YLE: Huvipuistokäynti kerran vuodessa kuuluu ihmisarvoiseen elämään
"Ruokaa, vaatteet ja katto pään päällä. Se riittää ehkä selviytymiseen, mutta ei ihmisarvoiseen elämään.
Siihen tarvitaan muun muassa mahdollisuus harrastaa, käydä joskus ulkona ja jopa pienellä lomamatkalla kerran vuodessa, arvioivat Turun yliopiston tutkijat.
Helsingissä nelihenkinen perhe tarvitsee ihmisarvoiseen elämään yli 3 600 euroa kuukaudessa, ilmenee tutkijoiden kokoamasta ihmisarvoisen elämän viitebudjetista. Yksin asuva selviää vähän yli 1 500 eurolla."
Miksi Yle julkaisee tällaisia juttuja, jotka lietsoo köyhiä vihaan ja katkeruuteen? Ihan kuin ihmisarvoinen elämä pyörisi kuluttamisen ympärillä ja edellyttäisi ties mitä. Onko mussa jotain vikaa, kun olen onnellinen vaikka tuloni on jo monta vuotta ollut vain vähän yli tonnin kuussa?
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa juuri luin. Me ei käydä koskaan huvipuistossa vaikka perheen bruttotulot on 12k/kk. Miksi ihmiset on täysin mainosten orjia. Pakko ostaa sitä ja tätä, pakko mennä huvipuistoon, kun telkkarissa niin sanotaan.
Me ei paskota eikä syödä vaikka bruttotulot 100 tonnia/kk. Mietipä sitä. Nih
Mihin käytetään Lasten päivän säätiön tulot, joka pyörittää Linnanmäkeä?! Säätiöt jätettiin verovapaiksi hallituksessa. Miksi? Siellä on paljon RKP:n umpirikkaita säätiöitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on. Jos vähällä on pärjättävä niin ei voi mitään. Ankeaa elämää on. Köyhän on löydettävä se ilo pienistä asioista.
Köyhän elämä voi olla joiltain osin kurjaa, mutta on silti aika paksua väittää että jokavuotiset huvipuistokäynnit olisi ihmisarvoisen elämän edellytys.
Lapsille nuo ovat tärkeitä reissuja. Tylsää jos ei lapsi ikinä pääse vaikka kaikki kaverit pääsevät ja matkustelevat.
Aikuinen ei mitään Linnanmäkijuttuja tarvitse. Tai ainakaan normiälyllä varustettu aikuinen.
Se vanhempi ryhdistäytyy sitten ja joko a) hommaa ne rahat työllä ja säästämällä tai b) selittää lapselle elämän realiteetit ja ehdottaa, että jälkikasvu hoitaa asiansa vanhempiaan paremmin.
Huvipuistokäynnit ei ole ihmisoikeus. Ne ovat palkinto pitkäjänteisestä ponnisteluista, koulutuksesta, töissä käymisestä.
Ihmisarvoinen elämä ei kuulu köyhille.
Huvitelkoon ja ostelkoon rikkaat, ovat sen ansainneet. Näämmekö pian ajan jolloin köyhistä on päästy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on. Jos vähällä on pärjättävä niin ei voi mitään. Ankeaa elämää on. Köyhän on löydettävä se ilo pienistä asioista.
Köyhän elämä voi olla joiltain osin kurjaa, mutta on silti aika paksua väittää että jokavuotiset huvipuistokäynnit olisi ihmisarvoisen elämän edellytys.
Lapsille nuo ovat tärkeitä reissuja. Tylsää jos ei lapsi ikinä pääse vaikka kaikki kaverit pääsevät ja matkustelevat.
Aikuinen ei mitään Linnanmäkijuttuja tarvitse. Tai ainakaan normiälyllä varustettu aikuinen.Se vanhempi ryhdistäytyy sitten ja joko a) hommaa ne rahat työllä ja säästämällä tai b) selittää lapselle elämän realiteetit ja ehdottaa, että jälkikasvu hoitaa asiansa vanhempiaan paremmin.
Huvipuistokäynnit ei ole ihmisoikeus. Ne ovat palkinto pitkäjänteisestä ponnisteluista, koulutuksesta, töissä käymisestä.
Hinnat nousevat jatkuvasti ja monet työsuhteet on pätkissä tai epävarmoja. Elintaso laskee myös niillä, joilla ennen meni kohtuullisen hyvin. Siinä ei pysy perässä palkkataso. On turha siis vittuilla tuota ikuista: mene töihin. Ensinnäkään töihin ei niin vain mennä vaan päästään. Toiseksi inflaatio on syönyt ostovoiman. Jos ei näitä tajua, on idiootti.
Voitasko köyhät eliminoida heti alkuunsa? Miksei eutanasiaa voisi laajentaa, ei tarviisi rikkaiden kärsiä köyhistä. Köyhät ovat yhteiskunnan rutto.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisarvoinen elämä ei kuulu köyhille.
Huvitelkoon ja ostelkoon rikkaat, ovat sen ansainneet. Näämmekö pian ajan jolloin köyhistä on päästy?
Huvittelu (kalliilla) ja shoppailu siis ihmisarvon määrite? Olen ilmeisesti sitten tylsämielinen körttilöinen autisti kun tämä ajatuskin kauhistuttaa. Olisi arvoremontin paikka, myös varakkailla.
Kyllä se täällä foorumeillakin näkyy heti kättelyssä mitä kokoomusvetoinen oikeustohallitus Suomelle oikeasti tarkoittaa. Winter is coming...
Vierailija kirjoitti:
Ihmisarvoinen elämä ei kuulu köyhille.
Huvitelkoon ja ostelkoon rikkaat, ovat sen ansainneet. Näämmekö pian ajan jolloin köyhistä on päästy?
Eivät ole andainneet ne, jotka keinottelemalla tekevät rahasta rahaa. Siinä ei ole mitään kunnioitettavaa ja arvostettavaa. Ihmisarvoinen elämä koskee kainkia eikä vain keinottelijoita ja välistävetäjiä!
Vierailija kirjoitti:
Syökää te vaan sitä sosekeittoa joka päivä, tuijottaja kuusimettänreunaa ja jonottamaan kirjastosta Tommi Kinnusen paskoja mummokirjoja, mutta älkää yleistää että se olisi hyvää elämää.
Tuon Tommi-mikä-lie ubohdan, mutta muuten lausumasi on paskaa!
saan reilun tonnin kk ja siitä säästän rahaa jättämällä turhia ostoja esm kaupassa pois. Just hain sata euroa säästöstä, jotta saan tehtyä jotain kivaa, en toki huvipuistoon, mutta muuta.
Kyllä vähälläkin rahalla on onnellinen, en kaipaa mitään sisrkuksia elämääni.
Vielä 80-luvullahan perustettiin uusia huvipuistoja, vaikka väestömäärä oli silloin pienempi kuin nyt. Sitten 90-luvulla niitä alkoi mennä konkurssiin, ja nyt jäljellä on enää murto-osa 80-luvun määrästä, vaikka nyt siis väestömäärä on suurempi.
Tämä kertoo jotain suomalaisten heikosta tulokehityksestä, isolla osalla ei ole ollut enää vuosikymmeniin varaa mihinkään ylimääräiseen ja se on aiheuttanut kotimaisen kulutuskysynnän romahtamisen ja paljon työttömyyttä. Sellainen negatiivisuuden kierre jota on erittäin vaikea enää saada oikaistua. Suomi on terminaalisesti ja perustavaa laatua olevalla tavalla sairas maa.
Mikä on oikeudenmukaista? Jos ihminen asuu ja elää yhteiskunnan tuilla, niin miksi hänelle pitäisi kustantaa yhteiskunnan varoilla vielä samat huvitukset kuin hyvätuloisilla? Keskituloisilla perheillä ei ole varaa matkustaa ja käydä huvipuistoissa. Lapsilla ei ole varaa harrastaa kaikkea mitä tahtoisi. Millä oikeudella sosiaalituilla eläville pitäisi kustantaa kaikki samat huvitukset kuin rikkaille. Kohtuullisuutta näihin vaatimuksiin.
Kävin omassa lapsuudessani tasan kerran huvipuistossa, en ikinä ulkomaanmatkoilla ja en harrastanut mitään tavoitteellisesti ja silti oli hyvä lapsuus.
Vierailija kirjoitti:
Olen viisikymppinen enkä tiedä ketään joka kävisi vuosittain huvipuistossa. Teidän kyllä useita jotka eivät poistu kotoaan mihinkään "lomalle" ikinä. Siinä mielessä tuo on kuitenkin oikeassa että kotiinsa jumittunut vähävarainenkin kaipaa pientä irtiottoa "loma-aikaan" sen lähimmä uimarannan lisäksi. Aikoinaan muutin työn perässä periferiaan ja jo kaupassa käynti naapurikaupungissa (20 km) oli arjen luksusta.
No tuon huvipuiston tilalle voi laittaa vaikka teatterin tai konsertit, festarit tms. Jotain, joka kiinnostaa juuri itseä. Vaihtelevathan ne nyt yksilöstä toiseen. Ei se jatkuva kotona kökkiminen vuodesta toiseen ole tosiaankaan sitä, mitä ihmisen elämän tulisi olla. Voihan se jollekin riittää, ja se on totta kai ihan ok, mutta useimmille ei taida riittää.
Uusi iPhone puuttui ihmisarvoisen elämän listasta?
Tuon määritelmän mukaan maailmassa on varmaan 5 miljardia ihmistä jotka eivät elä ihmisarvoista elämää.
Voi yhden kerran taas, minä voin katsella vanhassa, 15.90€ vuonna 2000 ehkä, riippumatossa koivun latvoja ja lukea kirjastosta väliin hömppää, vaikka koko kesän, talvella kudon sohvalla sukkaa ja katselen emmerdalea, elämäni on ihmisarvoista.
MUTTA vaikka uutisessa puhutaan huvipuistosta ymmärrän, että siinä voisi lukea ooppera tai kylpylämatka, jos ne kiinnostaisivat minua ja tuottaisivat iloa, ihmisarvoiseen elämään kuuluu myös ilo ja hetken irtautuminen arjesta.
Ja minulle ilo tulee siitä, että riippumatossa lojuessani minun ei tarvitse miettiä olisiko minulla varaa lähteä huvipuistoon tai käydä kasvohoidossa, hieronnassa tai lomamatkalla.
Hienoa, että tutkijat ymmärtävät, että pelkkä selviytyminen ei ole ihmisarvoista.
Vierailija kirjoitti:
Tuon määritelmän mukaan maailmassa on varmaan 5 miljardia ihmistä jotka eivät elä ihmisarvoista elämää.
Niinpä, pitäiskö tehdä jotain.
Kuulun varmaankin niihin "pienituloisiksi" katsottuihin ja luettuihin henkilöihin. Mutta en niin suuresti kaipaa ja hingu minnekään ulkomaanmatkoille, tai huvipuistoon. Eikö niissä reissaamisissa enemmän stressaannu, kuin palaudu kovasta ja rankasta työnteosta?
Siis mielestäni olisi voitu ottaa muunkinlaisia esimerkkejä kuin vain tuollaisia kertaluontoisia kalliita ajanvietejuttuja. Avata vaikkapa miten esimerkiksi laskurin (https://yle.fi/a/74-20036544) omaan silmääni aika pieniltä näyttävät ruoka- ja asumiskulut on laskettu tai mitä päivittäistavaroita ihmisarvoiseen elämään ajatellaan kuuluvan, tällaisia jokapäiväisen elämän kannalta relevantteja juttuja. Minusta tuntuu, että ymmärsit viestini väärin.