Paljonko Suomessa oikeasti on niitä, jotka on ihan huvikseen työttömänä?
Eli niitä, jotka voisi hyvin olla töissä ja voisi saada työn, mutta jotka ovat nyt vain valinneet mieluummin olla työttöminä.
Eli EI niitä, jotka on sen verran kremppasia tai vaikka masentuneita, että eivät pysty työhön, mutta eivät eläkkeellekään pääse. EI alkoholisteja tai vastaavia moniongelmaisia, joita kukaan ei edes halua palkata. EI myöskään niitä, jotka eivät paikkakunnallaan tai tunnin matkan päässä sieltä yksinkertaisesti vain voi saada työpaikkaa, koska töitä ei alueella ole.
Median ja poliitikkojen mielestä huvikseen työttömiä on massoittain. Suorastaan tulvii kelan luukusta sisään niin valtavissa määrin, että kelaan on jouduttu palkkaamaan lapiomiehiä sitä virtaa estämään.
Mutta mikä on totuus? Onko heitä enemmän kuin kourallinen?
Kommentit (425)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista meistä tulisi kremppaisia, laiskoja tai alkoholisteja mikäli putoaisimme työelämästä tarpeeksi pitkäksi aikaa pois. Itselleni riittää jo 4 viikon kesäloma siihen ettei voisi vähempää kiinnostaa töihin paluu enkä pidä itseäni työkykyisenä. Mutta pakko mikä pakko, periaatteen takia itsensä elättää.
Jos sinusta tulee laiska alkoholisti kesäloman aikana se ei tarkoita että kaikki olisivat kaltaisiasi. Minäpä olin työelämästä pois kymmenen vuotta. Elämäni kunnossa. Työllistyin palkkatöihin sen jälkeen. Eiköhän aloholisteja ole työelämäss' enemmän kuin työttömissä.
Myytti työttömästä alkoholistista elää vahvana. Tuntemani alkoholistit ovat kaikki työelämässä. Palkka mahdollistaa ryyppäämisen.
Onhan näitä työnelämän välttelijöitä.
Ex puolisoni sisko kuului tähän porukkaan. Mielummin vietti päivät kotona ja kun tuli määräys mennä töihin haettiin sairauslomaa milloin milläkin syyllä.
Ja lapsia tehtiin vuoden välein lauma.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen varmaan tuntee ainakin yhden huvikseen työttömän. Sellaisen, joka ei vain jaksa hakea oikeita töitä, kun tuillakin pärjäilee. Tai joka on ollut töissä jonkin aikaa, mutta jättäytynyt sitten ihan muuten vain ansiosidonnaisen varaan, kun töissäkäynti on alkanut puuduttaa liikaa.
Joo mutta useimmiten nämäkin menisivät töihin, jos saisivat työn josta maksetaan kunnollista palkkaa.
Motivaatio mennä töihin pelkästä työn ilosta ei ole kummoinen, varsinkin jos on kouluttautunut eikä saa oman alan töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista meistä tulisi kremppaisia, laiskoja tai alkoholisteja mikäli putoaisimme työelämästä tarpeeksi pitkäksi aikaa pois. Itselleni riittää jo 4 viikon kesäloma siihen ettei voisi vähempää kiinnostaa töihin paluu enkä pidä itseäni työkykyisenä. Mutta pakko mikä pakko, periaatteen takia itsensä elättää.
En tarkoita tuollaista. Vaan että selkäsairaus tai polvisairaus estää nostamisen tai kumartelun eli henkilö ei voi olla fyysisessä työssä tai jos yrittää on koko ajan sairauslomalla. Silti ei pääse eläkkeelle eikä yrityksestään huolimatta saa ei-fyysistä työtä eikä pääse mihinkään yliopistoon opiskelemaan ajatustyöhön. Tai että ihmisellä on masennusdiagnoosi, ei pysty työhön. Tai paniikkihäiriö, ei pysty työhön. Mutta ei tietenkään pääse eläkkeelle. Eikä toisaalta saa kunnon hoitoa, koska on työtön.
Ap
Työ nyky-yhteiskunnassa on yhä harvemmin fyysistä työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen varmaan tuntee ainakin yhden huvikseen työttömän. Sellaisen, joka ei vain jaksa hakea oikeita töitä, kun tuillakin pärjäilee. Tai joka on ollut töissä jonkin aikaa, mutta jättäytynyt sitten ihan muuten vain ansiosidonnaisen varaan, kun töissäkäynti on alkanut puuduttaa liikaa.
Joo mutta useimmiten nämäkin menisivät töihin, jos saisivat työn josta maksetaan kunnollista palkkaa.
Motivaatio mennä töihin pelkästä työn ilosta ei ole kummoinen, varsinkin jos on kouluttautunut eikä saa oman alan töitä.
Näin on, mutta palkkaan ei voi kukaan vaikuttaa. Ensinnäkään ei ole rahaa, mutta jos olisikin, niin ei toimi. Jos pienipalkkaisten palkkoja nostettaisiin, pitäisi samassa suhteessa nostaa muidenkin palkkoja, sitten inflaatio lähtisi kunnon laukalle, ja lopulta ollaan taas samassa tilanteessa.
Eri
Tutkimusten mukaan noilla kriteereillä ei oikeastaan kukaan. Paitsi ne kaksi keltaisessa lehdistössä puhunutta työttömyysaktivistia.
Sitäkään ei pidä laskea tahallaan työttömyydeksi jos ihminen haluaisi töitä, mutta ei voi ottaa sellaista vastaan koska kaikki tarjolla oleva ei ole sovitettavissa elämäntilanteen kanssa, esim. jos on pieniä tai erityistarpeisia lapsia. Työpaikathan ei jousta työajassa tai missään, vain työntekijältä vaaditaan joustoa ja venymistä.
Joka kolmas ei edes halua töihin, päinvastoin. Tänäänkin oli ESS:n paperilehdessä tuohtuneen työttömän kirjoitus: hän oli Thaimaassa auttamassa kaveria rakentamaan taloa ja työkkäri vaati tulemaan sieltä Lahteen, ei onnistunut puhelinasiointi. Katkaisivat ilkeät vielä etuudenkin eikä työtön voi ymmärtää, miten sitä voi jättää rakentamisen kesken tai olla rahattomana, ei ole varaa tulla Suomeenkaan ilman säännöllisiä tuloja.
Vastaavia tarinoita on paljon! Tehdään omaa pientä bisnestä tai ihan vain vietetään kivaa aikaa. Työntekoa ei edes harkita, koska silloin joutuisi luopumaan omasta ajasta.
Tunnen enemmän sellaisia, jotka ovat töissä mutta eivät tee mitään palkkansa eteen. Valittavat palkan pienuutta, mutta luuleeko joku muka oikeasti, että hänelle pitäisi maksaa kymmeniä euroja tunnilta vain läsnäolonsa vuoksi? Prkl irtisanoisi itsensä ja jatkaisi kiukuttelua kotona kun tulot ovatkin yhtäkkiä vain kolmannes nykyisestä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen varmaan tuntee ainakin yhden huvikseen työttömän. Sellaisen, joka ei vain jaksa hakea oikeita töitä, kun tuillakin pärjäilee. Tai joka on ollut töissä jonkin aikaa, mutta jättäytynyt sitten ihan muuten vain ansiosidonnaisen varaan, kun töissäkäynti on alkanut puuduttaa liikaa.
Joo mutta useimmiten nämäkin menisivät töihin, jos saisivat työn josta maksetaan kunnollista palkkaa.
Motivaatio mennä töihin pelkästä työn ilosta ei ole kummoinen, varsinkin jos on kouluttautunut eikä saa oman alan töitä.
Näin on, mutta palkkaan ei voi kukaan vaikuttaa. Ensinnäkään ei ole rahaa, mutta jos olisikin, niin ei toimi. Jos pienipalkkaisten palkkoja nostettaisiin, pitäisi samassa suhteessa nostaa muidenkin palkkoja, sitten inflaatio lähtisi kunnon laukalle, ja lopulta ollaan taas samassa tilanteessa.
Eri
Niin, palkansaajille ei voida antaa korotuksia jotta ei tule inflaatiota. Mutta ostovoiman tappaminen on kaikinpuolin ok kun ympärillä kaikki kustannukset nousevat vuosi toisensa perään ja ihmisillä on aina vain vähemmän massia käytettäväksi?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän erään. Hän sanoi suoraan, ettei kiinnosta mennä töihin. Pelaa päivät.
Ja sinä et kysynyt miksi tai edes ajatellut että päivien viettäminen pelaten ole tervettä vaan taustalla on luultavasti mt-ongelmia eli oikea syy olla työtön. Sinä vain haluat kutsua muita laiskoiksi, enemmän kuin välität lähimmäisestäsi.
Tulevan pääministerin ihmiskäsitys on karmaiseva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen varmaan tuntee ainakin yhden huvikseen työttömän. Sellaisen, joka ei vain jaksa hakea oikeita töitä, kun tuillakin pärjäilee. Tai joka on ollut töissä jonkin aikaa, mutta jättäytynyt sitten ihan muuten vain ansiosidonnaisen varaan, kun töissäkäynti on alkanut puuduttaa liikaa.
Joo mutta useimmiten nämäkin menisivät töihin, jos saisivat työn josta maksetaan kunnollista palkkaa.
Motivaatio mennä töihin pelkästä työn ilosta ei ole kummoinen, varsinkin jos on kouluttautunut eikä saa oman alan töitä.
Näin on, mutta palkkaan ei voi kukaan vaikuttaa. Ensinnäkään ei ole rahaa, mutta jos olisikin, niin ei toimi. Jos pienipalkkaisten palkkoja nostettaisiin, pitäisi samassa suhteessa nostaa muidenkin palkkoja, sitten inflaatio lähtisi kunnon laukalle, ja lopulta ollaan taas samassa tilanteessa.
Eri
Niin, palkansaajille ei voida antaa korotuksia jotta ei tule inflaatiota. Mutta ostovoiman tappaminen on kaikinpuolin ok kun ympärillä kaikki kustannukset nousevat vuosi toisensa perään ja ihmisillä on aina vain vähemmän massia käytettäväksi?
Kyllä ne palkat nousee hitaasti inflaation jälkeen, ajan myötä. Mutta varovasti pitää tehdä, jottei inflaatio kiihdy taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän erään. Hän sanoi suoraan, ettei kiinnosta mennä töihin. Pelaa päivät.
Ja sinä et kysynyt miksi tai edes ajatellut että päivien viettäminen pelaten ole tervettä vaan taustalla on luultavasti mt-ongelmia eli oikea syy olla työtön. Sinä vain haluat kutsua muita laiskoiksi, enemmän kuin välität lähimmäisestäsi.
Todennäköisesti näin on, mutta nykypsykiatria taitaa uskoa tätä nykyä, että toiminta ja liike parantaa masennuksen paremmin kuin muu. Eli työ, sopivassa määrässä.
Mun tuttavapiirissä on muutana henkilö. Yksi taiteilija, joka tienaa hieman, mutta muuten elää tukien varassa, koska ei halua tehdä mitään muuta. Aina p.a. perheellinen ihminen.
Toinen jolla on vaikeuksia jaksaa ja joka rasittuu helposti. Ei ole tarpeeksi sairas eläkkeelle, sairaslomalle eikä sellaiselle halua. Erityislapsista saa jotain tukia, ei ole kuitenkaan pieniä nämä lapset. Kaikilla ei jaksamista/kuntoa vaan riitä työelämään.
Yks DI-tutkinnon suorittanut tuttu on ollut työttömänä noin 10 v, koska vasemmistolaisena häntä ahdistaa dippainssitöiden kaupallisuus. Oli yhdessä välissä pari kuukautta töissä, mutta sai potkut, koska alkoi vetämään koeajalla firmassa jotakin "työn orjat sorron yöstä nouskaa" -settiä ja oli paska työssään (kuten oli opiskeluaikana myös opinnoissaan). Mukava aina aamulla mennä töihin ja ajatella, että mitähän kyseinen oloneuvos puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän erään. Hän sanoi suoraan, ettei kiinnosta mennä töihin. Pelaa päivät.
Ja sinä et kysynyt miksi tai edes ajatellut että päivien viettäminen pelaten ole tervettä vaan taustalla on luultavasti mt-ongelmia eli oikea syy olla työtön. Sinä vain haluat kutsua muita laiskoiksi, enemmän kuin välität lähimmäisestäsi.
Todennäköisesti näin on, mutta nykypsykiatria taitaa uskoa tätä nykyä, että toiminta ja liike parantaa masennuksen paremmin kuin muu. Eli työ, sopivassa määrässä.
Taitaa uskoa? Liikunta ei tarkoita työtä, eikö sen uskota olevan mikään ihmeparannus jokaikiseen mt-ongelmaan. Vähiten peliriippuvuuteen.
Omassa tuttavapiirissä ei ainuttakaan, vaan taustalla on jokin ongelma, johon he eivät ole saaneet yhteiskunnalta apua, eikä ole rahaa ostaa yksityisiä palveluita. On sairautta, mielenterv.ongelmia, työkyvyttömyyttä jne.
Kuten eräs kirvesmies, joka ollut vuosia työttömänä ja on väliinputoaja, kun putosi lumia luodessa katolta ja liikkuu kainalosauvojen kanssa. Pahaksi onneksi ensimmäinen leikkaus epäonnistui, joka pahensi tilannetta ja kun ei päässyt pitkien jonojen takia uudelleen leikkauksern, tilanne paheni entisestään.
Oli täydet päivät sairaslomalla, jota yrittivät lääkärit muuttaa työkyvyttömyyseläkkeeksi, hakemus hylättiin. Nyt on ollut vuosia työnhakijana ja työttömyyskorvauksella, mutta kukaan työnantaja ei palkkaa rakennustöihin, ihan turvallisuussyistä.
Toinen on taksikuski, odotti lonkka ja polvileikkausta vuosia ja lopulta päätyi työkyvyttömäksi, nykyisin hänkin työttömänä ja hakee töitä, mutta hänen kuntonsa on romahtanut, ettei yksikään työnantaja palkkaa, kun käyttää rollaattoria, eikä pysty ajamaan autoa, kuin lyhyitä matkoja, toisen avustamana.
Ja sitten yksi nuori, koulukiusattu, joka ei ole saanut mitään apua, vaikka vanhemmat ovat sitä vuosia yrittäneet hakea, jonossa ollut jo yli 3v. Ja tilanne pahentui, kun täytti 18v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista meistä tulisi kremppaisia, laiskoja tai alkoholisteja mikäli putoaisimme työelämästä tarpeeksi pitkäksi aikaa pois. Itselleni riittää jo 4 viikon kesäloma siihen ettei voisi vähempää kiinnostaa töihin paluu enkä pidä itseäni työkykyisenä. Mutta pakko mikä pakko, periaatteen takia itsensä elättää.
Luulen että tosi harva haluaa pudota työelämän ulkopuolelle. Saman ikäiset kaverit valmistuu ammattiin , saa työn, ostaa auton, asunnon, tavaroita, matkoja. Tosi harva haluaa mieluummin möllöttää iän kaiken kotona ilman rahaa. Syyt on syvällä ja kärsimys on kovaa.
Ovat usein muutenkin syrjäytyneitä, mutta eivät välttämättä varsinaisesti työkyvyttömiä. Aloitekykyä ja sinnikkyyttä vain puuttuu niin paljon, ettei heistä ole töihin menijäksi.
Kyllä ne, jotka haluavat olla kuten kaikki muut, ja pysyä yhteiskunnan kelkassa, tekevät kaikkensa päästäkseen töihin.
Eivät monet halua olla "kuten kaikki muut", jos se edellyttää kovaa ponnistelua, mutta korkeampi elintaso ilman ponnistelua kyllä kelpaisi.
Tunnen niitä, ei kouluttaudu, ei viitsi tehdä töitä, mies elättää ja samaan aikaan nostetaan tukia.
Tämä oikein?
Tuttu 16-vuotias tyttö juuri ihmetteli, miksi hänen pitäisi opiskella tai mennä töihin, kun rahaa saa muutenkin.