50v miehet haluaa naisen, mutteivat halua luopua mistään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kummeksuttaa se, että tällaisia miehiä on kuitenkin deittipalstat pullollaan. Oma näkemykseni on, että jos naisella on elämä täynnä työtä, harrastusta, lemmikeitä, ystäviä, jne, he ei edes etsi parisuhdetta.

Oma elämäni ei ole täyteen buukattu, joten suhteelle olisi hyvinkin tilaa, mutta nää triatlonisti-golffari-vaellus-mökki-kalastus-metsästys-viikkoviikkoisät suuttuu, kun mulle ei siitä suhde jossa nähtäisiin pari tuntia joka toinen viikko.

Ap

No miksi viestittelet siellä deittipalstalla juuri näille golfareille?

haluan miehen, jolla on rahaa ja statusta.

Rahalla ja statuksella ei ole mitään merkitystä, kyllä se yhteinen aika on tärkein.

En ole sinkku, mutta ihmettelen miksi elämä tai seurustelu pitää nähdä nollasummapelinä? Itse ajattelen, että seurustelussa saadaan jotain lisää eikä luovuta mistään. 

Tunnistan tuon ajattelun eräästä sinkkuystävästä, joka tuntuu näkevän seurustelun kuten tässä väitetään miesten näkevän. Lienee persoonakysymys eikä sukupuoleen liittyvä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kummeksuttaa se, että tällaisia miehiä on kuitenkin deittipalstat pullollaan. Oma näkemykseni on, että jos naisella on elämä täynnä työtä, harrastusta, lemmikeitä, ystäviä, jne, he ei edes etsi parisuhdetta.

Oma elämäni ei ole täyteen buukattu, joten suhteelle olisi hyvinkin tilaa, mutta nää triatlonisti-golffari-vaellus-mökki-kalastus-metsästys-viikkoviikkoisät suuttuu, kun mulle ei siitä suhde jossa nähtäisiin pari tuntia joka toinen viikko.

Ap

No miksi viestittelet siellä deittipalstalla juuri näille golfareille?

haluan miehen, jolla on rahaa ja statusta.

Rahalla ja statuksella ei ole mitään merkitystä, kyllä se yhteinen aika on tärkein.

Kyllä sillä jotakin merkitystä on, yhteisten kiinnostuksenkohteiden ja elämänpiirin merkeissä. 

Suurin osa miehistä, jotka tekevät tuota, eivät etsi tasa-arvoista parisuhdetta. He vaan haluavat jonkun äitikorvikkeen, joka laittaa ruoan valmiiksi sillä välin kun he istuvat kaljakeissin kanssa kalassa ja pitää mökin siistinä ja nättinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kummeksuttaa se, että tällaisia miehiä on kuitenkin deittipalstat pullollaan. Oma näkemykseni on, että jos naisella on elämä täynnä työtä, harrastusta, lemmikeitä, ystäviä, jne, he ei edes etsi parisuhdetta.

Oma elämäni ei ole täyteen buukattu, joten suhteelle olisi hyvinkin tilaa, mutta nää triatlonisti-golffari-vaellus-mökki-kalastus-metsästys-viikkoviikkoisät suuttuu, kun mulle ei siitä suhde jossa nähtäisiin pari tuntia joka toinen viikko.

Ap

No miksi viestittelet siellä deittipalstalla juuri näille golfareille?

haluan miehen, jolla on rahaa ja statusta.

Rahalla ja statuksella ei ole mitään merkitystä, kyllä se yhteinen aika on tärkein.

Kyllä sillä jotakin merkitystä on, yhteisten kiinnostuksenkohteiden ja elämänpiirin merkeissä. 

Irtisanomissuoja heikkenee. Jatkossa kuka tahansa voidaan irtisanoa milloin vain.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä kommentit on taas vahvistanut näkemystä joidenkin naisten ajattelusta.

Siksi meidän miesten kannattaa pitää tiukkaa seulaa parin valinnassa.

Mies jolla on ollut paljon seksikumppaneita on huonoin valinta.

Enkä myöskään halua enää ilmaissiivoojaksi. Jos miehellä on lapsia ja omaisuus menee niille perinnöksi niin ei ole mitään järkeä siivota miehen isoa omakotitaloa.

Mielummin siivoan pienen vuokra-asuntoni, lepään ja harrastan omia juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä kommentit on taas vahvistanut näkemystä joidenkin naisten ajattelusta.

Siksi meidän miesten kannattaa pitää tiukkaa seulaa parin valinnassa.

Minusta kuulostaa siltä, että moni täällä on vain seurustellut alun alkaen epäsopivien kumppanien kanssa, joiden kanssa ei ole riittävästi yhteistä. Eihän suhteessa kannata olla lainkaan, jos ei nauti kumppanin kanssa olemisesta ja tekemisestä, myös niistä harrastuksista ja tekemisistä, jotka ovat hänelle tärkeitä. Kiinnostus toiseen pitää sisällään myös halun jakaa asioita eikä niin, että toisen toiveet ovat jonkinlaisia velvollisuuksia ja rasitteita. Näin 34 vuoden yhdessäolon aikana koen, että miehen harrastukset ja kiinnostuksenkohteet ovat syventäneet omaakin elämääni ja tuoneet paljon hyvää. Toivottavasti myös toisin päin.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa miehistä, jotka tekevät tuota, eivät etsi tasa-arvoista parisuhdetta. He vaan haluavat jonkun äitikorvikkeen, joka laittaa ruoan valmiiksi sillä välin kun he istuvat kaljakeissin kanssa kalassa ja pitää mökin siistinä ja nättinä.

Kasvit pitää käydä kastelemassa helteellä. Muuten ne kuolevat. Miehetkin tekevät näitä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kummeksuttaa se, että tällaisia miehiä on kuitenkin deittipalstat pullollaan. Oma näkemykseni on, että jos naisella on elämä täynnä työtä, harrastusta, lemmikeitä, ystäviä, jne, he ei edes etsi parisuhdetta.

Oma elämäni ei ole täyteen buukattu, joten suhteelle olisi hyvinkin tilaa, mutta nää triatlonisti-golffari-vaellus-mökki-kalastus-metsästys-viikkoviikkoisät suuttuu, kun mulle ei siitä suhde jossa nähtäisiin pari tuntia joka toinen viikko.

Ap

No miksi viestittelet siellä deittipalstalla juuri näille golfareille?

haluan miehen, jolla on rahaa ja statusta.

Rahalla ja statuksella ei ole mitään merkitystä, kyllä se yhteinen aika on tärkein.

Kyllä sillä jotakin merkitystä on, yhteisten kiinnostuksenkohteiden ja elämänpiirin merkeissä. 

Irtisanomissuoja heikkenee. Jatkossa kuka tahansa voidaan irtisanoa milloin vain.

Tietenkin voidaan irtisanoa, voidaan jäädä työttömiksi ja sairastua ja jopa kuolla. Mutta esimerkiksi ammattitaito ei siinä poistu, vaikka tulisi potkut. Eikä elämänkokemus tai kiinnostuksenkohteet. Ammatti ja työ määrittävät kyllä ihmistä etenkin vanhempana, kun työelämää on takana jo pitkä aika. Ne tuovat elämänkokemusta.

Mulla ei elämä ole niin kiireistä ja täyteen buukattua ettei siihen mahtuisi kumppania ja hänen kanssaan vietettyä aikaa ja tekemistä. Jos olisi, en sellaista haikailisikaan. Ihminen jolla pitää olla kaikkea on vähän lapselliselle tasolle jäänyt. Ehkä on ollut koko ajan elämä niin täynnä kaikkea mitä "pitää olla" että ei ole koskaan tullut silmästä silmänneeksi elämää miltään muulta kantilta. On pelottavaa jos pelkkä omistaminen ja sen haaliminen minkä kokee että pitää haalia (just tietty työ harrastukset, kaverit, kumppani, mökki, vene, ulkomaanasunto, lapset jne) onse elmän sisältö, ja jos puuttuu aikka kumppani tai mökki, niin sellainen sitten on pakko hommata, vaikka oikeaa halua ei olisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Minua kummeksuttaa se, että tällaisia miehiä on kuitenkin deittipalstat pullollaan. Oma näkemykseni on, että jos naisella on elämä täynnä työtä, harrastusta, lemmikeitä, ystäviä, jne, he ei edes etsi parisuhdetta.

Oma elämäni ei ole täyteen buukattu, joten suhteelle olisi hyvinkin tilaa, mutta nää triatlonisti-golffari-vaellus-mökki-kalastus-metsästys-viikkoviikkoisät suuttuu, kun mulle ei siitä suhde jossa nähtäisiin pari tuntia joka toinen viikko.

Ap

Minun tulkintani tuosta on se, että nuo miehet eivät ole oikeasti sinusta kiinnostuneita. He haluavat vain seksiseuraa. Jos mies on ihastunut ja rakastunut, hän kyllä tahtoo viettää aikaa naisen kanssa eli ei tämä miehiin sukupuolena liity. Heillä ei ehkä lainkaan ole ajatusta seurustella kenenkään kanssa, joten tuhlaat vain aikaasi, jos oma ajatuksesi on seurustella normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi pitää omat kodit niin tulee vähemmän kinaa omaisuudesta ja hentoinen uutuuden viehätyskin säilyy kauemmin, kun ei tarvitse alkaa siivoojaksi, ruuanlaittajaksi ja pyykinpesijäksi kuin satunnaisesti omasta tahdosta yhdessä tehden.

Omat kodit onkin ihan selviö. Mutta kummasti miehellä ei enää olekaan aikaa tavata sen jälkeen, kun alkuinnostus on ohi.

On toki toisenlaisiakin miehiä, joille nainen on paras ystävä ja mukavaa seuraa. Mutta suuri osa tuntuu viihtyvän paremmin keskenään tai kaveriensa kanssa.

Tätä yksi naapuri harmitteli myös. Että kun kaksi sinkkua tapasi, toinen oli leski, niin alussa soittelivat ja kävivät toistensa luona tai yhdessä kesätapahtumassa harva se päivä, niin 3 vuoden kuluttua kerran viikossa. He olivat juhannuksen miehen perintömökillä ja sieltä mies lähti suoraan pidemmälle reissulle.

En minä tyytyisi tuollaiseen suhteeseen. Jos ollaan yhdessä, tehdään asioita yhdessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vasta 40-vuotias, mutta en minäkään uusien ihmissuhteiden vuoksi ole luopunut mistään itselleni tärkeästä, enkä aio tehdä niin kymmenen vuoden päästäkään. Miksi joku tekisi niin? Eikö ole fiksumpi valikoida sellaista seuraa, jonka kanssa suunnitelmat ja elämäntilanteet sopivat yhteen ilman mitään traagisia luopumisia?

Toki voit etsiä sellaisen kumppanin, jolla on täysin samat mielenkiinnon kohteet ja suunnitelmat ja elämäntilanteet, mutta se on ERITTÄIN harvinaista. Itse ajattelen, että tuollainen kumppani olisi myös tylsä, koska hänhän olisi tavallaan kopio minusta. Miehillä vain valitettavasti on asenne, että nainen on miehen kylkiluusta tehty eli sopeutuu miehen elämään täysin. Jos mies golfaa, on naisenkin aloitettava golf. Jos mies kalastaa on naisenkin aloitettava kalastus. Nainen liittyy miehen ystäväpiiriin, ottaa miehen sukulaiset omikseen jne. Tämä on pitänyt paikkansa jokaisen miehen kanssa, jonka kanssa olen ollut. Kyllä se fakta on niin, että saadakseen hyvän parisuhteen, on molempien joustettava ja otettava toinen ihminen elämäänsä eikä olettaa, että kumppani sujahtaa omaan elämään kuin hansikas eikä itse tarvitse tehdä mitään myönnytyksiä.  

Lopetin lukemisen siihen kohtaan, jossa kerroit, millainen asenne "miehillä" on. Hyvää jatkoa ja parempaa onnea siihen deittailuun jatkossa.

AP vaikuttaa takertujalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole 50 mutta en kyllä haluis että puoliso joutuisi luopumaan mistään mun takia.

-m

Niin, arveletko , että naisilla on kosolti luppoaikaa ja he alkaisivat seurustella sinun kanssasi tappaakseen sitä ylimääräistä aikaa?

Useimmiten näin ei ole, vaan suhteelle toiseen ihmiseen täytyy raivata tilaa ja aikaa.

Tästä on nyt tässä aloituksessa ymmärtääkseni kyse.

Että 50- v miehet eivät halua sitä tehdä vaan he olettavat , että nainen raivaa aikaa tapaamisille ja yhdessäololle kun taas he itse eivät sitä tee.

Kompromissi tuntuu olevan vierasta.

Ja kyllä minä omasta kokemuksestani sanon , että aika itsekkäitä miehet ovat keskimäärin.

Palstalla on hirveästi naisia, jotka kuvittelvat, että tapaamisissa vain he käyttävät aikaa. Jos vietät aikaa miehen kanssa, myös mies viettää aikaa sinun kanssa.

Jos taas ette vietä koskaan aikaa yhdessä, teillä tuskin on suhdekaan?

Suhde vaatii kompromisseja, mutta ehkä myös jonkinlaista logiikkaa?

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei elämä ole niin kiireistä ja täyteen buukattua ettei siihen mahtuisi kumppania ja hänen kanssaan vietettyä aikaa ja tekemistä. Jos olisi, en sellaista haikailisikaan. Ihminen jolla pitää olla kaikkea on vähän lapselliselle tasolle jäänyt. Ehkä on ollut koko ajan elämä niin täynnä kaikkea mitä "pitää olla" että ei ole koskaan tullut silmästä silmänneeksi elämää miltään muulta kantilta. On pelottavaa jos pelkkä omistaminen ja sen haaliminen minkä kokee että pitää haalia (just tietty työ harrastukset, kaverit, kumppani, mökki, vene, ulkomaanasunto, lapset jne) onse elmän sisältö, ja jos puuttuu aikka kumppani tai mökki, niin sellainen sitten on pakko hommata, vaikka oikeaa halua ei olisikaan.

Ei ole näistä deittijutuista kokemusta, mutta kyllä minä jo nuorempana sinkkuaikoina hiffasin, että jos on aina "kiire" niin se on vain kohtelias kiertoilmaisu sille, ettei kiinnosta. Olin nimittäin itse se "kiireinen" usein. 

Ihmettelen siis, miksi tätä tulkitaan jotenkin miesten ominaisuutena.

Vierailija kirjoitti:

Jäin miettimään 45-vuotiaana naisena että mistä itse olisin valmis luopumaan miehen takia. Mulla on myös työ, kaksi teiniä vuoroviikoin, harrastuksia, koti ja piha. Yhdestäkään en olisi valmis luopumaan. Hyvin harvoin elämässäni edes on mitään muuta mutta sitten kun on niin ne vasta onkin sellaisia joista en ainakaan luopuisi - tapaamisia vanhojen ystävien kanssa kerran vuodessa tai kahdessa.

Joo. En olisi valmis luopumaan mistään noista miehen takia. Mistä te muut naiset luovutte?

En ainakaan itse ole yhdessäkään suhteessa luopunut mistään suhteen takia. Mutta olen kyllä järjestänyt suhteelle aikaa. Nykyisin, kun itselläni on lapsia, sitä aikaa on mahdollista järjestää vähnä vähemmän mitä joskus aiemmin lapsettomana, mutta kyllä viikoittain löytyy aikaa suhteelle. En oikein ymmärrä ajatusta, että suhde edellyttäisi sitä, että luopuu jostain itselle tärkeästä - kyllä minun kokemukseni mukaan voi pitää oman elämänsä, vaikka olisikin suhteessa.

Valintasi osuu aina sentyyppisiin miehiin joista pääset sitten jälkeenpäin valittamaan.

Sitten "fiksusti" kailottamaan että "kaikki miehet sitä ja tätä"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä kommentit on taas vahvistanut näkemystä joidenkin naisten ajattelusta.

Siksi meidän miesten kannattaa pitää tiukkaa seulaa parin valinnassa.

Minusta kuulostaa siltä, että moni täällä on vain seurustellut alun alkaen epäsopivien kumppanien kanssa, joiden kanssa ei ole riittävästi yhteistä. Eihän suhteessa kannata olla lainkaan, jos ei nauti kumppanin kanssa olemisesta ja tekemisestä, myös niistä harrastuksista ja tekemisistä, jotka ovat hänelle tärkeitä. Kiinnostus toiseen pitää sisällään myös halun jakaa asioita eikä niin, että toisen toiveet ovat jonkinlaisia velvollisuuksia ja rasitteita. Näin 34 vuoden yhdessäolon aikana koen, että miehen harrastukset ja kiinnostuksenkohteet ovat syventäneet omaakin elämääni ja tuoneet paljon hyvää. Toivottavasti myös toisin päin.

Tämä. Ketju täynnä naisia valittamassa, että miehet on vääränlaisia sen sijaan, että olisi vähän katsottu sen perään, kenen kanssa aletaan olee. 

Totta kai souhde vaatii aina kompromissejä. En kuitenkaan ymmärrä, miksi harrastukset nostetaan aina esiin ongelmana. Jos intressit on samat, ainakain osa harrastuksista on helposti yhteisiä. Osa ei ehkä ole, mutta hyvässä suhteessa ei aina tarvitse olla kiinni toisessa. 

Vierailija kirjoitti:

Valintasi osuu aina sentyyppisiin miehiin joista pääset sitten jälkeenpäin valittamaan.

Sitten "fiksusti" kailottamaan että "kaikki miehet sitä ja tätä"

Juuri näin. Toki jos halveksunta miehiä kohtaan paistaa läp, niin itse ihmettelen sitä, mitä kukaan mies näissä naisissa näkee. Tai ehkä pystyisin arvamaan, jos näkisin kuvan. Mutta jos suhteissa on AINA vuorovaikutusongelmia, niin kannattaisi muistaa, että on itse suhteen toinen osapuoli.