Lue keskustelun säännöt.
Mietin avioeroa, tarvitsen apuanne (M35)
24.06.2023 |
Hei. Tarvitsen apuanne. Olen ollut parisuhteessa 9 vuotta ja niistä viimeiset 4 vuotta avioliitossa. Kerron nyt rehellisesti tilanteeni ja toivon, että saisin asiallisia neuvoja koska olen hukassa. Ainakin haluan vain avata tämän asian.
Vaimoni on kultainen, ymmärtäväinen ja jos nyt ulkonäköä pitää kommentoida niin hän on kaunis ja viehättävä. Hän yrittää aina myönteisesti ja vilpittömästi korjata meidän yhteisiä ongelmia ja hän ei sorru halpamaisuuksiin. Hän on oikeasti parempi ihminen kuin minä. Hänellä on kuitenkin myös omia sairauksia, jotka vievät arjesta aikaa joskus ja jotka uuvuttavat minua. Hänellä on taipumus valittamiseen ja hänellä on masennus, joka vaikuttanee tähän. Väsyneisyys ja tulevaisuuden näkeminen pelottavana asiana tarttuvat joskus myös minuun ja se ärsyttää. Hän on myös varautunut ja estoinen joka näkyy joskus sellaisissa rennoissa keskusteluissa ja myös seksissä. En enää jaksa ehdottaa seksiin mitään ja seksiä meillä ei ole ollutkaan vuoteen kun minä en tahdo enää ehdottaa mitään, siitä puuttuu sellainen spontaanius ja arkinen tuhmuus mihin hän ei vain kykene. Toisaalta tämä voi oikeasti johtua siitä, että seksi ei minua kiinnosta hirveästi.
Olin valmis eroamaan aikalailla tasan vuosi sitten. Syynä oli jatkuva vaimon sairauksistaan puhuminen ja niiden meidän arkeen esiin tuominen, joka oli sitä aiemmin jatkunut jo pitkään. On varmaan epäreilua verrata häntä muihin, mutta jotenkin tuntuu että hänellä asiat junnaavat tuon kohdalla paikallaan. Päätettiin kuitenkin jatkaa.
Minulla on myönteisiä tunteita häntä kohtaan, mutta nyt viime aikoina on tullut vain inhon tunteita kun hän ei aina oikein pysy perässä. Kosketus ei myöskään aina tunnu kivalta.
En tiedä mitä tehdä. Mietin eroamista ja sitä, että eläisinkö vain jatkossa yksin.Toisaalta tiedän, että ei parisuhde kenenkään kanssa kai tämän paremmaksi muutu ja realistinen kumppanuusarki hänen kanssaan onnistuisi kyllä. Halimme ja pussaamme ja puhumme joka päivä. Ehkä haenkin erilaista juttua. Päätäni myös sumentaa se, että olen viime aikoina ollut ihastunut useampaankin eri ihmiseen, toinen erilainen kuin vaimoni ja toinen aika samanlainen. Mutta tiedän että "vaihtamalla ei parane" ja en oikeasti usko, että saisin tämän parempaa parisuhdetta (jos voi arvottaa edes ihmissuhteita). Ehkä se erilaisuus viehättää.
Mietimme nyt yhteisen asunnon ostamista ja ehkä se isona elämäntilanteena laukaisi tämän uusimman avioero-reaktion minussa, mutta toisaalta tässä projektissa on tullut taas "huonot" puolet esille: hän ei ymmärrä raha-asioita ja mieluummin kertoo omasta taloustilanteestaan liian hyvin kuin huonosti. Hän mieluummin mielistelee kuin kertoo totuuden. On raskasta elää 9 vuotta, kun ei tiedä mitä toinen aidosti ajattelee ja satuttaa, kun hän ei voi luottaa minuun joka ilmenee näissä pimityksissä ja joskus varautuneena olemisessa. Olo on myös sellainen, että ei olla missään tasavertaisessa suhteessa.
Lapsia ei ole.
Voin kertoa lisää tarvittaessa. Kiitos avustanne.
M35
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin näissä ap:n vastauksissa huokuu läpi jo päätösvarmuus eroamiselle, annetuille ehdotuksille kun häneltä tulee negatiivista vastaanottoa.
Niin, mietin itse äsken ihan samaa kun luin uudelleen tätä keskustelua läpi. Ehkä mä sitten vaan etsin vain vahvistusta tälle valinnalle. Onpa surkea olotila. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lapsia ei ole --> täydelliset olosuhteet eroon. Ilmeisesti et edes halua lapsia, joten mikä estää eroamasta?
Veikkaan että sinun kohdalla vaihtamalla kyllä paranee, jos itse olet pärjäävä ja et kärsi mielenterveysongelmista.
Käykö puolisosi terapiassa? Ei vaikuta siltä tai ei vaikuta siltä että hän olisi vielä oivaltanut masennuskierteen mekaniikan.
Minun kantani lapsiin on että tulkoon jos on tullakseen (näen elämän hyvänä myös lapsettomana mutta lapset ovat toisaalta myös ihania), mutta olen kertonut hänelle että hänen sairautensa huomioon ottaen me ei nyt mietitä lapsia. Hän ymmärsi asian. Lapsen saamisen suhteen hän kai niitä haluaisi, mutta ei ehkä ymmärrä minkälainen savotta siinä on kyseessä ja pelkään, että arki kaatuisi minulle. Hän on käynyt terapiassa koko ikänsä. ap
Te ette oikeasti tee hyvää toisillenne. Mikä sinä olet määräämään saako toinen tehdä lapsia vai ei, no tietty jos olette suhteessa ja sinulla on oma sanasi, mutta ethän voi toisen puolesta päättää.
Samalla kun haluaisit vaimosi kykenevän itsenäisempään elämään, päätät kaiken hänen puolestaan ja mahdollistat hänen avuttomuutensa.
Tämä! Oletko ap miettinyt omaa osuuttasi? Kuulostaa nimittäin siltä, että et itse(kään) ole varauksetta vaimollesi puhunut vaan selän takana mietit ja pähkäilet. Oletko itse liian dominoiva ja saako vaimosi itsenäisyys ja pärjäävyys edes tilaa teidän suhteessa? Vaimo voi pärjätä yllättävänkin hyvin, jos hän saisi mahdollisuuden näyttää. On myös sinun tehtäväsi kertoa vaimolle, jos hänen sairauspuheensa kuormittaa sinua.
Kuvasit teillä olevan paljon hyvääkin. Itse en eroaisi, vaan reflektoisin omat huonot ja hyvät puoleni, puhuisin kunnolla vaimolle ja hakisin ulkopuolista apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin näissä ap:n vastauksissa huokuu läpi jo päätösvarmuus eroamiselle, annetuille ehdotuksille kun häneltä tulee negatiivista vastaanottoa.
Niin, mietin itse äsken ihan samaa kun luin uudelleen tätä keskustelua läpi. Ehkä mä sitten vaan etsin vain vahvistusta tälle valinnalle. Onpa surkea olotila. ap
Niin ja en halua tällä loukata puolisoani tai ketään täällä olevaa, mutta haluan vain kertoa suoraan mitä päässäni liikkuu koska se on ehkä paras tässä tilanteessa. ap
Yksi juttu vielä: kun olet löytänyt sen pärjääjäjustiinan ja toteutatte asumishaaveet, älä vedä taloutta liian tiukille (tuskin järkevänä ihmisenä niin tekisitkään). Jos itse vähän sairastelet, väsähdät ja downshiftaat, hän toki jättää sinut, tällaista on nähty ennenkin ja onhan se hänenkin ainoa elämänsä. Muuten en olisi huolissani, sanoithan jo, ettet pelkää myöskään yksinäisyyttä.
Tunnen useita 30-40 vuotiaita naisia jotka haluais elämänkumppanin. Osa toki myös lapsen. Mutta siis parisuhdetta on vailla moni sulle sopiva nainen : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisit kirjoittaa tilanteestasi viime vuonna. Vaimo olisi halunnut muuttaa jonnekin syrjemmäs, vaikka ei pystynyt ajamaan autoa, ja haaveili lapsista, mutta pelkäsit, ettei hän jaksaisi arkea. Suhteenne ei tosiaan kuulosta kovin tasa-arvoiselta ja vaikuttaa siltä, että tiedät sisimmässäsi haluavasi erota.
Vierailija kirjoitti:
Taisit kirjoittaa tilanteestasi viime vuonna. Vaimo olisi halunnut muuttaa jonnekin syrjemmäs, vaikka ei pystynyt ajamaan autoa, ja haaveili lapsista, mutta pelkäsit, ettei hän jaksaisi arkea. Suhteenne ei tosiaan kuulosta kovin tasa-arvoiselta ja vaikuttaa siltä, että tiedät sisimmässäsi haluavasi erota.
En ole kirjoittanut aiheesta aiemmin, vaikka varmaan olisi pitänyt. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis niin, että vaimon sairaus varjostaa suhdettanne? Eikä tuo seksittömyys kuulosta myöskään hyvältä. Älkää ostako asuntoa tuossa tilanteessa. Tietääkö vaimosi, mitä ajattelet suhteestanne?
Kyllä, voisi sanoa että se varjostaa ainakin minun näkökulmastani toisinaan. Minua surettaa kirjoittaa tämä tässä kaikkien nähtäväksi, mutta usein vertaan miten muiden, niin sanotusti pärjäävämpien kanssa, menisi.
Hän ei tiedä tämän hetkistä tilannetta mutta nämä kaikki asiat ovat suhteen aikana tulleet joissakin kohdissa esille (paitsi nämä naurettavat ihastumiseni). Tarkoitukseni on ottaa esille tämä asuntonäytön jälkeen, mutta nyt mietin että pitäisikö vaan ennen sitä.
AP
Ota puheeksi ennen asuntonäyttöä. Jos otat vasta jälkeenpäin, vaimosi tulee takertumaan siihen, miksi et ottanut asiaa puheeksi ennen näyttöä. Miksi annoit hänen uskoa että kaikki on hyvin ja olette hankkimassa yhteistä asuntoa. Sitten keskustelu tulee pyörimään sen ympärillä. Näin siitä huolimatta, että olet puhunut ongelmistanne ennenkin. Vaimolle tulee kuva että et ole tosissasi, kun jankutat koko ajan samoja asioita, mutta kuitenkin jatkat parisuhteen lujittamista suunnitelman mukaan. Nyt on aika alkaa perua suunnitelmia, kun kerran on tosi kyseessä.
Kerroit että on vaikeaa olla yhdessä ihmisen kanssa joka salailee ja tuntuu että häntä ei koskaan oikeasti tunne. Tiedän millaista se on. Joskus kriisi voi ravistella tuon tyyppistä ihmistä niin perusteellisesti, että hän hetkeksi luopuu salailusta. Eli jotain voit saada irti, jos hän ymmärtää että tilanne on vakava. Ja vaikka et enää välittäisi yrittää saada häneen yhteyttä, on kuitenkin reilua kertoa selvästi, missä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Yksi juttu vielä: kun olet löytänyt sen pärjääjäjustiinan ja toteutatte asumishaaveet, älä vedä taloutta liian tiukille (tuskin järkevänä ihmisenä niin tekisitkään). Jos itse vähän sairastelet, väsähdät ja downshiftaat, hän toki jättää sinut, tällaista on nähty ennenkin ja onhan se hänenkin ainoa elämänsä. Muuten en olisi huolissani, sanoithan jo, ettet pelkää myöskään yksinäisyyttä.
Ap selvästi toivoisi vaimonsa hoitavan kaiken, myös ne lapset yksin. Maksavan vielä talon jne. Ap ehkä löytää sen pärjääjäjustiinan, mutta sellainen mimmi nostaa kytkintä, kun mies muuttuu kivireeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi juttu vielä: kun olet löytänyt sen pärjääjäjustiinan ja toteutatte asumishaaveet, älä vedä taloutta liian tiukille (tuskin järkevänä ihmisenä niin tekisitkään). Jos itse vähän sairastelet, väsähdät ja downshiftaat, hän toki jättää sinut, tällaista on nähty ennenkin ja onhan se hänenkin ainoa elämänsä. Muuten en olisi huolissani, sanoithan jo, ettet pelkää myöskään yksinäisyyttä.
Ap on kestänyt sairastelua ja väsähtämistä 9 vuotta. Muutkin kuin "pärjääjäjustiinat" selviävät masennuksesta ja apatiasta alle 9 vuodessa.
Kannattaa erota, kun vaimon sairaudet haittaa. Mulla on monia sairauksia ja meillä on lapsikin ja mies valittaa mun sairauksista ja kuinka ne haittaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi juttu vielä: kun olet löytänyt sen pärjääjäjustiinan ja toteutatte asumishaaveet, älä vedä taloutta liian tiukille (tuskin järkevänä ihmisenä niin tekisitkään). Jos itse vähän sairastelet, väsähdät ja downshiftaat, hän toki jättää sinut, tällaista on nähty ennenkin ja onhan se hänenkin ainoa elämänsä. Muuten en olisi huolissani, sanoithan jo, ettet pelkää myöskään yksinäisyyttä.
Ap selvästi toivoisi vaimonsa hoitavan kaiken, myös ne lapset yksin. Maksavan vielä talon jne. Ap ehkä löytää sen pärjääjäjustiinan, mutta sellainen mimmi nostaa kytkintä, kun mies muuttuu kivireeksi.
Trolli löysi ketjun.
Teet niin kuin miehet tekevät, eli etsit uuden ja jäät kiinni. Vaimo tekee likaisen työn puolestasi, eli hakee eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, se vain, että Sinäkin voit sairastua. Olla kivulias ja hitaampi joskus. Ja voit masentua.
Eroa ja jätä nainen rauhaan.
Onko sairaudet henkistä puolta vaiko myös fyysistä? Jos pelkästään henkistä niin epäilen pahasti ettei tilanteenne paremmaksi tuosta muutu. Mutta terapiaa minäkin ehdottaisin. Kummallekin vaikka ihan erikseen. Itse olen vakavasti sairas ja juttelen säännöllisesti hoitajan kanssa ns. ikävistä asioista joilla en halua kuormittaa puolisoani/läheisiäni.
Vierailija kirjoitti:
Onko sairaudet henkistä puolta vaiko myös fyysistä? Jos pelkästään henkistä niin epäilen pahasti ettei tilanteenne paremmaksi tuosta muutu. Mutta terapiaa minäkin ehdottaisin. Kummallekin vaikka ihan erikseen. Itse olen vakavasti sairas ja juttelen säännöllisesti hoitajan kanssa ns. ikävistä asioista joilla en halua kuormittaa puolisoani/läheisiäni.
Ap kertoi jo että vaimo on käynyt terapiassa niin kauan kuin ovat yhdessä olleet.
Menen nyt käymään punttisalilla ja puhun sitten puolisoni kanssa näistä asioista. Sori, kun en kaikille vastannut.
Sori tätä epämääräistä avautumista, mutta tuntuu h*elvetin kurjalta katsoa nyt hänen kasvojaan. Voi v*ttu sitä surun määrää.
ap
Pariterapeutilla voi käydä myös yksin pohtimassa suhteen isoja asioita. Se auttaa selkiyttämään omia ajatuksia ennen tai jälkeen eron.
Ohis, mutta ihan kuin et olisi lukenut koko juttua.. 🤷🏻