Lue keskustelun säännöt.
YLE: Huvipuistokäynti kerran vuodessa kuuluu ihmisarvoiseen elämään
19.06.2023 |
"Ruokaa, vaatteet ja katto pään päällä. Se riittää ehkä selviytymiseen, mutta ei ihmisarvoiseen elämään.
Siihen tarvitaan muun muassa mahdollisuus harrastaa, käydä joskus ulkona ja jopa pienellä lomamatkalla kerran vuodessa, arvioivat Turun yliopiston tutkijat.
Helsingissä nelihenkinen perhe tarvitsee ihmisarvoiseen elämään yli 3 600 euroa kuukaudessa, ilmenee tutkijoiden kokoamasta ihmisarvoisen elämän viitebudjetista. Yksin asuva selviää vähän yli 1 500 eurolla."
Miksi Yle julkaisee tällaisia juttuja, jotka lietsoo köyhiä vihaan ja katkeruuteen? Ihan kuin ihmisarvoinen elämä pyörisi kuluttamisen ympärillä ja edellyttäisi ties mitä. Onko mussa jotain vikaa, kun olen onnellinen vaikka tuloni on jo monta vuotta ollut vain vähän yli tonnin kuussa?
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Syökää te vaan sitä sosekeittoa joka päivä, tuijottaja kuusimettänreunaa ja jonottamaan kirjastosta Tommi Kinnusen paskoja mummokirjoja, mutta älkää yleistää että se olisi hyvää elämää.
Sinunkin kannattaisi lukea kirjoja ja käydä metsässä kävelyllä. Se rauhoittaisi sinuakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syökää te vaan sitä sosekeittoa joka päivä, tuijottaja kuusimettänreunaa ja jonottamaan kirjastosta Tommi Kinnusen paskoja mummokirjoja, mutta älkää yleistää että se olisi hyvää elämää.
Parempaa elämää se on kuin kerran vuodessa huvipuistoon tai viikonloppuisin bilettämään. Sosekeittokin on ihan hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Teidän tanttojen mielestä elämän pitää olla ankeaa talvea, työn suorittamista ja loppuaika säästetään ja laihdutetaan.
HANKKIKKAAvittuELÄMÄ!
Pitäisikö sinunkin hankkia elämä eikä roikkua täällä huutamassa?
Huvipuistohullu kirjoitti:
Kesällä pitää päästä melkein joka päivä huvipuistoon 😎
Jännä, miten erilaisia ihmiset ovatkaan. Itse en edes lapsena ollut kiinnostunut huvipuistoista vaan menin mieluummin hämyiseen kirjastoon.
Kyllä työssäkäyvällä pitäisi olla varaa noihin mun mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen täti pelkää elämää. Ette te surkimukset edes uskaltaisi mennä huvipuiston, oopperaan, hienoon ravintolaan tai yksin suurkaupunkiin matkalle!
Kaikki muu luonnistuu kyllä, mutta huvipuisto? Tarvitaanko sitä ihan oikeasti "ihmisarvoiseen elämään"?
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset eivät kaipaa huvipuistoa, lapset voivat olla vähän eri mieltä.
On hyvä miettiä raameja sille, mikä kuuluu ihmisarvoiseen elämään. Pelkkä puurtaminen, ainoana virkityskeinona se kuuluisa "lähiluonnossa retkeily" ei ole sitä monellekaan. Etenkin lapsille ja nuorille pitäisi tarjota enemmän mahdollisuuksia kokea ja tehdä juttuja, koska yksikin oivallus niiden tukemana voi muokata elämää isolla kädellä mm. tulevaisuuden suhteen. Joku voi löytää voimavaransa; toinen lahjakkuutensa. Kolmas tajuta, että "kaikki" eivät elä kuten hänen perheensä. Jne.
Suomi panostaa eläkeläisiinsä valtavasti, mutta lapsille jää lähinnä murusia. Muissa Pohjoismaissa lapsia tuetaan harrastamaan paitsi meillä. Meillä rakennetaan eläkeläisille jumppapuistoja ja uimahalleja ja annetaan vielä reilut alennuksetkin niiden käyttöön. Eläkeläisille on puoli-ilmaiset matkustamiset ja humppakerhot, vaikka varallisuutta on enemmän kuin lapsiperheillä. Ei mene tasan nallekarkit.
Mieheni on pientilalta kotoisin, kymmenen kilometrin päästä lähimmästä taajamasta. 80-luvulla oli täysin normaalia, ettei kotoa lähdetty käymään oikein missään muualla kuin kaupassa ja koulussa. Vanhemmillaan ei ollut edes autoa.
Hän kertoo onnellisesta lapsuudesta; harrasti isän kanssa eräilyä, juoksi naapurin lasten kanssa uimassa tai pulkkailemassa, luki akuja ja katsoi telkasta urheilua. Mitähän häneltä nyt sitten jäi niin kuin puuttumaan? Elämässään on menestynyt ja oppinut nauttimaan pienistä asioista sekä arvostamaan läheisiään yli kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se riippuu. Jos aletaan toimeentulotuellakin vaatia työsuorituksia tuen vastineeksi, silloin pitäisi myös siitä rahasta jotain vastinetta.
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun tantat maksaa käteisellä ja käyttää puhelinta vain soittamiseen 😆🤣
Niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset eivät kaipaa huvipuistoa, lapset voivat olla vähän eri mieltä.
On hyvä miettiä raameja sille, mikä kuuluu ihmisarvoiseen elämään. Pelkkä puurtaminen, ainoana virkityskeinona se kuuluisa "lähiluonnossa retkeily" ei ole sitä monellekaan. Etenkin lapsille ja nuorille pitäisi tarjota enemmän mahdollisuuksia kokea ja tehdä juttuja, koska yksikin oivallus niiden tukemana voi muokata elämää isolla kädellä mm. tulevaisuuden suhteen. Joku voi löytää voimavaransa; toinen lahjakkuutensa. Kolmas tajuta, että "kaikki" eivät elä kuten hänen perheensä. Jne.
Suomi panostaa eläkeläisiinsä valtavasti, mutta lapsille jää lähinnä murusia. Muissa Pohjoismaissa lapsia tuetaan harrastamaan paitsi meillä. Meillä rakennetaan eläkeläisille jumppapuistoja ja uimahalleja ja annetaan vielä reilut alennuksetkin niiden käyttöön. Eläkeläisille on puoli-ilmaiset matkustamiset ja humppakerhot, vaikka varallisuutta on enemmän kuin lapsiperheillä. Ei mene tasan nallekarkit.
Mieheni on pientilalta kotoisin, kymmenen kilometrin päästä lähimmästä taajamasta. 80-luvulla oli täysin normaalia, ettei kotoa lähdetty käymään oikein missään muualla kuin kaupassa ja koulussa. Vanhemmillaan ei ollut edes autoa.
Hän kertoo onnellisesta lapsuudesta; harrasti isän kanssa eräilyä, juoksi naapurin lasten kanssa uimassa tai pulkkailemassa, luki akuja ja katsoi telkasta urheilua. Mitähän häneltä nyt sitten jäi niin kuin puuttumaan? Elämässään on menestynyt ja oppinut nauttimaan pienistä asioista sekä arvostamaan läheisiään yli kaiken.
Niin. Maakunnissa lapset elää edelleen jotakuinkin noin. Ei ole ongelma maalaisille kun ei ole tuota mielen ja mielikuvituksen köyhyyttä.
Yksinasuva ei todellakaan Helsingissä elä kovin ihmisarvoista elämää 1500 eurolla. Monella menee tällä hetkellä pelkkiin välttämättömiin asumis- ja liikkumiskustannuksiin helposti reilu 1000 euroa, eikä tosiaan tarvitse olla iso kämppä kantakaupungissa. Ruoka on ihan uskomattoman kallista ja sitten pitäisi vielä pystyä hankkimaan mahdolliset lääkkeet ja hygieniatuotteet. Välillä rikkoutuu kodinkoneita, joskus jonkun vaatteenkin joutuu ostamaan (erityisesti kengät, jotka kuluvat käytössä ja vaikeampi hankkia käytettynä). Ja tuohon budjettiin mahtuu muka vielä ravintolakäyntejä, huvipuistoilua ja lomamatkoja? Huomaa taas että yksinasuvien ahdinkoa ei kyllä ymmärretä pätkääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on oikeudenmukaista? Jos ihminen asuu ja elää yhteiskunnan tuilla, niin miksi hänelle pitäisi kustantaa yhteiskunnan varoilla vielä samat huvitukset kuin hyvätuloisilla? Keskituloisilla perheillä ei ole varaa matkustaa ja käydä huvipuistoissa. Lapsilla ei ole varaa harrastaa kaikkea mitä tahtoisi. Millä oikeudella sosiaalituilla eläville pitäisi kustantaa kaikki samat huvitukset kuin rikkaille. Kohtuullisuutta näihin vaatimuksiin.
Hyvätuloiset maksavat jo veroissaan köyhien tuet ja nyt pitäisi sitten kustantaa myös sirkushuvit?
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset eivät kaipaa huvipuistoa, lapset voivat olla vähän eri mieltä.
On hyvä miettiä raameja sille, mikä kuuluu ihmisarvoiseen elämään. Pelkkä puurtaminen, ainoana virkityskeinona se kuuluisa "lähiluonnossa retkeily" ei ole sitä monellekaan. Etenkin lapsille ja nuorille pitäisi tarjota enemmän mahdollisuuksia kokea ja tehdä juttuja, koska yksikin oivallus niiden tukemana voi muokata elämää isolla kädellä mm. tulevaisuuden suhteen. Joku voi löytää voimavaransa; toinen lahjakkuutensa. Kolmas tajuta, että "kaikki" eivät elä kuten hänen perheensä. Jne.
Suomi panostaa eläkeläisiinsä valtavasti, mutta lapsille jää lähinnä murusia. Muissa Pohjoismaissa lapsia tuetaan harrastamaan paitsi meillä. Meillä rakennetaan eläkeläisille jumppapuistoja ja uimahalleja ja annetaan vielä reilut alennuksetkin niiden käyttöön. Eläkeläisille on puoli-ilmaiset matkustamiset ja humppakerhot, vaikka varallisuutta on enemmän kuin lapsiperheillä. Ei mene tasan nallekarkit.
Olen kirjoituksesi alkuosan kanssa täysin samaa mieltä. Lapsiperheitä ja lasten harrastuksia pitää tukea. Mutta miksi taas kerran teet tästä vastakkainasettelun lapset vastaan eläkeläiset? Käsittääkseni uimahallit palvelevat yhtä lailla lapsia kuin eläkeläisiäkin. Ja ainakin kotikaupungissani lähiliikuntapaikkoja on rakennettu joka koulun yhteyteen, toki löytyy yksi senioripuistokin. Ja jos eläkeläisten humppakerho edesauttaa vanhuksen kunnossa pysymistä, niin sehän on pelkkää säästöä yhteiskunnalle (sairaanhoidon ja hoivapalveluiden tarve vähenee).
Ja kaikki eläkeläiset eivät ole varakkaita, kuten myöskään kaikki lapsiperheet eivät ole köyhiä. Joten mielestäni on ihan oikein ja kohtuullista, että yhteiskunta huomioi kaikki ikäluokat yhtäläisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisarvoinen elämä ei kuulu köyhille.
Huvitelkoon ja ostelkoon rikkaat, ovat sen ansainneet. Näämmekö pian ajan jolloin köyhistä on päästy?
Toivottavasti, siihen tarvitaan vain 2 asiaa: työtä ja suhteellisen köyhyyden määrittelyn hylkääminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulun varmaankin niihin "pienituloisiksi" katsottuihin ja luettuihin henkilöihin. Mutta en niin suuresti kaipaa ja hingu minnekään ulkomaanmatkoille, tai huvipuistoon. Eikö niissä reissaamisissa enemmän stressaannu, kuin palaudu kovasta ja rankasta työnteosta?
Kyse on siitä, että olisi mahdollisuus mennä huvipuistoon jne. Ei siitä, että juuri sinun olisi haluttava possujunaan kiljumaan.
Omilla rahoilla kyllä, ei muiden kustantamana.
Jos peruu netflix tilauksen säästyy vuodessa rahat pariin kolmeen rannekkeeseen. Elämä on valintoja, paitsi niillä kaikista varakkaimmilla.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 80-luvullahan perustettiin uusia huvipuistoja, vaikka väestömäärä oli silloin pienempi kuin nyt. Sitten 90-luvulla niitä alkoi mennä konkurssiin, ja nyt jäljellä on enää murto-osa 80-luvun määrästä, vaikka nyt siis väestömäärä on suurempi.
Tämä kertoo jotain suomalaisten heikosta tulokehityksestä, isolla osalla ei ole ollut enää vuosikymmeniin varaa mihinkään ylimääräiseen ja se on aiheuttanut kotimaisen kulutuskysynnän romahtamisen ja paljon työttömyyttä. Sellainen negatiivisuuden kierre jota on erittäin vaikea enää saada oikaistua. Suomi on terminaalisesti ja perustavaa laatua olevalla tavalla sairas maa.
enemmän kai se on liittynyt siihen, ettei vaatimaton lähipuisto enää kelpaa koska ihmisillä on varaa ja mahdollisuudet matkustaa muutama sata km parempaan puistoon. Eikä jokaiselle puistolle löytynyt riittävän suurta asiakaskuntaa tehdä tarvittavia investointeja uusiin laitteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Yksinasuva ei todellakaan Helsingissä elä kovin ihmisarvoista elämää 1500 eurolla. Monella menee tällä hetkellä pelkkiin välttämättömiin asumis- ja liikkumiskustannuksiin helposti reilu 1000 euroa, eikä tosiaan tarvitse olla iso kämppä kantakaupungissa. Ruoka on ihan uskomattoman kallista ja sitten pitäisi vielä pystyä hankkimaan mahdolliset lääkkeet ja hygieniatuotteet. Välillä rikkoutuu kodinkoneita, joskus jonkun vaatteenkin joutuu ostamaan (erityisesti kengät, jotka kuluvat käytössä ja vaikeampi hankkia käytettynä). Ja tuohon budjettiin mahtuu muka vielä ravintolakäyntejä, huvipuistoilua ja lomamatkoja? Huomaa taas että yksinasuvien ahdinkoa ei kyllä ymmärretä pätkääkään.
Josko muuttaisi pois kantakaupungista johonkin edullisempaan asuntoon?
Vierailija kirjoitti:
En minä vaan kehtaisi vaatia huvipuistoa muiden rahoilla.
Kun käyn töissä, haluan mahdollisimman ison osan palkasta käteen.
Jos en käy töissä, olen kiitollinen ruoasta, terveydenhoidosta ja katosta pään päällä.
Molemmissa osissa olen ollut. Jos työttömänäkin pääsee vaatimaan huvipuistoja, lopetan nykyiset työt heti.
Sairastut/vammaudut ja siihen jää sun työura heti huomenna.
Oletko siis seuraavat 30-40 vuotta sitkeästi vaan kiitollinen itsemurhayksiöstäsi, parsien lastesi ainoita vaatekertoja?
Heh, huvipuistoon katselemaan suomen kansaa joka vetää naamaansa makkaraa, hattaraa ja päähänsä lättähattuja, jos tästä jään paitsioon, olen saavuttanut ihmisarvoisen elämän.