lapsen seuraksi meille. Puolisoani ei huvita lähteä minnekään matkoille. Hän pakkaa auton ja lähtee perjantaisin mökille. Joskus lähden nuoremman lapsen 12 v. kanssa mukaan, joskus en lähde.
Voin minä mökillä käydä, mutta en jaksa siellä kaikkea vapaa-aikaani viettää. Nyt olen lomalla ja käyn yksin taidemuseoissa ja eilen istuin 2 tuntia kahvilassa ystävän kanssa. Huomenna menen 12-vuotiaan kanssa shoppailemaan ja illalla konserttiin ystäväpariskunnan kanssa. Mies todennäköisesti tulee tänään töistä, pakkaa repun ja lähtee mökille viikonlopuksi.
Hän myös käyttää rahaa siihen mökkeilyyn. Siellä on tuliterä vene ja katto uusittu viime kesänä. Kaivoon tehtiin jotain porauksia, en edes tiedä mitä. Juoksevaa vettä ei tule sisään vielä, mutta on hän siitäkin puhunut, jos vesijohdot vetäisi kaivolta. Ihan turhaa minusta. Kaivosta saa helposti kannettua juoma- ja tiskiveden. Saunaan tulee vesi pumpulla järvestä. Pelkään että jos juoksevat vedet vesijohdolla laittaa, sinne ilmestyy astianpesukone ja pyykinpesukonekin yms., ja sittenhän saattaa olla mökillä kesälomalla monta viikkoa, ettei edes käy kaupungissa.
En ole tuo jolle vastasit, mutta siinä viestissä näkyi uskomus, että "saadakseen suhteen pitää tehdä kompromisseja". Tuo uskomus on hyvin pitkältä ajalta, ehkä jo lapsuudenperheestä, jolloin on nähty, ettei oikeasti onnellisia parisuhteita ole olemassa. Ei ole kokemusta, että sellainen voisi olla edes mahdollista. Ja sellainen uskomus johtaa tilanteeseen, että seurustellaan epäsopivien kanssa. Ja tuo tuskin liittyy sukupuoleen, ei, se liittyy kiintymyssuhdemalleihin ja kokemuksiin, joita tällä iällä 50+ elämästä on jo saatu.
Ehkä teidänkään kohtalla ei ole kyse yksinomaan siitä, että olisitte muuttuneet. Parisuhteenne on varmasti muuttunut myös niin, että tämä tilanne on käsillä, että "erilaisuus" on tullut esille. Ongelmahan ei voi olla se, että kumppani on erilainen - sehän olisi epärealistista. Kumppanin kiinnostukset eivät vain kiinnosta kuten nuorena, tekemiset ajavat yhdessäolon ohi, koska suhteen laatu on heikentynyt jollain tavalla. Rakkaus ei kuitenkaan välttämättä ole kadonnut ja läheisyyden voi saavuttaa uudelleen, jolloin toisen omista jutuista voi innostua puolin ja toisin taas uudelleen. Kannattaisiko näistä jutella ja hakea ammattiapuakin ehkä?
Huomattu alle 30v miehilläkin tuo. Ja varmaan jotkut naisetkin tuollaisia. Tuo on ihan oma ihmistyyppinsä. Haluavat parisuhteen, mutta eivät halua tulla missään asiassa vastaan, eivät osaa kommunikoida ja keskustella tulevaisuuden suunnitelmista tai ottaa toisen näkökantaa huomioon.
Oletetaan vaan, että kaikki tehdään niin kuin hän haluaa ja ollaan äimistyneitä kun kumppani haluaa lopulta erota parisuhteesta, jossa ei ole mitään vastavuoroisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
naiset dumppaa heti liian innostuneet miehet, eivät ehdi ihmettelemään.
Dumppaaminen ei todennäköisesti johdu liiallisesta innostumisesta, vaan muista asioista.
pohjallahan on tietenkin tasoteoria. Ne innostuvat miehet eivät ole niitä huippumiehiä, jotka naisia kiinnostaa.
Ei tasoteorialla tämän asian kanssa ole sikäli tekemistä, että huippumies innostuu yhtä lailla, kun tapaa sopivan kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
naiset dumppaa heti liian innostuneet miehet, eivät ehdi ihmettelemään.
Dumppaaminen ei todennäköisesti johdu liiallisesta innostumisesta, vaan muista asioista.
pohjallahan on tietenkin tasoteoria. Ne innostuvat miehet eivät ole niitä huippumiehiä, jotka naisia kiinnostaa.
Ei tasoteorialla tämän asian kanssa ole sikäli tekemistä, että huippumies innostuu yhtä lailla, kun tapaa sopivan kumppanin.
huippumiehet ovat käyneet niin monet naiset läpi ettei enää viiskymppisenä naiset paljoa luo innostusta vaan omat jutut tulee aina ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
naiset dumppaa heti liian innostuneet miehet, eivät ehdi ihmettelemään.
Dumppaaminen ei todennäköisesti johdu liiallisesta innostumisesta, vaan muista asioista.
pohjallahan on tietenkin tasoteoria. Ne innostuvat miehet eivät ole niitä huippumiehiä, jotka naisia kiinnostaa.
Ei tasoteorialla tämän asian kanssa ole sikäli tekemistä, että huippumies innostuu yhtä lailla, kun tapaa sopivan kumppanin.
huippumiehet ovat käyneet niin monet naiset läpi ettei enää viiskymppisenä naiset paljoa luo innostusta vaan omat jutut tulee aina ensin.
Sellainen ei ole huippumies, jota tuossa kuvaat.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulen palstalle (kävin viimeksi keväällä), niin täällä on aloituksen kaltainen teksti, josta ilmenee, että toisen osapuolen aikeita ei osata tulkita hänen käytöksensä perusteella. Eli alun perin valitaan sellainen mies, jota ei kiinnosta. Noita merkkejä ei osata lukea eikä tämä näytä paranevan iänkään mukana.
Mies jota ei kiinnosta tapailla usein, joka on "kiireinen" ja jota eivät asiasi normaalia kohteliaisuutta enempää kiinnosta, ei ole sinuun ihastunut eikä häneen kannata panostaa, ellei itselle käy kevyt seksisuhde ilman sitoutumista. Näin se vain on, oli mies nuori tai vanha. Ja sama pätee naiseenkin, mutta miehiä, jotka jäävät roikkumaan ja ihmetttelemään naisen "kiireisyyttä" on paljon vähemmän. En tiedä mistä se johtuu.
Miehet osaavat laittaa omat tarpeensa etusijalle paremmin kuin naiset. Niin hyvässä kuin pahassa.
Se on henkiselle hyvinvoinnille tärkeää osata olla terveesti itsekäs, monilta naisilta puuttuu tämä taito. Naisilla on yleisempää huonoitsetunto ja miellyttämisenhaluisuus, siitä varmaan johtuu, että naiset jää roikkumaan huonoon suhteeseen helpommin. Naiset helpommin kuvittelee, että vika on itsessä, miehillä on yleisempää se ajatus, että vika on muissa.
Alue: Aihe vapaa
Kalareissulta tuotu kalahan on luksusta. Onhan tuollainen vasta pyydetty kala hieno raaka-aine.