Paljonko Suomessa oikeasti on niitä, jotka on ihan huvikseen työttömänä?
Eli niitä, jotka voisi hyvin olla töissä ja voisi saada työn, mutta jotka ovat nyt vain valinneet mieluummin olla työttöminä.
Eli EI niitä, jotka on sen verran kremppasia tai vaikka masentuneita, että eivät pysty työhön, mutta eivät eläkkeellekään pääse. EI alkoholisteja tai vastaavia moniongelmaisia, joita kukaan ei edes halua palkata. EI myöskään niitä, jotka eivät paikkakunnallaan tai tunnin matkan päässä sieltä yksinkertaisesti vain voi saada työpaikkaa, koska töitä ei alueella ole.
Median ja poliitikkojen mielestä huvikseen työttömiä on massoittain. Suorastaan tulvii kelan luukusta sisään niin valtavissa määrin, että kelaan on jouduttu palkkaamaan lapiomiehiä sitä virtaa estämään.
Mutta mikä on totuus? Onko heitä enemmän kuin kourallinen?
Kommentit (425)
En tunne ketään, joka olisi vapaaehtoisesti työtön. Yksi setä taisi ottaa loparit 60-vuotiaana raskaasta fyysisestä työstä, mutta eiköhän siellä taustalla ole jotain uupumista tai työpaikan ongelmia.
Minusta kuitenkin perheen tulisi lähtökohtaisesti elättää itsensä, eli jos puolison palkalla ei tule toimeen, niin mielestäni perheen pitäisi muuttaa alueelle, jossa on enemmän töitä. Ei se ole mikään syy elää veronmaksajien rahoilla, että ei huvita muuttaa.
Tuet on tarkoitettu väliaikaisiin tilanteisiin sekä sairaiden ihmisten tukemiseen.
Niitä on oikeasti todella vähän, kaikki oikeasti työkykyiset ja suurinosa osatyökykyisistä haluaa tehdä töitä.
Mielikuva on tarkoituksella rakennettu sillä sen verukkeella voidaan perustella päätöksiä ja leikkauksia. Vaikka työllisyys saataisi 90% samaa mantraa tullaan hokemaan vielä pitkään.
Se on jännä että työttömyys myös johtuu aina työttömästä, eikä ikinä siitä työnantajasta joka niitä työpaikkoja luo.
Ainoa syy miksi tuntemani ihmiset eivät ole ottaneet tiettyjä töitä vastaan on se että niistä tietyistä töistä ei haluta maksaa palkkaa jolla tulisi toimeen, jos niistäkin töistä maksettaisi palkka jolla tulisi toimeen ne vietäisi käsistä heti.
Kaiken logiikan mukaan sanktiot ja karenssit kuuluisivat työnantajille eikä työntekijöille, paitai tientenkin jos tahallaan töpeksii.
Minä tunnen kaksi työtöntä. Toinen on yksinhuoltajaäiti, joka jätti ammatilliset opinnot kesken yksityiselämässään tapahtuneen traumaattisen kokemuksen vuoksi. Aikoo kyllä hakeutua opiskelemaan uudestaan, kunhan on paremmalla voinnilla.
Toinen kärsii pysyvistä fyysisistä ja mielenterveyden sairauksista. Ei ole vielä päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka hän ei todellakaan kykene töihin, ei nyt eikä tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään, joka olisi vapaaehtoisesti työtön. Yksi setä taisi ottaa loparit 60-vuotiaana raskaasta fyysisestä työstä, mutta eiköhän siellä taustalla ole jotain uupumista tai työpaikan ongelmia.
Minusta kuitenkin perheen tulisi lähtökohtaisesti elättää itsensä, eli jos puolison palkalla ei tule toimeen, niin mielestäni perheen pitäisi muuttaa alueelle, jossa on enemmän töitä. Ei se ole mikään syy elää veronmaksajien rahoilla, että ei huvita muuttaa.
Tuet on tarkoitettu väliaikaisiin tilanteisiin sekä sairaiden ihmisten tukemiseen.
Äkkiseltään ajateltuna perheen menot kasvaisivat jopa enemmän kuin tulot jos jätetään omakotitalo, jossa lainaa jäljellä, Imatralla tyhjäksi ja muutetaan Helsinkiin ja maksetaan siellä 1500 € vuokraa asunnosta.
Itseltäni meni firma alta, kerkesin olemaan siellä 20v.
20v työtä tehneenä ajattelin että nautitaan vuoden verran ansiosidonnaisesta ja ruvetaan hankkimaan töitä.
Silloin vielä työkkäristä pakotettiin johonkin mitään sanomattomalle työllisyyskurssille, jouduin tuonne 5kk oltuani työttömänä, en ole moista paskaa nähnyt mitä tuolla oli, mitään uutta ei tullut mitä fiksu ihminen ei olisi itse hoksannut.
No päätin että menen töihin ja sillä tiellä ollaan, palkka ja vastuut on tuplaantunut, mutta työ on myös mielekästä nykyään.
Itse olisin kyllä voinut nauttia ansiosidonnaisesta pidempäänkin.
Persuja on aika monta. Vieraile joskus lähiössä. Siellä niitä notkuu päivisin leijonakorut kaulassa.
Mun puoliso, +45 ollut nyt ihan omasta tahdostaan tekemättä töitä.. Otti loparit nelisen vuotta sitten ja alkoi tekemään asioita, jotka tuo elämään hänen mielestään oikeanlaista sisältöä.
Ansiosidonnainen on loppu, mutta kelan peruspäivärahaa? Maksetaan. Kyllähän sillä yhtiövastikkeen hoitaa.
Hän on taloudellisesti vapaa. Kelan rahat on taskurahaa, mutta kyllä toki vastaanotetaan.
Valehtelisin, jos sanoisin, että ajoittain käy kateeksi kun toinen kääntää kylkeä kun mä laahustan keittiöön kahvinkeittoon ja aloitan työpäivän.
Olen tavannut elämässäni vain yhden tällaisen henkilön. Voisin sanoa, että aika vähän. N50
Vierailija kirjoitti:
SDP:llä on 30 000 jäsentä. Ne nyt ainakin.
Tässä oppineen, lukeneen ja hyvätuloisen kommentti? Noin fiksun kannattaa äänestää fortumia ja kotkan sellutehtaan lopettamista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole vapaita työpaikkoja kuin muutamia tuhansia. Niistä taistelee laskutavasta riippuen 200-400 tuhatta työtöntä.
Jaa, miten sitten voi olla hoitajapula, lääkäripula, lastentarhanopettajapula, farmaseuttipula, tarjoilijapula esimerkiksi? On varmasti paljon muitakin "pula"-aloja .
Joo, näihin tarvitaan koulutus, mutta vähän on enää nykyään töitä, missä ei koulutusta tarvita. Sellainen pitää hankkia.Sairaanhoitajaksi opiskelemaan haki vuosi sitten 27678 ja pääsi vain 2773
Tradenomiksi opiskelemaan haki vuosi sitten 59952 ja pääsi vain 4781
Mä olen työtön tradenomi. Kaupunki siirtää siivoojia toimistosihteereiksi, kun niillä on terveysvaivaa, no niin on mullakin, siksi luin tradenomiksi. Turha tutkinto.
Täytyy varmaan mennä lääkäriin ja yrittää työkyvyttömyyseläkettä.
Masennus
Naisten pitäisi ottaa mallia miehistä
Pullottaa tunteet, juoda kossua ja purkaa kännissä oma turhautuminen viattomiin?
Vierailija kirjoitti:
Minä! Sain perinnön ja taloudellnen motiivi työn tekoon poistui. Mitään muuta motiivia minulla ei vuosiin ollutkaan. En ymmärrä väitteitä että työttömyys masentaa ja muuttaa ihmisen alkoholistiksi. Työttömänä oleminen on upeaa jos rahaa on riittävästi.
Sehän on aivan sama asia silloin kuin ns oloneuvoksena olo.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla olen lukenut joidenkin olevan työhaluttomia. Itse kirjoittaneet, etteivät halua töihin.
Mistä tiedät, että se on oikea työhaluton eikä työttömien vihaaja-trollaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole vapaita työpaikkoja kuin muutamia tuhansia. Niistä taistelee laskutavasta riippuen 200-400 tuhatta työtöntä.
Jaa, miten sitten voi olla hoitajapula, lääkäripula, lastentarhanopettajapula, farmaseuttipula, tarjoilijapula esimerkiksi? On varmasti paljon muitakin "pula"-aloja .
Joo, näihin tarvitaan koulutus, mutta vähän on enää nykyään töitä, missä ei koulutusta tarvita. Sellainen pitää hankkia.Sairaanhoitajaksi opiskelemaan haki vuosi sitten 27678 ja pääsi vain 2773
Tradenomiksi opiskelemaan haki vuosi sitten 59952 ja pääsi vain 4781
Mä olen työtön tradenomi. Kaupunki siirtää siivoojia toimistosihteereiksi, kun niillä on terveysvaivaa, no niin on mullakin, siksi luin tradenomiksi. Turha tutkinto.
Täytyy varmaan mennä lääkäriin ja yrittää työkyvyttömyyseläkettä.
Masennus
Masennuksee auttaa säännöllinen töihin meneminen ja liikunta. Vaikka sitten tavaroiden siirtely ulkona tukien saamiseksi.
Ei auta. 150000 ihmistä on Suomessa työkyvyttömyyseläkkeellä.
Miten naapuri erottaa onko ihminen työtön vai työkyvyttömyyseläkkeellä?
Sairaustiedot on salaisia. Vainoaminen tuli tuomittavaksi muutama vuosi sitten. Ei voi siis naapuria kytätä.
Itse kävin kahvilla naapurissa ja asiasta keskusteltiin.
Se asia pitäisi selvittää. Olisi ehkä hyvä maksaa jotain muuta kuin työttömyyskorvaustaa tukena, ellei ole todellista kykenemistä työhön.
Toisaalta nuo muut työllisyystoimet, kuten kurssit ja koetyöt voivat pitää ihmisen sen verran kiinni normaalielämässä, että hän ei sitten lopullisesti syrjäydy johonkin pelkkään tukiporukkaan.
Mä tunnen 2 työtöntä. Toinen on työkokeiluja lukuunottamatta ollut tarkoituksella työtön sen jälkeen kun on valmistunut. Nykyään hän on 41v ja kuulemma työ ei sovi hänelle.
Toinen puolestaan saattaisi ehkä mennä töihin jos se työ tulisi kotoa hakemaan.
Eli sanoisin että oman empiirisen ja ehdottoman oikean kokemukseni mukaan 50% on varmasti sellaisia jotka on huvikseen työttömänä. Ja lopuista 50%:sta en mene takuuseen.
Vierailija kirjoitti:
Mun toimintakyky vaihtelee nollasta lähes sataan. Saatan tänään liikkua yli 10km, mutta huomenna hyvä jos jaksan liikkua sängystä vessaan, keittiöön ja takaisin. Kyse ei psyykestä. Tuonne kirpparillekaan en voi mennä. Mulla tosi voimakas pöly- ja pölypunkkiallergia ja alan aivastelemaan tuhottomasti jo pelkästä pyykkien koneeseen laitosta tai muutaman vaatteen viikkaamisesta. Uusin juttu tässä on se, että kehoni on ilmeisesti allerginen itseään vastaan ja saan tuosta vaan allergia oireita tekemättä yhtään mitään. Jonkunlainen anafylaktinen shokki, joka ei kuitenkaan aivan vienyt sairaalaan. Kaikki vaivani ovat vielä sellaisia, että veriarvot mulla on priimahyvät, mutta kivut ja toimintakyky ajoittain sietämättömät. Olen monen mielestä huvikseen työtön, koska olen saattanut riemuita 10km kävelylenkistä, tai jostain vastaavasta.
Kuulostaisi mun korvaan että oot sinnittelevä, todella aktiivinen mutta rajoistaan tiedoton ihminen niin kuin vaikka minä. Noin nimittäin oireilee mm. burnout; yhtenä päivänä hyvin voiva, seuraavana otetaan velat takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan noin 100000. Tämä työkykyisten mutta työhaluttomien määrä nauttii mieluummin yhteiskunnan tukia kuin menisi töihin suurin piirtein samalla palkalla matalapalkka-, osa-aika- ja nollasopimustöihin.
Ja miksi menisikään, kun systeemi sallii lorvimisen.
Nyt onneksi hallitusohjelmassa tehdään muiden rahoilla oleskelu hiukan vaikeammaksi.
Haista home, vain marginaalinen syrjäytyneiden ja ongelmaisten ihmisten joukko toimii näin. Samalla lailla minä voisin yleistää yhden väärin toimineen yrittäjän vuoksi kaikki Suomen yrittäjät, että ne kaikki harjoittavat ihmiskauppaa, kiertävät veroja, huijaavat minkä ehtivät ja tekevät petoksia. Laittavat valtion maksanaan eläkkeensä ja ilmoittavat tulonsa niin pieneksi, jotta saavat asumistukea.
No ei se mene ihan niin.
Mun piireissä oli opiskelujen jälkeen ihan luonnollista todeta, etten kyllä ota tuota tai tuota työtä kun ei se vastaa koulutusta. Jotkut sitten ootteli sitä koulutusta vastaavaa työtä loputtomiin, moni lähti opiskelemaan jatkotutkintoa kun ei mikään tarjolla ollut työ käynyt. Nyt me, jotka otimme vastaan opiskelujen jälkeen lyhyttä pätkää, siivoustyötä, myyntihommia tmv ollaan tehty parikymmentä vuotta uraa ja siis kerrytetty omaisuutta ja säästöjä. Jatko-opintoihin lähteneet ovat tehneet pätkiä projekteissa kolmannella sektorilla tai julkisella, joku vaihtanut täysin alaakin.
Kyllä "huonommankin" työn vastaanottaminen kannattaa, se on aina eteenpäin.
Mikä on noin surkea koulutus ettei kukaan tahdo työllistyä? Sellainenhan pitää lopettaa turhana. Usein käy niin varsinkin naisten kohdalla, jos ottaa työn, joka ei vastaa koulutusta tai osaamista niin sille tielle jää. Saa vähän niin kuin leiman otsaansa.
Kyllä suomalaiset on kautta linjan sellaisia työnpakoilijoita. Mielellään halutaan kaikkia avustuksia aivan vasteettomasti. Jotenkin siinä kansanluonteessa tällainen loismainen olemus ja ajattelutapa.
Olen akateeminen ja ollut neljä vuotta työttömänä, ikää reilu 60v. Tuon neljän vuoden aikana olen laittanut 400 työhakemusta, kerran pääsin haastatteluun. Nyt luovutin, yritän sinnitellä eläkeikään eli viisi vuotta. Aika kuluu kalastellen ja puutarhahommia tehden. Vaimolla on onneksi kova palkka joten hyvin pärjtätään.
No ei se mene ihan niin.
Mun piireissä oli opiskelujen jälkeen ihan luonnollista todeta, etten kyllä ota tuota tai tuota työtä kun ei se vastaa koulutusta. Jotkut sitten ootteli sitä koulutusta vastaavaa työtä loputtomiin, moni lähti opiskelemaan jatkotutkintoa kun ei mikään tarjolla ollut työ käynyt. Nyt me, jotka otimme vastaan opiskelujen jälkeen lyhyttä pätkää, siivoustyötä, myyntihommia tmv ollaan tehty parikymmentä vuotta uraa ja siis kerrytetty omaisuutta ja säästöjä. Jatko-opintoihin lähteneet ovat tehneet pätkiä projekteissa kolmannella sektorilla tai julkisella, joku vaihtanut täysin alaakin.
Kyllä "huonommankin" työn vastaanottaminen kannattaa, se on aina eteenpäin.