Lue keskustelun säännöt.
Nelikymppiset naiset eivät jaksa enää Asiantuntija avaa syyt selittämättömään ahdistukseen
20.06.2023 |
onko palstalaisille tuttua tämä yli 40v jaksamattomuus
https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/bede928d-8db2-4ad3-97b1-e96d…
Kommentit (480)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feminismi petti naiset. Samalla jäi lapset tekemättä ja nyt niitä ei varmaan onnistu saada. Se on rankkaa varmaan sitten henkisesti.
Monet tuttuni muuttivat ulkomaille, jotta saivat naisen ja miehen välisen normaalin perhe-elämän.
Hankin lapsia nimenomaan feminismin takia. Jos eläisimme yhteiskunnassa, jossa naimisiinmeno ja lapset merkitsisivät oman vapauteni menettämistä, en hankkisi.
Laitamme perhevapaat puoliksi ja minäkin saan tehdä omia juttuja, omaa uraa ja samalla lapset voivat hyvin.
No kyllä siinä kyllä vapaus menee. Vuorokauteen tulee tuntitolkulla lisää pakollisia toimintoja - jos siis meinaa vanhemmuudesta suht kunniakkaasti selvitä.
Mutta kuinka totaalista se vapauden menetys on, se riippuu ihan siitä miten osallistuvan puolison löytää. En minäkään millään suostuisi sellaiseen "perinteiseen" perhemalliin, aivan painajainen. Kykenen hoitamaan vanhemmuuteni kunniakkaasti, kun ei tarvitse olla 24/7 vain äiti, vaan saa olla myös muutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on ollut tutkimuksia. Yksi syy on tämä feministinen kulttuuri, missä nainen luulee haluavansa kulkea hyvänä jätkänä kaupungilla ja luoda kovaa uraa. Mieheltä hän luulee haluavansa pehmoisuutta, missä ei ole ripaustakaan maskuliinisuutta. Lapset tehdään aika myöhään ja pistetään iskä kotiin hoitamaan ja itse taas jakkupuku päällä uraa luomaan.
Sitten tulee masennus, jota ei osaa selittää. On paha olla, vaikkei tiedä miksi. Onhan saanut kaiken sen minkä itse halusi. Oma mies ei kiinnosta siinä mielessä, tuntuu ettei jaksa oravanpyörää ja lapsiakin on ikävä. Mutta ei VOI olla, kun tätä ihan itse halusi. Sitten lääkäriltä masennuslääkkeitä ja avataan yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miksi niin moni keski-ikäinen nainen masentuu.
Ehkäpä unelma oli alunperinkin väärä, tiedäpä siitä sitten.
Kaunis satu, aika kaukana vain todellisuudesta. Tämä "nainen on onnellinen vain kodin lämpöisen hellan ääressä" on juuri sitä samaa 50-luvun Amerikan hapatusta, jota tietyt ihmiset apinoivat. Silloinhan kotiäideille oli tyypillistä olla huumekoukussa tai alkoholisti, olivat onnettomia.
Eihän tässä ääripäähän tarvitse heti pamauttaa, että nainen vain kotiin kokkaamaan. Mutta ehkä perinteisemmät sukupuoliroolit, missä miehet on miehiä ja naiset naisia. Eikä se tarkoita ettei töissä voisi käydä, mutta ehkä enemmän se päävastuu perheen taloudesta olisi miehellä. Kyllähän tässä on ihan biologiaa taustalla, niin turha siitä on hernettä vetää. Uskon että naisella myös yleisessä kuvassa on enemmän viettiä olla kotona lasten kanssa. Toki varmasti jonkun tekee onnelliseksi kilpailuhenkinen työelämä, enemmän kuin koti ja lapset, mutta tekeekö isossa kuvassa? Nythän moni valitsee uran ja lapset neljäkymppisenä, jos enää saa. Miehenä on se beta, joka kyllä varmasti osallistuu kotitöihin tai jopa hoitaa ne, mutta silti se nainen pettää Maken kanssa, joka on kickboxingia harrastava myyntimies, joka ei kuppiinkaan sylje ja jota oma vaimonsa ei saa koskaan pesemään pyykkiä.
Harmillisesti vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Jos nainenkin tekee täyttä päivää töissä, se miehen enemmän maksama satanen perheen kuluista ei lohduta, kun naisen aika menee töiden ohella kotiin ja lapsiin ja miehellä riittää aikaa ja jaksamista harrastuksiin.
Niin mutta ennen vanhaan naisethan oli vuosia pois työelämästä lasten ollessa pieniä. Senkään jälkeen mikään ei estä tekemästä lyhennettyä päivää. Mutta edelleenkin jos kiireinen työelämä on juuri sinulle se juttu, niin ei muuta kuin anna palaa. Reppu selkään ja antaa mennä. Mutta on useita tutkimuksia missä vain viitataan siihen, että tämänkaltainen yhteiskunnallinen kehitys voi hyvinkin olla niiden keski-ikäisten naisten masennuksen taustalla. Mutta jos se ei sulla ole, olet siitä näin varma, niin ei muuta kuin jatkat samaan tahtiin. SSRI-lääkkeet on sitä paitsi nykyisin aika edullisia.
Ja taas sinä unohdat sen, että miehet silti vaativat naisia maksamaan puolet perheen kuluista vaikka nainen tekisi osa-aikaista työpäivää. Kerro nyt ihmeessä, missä ovat koulutetut, hyvätuloiset ja anteliaat miehet, jotka nurkumatta tarjoavat koko perheelle hyvän elintason? Oletko sinä sellainen ja vieläpä sinkku?
Siis "miehet" vaativat maksamaan aina kaikesta puolet? Vähän niin että kuin naiset ei koskaan anna, lapset aina huutaa ja vanhat ihmiset on aina saitoja. Mitäpä jos ihan vaan unohdat stereotypiat. Se että miten juuri sinä olet sopinut asian oman puolisosi kanssa on tässä aika merkityksetöntä. Ja asiaa voi ajatella niinkin, että kun yhteiskunnallinen kehitys on mennyt tähän suuntaan, niin kyllä varmasti moni mies vaatiikin maksamaan kaikesta puolet. Aika loogista. Mutta eipä todellakaan vaadittu menneinä vuosina. Hyvin loogista sekin.
Oma mies on pienituloinen ja jos hänen yksin olisi pitänyt rahoittaa meidän elämä, hän olisi joutunut hankkimaan toisen kokopäivätyön entisen rinnalle. Kuulostaa kivalle, eikö vain? Hän kuitenkin oli tyytyväinen, että minäkin kävin töissä ja maksoin puolet kuluista.
Mutta naiset silti väittää, että nainen olisi sinkkuna onnellisempi.
Ei.
Nainen tarvitsee miehen onneen.
Parasta mitä nainen voi saada on suomalainen mies.
Vierailija kirjoitti:
Mutta naiset silti väittää, että nainen olisi sinkkuna onnellisempi.
Ei.
Nainen tarvitsee miehen onneen.
Parasta mitä nainen voi saada on suomalainen mies.
Samaa mieltä. M28
Naiset ovat saaneet yhteiskunnassa määräysvallan. Seurauksena rikkinäiset perheet, miesurheilijat naisten sarjoissa, Oulunkylän roadmanit, päätösvallan antaminen EU:lle jne. Hyviäkin juttuja tietysti on, mutta näitä asioita naiset keskimäärin tukevat äänestämällä punavihreitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta naiset silti väittää, että nainen olisi sinkkuna onnellisempi.
Ei.
Nainen tarvitsee miehen onneen.
Parasta mitä nainen voi saada on suomalainen mies.
Kivahan se on seurustella, mutta omissa asunnoissa asuen. Silloin saa suhteesta ne parhaat puolet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on ihan täysjärkinen ja osallistuu siivoukseen ja perheen elatukseen jne, mutta olen havainnut dynamiikassa muutoksen. Aiemmin tein osa-aikatöitä ja luonnollisesti hoidin huomattavasti enemmän kotitöitä ja lasten asioita. Maksoin suhteessa saman verran, mutta miehelle jäi ns. ylimääräistä menoja. Perheessämme on myös erityislapsi, joka vaatinut paljon.
Tällä hetkellä luon uraa ja teen ns. vaativaa työtä ja opiskelen työn ohessa. Kummallisesti suurin osa kotitöistä ja lasten asioista on edelleen minulla. Lisäksi osallistun taloudellisesti huomattavan paljon enemmän kuin aiemmin. Minun vastuut on kasvaneet merkittävästi, miehen ei. Myös koulu terveydenhuolto jne on AINA ensisijaisesti yhteydessä minuun ja odottaa minun olevan tavoitettavissa. En usko, että miehenikään ymmärtää miten paljon teen, mutta välillä käy mielessä, että mitä järkeä tässä on?
Miten olette päätyneet tuohon? Miksi suostut?
Tähän on vaan ajauduttu. Luonnollisesti tein enemmän silloin, kun tein vähemmän töitä. Teen myös paljon etänä, joten ihan omasta syystäkin teen välillä kotijuttuja. Pointtina tässä oli enemmänkin se, että nykyään naiset tekee enemmän töitä, myös ns. vaativaa työtä. Silti tietyt asiat kasaantuu naisille ja sitä myös yhteiskunta olettaa. Meillä on tehty kyllä selväksi koululle ja terveydenhuoltoon, että lapsella on myös isä. Varmasti on todella osallistuvia ja tekeviä miehiä, mutta usein tuntuu, että osalta miehistä puuttuu kyky nähdä ja tajuta, että mitä kaikkea naiset tekevät.
Minä luulen että se on ylipäätään inhimillinen ominaisuus, ettei välttämättä osata hahmottaa miten paljon toinen tekee asioita. Mutta kyllähän naiset on keskimäärin empaattisempia ja parempia asettumaan toisen asemaan kuin miehet, ja toisaalta myös huonompia pitämään puoliaan ja tuomaan tekemäänsä työtä näkyväksi.
Ja miehet taas loogisempia, eikö vaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta naiset silti väittää, että nainen olisi sinkkuna onnellisempi.
Ei.
Nainen tarvitsee miehen onneen.
Parasta mitä nainen voi saada on suomalainen mies.
Samaa mieltä. M28
Hear, hear!
Onneksi nuoret miehet tiedostavat arvonsa.
Olette lahja naisille. Ja naisten tulisi olla teistä kiitollisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on ollut tutkimuksia. Yksi syy on tämä feministinen kulttuuri, missä nainen luulee haluavansa kulkea hyvänä jätkänä kaupungilla ja luoda kovaa uraa. Mieheltä hän luulee haluavansa pehmoisuutta, missä ei ole ripaustakaan maskuliinisuutta. Lapset tehdään aika myöhään ja pistetään iskä kotiin hoitamaan ja itse taas jakkupuku päällä uraa luomaan.
Sitten tulee masennus, jota ei osaa selittää. On paha olla, vaikkei tiedä miksi. Onhan saanut kaiken sen minkä itse halusi. Oma mies ei kiinnosta siinä mielessä, tuntuu ettei jaksa oravanpyörää ja lapsiakin on ikävä. Mutta ei VOI olla, kun tätä ihan itse halusi. Sitten lääkäriltä masennuslääkkeitä ja avataan yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miksi niin moni keski-ikäinen nainen masentuu.
Ehkäpä unelma oli alunperinkin väärä, tiedäpä siitä sitten.
Kaunis satu, aika kaukana vain todellisuudesta. Tämä "nainen on onnellinen vain kodin lämpöisen hellan ääressä" on juuri sitä samaa 50-luvun Amerikan hapatusta, jota tietyt ihmiset apinoivat. Silloinhan kotiäideille oli tyypillistä olla huumekoukussa tai alkoholisti, olivat onnettomia.
Eihän tässä ääripäähän tarvitse heti pamauttaa, että nainen vain kotiin kokkaamaan. Mutta ehkä perinteisemmät sukupuoliroolit, missä miehet on miehiä ja naiset naisia. Eikä se tarkoita ettei töissä voisi käydä, mutta ehkä enemmän se päävastuu perheen taloudesta olisi miehellä. Kyllähän tässä on ihan biologiaa taustalla, niin turha siitä on hernettä vetää. Uskon että naisella myös yleisessä kuvassa on enemmän viettiä olla kotona lasten kanssa. Toki varmasti jonkun tekee onnelliseksi kilpailuhenkinen työelämä, enemmän kuin koti ja lapset, mutta tekeekö isossa kuvassa? Nythän moni valitsee uran ja lapset neljäkymppisenä, jos enää saa. Miehenä on se beta, joka kyllä varmasti osallistuu kotitöihin tai jopa hoitaa ne, mutta silti se nainen pettää Maken kanssa, joka on kickboxingia harrastava myyntimies, joka ei kuppiinkaan sylje ja jota oma vaimonsa ei saa koskaan pesemään pyykkiä.
Harmillisesti vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Jos nainenkin tekee täyttä päivää töissä, se miehen enemmän maksama satanen perheen kuluista ei lohduta, kun naisen aika menee töiden ohella kotiin ja lapsiin ja miehellä riittää aikaa ja jaksamista harrastuksiin.
Niin mutta ennen vanhaan naisethan oli vuosia pois työelämästä lasten ollessa pieniä. Senkään jälkeen mikään ei estä tekemästä lyhennettyä päivää. Mutta edelleenkin jos kiireinen työelämä on juuri sinulle se juttu, niin ei muuta kuin anna palaa. Reppu selkään ja antaa mennä. Mutta on useita tutkimuksia missä vain viitataan siihen, että tämänkaltainen yhteiskunnallinen kehitys voi hyvinkin olla niiden keski-ikäisten naisten masennuksen taustalla. Mutta jos se ei sulla ole, olet siitä näin varma, niin ei muuta kuin jatkat samaan tahtiin. SSRI-lääkkeet on sitä paitsi nykyisin aika edullisia.
Ja taas sinä unohdat sen, että miehet silti vaativat naisia maksamaan puolet perheen kuluista vaikka nainen tekisi osa-aikaista työpäivää. Kerro nyt ihmeessä, missä ovat koulutetut, hyvätuloiset ja anteliaat miehet, jotka nurkumatta tarjoavat koko perheelle hyvän elintason? Oletko sinä sellainen ja vieläpä sinkku?
Siis "miehet" vaativat maksamaan aina kaikesta puolet? Vähän niin että kuin naiset ei koskaan anna, lapset aina huutaa ja vanhat ihmiset on aina saitoja. Mitäpä jos ihan vaan unohdat stereotypiat. Se että miten juuri sinä olet sopinut asian oman puolisosi kanssa on tässä aika merkityksetöntä. Ja asiaa voi ajatella niinkin, että kun yhteiskunnallinen kehitys on mennyt tähän suuntaan, niin kyllä varmasti moni mies vaatiikin maksamaan kaikesta puolet. Aika loogista. Mutta eipä todellakaan vaadittu menneinä vuosina. Hyvin loogista sekin.
Etsipä jostain käsiisi vanhoja lehtiä, niin huomaat, että naiset ovat olleet miesten mielivallan alla. Varsinkin yleisöosaston kirjoituksista sen näkee. Naiset kyseli neuvoja, millainen oikeus heillä on käyttää miehen palkkatuloja omiin tarpeisiin. Ja joo, samaa oli omassa lapsuudenkodissakin. Sitten, kun äiti meni töihin, isä määräsi hänenkin palkastaan.
Niin ja vastaavasti mies oli vastuussa naisten veloista. Itseasiassa mies oli vastuussa ihan kaikesta eikä nainen vastannut mistään, lain edessä. Mies joutui maksamaan verot omaisuudesta jonka nainen omisti muttei ollut millään lailla velvollinen käyttämään omistuksiaan perheen eteen, se kuului miehen vastuulle. Eikös kuulostakin tasa-arvoiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta naiset silti väittää, että nainen olisi sinkkuna onnellisempi.
Ei.
Nainen tarvitsee miehen onneen.
Parasta mitä nainen voi saada on suomalainen mies.
Samaa mieltä. M28
Hear, hear!
Onneksi nuoret miehet tiedostavat arvonsa.
Olette lahja naisille. Ja naisten tulisi olla teistä kiitollisia.
Aivan, suomalaisten miesten kanssa on kiva seurustella, mutta omissa asunnoissa asuen.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat saaneet yhteiskunnassa määräysvallan. Seurauksena rikkinäiset perheet, miesurheilijat naisten sarjoissa, Oulunkylän roadmanit, päätösvallan antaminen EU:lle jne. Hyviäkin juttuja tietysti on, mutta näitä asioita naiset keskimäärin tukevat äänestämällä punavihreitä
Sinä oikeasti ajattelet, että naiset määräävät yhteiskunnassa? Miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on ollut tutkimuksia. Yksi syy on tämä feministinen kulttuuri, missä nainen luulee haluavansa kulkea hyvänä jätkänä kaupungilla ja luoda kovaa uraa. Mieheltä hän luulee haluavansa pehmoisuutta, missä ei ole ripaustakaan maskuliinisuutta. Lapset tehdään aika myöhään ja pistetään iskä kotiin hoitamaan ja itse taas jakkupuku päällä uraa luomaan.
Sitten tulee masennus, jota ei osaa selittää. On paha olla, vaikkei tiedä miksi. Onhan saanut kaiken sen minkä itse halusi. Oma mies ei kiinnosta siinä mielessä, tuntuu ettei jaksa oravanpyörää ja lapsiakin on ikävä. Mutta ei VOI olla, kun tätä ihan itse halusi. Sitten lääkäriltä masennuslääkkeitä ja avataan yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miksi niin moni keski-ikäinen nainen masentuu.
Ehkäpä unelma oli alunperinkin väärä, tiedäpä siitä sitten.
Kaunis satu, aika kaukana vain todellisuudesta. Tämä "nainen on onnellinen vain kodin lämpöisen hellan ääressä" on juuri sitä samaa 50-luvun Amerikan hapatusta, jota tietyt ihmiset apinoivat. Silloinhan kotiäideille oli tyypillistä olla huumekoukussa tai alkoholisti, olivat onnettomia.
Eihän tässä ääripäähän tarvitse heti pamauttaa, että nainen vain kotiin kokkaamaan. Mutta ehkä perinteisemmät sukupuoliroolit, missä miehet on miehiä ja naiset naisia. Eikä se tarkoita ettei töissä voisi käydä, mutta ehkä enemmän se päävastuu perheen taloudesta olisi miehellä. Kyllähän tässä on ihan biologiaa taustalla, niin turha siitä on hernettä vetää. Uskon että naisella myös yleisessä kuvassa on enemmän viettiä olla kotona lasten kanssa. Toki varmasti jonkun tekee onnelliseksi kilpailuhenkinen työelämä, enemmän kuin koti ja lapset, mutta tekeekö isossa kuvassa? Nythän moni valitsee uran ja lapset neljäkymppisenä, jos enää saa. Miehenä on se beta, joka kyllä varmasti osallistuu kotitöihin tai jopa hoitaa ne, mutta silti se nainen pettää Maken kanssa, joka on kickboxingia harrastava myyntimies, joka ei kuppiinkaan sylje ja jota oma vaimonsa ei saa koskaan pesemään pyykkiä.
Harmillisesti vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Jos nainenkin tekee täyttä päivää töissä, se miehen enemmän maksama satanen perheen kuluista ei lohduta, kun naisen aika menee töiden ohella kotiin ja lapsiin ja miehellä riittää aikaa ja jaksamista harrastuksiin.
Niin mutta ennen vanhaan naisethan oli vuosia pois työelämästä lasten ollessa pieniä. Senkään jälkeen mikään ei estä tekemästä lyhennettyä päivää. Mutta edelleenkin jos kiireinen työelämä on juuri sinulle se juttu, niin ei muuta kuin anna palaa. Reppu selkään ja antaa mennä. Mutta on useita tutkimuksia missä vain viitataan siihen, että tämänkaltainen yhteiskunnallinen kehitys voi hyvinkin olla niiden keski-ikäisten naisten masennuksen taustalla. Mutta jos se ei sulla ole, olet siitä näin varma, niin ei muuta kuin jatkat samaan tahtiin. SSRI-lääkkeet on sitä paitsi nykyisin aika edullisia.
Ja taas sinä unohdat sen, että miehet silti vaativat naisia maksamaan puolet perheen kuluista vaikka nainen tekisi osa-aikaista työpäivää. Kerro nyt ihmeessä, missä ovat koulutetut, hyvätuloiset ja anteliaat miehet, jotka nurkumatta tarjoavat koko perheelle hyvän elintason? Oletko sinä sellainen ja vieläpä sinkku?
Siis "miehet" vaativat maksamaan aina kaikesta puolet? Vähän niin että kuin naiset ei koskaan anna, lapset aina huutaa ja vanhat ihmiset on aina saitoja. Mitäpä jos ihan vaan unohdat stereotypiat. Se että miten juuri sinä olet sopinut asian oman puolisosi kanssa on tässä aika merkityksetöntä. Ja asiaa voi ajatella niinkin, että kun yhteiskunnallinen kehitys on mennyt tähän suuntaan, niin kyllä varmasti moni mies vaatiikin maksamaan kaikesta puolet. Aika loogista. Mutta eipä todellakaan vaadittu menneinä vuosina. Hyvin loogista sekin.
Etsipä jostain käsiisi vanhoja lehtiä, niin huomaat, että naiset ovat olleet miesten mielivallan alla. Varsinkin yleisöosaston kirjoituksista sen näkee. Naiset kyseli neuvoja, millainen oikeus heillä on käyttää miehen palkkatuloja omiin tarpeisiin. Ja joo, samaa oli omassa lapsuudenkodissakin. Sitten, kun äiti meni töihin, isä määräsi hänenkin palkastaan.
Niin ja vastaavasti mies oli vastuussa naisten veloista. Itseasiassa mies oli vastuussa ihan kaikesta eikä nainen vastannut mistään, lain edessä. Mies joutui maksamaan verot omaisuudesta jonka nainen omisti muttei ollut millään lailla velvollinen käyttämään omistuksiaan perheen eteen, se kuului miehen vastuulle. Eikös kuulostakin tasa-arvoiselta.
Mitä velkaa täysin tuloton nainen olisi voinut ottaa ja mistä? Perheverotuksessa mies on saanut hyötyä tulottomasta vaimosta, joten ihan loogisesti muutama harva mies on ehkä voinut joutua maksamaan vaimon perintöveroja ennen kuin omaisuus on saatu myytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat saaneet yhteiskunnassa määräysvallan. Seurauksena rikkinäiset perheet, miesurheilijat naisten sarjoissa, Oulunkylän roadmanit, päätösvallan antaminen EU:lle jne. Hyviäkin juttuja tietysti on, mutta näitä asioita naiset keskimäärin tukevat äänestämällä punavihreitä
Sinä oikeasti ajattelet, että naiset määräävät yhteiskunnassa? Miten?
No edellinen hallitus julisti tekevänsä feminististä politiikkaa.. ehkäpä esim siten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat saaneet yhteiskunnassa määräysvallan. Seurauksena rikkinäiset perheet, miesurheilijat naisten sarjoissa, Oulunkylän roadmanit, päätösvallan antaminen EU:lle jne. Hyviäkin juttuja tietysti on, mutta näitä asioita naiset keskimäärin tukevat äänestämällä punavihreitä
Tähän mennessä ei ole ollut vielä yhtään eduskuntaa, jossa enemmistö olisi naisia.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut monesta lähteestä että 42- vuotiaana on ihminen onnettomimmillaan. Ehkä liikaa painetta eri puolilta eikä elämässä enää nuoruuden iloja. Siitä se käyrä alkaa nousta.
Kiitos, lohdullista. Tästä on suunta eteenpäin/ylöspäin.
N42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on ollut tutkimuksia. Yksi syy on tämä feministinen kulttuuri, missä nainen luulee haluavansa kulkea hyvänä jätkänä kaupungilla ja luoda kovaa uraa. Mieheltä hän luulee haluavansa pehmoisuutta, missä ei ole ripaustakaan maskuliinisuutta. Lapset tehdään aika myöhään ja pistetään iskä kotiin hoitamaan ja itse taas jakkupuku päällä uraa luomaan.
Sitten tulee masennus, jota ei osaa selittää. On paha olla, vaikkei tiedä miksi. Onhan saanut kaiken sen minkä itse halusi. Oma mies ei kiinnosta siinä mielessä, tuntuu ettei jaksa oravanpyörää ja lapsiakin on ikävä. Mutta ei VOI olla, kun tätä ihan itse halusi. Sitten lääkäriltä masennuslääkkeitä ja avataan yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miksi niin moni keski-ikäinen nainen masentuu.
Ehkäpä unelma oli alunperinkin väärä, tiedäpä siitä sitten.
Kaunis satu, aika kaukana vain todellisuudesta. Tämä "nainen on onnellinen vain kodin lämpöisen hellan ääressä" on juuri sitä samaa 50-luvun Amerikan hapatusta, jota tietyt ihmiset apinoivat. Silloinhan kotiäideille oli tyypillistä olla huumekoukussa tai alkoholisti, olivat onnettomia.
Eihän tässä ääripäähän tarvitse heti pamauttaa, että nainen vain kotiin kokkaamaan. Mutta ehkä perinteisemmät sukupuoliroolit, missä miehet on miehiä ja naiset naisia. Eikä se tarkoita ettei töissä voisi käydä, mutta ehkä enemmän se päävastuu perheen taloudesta olisi miehellä. Kyllähän tässä on ihan biologiaa taustalla, niin turha siitä on hernettä vetää. Uskon että naisella myös yleisessä kuvassa on enemmän viettiä olla kotona lasten kanssa. Toki varmasti jonkun tekee onnelliseksi kilpailuhenkinen työelämä, enemmän kuin koti ja lapset, mutta tekeekö isossa kuvassa? Nythän moni valitsee uran ja lapset neljäkymppisenä, jos enää saa. Miehenä on se beta, joka kyllä varmasti osallistuu kotitöihin tai jopa hoitaa ne, mutta silti se nainen pettää Maken kanssa, joka on kickboxingia harrastava myyntimies, joka ei kuppiinkaan sylje ja jota oma vaimonsa ei saa koskaan pesemään pyykkiä.
Harmillisesti vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Jos nainenkin tekee täyttä päivää töissä, se miehen enemmän maksama satanen perheen kuluista ei lohduta, kun naisen aika menee töiden ohella kotiin ja lapsiin ja miehellä riittää aikaa ja jaksamista harrastuksiin.
Niin mutta ennen vanhaan naisethan oli vuosia pois työelämästä lasten ollessa pieniä. Senkään jälkeen mikään ei estä tekemästä lyhennettyä päivää. Mutta edelleenkin jos kiireinen työelämä on juuri sinulle se juttu, niin ei muuta kuin anna palaa. Reppu selkään ja antaa mennä. Mutta on useita tutkimuksia missä vain viitataan siihen, että tämänkaltainen yhteiskunnallinen kehitys voi hyvinkin olla niiden keski-ikäisten naisten masennuksen taustalla. Mutta jos se ei sulla ole, olet siitä näin varma, niin ei muuta kuin jatkat samaan tahtiin. SSRI-lääkkeet on sitä paitsi nykyisin aika edullisia.
Ja taas sinä unohdat sen, että miehet silti vaativat naisia maksamaan puolet perheen kuluista vaikka nainen tekisi osa-aikaista työpäivää. Kerro nyt ihmeessä, missä ovat koulutetut, hyvätuloiset ja anteliaat miehet, jotka nurkumatta tarjoavat koko perheelle hyvän elintason? Oletko sinä sellainen ja vieläpä sinkku?
Siis "miehet" vaativat maksamaan aina kaikesta puolet? Vähän niin että kuin naiset ei koskaan anna, lapset aina huutaa ja vanhat ihmiset on aina saitoja. Mitäpä jos ihan vaan unohdat stereotypiat. Se että miten juuri sinä olet sopinut asian oman puolisosi kanssa on tässä aika merkityksetöntä. Ja asiaa voi ajatella niinkin, että kun yhteiskunnallinen kehitys on mennyt tähän suuntaan, niin kyllä varmasti moni mies vaatiikin maksamaan kaikesta puolet. Aika loogista. Mutta eipä todellakaan vaadittu menneinä vuosina. Hyvin loogista sekin.
Etsipä jostain käsiisi vanhoja lehtiä, niin huomaat, että naiset ovat olleet miesten mielivallan alla. Varsinkin yleisöosaston kirjoituksista sen näkee. Naiset kyseli neuvoja, millainen oikeus heillä on käyttää miehen palkkatuloja omiin tarpeisiin. Ja joo, samaa oli omassa lapsuudenkodissakin. Sitten, kun äiti meni töihin, isä määräsi hänenkin palkastaan.
Niin ja vastaavasti mies oli vastuussa naisten veloista. Itseasiassa mies oli vastuussa ihan kaikesta eikä nainen vastannut mistään, lain edessä. Mies joutui maksamaan verot omaisuudesta jonka nainen omisti muttei ollut millään lailla velvollinen käyttämään omistuksiaan perheen eteen, se kuului miehen vastuulle. Eikös kuulostakin tasa-arvoiselta.
Mitä velkaa täysin tuloton nainen olisi voinut ottaa ja mistä? Perheverotuksessa mies on saanut hyötyä tulottomasta vaimosta, joten ihan loogisesti muutama harva mies on ehkä voinut joutua maksamaan vaimon perintöveroja ennen kuin omaisuus on saatu myytyä.
Ei naisella ollut mitään velvollisuutta myydä perimäänsä omaisuutta, saatika käyttää sitä perheen eteen, miehellä oli velvollisuus maksaa verot. Systeemi oli sairas ja miehet kärsivät siitä eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on ollut tutkimuksia. Yksi syy on tämä feministinen kulttuuri, missä nainen luulee haluavansa kulkea hyvänä jätkänä kaupungilla ja luoda kovaa uraa. Mieheltä hän luulee haluavansa pehmoisuutta, missä ei ole ripaustakaan maskuliinisuutta. Lapset tehdään aika myöhään ja pistetään iskä kotiin hoitamaan ja itse taas jakkupuku päällä uraa luomaan.
Sitten tulee masennus, jota ei osaa selittää. On paha olla, vaikkei tiedä miksi. Onhan saanut kaiken sen minkä itse halusi. Oma mies ei kiinnosta siinä mielessä, tuntuu ettei jaksa oravanpyörää ja lapsiakin on ikävä. Mutta ei VOI olla, kun tätä ihan itse halusi. Sitten lääkäriltä masennuslääkkeitä ja avataan yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miksi niin moni keski-ikäinen nainen masentuu.
Ehkäpä unelma oli alunperinkin väärä, tiedäpä siitä sitten.
Kaunis satu, aika kaukana vain todellisuudesta. Tämä "nainen on onnellinen vain kodin lämpöisen hellan ääressä" on juuri sitä samaa 50-luvun Amerikan hapatusta, jota tietyt ihmiset apinoivat. Silloinhan kotiäideille oli tyypillistä olla huumekoukussa tai alkoholisti, olivat onnettomia.
Eihän tässä ääripäähän tarvitse heti pamauttaa, että nainen vain kotiin kokkaamaan. Mutta ehkä perinteisemmät sukupuoliroolit, missä miehet on miehiä ja naiset naisia. Eikä se tarkoita ettei töissä voisi käydä, mutta ehkä enemmän se päävastuu perheen taloudesta olisi miehellä. Kyllähän tässä on ihan biologiaa taustalla, niin turha siitä on hernettä vetää. Uskon että naisella myös yleisessä kuvassa on enemmän viettiä olla kotona lasten kanssa. Toki varmasti jonkun tekee onnelliseksi kilpailuhenkinen työelämä, enemmän kuin koti ja lapset, mutta tekeekö isossa kuvassa? Nythän moni valitsee uran ja lapset neljäkymppisenä, jos enää saa. Miehenä on se beta, joka kyllä varmasti osallistuu kotitöihin tai jopa hoitaa ne, mutta silti se nainen pettää Maken kanssa, joka on kickboxingia harrastava myyntimies, joka ei kuppiinkaan sylje ja jota oma vaimonsa ei saa koskaan pesemään pyykkiä.
Harmillisesti vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Jos nainenkin tekee täyttä päivää töissä, se miehen enemmän maksama satanen perheen kuluista ei lohduta, kun naisen aika menee töiden ohella kotiin ja lapsiin ja miehellä riittää aikaa ja jaksamista harrastuksiin.
Niin mutta ennen vanhaan naisethan oli vuosia pois työelämästä lasten ollessa pieniä. Senkään jälkeen mikään ei estä tekemästä lyhennettyä päivää. Mutta edelleenkin jos kiireinen työelämä on juuri sinulle se juttu, niin ei muuta kuin anna palaa. Reppu selkään ja antaa mennä. Mutta on useita tutkimuksia missä vain viitataan siihen, että tämänkaltainen yhteiskunnallinen kehitys voi hyvinkin olla niiden keski-ikäisten naisten masennuksen taustalla. Mutta jos se ei sulla ole, olet siitä näin varma, niin ei muuta kuin jatkat samaan tahtiin. SSRI-lääkkeet on sitä paitsi nykyisin aika edullisia.
Ja taas sinä unohdat sen, että miehet silti vaativat naisia maksamaan puolet perheen kuluista vaikka nainen tekisi osa-aikaista työpäivää. Kerro nyt ihmeessä, missä ovat koulutetut, hyvätuloiset ja anteliaat miehet, jotka nurkumatta tarjoavat koko perheelle hyvän elintason? Oletko sinä sellainen ja vieläpä sinkku?
Siis "miehet" vaativat maksamaan aina kaikesta puolet? Vähän niin että kuin naiset ei koskaan anna, lapset aina huutaa ja vanhat ihmiset on aina saitoja. Mitäpä jos ihan vaan unohdat stereotypiat. Se että miten juuri sinä olet sopinut asian oman puolisosi kanssa on tässä aika merkityksetöntä. Ja asiaa voi ajatella niinkin, että kun yhteiskunnallinen kehitys on mennyt tähän suuntaan, niin kyllä varmasti moni mies vaatiikin maksamaan kaikesta puolet. Aika loogista. Mutta eipä todellakaan vaadittu menneinä vuosina. Hyvin loogista sekin.
Etsipä jostain käsiisi vanhoja lehtiä, niin huomaat, että naiset ovat olleet miesten mielivallan alla. Varsinkin yleisöosaston kirjoituksista sen näkee. Naiset kyseli neuvoja, millainen oikeus heillä on käyttää miehen palkkatuloja omiin tarpeisiin. Ja joo, samaa oli omassa lapsuudenkodissakin. Sitten, kun äiti meni töihin, isä määräsi hänenkin palkastaan.
Aivan tässähän se "nykynaisen" elämänfilosofia tismalleen tiivistyy. Eli omat rahat on nykyisin se juttu, koska se tarjoaa jotain pakoa miesten mielivallan alta. Jos mies on perheen talouden pää, niin kyllä hän on päättänyt monista asioista talouteen liittyen. Tuskin nyt kuitenkaan yksin. Ja tätä stressiä kun naisella ei ole ollut, niin se on ollut helpotus. Niin hassulta kuin se "nykynaisesta" sitten kuulostaakin. Naisen päävastuu on ollut perhe ja miehellä se että leipää riittää pöydässä. Stressit on olleet erilaisia, mutta selvästi jakautuneita. Nythän nykynainen saa kantaa vastuuta sekä niiden rahojen riittävyydestä, fiksusta käytöstä ja sen lisäksi perheestä, lapsista ja niin edelleen. Ja aikaa ei riitä oikein lapsille ja perheelle, mutta sen lisäksi saa stressata rahahuolet. Tätähän ne tutkimukset juuri sanovat, että olisiko tässä mahdollisesti se nykyisen naisen onnettomuuden ja masennuksen yksi alkulähteistä. En sano että on, tai että täysin on, mutta perehdy toki aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feminismi petti naiset. Samalla jäi lapset tekemättä ja nyt niitä ei varmaan onnistu saada. Se on rankkaa varmaan sitten henkisesti.
Monet tuttuni muuttivat ulkomaille, jotta saivat naisen ja miehen välisen normaalin perhe-elämän.
Hankin lapsia nimenomaan feminismin takia. Jos eläisimme yhteiskunnassa, jossa naimisiinmeno ja lapset merkitsisivät oman vapauteni menettämistä, en hankkisi.
Laitamme perhevapaat puoliksi ja minäkin saan tehdä omia juttuja, omaa uraa ja samalla lapset voivat hyvin.
😂😂 Luulet voittaneesi kun sinäkin SAAT maksaa kuluja perheessä. No, mikäs siinä jos tykkää fifty-fiftystä.
Mikäs siinä jos tykkää gold diggauksesta. Huutista itselles. 50/50 -parisuhdemalli sopii joillekin, eikä siinä ole mitään väärää. Toisilla pariskunnilla on järjestely, jossa mies maksaa enemmän. Joissain parisuhteissa nainen maksaa enemmän. Mikään näistä ei ole väärin. Se taas on noloa, että joku freeloadaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on ihan täysjärkinen ja osallistuu siivoukseen ja perheen elatukseen jne, mutta olen havainnut dynamiikassa muutoksen. Aiemmin tein osa-aikatöitä ja luonnollisesti hoidin huomattavasti enemmän kotitöitä ja lasten asioita. Maksoin suhteessa saman verran, mutta miehelle jäi ns. ylimääräistä menoja. Perheessämme on myös erityislapsi, joka vaatinut paljon.
Tällä hetkellä luon uraa ja teen ns. vaativaa työtä ja opiskelen työn ohessa. Kummallisesti suurin osa kotitöistä ja lasten asioista on edelleen minulla. Lisäksi osallistun taloudellisesti huomattavan paljon enemmän kuin aiemmin. Minun vastuut on kasvaneet merkittävästi, miehen ei. Myös koulu terveydenhuolto jne on AINA ensisijaisesti yhteydessä minuun ja odottaa minun olevan tavoitettavissa. En usko, että miehenikään ymmärtää miten paljon teen, mutta välillä käy mielessä, että mitä järkeä tässä on?
Miten olette päätyneet tuohon? Miksi suostut?
Tähän on vaan ajauduttu. Luonnollisesti tein enemmän silloin, kun tein vähemmän töitä. Teen myös paljon etänä, joten ihan omasta syystäkin teen välillä kotijuttuja. Pointtina tässä oli enemmänkin se, että nykyään naiset tekee enemmän töitä, myös ns. vaativaa työtä. Silti tietyt asiat kasaantuu naisille ja sitä myös yhteiskunta olettaa. Meillä on tehty kyllä selväksi koululle ja terveydenhuoltoon, että lapsella on myös isä. Varmasti on todella osallistuvia ja tekeviä miehiä, mutta usein tuntuu, että osalta miehistä puuttuu kyky nähdä ja tajuta, että mitä kaikkea naiset tekevät.
Minä luulen että se on ylipäätään inhimillinen ominaisuus, ettei välttämättä osata hahmottaa miten paljon toinen tekee asioita. Mutta kyllähän naiset on keskimäärin empaattisempia ja parempia asettumaan toisen asemaan kuin miehet, ja toisaalta myös huonompia pitämään puoliaan ja tuomaan tekemäänsä työtä näkyväksi.
Ja miehet taas loogisempia, eikö vaan?
Eikun helvetti sori, ainoastaan naisiin liitetyt positiiviset stereotypiat ovat totta. Unohtui ihan. Heti tuli alapeukkuja kun miehiin liitettiin jokin positiivinen ominaisuus.
Mitä biologiaa? Nykypäivänä ei käydä metsällä ja haeta sieltä mitä sattuu saamaan, vaan ruoka ostetaan rahalla, joka on kyllä ihan yhtälailla molempien saatavissa. Mä taas en usko, että naisella on sen enempää viettiä olla lasten kanssa kotona, kuin miehillä. Moni nainen on ollut todella iloinen päästessään takaisin työelämään vanhempainvapaiden jälkeen. Siksipä väitän, että suurin osa naisistakin on tyytyväisimpiä tilanteessa, jossa työelämä ja koti on tasapainossa.
Työelämä on muutakin, kuin kilpailua. Kuinka moni mieskään sinne oikeasti menee "kilpailemaan" tai "uraa luomaan"? Suurin osa miehistäkin käy vaan töissä. Useimmilla mun opiskelukavereilla oli toiveena saada mukava työpaikka, jossa voi kokemuksen karttuessa siirtyä haastavampiin tehtäviin, mutta ei monikaan mitään uratikkaita etsimään ole lähtenyt. Sama motivaatio ajaa mun tuntemia naisia työelämässä. Että saa tehdä mielenkiintoisia juttuja ja olla osa (aikuista) työyhteisöä.