YLE: Lievästi kehitysvammainen nainen vaikeavammaisten suljetulla, koska vanhemmat eivät pitäneet uudesta miesystävästä

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Taitaa vanhemmat haluta Marian rahoja. Onko hän saanut perinnön esim isovanhemmiltaan ?

Miten ylipäätään tietävät, että Maria olisi lahjoittanut 20.000 ? Suomessa on ankarat pankkisalaisuuslait ?

Tuo 20 000 ei liity mitenkään Mariaan, vaan poikaystävän ex-tyttöystävään, ja saattaa olla täysin perätöntä huhupuhetta.

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

JOS kuviteltaisiin, että kaikki mitä "Marian" vanhemmat sanovat, olisikin totta, niin SIITÄ HUOLIMATTA tässä casessa EIVÄT täyty tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytykset:

1. Henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia,

2. Henkilö todennäköisesti vakavasti vaarantaa terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja

3. Henkilön hoitoa ja huolenpitoa ei voida järjestää muulla tavoin.

Kaikkien kolmen kohdan on täytyttävä, jotta henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon.

"Marian" tapauksessa näistä toteutuu ehkä vain ensimmäinen kohta.

Ne voivat hyvinkin täyttyä, eivät tietenkään ihmisen itsensä mielestä. Siksi se on tahdonvastainen hoito. Laittaisitko siis hänet hyväksikäyttäjiensä hoitoon, vai vanhempiensa?

Asuminen esim. tuetussa asumisen asuntolassa ja ulkopuolinen edunvalvoja (yhteiskunta voi järjestää edunvalvonnan, sillä julkisia edunvalvojia on olemassa). Jotenkin ihmetyttää, että joidenkin mielestä ainoa ratkaisu on suljettu vaikeavammaisten palvelukeskus jossa asiakas ei saa mennä ulos vapaasti ja olla kontaktissa muihin ihmisiin.

Jos hän on johdateltavana ja hyväuskoisena ihmisenä joutunut hyväksikäyttäjien uhriksi? Eikä ymmärrä omaa tilannettaan?

Siinä on vain sana sanaa vastaan.

Jos asuu lapsuusperheessään, niin normaalinkin lapsen yhdessäelosta sovitaan eli ei ole ihan täyttä itsemääräämisoikeutta, mutta vammainen kokee sen vapauttaan rikkovana.  ADH ja vastaavat ottavatkin nämä oikeudet omiin käsiinsä. 

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Taitaa vanhemmat haluta Marian rahoja. Onko hän saanut perinnön esim isovanhemmiltaan ?

Miten ylipäätään tietävät, että Maria olisi lahjoittanut 20.000 ? Suomessa on ankarat pankkisalaisuuslait ?

Lue se juttu tarkemmin. 20 000 ei liittynyt Mariaan, vaan oli ex-tyttöystävää koskeva väite.

Ainakin pienillä paikkakunnilla tunnetut henkilöt, papit, yrittäjät sun muut saavat viranomaisilta usein erityiskohtelua. Epäilen, että nämä vanhemmat ovat tällaisia joiden sanaan luotetaan vähän liikaakin.

Vaalijalan lääkäri väittää, että tämä selvästi hyvin lievästi kehitysvammainen henkilö on 8-vuotiaan tasolla ja erittäin hyvät verbaaliset taidot hämäävät vain häntä kuunneltaessa. Miten voi esimerkiksi edes olla niin, että kehitysvammainen ihminen kerryttää noin lahjakkaat verbaaliset taidot sitten? Kyllähän siellä jotain taitoa ja oppimiskykyä on olemassa, jos näin on. Ylipäätään noista 8-vuotiaan tasolla määrittelyssä on jo suuressa osin Suomea luovuttu, sillä nykyään jopa suomalainen kehitysvammalääkäri tietää, että kehitysvammainenkin kerryttää elämänkokemusta ja muita taitoja, joten hänen ei voida luokitella olevan jonkun ikäisen tasolla vain koska hän kognitiivisesti suoriutuu jossain testissä pistemäärässä x. Koko lausunto itsessään kertoo vain suomalaisen lääketieteen erittäin stereotyyppisistä ja vanhanaikaisista perinteistä. Kuin jostain 50-luvun parantolan lääkäriltä napattu lausunto huonosti käyttäytyvän naisen "vankeuden" perusteista.

Onko tämä juuri sellainen asia, mitä mietimme 50 vuoden päästä kuinka lääketiede oli selkeästi monien kohdalla väärässä ja ylipäätään lievä kehitysvamma käsitetään paljon stereotyyppisemmin lääketieteessä kuin mitä ks. tila onkaan. Esim. kuinka kuuro-mykät luokiteltiin automaattisesti vajaamielisiksi aikoinaan.

Kehitysvamma-diagnoosia annettaessa tulisi ylipäätään aina ottaa huomioon arjen muut taidot, kuinka paljon ne tukevat ks. diagnoosia..sekin mietityttää, missä iässä tämä nainen sai diagnoosinsa ja onko testejä edes koskaan haluttu uusia. Voidaanko esimerkiksi alle 10-vuotias diagnosoida luotettavasti pysyvästi kehitysvammaiseksi? Lääkärit väittävät että voi, mutta lääketieteen historiassa (ihan lähi) on kyllä kammottavia leimaamisia ja ihmisoikeusloukkauksia, niin mietityttää, että voiko suomalainen luottaa siihen, että lääkäri tekee kaiken oikein yleisen etiikan nimissä? Onko lääkäri edes oikea ihminen arvioimaan aina itsemääräämisoikeutta ja tarvittaisiinko tähän myös muiden asiantuntijoiden näkemystä?

Yleisesti ottaen koko juttu vähentää luottamusta suomalaiseen terveydenhoitoon ja oikeuteen. Kysymys joka myös herää: Olisiko näin käynyt miehelle? Elämmekö edelleen maailmassa, jossa naisen oikeus seksuaalisuuteen on jotain, mitä halutaan rajoittaa niiden kohdalla joilla niin voidaan?

Vierailija kirjoitti:

Tuota, tuota. Tunnen erään kehitysvammaisen, jota yle oli haastatellut ja jonka huonosta kohtelusta oli kyse. Kyllä oli niin väärää tietoa, kun ikinä voi olla, koko ohjelma. Kyseessä oli täysin häiriintynyt, kaiken tuhoava psyykkisesti sairas kehitysvammainen. Mm. ulosteilla tyypillisesti sotki kämppänsä ja taloyhtiön seinät. Sitten itki medialle, kun itsemääräämisoikeutta rikotaan. Että asioilla on yleensä useampi puoli

Voi olla.

Mutta tässä tapauksessa ainoat jotka vaativat laitoshoitoa ovat vanhemmat.

Kaikki muut sanovat, ettei tarvetta ole, nekin jotka tuntevat hänet hyvin.

Tämä on ihan järkyttävä juttu. Eikä ole ainutlaatuinen sosiaalihuollon ja hallinto-oikeuden alta.

Sitten ihmetellään, miksi ei ihmiset luota viranomaisiin. Rattaisiin kun joutuu, niin ihmisarvo jää.

Vierailija kirjoitti:

Vaalijalan lääkäri väittää, että tämä selvästi hyvin lievästi kehitysvammainen henkilö on 8-vuotiaan tasolla ja erittäin hyvät verbaaliset taidot hämäävät vain häntä kuunneltaessa. Miten voi esimerkiksi edes olla niin, että kehitysvammainen ihminen kerryttää noin lahjakkaat verbaaliset taidot sitten? Kyllähän siellä jotain taitoa ja oppimiskykyä on olemassa, jos näin on. Ylipäätään noista 8-vuotiaan tasolla määrittelyssä on jo suuressa osin Suomea luovuttu, sillä nykyään jopa suomalainen kehitysvammalääkäri tietää, että kehitysvammainenkin kerryttää elämänkokemusta ja muita taitoja, joten hänen ei voida luokitella olevan jonkun ikäisen tasolla vain koska hän kognitiivisesti suoriutuu jossain testissä pistemäärässä x. Koko lausunto itsessään kertoo vain suomalaisen lääketieteen erittäin stereotyyppisistä ja vanhanaikaisista perinteistä. Kuin jostain 50-luvun parantolan lääkäriltä napattu lausunto huonosti käyttäytyvän naisen "vankeuden" perusteista.

Onko tämä juuri sellainen asia, mitä mietimme 50 vuoden päästä kuinka lääketiede oli selkeästi monien kohdalla väärässä ja ylipäätään lievä kehitysvamma käsitetään paljon stereotyyppisemmin lääketieteessä kuin mitä ks. tila onkaan. Esim. kuinka kuuro-mykät luokiteltiin automaattisesti vajaamielisiksi aikoinaan.

Kehitysvamma-diagnoosia annettaessa tulisi ylipäätään aina ottaa huomioon arjen muut taidot, kuinka paljon ne tukevat ks. diagnoosia..sekin mietityttää, missä iässä tämä nainen sai diagnoosinsa ja onko testejä edes koskaan haluttu uusia. Voidaanko esimerkiksi alle 10-vuotias diagnosoida luotettavasti pysyvästi kehitysvammaiseksi? Lääkärit väittävät että voi, mutta lääketieteen historiassa (ihan lähi) on kyllä kammottavia leimaamisia ja ihmisoikeusloukkauksia, niin mietityttää, että voiko suomalainen luottaa siihen, että lääkäri tekee kaiken oikein yleisen etiikan nimissä? Onko lääkäri edes oikea ihminen arvioimaan aina itsemääräämisoikeutta ja tarvittaisiinko tähän myös muiden asiantuntijoiden näkemystä?

Yleisesti ottaen koko juttu vähentää luottamusta suomalaiseen terveydenhoitoon ja oikeuteen. Kysymys joka myös herää: Olisiko näin käynyt miehelle? Elämmekö edelleen maailmassa, jossa naisen oikeus seksuaalisuuteen on jotain, mitä halutaan rajoittaa niiden kohdalla joilla niin voidaan?

Tiedätkö sinä sitten paremmin kuin lääkäri, psykiatri, lastenpsykiatri? Tekstistäsi paistaa läpi, ettet tunne läheisesti ainuttakaan kehitysvammaista. 

Kehitysvamma vaikuttaa merkittävästi moneen eri elämän osa-alueeseen. Saattaa kyllä olla verbaalisesti taitava, jopa niin että kahdellakin kielellä osaa jutella. Mutta käsityskyky ja logiikka on lapsenomaista. On helposti manipuloitavissa, ei hahmota kokonaisuuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaalijalan lääkäri väittää, että tämä selvästi hyvin lievästi kehitysvammainen henkilö on 8-vuotiaan tasolla ja erittäin hyvät verbaaliset taidot hämäävät vain häntä kuunneltaessa. Miten voi esimerkiksi edes olla niin, että kehitysvammainen ihminen kerryttää noin lahjakkaat verbaaliset taidot sitten? Kyllähän siellä jotain taitoa ja oppimiskykyä on olemassa, jos näin on. Ylipäätään noista 8-vuotiaan tasolla määrittelyssä on jo suuressa osin Suomea luovuttu, sillä nykyään jopa suomalainen kehitysvammalääkäri tietää, että kehitysvammainenkin kerryttää elämänkokemusta ja muita taitoja, joten hänen ei voida luokitella olevan jonkun ikäisen tasolla vain koska hän kognitiivisesti suoriutuu jossain testissä pistemäärässä x. Koko lausunto itsessään kertoo vain suomalaisen lääketieteen erittäin stereotyyppisistä ja vanhanaikaisista perinteistä. Kuin jostain 50-luvun parantolan lääkäriltä napattu lausunto huonosti käyttäytyvän naisen "vankeuden" perusteista.

Onko tämä juuri sellainen asia, mitä mietimme 50 vuoden päästä kuinka lääketiede oli selkeästi monien kohdalla väärässä ja ylipäätään lievä kehitysvamma käsitetään paljon stereotyyppisemmin lääketieteessä kuin mitä ks. tila onkaan. Esim. kuinka kuuro-mykät luokiteltiin automaattisesti vajaamielisiksi aikoinaan.

Kehitysvamma-diagnoosia annettaessa tulisi ylipäätään aina ottaa huomioon arjen muut taidot, kuinka paljon ne tukevat ks. diagnoosia..sekin mietityttää, missä iässä tämä nainen sai diagnoosinsa ja onko testejä edes koskaan haluttu uusia. Voidaanko esimerkiksi alle 10-vuotias diagnosoida luotettavasti pysyvästi kehitysvammaiseksi? Lääkärit väittävät että voi, mutta lääketieteen historiassa (ihan lähi) on kyllä kammottavia leimaamisia ja ihmisoikeusloukkauksia, niin mietityttää, että voiko suomalainen luottaa siihen, että lääkäri tekee kaiken oikein yleisen etiikan nimissä? Onko lääkäri edes oikea ihminen arvioimaan aina itsemääräämisoikeutta ja tarvittaisiinko tähän myös muiden asiantuntijoiden näkemystä?

Yleisesti ottaen koko juttu vähentää luottamusta suomalaiseen terveydenhoitoon ja oikeuteen. Kysymys joka myös herää: Olisiko näin käynyt miehelle? Elämmekö edelleen maailmassa, jossa naisen oikeus seksuaalisuuteen on jotain, mitä halutaan rajoittaa niiden kohdalla joilla niin voidaan?

Tiedätkö sinä sitten paremmin kuin lääkäri, psykiatri, lastenpsykiatri? Tekstistäsi paistaa läpi, ettet tunne läheisesti ainuttakaan kehitysvammaista. 

Kehitysvamma vaikuttaa merkittävästi moneen eri elämän osa-alueeseen. Saattaa kyllä olla verbaalisesti taitava, jopa niin että kahdellakin kielellä osaa jutella. Mutta käsityskyky ja logiikka on lapsenomaista. On helposti manipuloitavissa, ei hahmota kokonaisuuksia. 

Tuolla perusteella siellä suljetulla pitäisi olla varsin iso osa suomalaisista. Ns terveistä.

Mun yhdellä tutulla on ollut vastaavanlainen tilanne. Vanhemmat molemmat korkeakoulutettuja professoreita, tuttavallani diagnosoitu asperger. Vanhemmat ovat passittaneet hänet monta kertaa pakkohoitoon, kun ystävälläni on ollut jotain ongelmia. Eikä hän ole kaivannut apua. 

Lääkärit yms uskovat, kun passittaja on heidän silmissään täysjärkinen henkilö. Se vain, että nämä vanhemmat eivät ymmärrä omaa lastaan tippaakaan ja ovat käyttäytyneet sen takia häntä kohtaan aivan järkyttävällä tavalla. 

Henkilö on ollut aika ajoin heistä taloudellisesti riippuvainen ja soppa on valmis. Eli kun he auttavat taloudellisesti toisinaan, sen vastineeksi tämän ystävän pitäisi niin ikään elää vanhemmille sopivalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaalijalan lääkäri väittää, että tämä selvästi hyvin lievästi kehitysvammainen henkilö on 8-vuotiaan tasolla ja erittäin hyvät verbaaliset taidot hämäävät vain häntä kuunneltaessa. Miten voi esimerkiksi edes olla niin, että kehitysvammainen ihminen kerryttää noin lahjakkaat verbaaliset taidot sitten? Kyllähän siellä jotain taitoa ja oppimiskykyä on olemassa, jos näin on. Ylipäätään noista 8-vuotiaan tasolla määrittelyssä on jo suuressa osin Suomea luovuttu, sillä nykyään jopa suomalainen kehitysvammalääkäri tietää, että kehitysvammainenkin kerryttää elämänkokemusta ja muita taitoja, joten hänen ei voida luokitella olevan jonkun ikäisen tasolla vain koska hän kognitiivisesti suoriutuu jossain testissä pistemäärässä x. Koko lausunto itsessään kertoo vain suomalaisen lääketieteen erittäin stereotyyppisistä ja vanhanaikaisista perinteistä. Kuin jostain 50-luvun parantolan lääkäriltä napattu lausunto huonosti käyttäytyvän naisen "vankeuden" perusteista.

Onko tämä juuri sellainen asia, mitä mietimme 50 vuoden päästä kuinka lääketiede oli selkeästi monien kohdalla väärässä ja ylipäätään lievä kehitysvamma käsitetään paljon stereotyyppisemmin lääketieteessä kuin mitä ks. tila onkaan. Esim. kuinka kuuro-mykät luokiteltiin automaattisesti vajaamielisiksi aikoinaan.

Kehitysvamma-diagnoosia annettaessa tulisi ylipäätään aina ottaa huomioon arjen muut taidot, kuinka paljon ne tukevat ks. diagnoosia..sekin mietityttää, missä iässä tämä nainen sai diagnoosinsa ja onko testejä edes koskaan haluttu uusia. Voidaanko esimerkiksi alle 10-vuotias diagnosoida luotettavasti pysyvästi kehitysvammaiseksi? Lääkärit väittävät että voi, mutta lääketieteen historiassa (ihan lähi) on kyllä kammottavia leimaamisia ja ihmisoikeusloukkauksia, niin mietityttää, että voiko suomalainen luottaa siihen, että lääkäri tekee kaiken oikein yleisen etiikan nimissä? Onko lääkäri edes oikea ihminen arvioimaan aina itsemääräämisoikeutta ja tarvittaisiinko tähän myös muiden asiantuntijoiden näkemystä?

Yleisesti ottaen koko juttu vähentää luottamusta suomalaiseen terveydenhoitoon ja oikeuteen. Kysymys joka myös herää: Olisiko näin käynyt miehelle? Elämmekö edelleen maailmassa, jossa naisen oikeus seksuaalisuuteen on jotain, mitä halutaan rajoittaa niiden kohdalla joilla niin voidaan?

Tiedätkö sinä sitten paremmin kuin lääkäri, psykiatri, lastenpsykiatri? Tekstistäsi paistaa läpi, ettet tunne läheisesti ainuttakaan kehitysvammaista. 

Kehitysvamma vaikuttaa merkittävästi moneen eri elämän osa-alueeseen. Saattaa kyllä olla verbaalisesti taitava, jopa niin että kahdellakin kielellä osaa jutella. Mutta käsityskyky ja logiikka on lapsenomaista. On helposti manipuloitavissa, ei hahmota kokonaisuuksia. 

Kyllä tunnen, oman aikuisen lapseni, joka luokitellaan keskivaikeasti kehitysvammaiseksi. Oma lapseni ei pysty itsenäiseen elämään täysin mutta useimmat lievästi kehitysvammaiset pystyvät ja heitä tunnen paljon. Se että joku on helposti manipuloitavissa ei anna oikeutta rajata itsemäärämisoikeuksia.

Herää kysymys, tunnetko itse ja ymmärrätkö, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat? Kehitysvammaisellakin nimittäin nämä ovat. Kehitysvammaisella on myös oikeus tehdä huonoja valintoja.

Kai ymmärrät, että ihmiset tekevät huonoja valintoja rakkaudessa ja päätyvät manipuloinnin uhriksi ilmankin kehitysvammaa? Ja aika useinkin. Siksi nämä edellämainitut piirteet eivät diagnoosikriteerejä olekaan vaan itse kognitiivista tasoa mittaavat testit sekä muut arjen taidot, kuten verbaaliset taidot ja kyky selvitä arjessa. Joskus nämä ovat niin hyvät, että ne eivät käy yhteen muiden testien kanssa ja kehitysvammadiagnoosin sijaan annetaan laaja-alaisten oppimisvaikeuksien diagnoosi. Raja on häilyvä, eikä selkeä ja saman tiedon saat vaikka siltä yleislääkäriltä, jos et minua usko. Mene ja kysy. Alaikäisen kanssa tuo vain keskustellaan vanhemman kanssa läpi ja vanhemmille annetaan rajatilanteessa päätösvalta diagnoosin suhteen. On niitäkin, jotka ajavat kehitysvammadiagnoosia lapselleen vaikka opettajat eivät ole samaa mieltä lainkaan.

... jatkan vielä, että tahdonvastainen laitoksessa pitäminen on väärin. Mutta ymmärrän vanhempien huolen, en hyväksy mutta ymmärrän. Kehitysvammainenkin saa rakastua, saada lapsia, saa yrittää hoitaa niitä. Todellisuus vain on, että 40% kehitysvammaisten lapsista joudutaan ottamaan huostaan, kun eivät pärjää. Ne jotka pärjää, eivät sitä tee yksin, tarvitsevat vahvaa tukea. Jopa niin, että asuvat omien vanhempiensa kanssa ja lapsen käytännössä hoitaakin esim isoäiti. 

Näitä välillä tulee julkisuuteen, vuosia sitten joku kehitysvammainen äiti piti suurta meteliä kun hänen lapsi oli viety, että hän kun pystyy käymään töissä, miksi ei saa olla äiti. 

Meille (anteeksi) tavallisille on normaalia, mitä kaikkea vauvan hoito vaatii. Pitää ymmärtää mikä on vauvalle vaaraksi, mitä ruokaa syö missä iässä, miten paljon nukkuu, mitä tehdä kun lapsi itkee, miten hoitaa ihoa, miten ylipäätään huolehtia elävästä ihmisestä, mitä jos lapsi ei rauhoitukaan, mitä jos lapsi on kipeä, mitä itku tarkoittaa. Milloin on mentävä päivystykseen.

Olen vierestä nähnyt että ymmärtämätön äiti asettaa lapsensa ihan fyysiseen vaaraan. Eikä todellakaan vaan ymmärrä, vaikka kerrotaan ja näytetään miten toimia. Hetken päästä tulee seuraava vaaran paikka. 

Monta vuotta sitten oli se hyväksikäyttötapaus, kun äiti antoi miehen käyttää hyväksi alakouluikäistä tytärtään, ja kaikki videoitiin. Syynä äidin toimintaan oli kehitysvamma, oli ihan manipuloitavissa, teki mitä mies laittoi tekemään. Viis tyttärestä. 

Ei se tunnu oikealta, että tämä "Maria" on laitoksessa, mutta Marian vanhemmat ovat varmasti paremmin perillä hänen henkisistä kyvyistään kuin mitä ulkopuoliset täällä. Uskon ihan täysin että on ollut aito huoli. Pitäisikö heidän siis vain antaa Marian "kokeilla siipiäään", tehdä lapsi tyypin kanssa johon eivät luota, ja katsoa miten käy?

Rulettia vielä syntymättömän lapsen elämällä? 

-nro99

Huom. tuossa jutussa ei ole sen takia vanhempien kommentteja, etteivät he suostuneet haastateltaviksi. Senkin takia juttu haisee aika pahasti. Jos oikeasti sinulla olisi hätä lapsesi joutumisesta kaltoinkohdelluksi ja riistetyksi, niin sä totta kai avautuisit tästä myös artikkelissa, joka siis joka tapauksessa tehdään. 

Nyt syy voi olla se, että vanhemmat eivät ymmärrä lapsensa toimintaa, kuvittelevat, että heillä on siihen määräysoikeus, ovat saaneet ammattilaiset puolelleen, eikä heillä ole muita perusteluja omalle toiminnalleen, niin eivät sitten voisi sanoa mitään omaa kantaansa puolustavaa julkisestikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vaalijalan lääkäri väittää, että tämä selvästi hyvin lievästi kehitysvammainen henkilö on 8-vuotiaan tasolla ja erittäin hyvät verbaaliset taidot hämäävät vain häntä kuunneltaessa. Miten voi esimerkiksi edes olla niin, että kehitysvammainen ihminen kerryttää noin lahjakkaat verbaaliset taidot sitten? Kyllähän siellä jotain taitoa ja oppimiskykyä on olemassa, jos näin on. Ylipäätään noista 8-vuotiaan tasolla määrittelyssä on jo suuressa osin Suomea luovuttu, sillä nykyään jopa suomalainen kehitysvammalääkäri tietää, että kehitysvammainenkin kerryttää elämänkokemusta ja muita taitoja, joten hänen ei voida luokitella olevan jonkun ikäisen tasolla vain koska hän kognitiivisesti suoriutuu jossain testissä pistemäärässä x. Koko lausunto itsessään kertoo vain suomalaisen lääketieteen erittäin stereotyyppisistä ja vanhanaikaisista perinteistä. Kuin jostain 50-luvun parantolan lääkäriltä napattu lausunto huonosti käyttäytyvän naisen "vankeuden" perusteista.

Onko tämä juuri sellainen asia, mitä mietimme 50 vuoden päästä kuinka lääketiede oli selkeästi monien kohdalla väärässä ja ylipäätään lievä kehitysvamma käsitetään paljon stereotyyppisemmin lääketieteessä kuin mitä ks. tila onkaan. Esim. kuinka kuuro-mykät luokiteltiin automaattisesti vajaamielisiksi aikoinaan.

Kehitysvamma-diagnoosia annettaessa tulisi ylipäätään aina ottaa huomioon arjen muut taidot, kuinka paljon ne tukevat ks. diagnoosia..sekin mietityttää, missä iässä tämä nainen sai diagnoosinsa ja onko testejä edes koskaan haluttu uusia. Voidaanko esimerkiksi alle 10-vuotias diagnosoida luotettavasti pysyvästi kehitysvammaiseksi? Lääkärit väittävät että voi, mutta lääketieteen historiassa (ihan lähi) on kyllä kammottavia leimaamisia ja ihmisoikeusloukkauksia, niin mietityttää, että voiko suomalainen luottaa siihen, että lääkäri tekee kaiken oikein yleisen etiikan nimissä? Onko lääkäri edes oikea ihminen arvioimaan aina itsemääräämisoikeutta ja tarvittaisiinko tähän myös muiden asiantuntijoiden näkemystä?

Yleisesti ottaen koko juttu vähentää luottamusta suomalaiseen terveydenhoitoon ja oikeuteen. Kysymys joka myös herää: Olisiko näin käynyt miehelle? Elämmekö edelleen maailmassa, jossa naisen oikeus seksuaalisuuteen on jotain, mitä halutaan rajoittaa niiden kohdalla joilla niin voidaan?

Joo, mun 7-vuotias on verbaalisesti lahjakas ja osaa puhua hyvinkin fiksusti ja laajasti. Kertoilee pitkät pätkät asioistaan ja haaveistaan. Ihan hienosti osaa (joitain) asioitaan hoitaa, mutta eipä onnistuisi laskujen maksu ja muutenkin koko rahan käsite on ihan utopiaa. Kymmenen euroa ja miljoona on ihan sama asia hänelle. Ihan kuus-nolla voisi häntä vedättää raha-asioissa ja olisi ihan tyytyväinen, kun ei tajuaisi asioiden oikeaa laitaa.

Jutun tyttökin voi olla tilanteeseensa hyvinkin tyytyväinen, ja ei näe missään ongelmaa, jos hänelle on sanottu, etä sinusta pidetään hyvää huolta ja raha-asiatkin on mallillaan. Ulkopuoliset sitten saattavan nähdä miten homma oikeasti menee. 

Vähän tuo juttu haiskahtaa, sori vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti tässä on taustalla vanhempien aito huoli siitä, että kehitysvammainen tytär joutuu poikaystävän ja tämän äidin hyväksikäyttämäksi. Mutta se on sitten kokonaan toinen juttu, onko huolelle mitään oikeita perusteita vai johtuuko huoli vain siitä, että poikaystävän perhe kuuluu vanhempien mielestä epäilyttävään vähemmistöön.

Viranomaiset ovat ilmeisesti uskoneet vanhempien kertomuksen täysin sellaisenaan ja toimineet sen mukaan.

Suurin ongelma tässä on minusta se, että tapauksen poliisitutkinta on kestänyt jo yli vuoden. Jos tutkinta olisi tehty ripeästi, Maria olisi päässyt nopeasti pois laitoksesta, jos vanhempien huoli oli aiheeton.

Ymmärrän myös, että taustalla voi olla vanhempien aito huoli, vaikka se ei olisikaan perusteltu. Tai sitten he keksivät asioita, koska eivät tykkää poikaystävästä. (Mainittiinko jutussa mitään mistään vähemmistöstä?) Erikoista on se, että kaikki muut osapuolet kiistävät kaikki väitteet, jopa miehen ex-tyttöystävä, jolla ei luulisi olevan mitään syytä puolustella exäänsä tai valehdella hänen hyväkseen. Kyllä viranomaisten pitäisi etsiä kunnon todisteet eikä vain automaattisesti uskoa vanhempia. Jos todella on kyseessä esim. sellainen kuvio, jossa äiti saa erityispoikansa kautta helposti pääsyn hyväuskoisten naisten rahoihin, niin kai siitä jotain muutakin näyttöä löytyy.

Jutussa ei mainittu mitään vähemmistöstä (se olisi pudottanut jutun uskottavuutta monen katsojan silmissä), mutta siinä kerrottiin poikaystävän äidin saamasta tuomiosta vammaistaksikuljetusten ohjeiden vastaisesta käyttämisestä. Muistin kuvaukseen hyvin sopivan jutun muutaman vuoden takaa. Siinä jutussa tuli esiin tuomitun kuuluminen vähemmustöön (mielestäni täysin asiattomasti - sen takia juttu jäikin mieleeni).

Onko tässä kyse siitä pyörätuolia käyttävästä äidistä, jolta kunta otti taksikortin pois liikakäytön vuoksi. Tämä kyseinen äiti esiintyi aikoinaan televisiossa puolustamassa asiaansa. Ei kyllä kuulunut muuhun vähemmistöön, kuin liikuntavammaisiin.

Voimia sinulle "Maria". Voitat tämän jutun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaalijalan lääkäri väittää, että tämä selvästi hyvin lievästi kehitysvammainen henkilö on 8-vuotiaan tasolla ja erittäin hyvät verbaaliset taidot hämäävät vain häntä kuunneltaessa. Miten voi esimerkiksi edes olla niin, että kehitysvammainen ihminen kerryttää noin lahjakkaat verbaaliset taidot sitten? Kyllähän siellä jotain taitoa ja oppimiskykyä on olemassa, jos näin on. Ylipäätään noista 8-vuotiaan tasolla määrittelyssä on jo suuressa osin Suomea luovuttu, sillä nykyään jopa suomalainen kehitysvammalääkäri tietää, että kehitysvammainenkin kerryttää elämänkokemusta ja muita taitoja, joten hänen ei voida luokitella olevan jonkun ikäisen tasolla vain koska hän kognitiivisesti suoriutuu jossain testissä pistemäärässä x. Koko lausunto itsessään kertoo vain suomalaisen lääketieteen erittäin stereotyyppisistä ja vanhanaikaisista perinteistä. Kuin jostain 50-luvun parantolan lääkäriltä napattu lausunto huonosti käyttäytyvän naisen "vankeuden" perusteista.

Onko tämä juuri sellainen asia, mitä mietimme 50 vuoden päästä kuinka lääketiede oli selkeästi monien kohdalla väärässä ja ylipäätään lievä kehitysvamma käsitetään paljon stereotyyppisemmin lääketieteessä kuin mitä ks. tila onkaan. Esim. kuinka kuuro-mykät luokiteltiin automaattisesti vajaamielisiksi aikoinaan.

Kehitysvamma-diagnoosia annettaessa tulisi ylipäätään aina ottaa huomioon arjen muut taidot, kuinka paljon ne tukevat ks. diagnoosia..sekin mietityttää, missä iässä tämä nainen sai diagnoosinsa ja onko testejä edes koskaan haluttu uusia. Voidaanko esimerkiksi alle 10-vuotias diagnosoida luotettavasti pysyvästi kehitysvammaiseksi? Lääkärit väittävät että voi, mutta lääketieteen historiassa (ihan lähi) on kyllä kammottavia leimaamisia ja ihmisoikeusloukkauksia, niin mietityttää, että voiko suomalainen luottaa siihen, että lääkäri tekee kaiken oikein yleisen etiikan nimissä? Onko lääkäri edes oikea ihminen arvioimaan aina itsemääräämisoikeutta ja tarvittaisiinko tähän myös muiden asiantuntijoiden näkemystä?

Yleisesti ottaen koko juttu vähentää luottamusta suomalaiseen terveydenhoitoon ja oikeuteen. Kysymys joka myös herää: Olisiko näin käynyt miehelle? Elämmekö edelleen maailmassa, jossa naisen oikeus seksuaalisuuteen on jotain, mitä halutaan rajoittaa niiden kohdalla joilla niin voidaan?

Tiedätkö sinä sitten paremmin kuin lääkäri, psykiatri, lastenpsykiatri? Tekstistäsi paistaa läpi, ettet tunne läheisesti ainuttakaan kehitysvammaista. 

Kehitysvamma vaikuttaa merkittävästi moneen eri elämän osa-alueeseen. Saattaa kyllä olla verbaalisesti taitava, jopa niin että kahdellakin kielellä osaa jutella. Mutta käsityskyky ja logiikka on lapsenomaista. On helposti manipuloitavissa, ei hahmota kokonaisuuksia. 

Kyllä tunnen, oman aikuisen lapseni, joka luokitellaan keskivaikeasti kehitysvammaiseksi. Oma lapseni ei pysty itsenäiseen elämään täysin mutta useimmat lievästi kehitysvammaiset pystyvät ja heitä tunnen paljon. Se että joku on helposti manipuloitavissa ei anna oikeutta rajata itsemäärämisoikeuksia.

Herää kysymys, tunnetko itse ja ymmärrätkö, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat? Kehitysvammaisellakin nimittäin nämä ovat. Kehitysvammaisella on myös oikeus tehdä huonoja valintoja.

Kai ymmärrät, että ihmiset tekevät huonoja valintoja rakkaudessa ja päätyvät manipuloinnin uhriksi ilmankin kehitysvammaa? Ja aika useinkin. Siksi nämä edellämainitut piirteet eivät diagnoosikriteerejä olekaan vaan itse kognitiivista tasoa mittaavat testit sekä muut arjen taidot, kuten verbaaliset taidot ja kyky selvitä arjessa. Joskus nämä ovat niin hyvät, että ne eivät käy yhteen muiden testien kanssa ja kehitysvammadiagnoosin sijaan annetaan laaja-alaisten oppimisvaikeuksien diagnoosi. Raja on häilyvä, eikä selkeä ja saman tiedon saat vaikka siltä yleislääkäriltä, jos et minua usko. Mene ja kysy. Alaikäisen kanssa tuo vain keskustellaan vanhemman kanssa läpi ja vanhemmille annetaan rajatilanteessa päätösvalta diagnoosin suhteen. On niitäkin, jotka ajavat kehitysvammadiagnoosia lapselleen vaikka opettajat eivät ole samaa mieltä lainkaan.

Kyllä, ja vastaan vaan lyhyesti, että työni kautta pohdinkin usein sitä miten huonot ihmisoikeudet pienillä lapsilla Suomessa on. Syntymättömällä niitä oikeuksia ei ole ollenkaan. Äiti saa vammauttaa lapsensa käyttämällä päihteitä. Saa tehdä niin. Ei tule sanktioita, ei lasta oteta automaattisesti pois. Suomessa syntyy 600 FAS-lasta vuodessa.

Näitä minä mietin. 

Ja tunnen paljon kehitysvammaisia. 80% kehitysvammaisten naisten äideistä ajaa sen tyttärensä asiaa, eivät hekään mieti sitä (jo olemassa olevaa) lasta. Kyllä tamma varsaansa puolustaa. Mutta siihen se jääkin. 

Kristallikissa kirjoitti:

Huom. tuossa jutussa ei ole sen takia vanhempien kommentteja, etteivät he suostuneet haastateltaviksi. Senkin takia juttu haisee aika pahasti. Jos oikeasti sinulla olisi hätä lapsesi joutumisesta kaltoinkohdelluksi ja riistetyksi, niin sä totta kai avautuisit tästä myös artikkelissa, joka siis joka tapauksessa tehdään. 

Nyt syy voi olla se, että vanhemmat eivät ymmärrä lapsensa toimintaa, kuvittelevat, että heillä on siihen määräysoikeus, ovat saaneet ammattilaiset puolelleen, eikä heillä ole muita perusteluja omalle toiminnalleen, niin eivät sitten voisi sanoa mitään omaa kantaansa puolustavaa julkisestikaan.

No minä olen ihan eri mieltä. Ei kaikki halua pestä likapyykkiään julkisesti. Ymmärrän hyvin ettei vanhemmat tule kertomaan missä kaikessa tytär on tehnyt jotain huolestuttavaa, siellä voi olla vaikka miten hulluja asioita tapahtunut. Päinvastoin ihmettelen nykyajan tapaa, kun pitää avautua joka artikkeliin tosi yksityisisistäkin asioista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaalijalan lääkäri väittää, että tämä selvästi hyvin lievästi kehitysvammainen henkilö on 8-vuotiaan tasolla ja erittäin hyvät verbaaliset taidot hämäävät vain häntä kuunneltaessa. Miten voi esimerkiksi edes olla niin, että kehitysvammainen ihminen kerryttää noin lahjakkaat verbaaliset taidot sitten? Kyllähän siellä jotain taitoa ja oppimiskykyä on olemassa, jos näin on. Ylipäätään noista 8-vuotiaan tasolla määrittelyssä on jo suuressa osin Suomea luovuttu, sillä nykyään jopa suomalainen kehitysvammalääkäri tietää, että kehitysvammainenkin kerryttää elämänkokemusta ja muita taitoja, joten hänen ei voida luokitella olevan jonkun ikäisen tasolla vain koska hän kognitiivisesti suoriutuu jossain testissä pistemäärässä x. Koko lausunto itsessään kertoo vain suomalaisen lääketieteen erittäin stereotyyppisistä ja vanhanaikaisista perinteistä. Kuin jostain 50-luvun parantolan lääkäriltä napattu lausunto huonosti käyttäytyvän naisen "vankeuden" perusteista.

Onko tämä juuri sellainen asia, mitä mietimme 50 vuoden päästä kuinka lääketiede oli selkeästi monien kohdalla väärässä ja ylipäätään lievä kehitysvamma käsitetään paljon stereotyyppisemmin lääketieteessä kuin mitä ks. tila onkaan. Esim. kuinka kuuro-mykät luokiteltiin automaattisesti vajaamielisiksi aikoinaan.

Kehitysvamma-diagnoosia annettaessa tulisi ylipäätään aina ottaa huomioon arjen muut taidot, kuinka paljon ne tukevat ks. diagnoosia..sekin mietityttää, missä iässä tämä nainen sai diagnoosinsa ja onko testejä edes koskaan haluttu uusia. Voidaanko esimerkiksi alle 10-vuotias diagnosoida luotettavasti pysyvästi kehitysvammaiseksi? Lääkärit väittävät että voi, mutta lääketieteen historiassa (ihan lähi) on kyllä kammottavia leimaamisia ja ihmisoikeusloukkauksia, niin mietityttää, että voiko suomalainen luottaa siihen, että lääkäri tekee kaiken oikein yleisen etiikan nimissä? Onko lääkäri edes oikea ihminen arvioimaan aina itsemääräämisoikeutta ja tarvittaisiinko tähän myös muiden asiantuntijoiden näkemystä?

Yleisesti ottaen koko juttu vähentää luottamusta suomalaiseen terveydenhoitoon ja oikeuteen. Kysymys joka myös herää: Olisiko näin käynyt miehelle? Elämmekö edelleen maailmassa, jossa naisen oikeus seksuaalisuuteen on jotain, mitä halutaan rajoittaa niiden kohdalla joilla niin voidaan?

Joo, mun 7-vuotias on verbaalisesti lahjakas ja osaa puhua hyvinkin fiksusti ja laajasti. Kertoilee pitkät pätkät asioistaan ja haaveistaan. Ihan hienosti osaa (joitain) asioitaan hoitaa, mutta eipä onnistuisi laskujen maksu ja muutenkin koko rahan käsite on ihan utopiaa. Kymmenen euroa ja miljoona on ihan sama asia hänelle. Ihan kuus-nolla voisi häntä vedättää raha-asioissa ja olisi ihan tyytyväinen, kun ei tajuaisi asioiden oikeaa laitaa.

Jutun tyttökin voi olla tilanteeseensa hyvinkin tyytyväinen, ja ei näe missään ongelmaa, jos hänelle on sanottu, etä sinusta pidetään hyvää huolta ja raha-asiatkin on mallillaan. Ulkopuoliset sitten saattavan nähdä miten homma oikeasti menee. 

Vähän tuo juttu haiskahtaa, sori vaan.

Ei haiskahda. Ymmärrä nyt, Suomessa ei edes aseteta enää mitään "tämä henkilö jää 8-vuotiaan tasolle " -diagnooseja, koska se kehitysvammainen ihminen myös kerryttää ihan elämänkokemusta ja omaa oppimiskykyä vaikka se on rajallisempaa kuin normaalisti kehittyneellä.

Ja sinun 7-vuotias ei ymmärrä rahan arvoa, mutta minun kohta 8v pystyy laskemaan yhteenlaskuja ja käymään kaupassa ihan itse ja laskemaan siellä mitä kympillä vaikka saa ostettua niiden pakollisten lisäksi.

Jos luet lievästä kehitysvammasta vähänkin niin ymmärrät, että he elävät yleensä itsenäistä elämää ja saavat hieman tukea juuri raha-asioihin, eli esimerkiksi laskujen hoitoon. Tämä ei tarkoita samaa kuin oikeus olla tekemättä päätöksiä elämässään.

Jos haluat perehtyä asiaan tarkemmin niin opit senkin, että kun kehitysvammainen lopulta jonkin asian oppii niin hän osaa tehdä sen samaa vauhtia kuin muut. Esim. kaupassa käynti. Sen taidot oppiminen vain vaatii enemmän toistoja kuin toisella.

T. Erkkaope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaalijalan lääkäri väittää, että tämä selvästi hyvin lievästi kehitysvammainen henkilö on 8-vuotiaan tasolla ja erittäin hyvät verbaaliset taidot hämäävät vain häntä kuunneltaessa. Miten voi esimerkiksi edes olla niin, että kehitysvammainen ihminen kerryttää noin lahjakkaat verbaaliset taidot sitten? Kyllähän siellä jotain taitoa ja oppimiskykyä on olemassa, jos näin on. Ylipäätään noista 8-vuotiaan tasolla määrittelyssä on jo suuressa osin Suomea luovuttu, sillä nykyään jopa suomalainen kehitysvammalääkäri tietää, että kehitysvammainenkin kerryttää elämänkokemusta ja muita taitoja, joten hänen ei voida luokitella olevan jonkun ikäisen tasolla vain koska hän kognitiivisesti suoriutuu jossain testissä pistemäärässä x. Koko lausunto itsessään kertoo vain suomalaisen lääketieteen erittäin stereotyyppisistä ja vanhanaikaisista perinteistä. Kuin jostain 50-luvun parantolan lääkäriltä napattu lausunto huonosti käyttäytyvän naisen "vankeuden" perusteista.

Onko tämä juuri sellainen asia, mitä mietimme 50 vuoden päästä kuinka lääketiede oli selkeästi monien kohdalla väärässä ja ylipäätään lievä kehitysvamma käsitetään paljon stereotyyppisemmin lääketieteessä kuin mitä ks. tila onkaan. Esim. kuinka kuuro-mykät luokiteltiin automaattisesti vajaamielisiksi aikoinaan.

Kehitysvamma-diagnoosia annettaessa tulisi ylipäätään aina ottaa huomioon arjen muut taidot, kuinka paljon ne tukevat ks. diagnoosia..sekin mietityttää, missä iässä tämä nainen sai diagnoosinsa ja onko testejä edes koskaan haluttu uusia. Voidaanko esimerkiksi alle 10-vuotias diagnosoida luotettavasti pysyvästi kehitysvammaiseksi? Lääkärit väittävät että voi, mutta lääketieteen historiassa (ihan lähi) on kyllä kammottavia leimaamisia ja ihmisoikeusloukkauksia, niin mietityttää, että voiko suomalainen luottaa siihen, että lääkäri tekee kaiken oikein yleisen etiikan nimissä? Onko lääkäri edes oikea ihminen arvioimaan aina itsemääräämisoikeutta ja tarvittaisiinko tähän myös muiden asiantuntijoiden näkemystä?

Yleisesti ottaen koko juttu vähentää luottamusta suomalaiseen terveydenhoitoon ja oikeuteen. Kysymys joka myös herää: Olisiko näin käynyt miehelle? Elämmekö edelleen maailmassa, jossa naisen oikeus seksuaalisuuteen on jotain, mitä halutaan rajoittaa niiden kohdalla joilla niin voidaan?

Joo, mun 7-vuotias on verbaalisesti lahjakas ja osaa puhua hyvinkin fiksusti ja laajasti. Kertoilee pitkät pätkät asioistaan ja haaveistaan. Ihan hienosti osaa (joitain) asioitaan hoitaa, mutta eipä onnistuisi laskujen maksu ja muutenkin koko rahan käsite on ihan utopiaa. Kymmenen euroa ja miljoona on ihan sama asia hänelle. Ihan kuus-nolla voisi häntä vedättää raha-asioissa ja olisi ihan tyytyväinen, kun ei tajuaisi asioiden oikeaa laitaa.

Jutun tyttökin voi olla tilanteeseensa hyvinkin tyytyväinen, ja ei näe missään ongelmaa, jos hänelle on sanottu, etä sinusta pidetään hyvää huolta ja raha-asiatkin on mallillaan. Ulkopuoliset sitten saattavan nähdä miten homma oikeasti menee. 

Vähän tuo juttu haiskahtaa, sori vaan.

Ei ole normaalia, että 7-vuotiaalle kymppi ja miljoona on sama asia. Se ei ole ikätasoinen käsitys lukumäärästä.

Ohis