Lue keskustelun säännöt.
Mietin avioeroa, tarvitsen apuanne (M35)
24.06.2023 |
Hei. Tarvitsen apuanne. Olen ollut parisuhteessa 9 vuotta ja niistä viimeiset 4 vuotta avioliitossa. Kerron nyt rehellisesti tilanteeni ja toivon, että saisin asiallisia neuvoja koska olen hukassa. Ainakin haluan vain avata tämän asian.
Vaimoni on kultainen, ymmärtäväinen ja jos nyt ulkonäköä pitää kommentoida niin hän on kaunis ja viehättävä. Hän yrittää aina myönteisesti ja vilpittömästi korjata meidän yhteisiä ongelmia ja hän ei sorru halpamaisuuksiin. Hän on oikeasti parempi ihminen kuin minä. Hänellä on kuitenkin myös omia sairauksia, jotka vievät arjesta aikaa joskus ja jotka uuvuttavat minua. Hänellä on taipumus valittamiseen ja hänellä on masennus, joka vaikuttanee tähän. Väsyneisyys ja tulevaisuuden näkeminen pelottavana asiana tarttuvat joskus myös minuun ja se ärsyttää. Hän on myös varautunut ja estoinen joka näkyy joskus sellaisissa rennoissa keskusteluissa ja myös seksissä. En enää jaksa ehdottaa seksiin mitään ja seksiä meillä ei ole ollutkaan vuoteen kun minä en tahdo enää ehdottaa mitään, siitä puuttuu sellainen spontaanius ja arkinen tuhmuus mihin hän ei vain kykene. Toisaalta tämä voi oikeasti johtua siitä, että seksi ei minua kiinnosta hirveästi.
Olin valmis eroamaan aikalailla tasan vuosi sitten. Syynä oli jatkuva vaimon sairauksistaan puhuminen ja niiden meidän arkeen esiin tuominen, joka oli sitä aiemmin jatkunut jo pitkään. On varmaan epäreilua verrata häntä muihin, mutta jotenkin tuntuu että hänellä asiat junnaavat tuon kohdalla paikallaan. Päätettiin kuitenkin jatkaa.
Minulla on myönteisiä tunteita häntä kohtaan, mutta nyt viime aikoina on tullut vain inhon tunteita kun hän ei aina oikein pysy perässä. Kosketus ei myöskään aina tunnu kivalta.
En tiedä mitä tehdä. Mietin eroamista ja sitä, että eläisinkö vain jatkossa yksin.Toisaalta tiedän, että ei parisuhde kenenkään kanssa kai tämän paremmaksi muutu ja realistinen kumppanuusarki hänen kanssaan onnistuisi kyllä. Halimme ja pussaamme ja puhumme joka päivä. Ehkä haenkin erilaista juttua. Päätäni myös sumentaa se, että olen viime aikoina ollut ihastunut useampaankin eri ihmiseen, toinen erilainen kuin vaimoni ja toinen aika samanlainen. Mutta tiedän että "vaihtamalla ei parane" ja en oikeasti usko, että saisin tämän parempaa parisuhdetta (jos voi arvottaa edes ihmissuhteita). Ehkä se erilaisuus viehättää.
Mietimme nyt yhteisen asunnon ostamista ja ehkä se isona elämäntilanteena laukaisi tämän uusimman avioero-reaktion minussa, mutta toisaalta tässä projektissa on tullut taas "huonot" puolet esille: hän ei ymmärrä raha-asioita ja mieluummin kertoo omasta taloustilanteestaan liian hyvin kuin huonosti. Hän mieluummin mielistelee kuin kertoo totuuden. On raskasta elää 9 vuotta, kun ei tiedä mitä toinen aidosti ajattelee ja satuttaa, kun hän ei voi luottaa minuun joka ilmenee näissä pimityksissä ja joskus varautuneena olemisessa. Olo on myös sellainen, että ei olla missään tasavertaisessa suhteessa.
Lapsia ei ole.
Voin kertoa lisää tarvittaessa. Kiitos avustanne.
M35
Kommentit (160)
Olette olleet yhdessä liki 10 vuotta ja sinä aikana yleensä pariskunta " hitsautuu " vahvasti toisiinsa jos on oikea pari toisilleen. Onko rakastuminen muuttunut pysyväksi rakastamiseksi jolloin sietää toisessa aika paljon. Vai onko parisuhde muuttunut pakonomaiseksi velvollisuudeksi, jolloin oma halut aivan tavallisesssa elämässä eivät pääse tai saa konkretiaa?
Hyvin yleistä on se, että noin seitsemän yhdessäolon vuoden jälkeen usea huomaa, ettei meillä ole tarpeeksi yhteistä ja jompi kumpi alkaa puuhata eroa.
Voi esittää itselleen kysymyksiä vaikka tehdä plus miinus merkinnöillä paperille, mikä on parasta nykytilanteen parisuhteessa, mikä on huonoa jne..
Katsoo sitten kummat jäävät voitolle. Plussat vai miinukset. Tärkeää on tehdä itselleen selväksi mitä itse haluan parisuhteelta? Ja miten sen/ ne saavutan?
Teidän kohdalla on iso etu, ettei ole lapsia, eikä pidä tuossa tilanteessanne alkaa hankkimaan. Ei missään tapauksessa.
Molempien pitää ottaa asiat pöydälle, keskusteluun perinpohjaisesti ja jos on halua voitte käydä terapeutilla jos saisitte sieltä suuntaviivoja ratkaisuillenne. Joka tapauksessa joudutte itse tekemään ratkaisun, ei kukaan voi päättää sitä puolestanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP. Olet ikäiseni mies ja tilanteesi melko sama kuin itselläni, mutta minä olen päätöksen tehnyt. Yhteinen asunto ja lapsi hidastavat käytännön toteutusta, joten odotan, että lapsi on tarpeeksi vanha ja siihen saakka olen päättänyt laittaa omat tarpeeni sivuun ja tarjota lapselle eheän perheen ja mahdollisimman hyvän lapsuuden.
Mutta olen sen päätöksen jo tehnyt, terapia, mikään ei oikeasti auta. Olemme vaimon kanssa liian erilaisia. Olen minäkin mieluummin yksin, kuin suhteessa, jossa ei enää ole rakkautta.
Reilu kolmekymppinen mies
Oli mies joka oli niin kivulias, käsi kipeä. Kävi erikoislääkärillä, otti yhden tavallisen kipulääkkeen ja ihme tapahtui. Parani ja oli seuraavana päivänä laskettelemassa. Tämä kertoo sen että:
miehet eivät myöskään ymmärrä kipua. Läheisriippuvuus paistaa kirjoituksestasi. Erotkaa mahdollisimman pian. Et selvästikään koe mitään rakastamisen tunnetta. Et edes tiedä mitä se on.
Miten osaisit tukea raskauskivuissa olevaa naista tai lasta, jos hänellä olisi pitkäaikaissairaus? Olet jotenkin tunnekylmä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa erota, kun vaimon sairaudet haittaa. Mulla on monia sairauksia ja meillä on lapsikin ja mies valittaa mun sairauksista ja kuinka ne haittaa elämää.
Samoin sinä myös.
Vierailija kirjoitti:
AP. Olet ikäiseni mies ja tilanteesi melko sama kuin itselläni, mutta minä olen päätöksen tehnyt. Yhteinen asunto ja lapsi hidastavat käytännön toteutusta, joten odotan, että lapsi on tarpeeksi vanha ja siihen saakka olen päättänyt laittaa omat tarpeeni sivuun ja tarjota lapselle eheän perheen ja mahdollisimman hyvän lapsuuden.
Mutta olen sen päätöksen jo tehnyt, terapia, mikään ei oikeasti auta. Olemme vaimon kanssa liian erilaisia. Olen minäkin mieluummin yksin, kuin suhteessa, jossa ei enää ole rakkautta.
Reilu kolmekymppinen mies
Vässykkä, käytkö vieraissa?
Lapset aistii tuon kuvion. Heistä kasvaa tasapainottomia vässyköitä tai väkivaltaisia valehtelijoita tms. mt-sakkia.
Eroa. Anna naiselle mahdollisuus löytää parempi mies lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet miehet jättävät sairastuneet vaimonsa. Ole sinä yksi heistä.
Syöpäpalstoilla monet henkitoreissaan olevat naiset huolehtivat pienistä lapsistaan, kun mies oli karannut lisääntyneen vastuun keskeltä.
Pidin tilannetta järkyttävänä.
Vierailija kirjoitti:
Monet miehet jättävät sairastuneet vaimonsa. Ole sinä yksi heistä.
Sairaan ja köyhän, joka ei pärjää omillaan.
Mutta kun minä, minä, minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa erota, kun vaimon sairaudet haittaa. Mulla on monia sairauksia ja meillä on lapsikin ja mies valittaa mun sairauksista ja kuinka ne haittaa elämää.
Miksi sinä et eroa?
Vierailija kirjoitti:
Asuntoa älkää ainakaan ostako, älkääkä hankkiko lapsia, tässä tilanteessa.
Toisen sairaus/ sairaudet ovat rankkoja asioita, sairastuneelle, mutta usein sille kumppanille vielä enemmän. On raastavaa ja raskasta varmasti kulkea vierellä, tsempata toista, ymmärtää ja rakastaa, mutta toisaalta pitäisi myös jaksaa omia murheitaan ja eloaan. Sairastunut ei ole se helpoin rakastettu, hän jää usein siihen toivottomuuden tilaan ( vaikkei olisi kuolettava sairaus ), ja jollain tavoin toivoo, että puoliso/ ystävä jäisi myös siihen, ja uhraisi omat ystävyyssuhteensa ja suunnilleen elämänsä, koska niin muka pitäisi. No Ei pidä! Tässä kohtaa ap:n pitäisi olla sillä tavoin itsekäs, että miettii elämää omalta kantiltaan. Teillä ei ole vielä lapsia, hyvä, ei yhteistä asuntolainaa, hyvä! Koettakaa puhua, päästä pariterapiaan ja miettiä plussia ja miinuksia suhteessanne. Vielä on aikaa, muttei omaa elämäänsä pidä laittaa katkolle vain sen takia, että sairastunut niin toivoo.
Itse olen se sairastava osapuoli, ja meillä ollut tosi vaikeaa. Lapsia on, ja yhteinen asunto ym., vakava keskustelu käyty, mitä teemme?? Annan täyden tukeni puolisolleni, hän on kestänyt tässä tilanteessa enemmän kuin minä. Pitkät jorinat laitoin luettavaksi, vaikka yksinkertaisemmin oisin voinut vain todeta: Meillä kaikilla on vain yksi elämä, käytetään se harkiten.
Isosti tsemppiä ap, päädyit sitten millaiseen ratkaisuun hyvänsä. Asioilla on tarkoituksensa, ja niillä on tapana järjestyä 😂
Nyt näen punaista; ärsyttävin klisee, jota hömelöt käyttävät.
On olemassa ihmisiä, joilla ei mikään järjesty ikinä, ei koskaan, TAJUATKO???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vässykkä, käytkö vieraissa?
En. Meillä on seksiä edelleen erittäin paljon, ollut aina. Pitkä suhde ja kumpikin haluaa paljon. Seksi on kuitenkin vain sitä. Se ei tarkoita, etteikö suhteessa muuten olisi ylitsepääsemättömiä ongelmia.
Koin nyt jostain syystä asiakseni vastata sinulle. Ongelmiamme en lähde avaamaan, mutta kaikki mahdollinen on tehty niiden ratkaisemiseksi, ja oikeasti olemme vain liian erilaisia ihmisiä
Neuvoisin poikaani, että ei pidä alunperinkään alkaa seurustella naisennkanssa, joka om terapiassa masennuksen tms takia. Ja jos myöhemmin tilanne suhteen aikana muuttuu sellaiseksi, niin kannattaa erota, ei ainakaan missään nimessä jä hankkia lasta ja ostaa yhteistä asuntoa.
Minulla on mies, joka on masentunut ja ei halua seksiä. Se masentuneisuus imee hapen kodista ja tarttuu muihinkin. Harkitsen eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroa. Sinulla on vielä mahdollisuus saada tasapainoinen parisuhde ja omia lapsia ja lapsenlapsia. Vaihtoehtona nykyisen vaimosi omaishoitajuus seuraavat 50 vuotta ja sitten hautaan.
Kannattaneeko roikkua suhteessa ihan vaan tavan vuoksi, voi olla että molempien elämä on hiukan epätyydyttävä. Lapsia ei ole joten kaksi aikuista pystyy yhdessä sopimaan asioista ilman suurta draamaa. Ero voi olla molemmille uuden alku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eroa. Sinulla on vielä mahdollisuus saada tasapainoinen parisuhde ja omia lapsia ja lapsenlapsia. Vaihtoehtona nykyisen vaimosi omaishoitajuus seuraavat 50 vuotta ja sitten hautaan.
Voi mieskin sairastua, halvaantua, joutua onnettomuuteen jne.
Kylmiä ihmisiä. Nainen jos kirjoittaisi miehestään samoin olisi heti kylmä ja ladskelmoiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet miehet jättävät sairastuneet vaimonsa. Ole sinä yksi heistä.
Sairaan ja köyhän, joka ei pärjää omillaan.
Mutta kun minä, minä, minä.
Jos sairas ja köyhä ei pärjää omillaan, hän voi ja hänelle voi hakea apua. Omaa henkilökohtaista mahdollista täysipainoiseen romanttiseen rakkauteen ei tarvitse tuhota köyhäinapuna toimiessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet miehet jättävät sairastuneet vaimonsa. Ole sinä yksi heistä.
Sairaan ja köyhän, joka ei pärjää omillaan.
Mutta kun minä, minä, minä.
Jos sairas ja köyhä ei pärjää omillaan, hän voi ja hänelle voi hakea apua. Omaa henkilökohtaista mahdollista täysipainoiseen romanttiseen rakkauteen ei tarvitse tuhota köyhäinapuna toimiessa.
*mahdollisuutta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vässykkä, käytkö vieraissa?
En. Meillä on seksiä edelleen erittäin paljon, ollut aina. Pitkä suhde ja kumpikin haluaa paljon. Seksi on kuitenkin vain sitä. Se ei tarkoita, etteikö suhteessa muuten olisi ylitsepääsemättömiä ongelmia.
Koin nyt jostain syystä asiakseni vastata sinulle. Ongelmiamme en lähde avaamaan, mutta kaikki mahdollinen on tehty niiden ratkaisemiseksi, ja oikeasti olemme vain liian erilaisia ihmisiä
Todella paljon varmaan tämmösiä sairaita parisuhteita. Lapsiparat, ne oireilevat koulussa
Jos ei ole avioehtoa, piilota omaisuutesi hyvin ja hae eroa vasta tämän jälkeen.
Ei missään nimessä lapsia eikä asunnon ostoja.
Oli mies joka oli niin kivulias, käsi kipeä. Kävi erikoislääkärillä, otti yhden tavallisen kipulääkkeen ja ihme tapahtui. Parani ja oli seuraavana päivänä laskettelemassa. Tämä kertoo sen että:
miehet eivät myöskään ymmärrä kipua. Läheisriippuvuus paistaa kirjoituksestasi. Erotkaa mahdollisimman pian. Et selvästikään koe mitään rakastamisen tunnetta. Et edes tiedä mitä se on.