Lue keskustelun säännöt.
Riitaa miehen harrastuksista
13.06.2023 |
Mieheni on ollut tosi innokas urheilun harrastaja aina. Tiesin tämän jo seurusteluaikana ja arvostan sitä, että hän haluaa elää terveellisesti ja urheilla. Nyt vaan lasten syntymän jälkeen tuntuu siltä, että riitelemme jatkuvasti miehen harrastuksista tai oikeammin niihin käytettävästä ajasta.
Olen itse hoitovapaalla kotona 10-kk vauvan kanssa ja 2,5-vuotias leikki-ikäisen kanssa ja tarkoitus on olla kotona ainakin tammikuuhun 24 asti (mahdollisesti jopa elokuuhun 24 asti). Miehellä on vaativa työ, jossa työpäivät venyvät välillä 10-tuntisiksi. Sen lisäksi hän tarvitsee 1,5-3 tuntia päivässä urheilemiseen 5-6 päivänä viikossa.
Tämän lisäksi tulee sitten vielä kisamatkat, jotka vie aina vähintään koko viikonlopun. Seurusteluaikoina lähdin näihin usein mukaan, mutta lasten kanssa koen ne turhan hankaliksi, kun ei lapset jaksa seisoskella paikallaan ja katsoa kisaa tuntitolkulla.
Ja kaiken tämän päälle, mies on nyt kavereineen innostunut golffaamisesta ja sitä pitäisi päästä tekemään joka viikonloppu.
Ja minulta alkaa oikeasti olla huumori vähissä. Minä yritän käydä kävelylle tai juoksulenkillä aamulla kuuden jälkeen (miehen valmistuessa työpäiväänsä), sillä toinen vaihtoehto on lasten mentyä nukkumaan.
Ei tämä minusta ihan reilulta tunnu. Mies puolestaan väittää, että minä tiesin kuinka tärkeää liikunta/urheilu hänelle on jo ennen lasten syntymää ja nyt yritän häntä muuttaa vaatimalla, että hänen pitäisi luopua harrastuksistaan. Ja hänestä se on hirvittävän epäreilua.
Olenko kohtuuton, kun vaadin miestäni luopumaa jostain menoistaan?
Vai onko mieheni kohtuuton, kun kuvittelee elämän jatkuvan aivan ennallaan myös lasten syntymän jälkeen?
Kommentit (720)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Mies joutuu ottamaan vastuuta lapsistaan edes joskus ja sinä saat edes joskus vapaata. Parhaimmillaan viikko viikko. Nyt sinä olet orja ja palvelija ja mies sinkku jolla on henkilökohtainen kotiapulainen.
Mitä pahaa ne lapset sulle on tehnyt? Olet kyllä yksi piru neuvoinesi
Eipä tuossa muuta vaihtoehtoa ole, silloin on ainakin yksi mieslapsi vähemmän.
Jos mies tekee 10h työpäivää, harrastaa vielä joka ilta ja viikonloput, onko ap. tehtävä huolehtia hänen kotitöistä, ruuasta, pyykinpesusta jne. lastenhoidon lisäksi.Ja missä välissä lapset ovat isän kanssa ja muodostavat kiintymyssuhteet, joka tuolla menolla on lapsille täysin vieras mies.
Nyt tuntuu jo, että pitää vähän puolustaa miestä.
Kyllä hän lapsien kanssa touhuaa viikoloppuisin: talvella kävivät taaperon kanssa luistelemassa joka viikonloppu ja siihen päälle vielä pulkkamäkireissut jne
Arkena yhteiset hetket lasten kanssa on kyllä vähissäKotitöistä olemme sopineet, että ne on pääsääntöisesti mun työtä, kun miehellä vaativa työ kodin ulkopuolella ja me en lukion jälkeen töihin ehtinyt ennen lapsia
Sittenhän ei ole mitään ongelmaa. Jäät kotiäidiksi ja tottakai sitten hoidat kaikki lasten ja kodin asiat, että mies saa mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en käsitä, miksi tuommoiseen suhteeseen piti hankkia lapsia. Tunsit sentään miehesi ennen lapsien tekoa.
Tunsin ja tunnen
Hän on hyvä mies. Ja sen vähän aikaa mitä hänen kiireisestä arjesta jää, hän viettää meidän lasten kanssa. Tajusin juuri, että hän tekee vaikka mitä urheilullista varsinkin isomman kanssa (ja myöhemmin vauvan kasvaessa varmasti pienemmänkin kanssa). Mutta niitä hetkiä on vain niin kovin vähän
Voi hän löytää itsestään sen "futisiskän", kun lasten kanssa voi enemmän tehdä asioita jotka ovat osa hänen identiteettiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Mies joutuu ottamaan vastuuta lapsistaan edes joskus ja sinä saat edes joskus vapaata. Parhaimmillaan viikko viikko. Nyt sinä olet orja ja palvelija ja mies sinkku jolla on henkilökohtainen kotiapulainen.
Mitä pahaa ne lapset sulle on tehnyt? Olet kyllä yksi piru neuvoinesi
Eipä tuossa muuta vaihtoehtoa ole, silloin on ainakin yksi mieslapsi vähemmän.
Jos mies tekee 10h työpäivää, harrastaa vielä joka ilta ja viikonloput, onko ap. tehtävä huolehtia hänen kotitöistä, ruuasta, pyykinpesusta jne. lastenhoidon lisäksi.Ja missä välissä lapset ovat isän kanssa ja muodostavat kiintymyssuhteet, joka tuolla menolla on lapsille täysin vieras mies.
Nyt tuntuu jo, että pitää vähän puolustaa miestä.
Kyllä hän lapsien kanssa touhuaa viikoloppuisin: talvella kävivät taaperon kanssa luistelemassa joka viikonloppu ja siihen päälle vielä pulkkamäkireissut jne
Arkena yhteiset hetket lasten kanssa on kyllä vähissäKotitöistä olemme sopineet, että ne on pääsääntöisesti mun työtä, kun miehellä vaativa työ kodin ulkopuolella ja me en lukion jälkeen töihin ehtinyt ennen lapsia
Älä sitten valita, jos kaikki onkin hyvin ja mies on täydellinen.
En usko siihen, että ihminen muuttuu kovin helpolla lasten saamisen takia. Isäni oli samanlainen omissa menoissa juoksija ja äiti pisti kovan kovaa vastaan, eli olisi siis oikeasti lähtenyt ja ottanut lapset itselleen, jos isä ei olisi vähentänyt harrastuksiaan. Isä lopetti harrastuksissa juoksemisen ja oli koko lapsuutemme läsnä meille. Olen itse pariutunut miehen kanssa, joka halusi alusta lähtien olla minun kanssani mieluummin kuin rampata harrastuksissa. Lapsen saamisen jälkeen hän on käynyt 1-2 kertaa viikossa golfaamassa ja hoitaa yhden päivän lasta kokonaan, että saan itse tehdä omia asioitani. Vietetään muuten kaikki vapaa-aika perheenä yhdessä. Nyt keskustelet miehen kanssa ja kerrot rehellisesti tunteistasi ja ajatuksistasi. Jos meno ei muutu niin mieti pääsisitkö lopulta itseasiassa helpommalla, jos eroaisit ja mies joutuisi sillon pakolla hoitamaan lapset aina kun lapset ovat hänellä. Tulet olemaan todella kaunainen, jos jatkatte tuohon malliin ja parisuhde tulee joka tapauksessa tuhoutumaan ennemmin tai myöhemmin. Oikeasti miehen tuollainen räikeä epäreiluus ja piittaamattomuus perheestä tulee syömään sinua niin pahasti, että jäljelle jää vain viha miestäsi kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Mies joutuu ottamaan vastuuta lapsistaan edes joskus ja sinä saat edes joskus vapaata. Parhaimmillaan viikko viikko. Nyt sinä olet orja ja palvelija ja mies sinkku jolla on henkilökohtainen kotiapulainen.
Mitä pahaa ne lapset sulle on tehnyt? Olet kyllä yksi piru neuvoinesi
Eipä tuossa muuta vaihtoehtoa ole, silloin on ainakin yksi mieslapsi vähemmän.
Jos mies tekee 10h työpäivää, harrastaa vielä joka ilta ja viikonloput, onko ap. tehtävä huolehtia hänen kotitöistä, ruuasta, pyykinpesusta jne. lastenhoidon lisäksi.Ja missä välissä lapset ovat isän kanssa ja muodostavat kiintymyssuhteet, joka tuolla menolla on lapsille täysin vieras mies.
Nyt tuntuu jo, että pitää vähän puolustaa miestä.
Kyllä hän lapsien kanssa touhuaa viikoloppuisin: talvella kävivät taaperon kanssa luistelemassa joka viikonloppu ja siihen päälle vielä pulkkamäkireissut jne
Arkena yhteiset hetket lasten kanssa on kyllä vähissäKotitöistä olemme sopineet, että ne on pääsääntöisesti mun työtä, kun miehellä vaativa työ kodin ulkopuolella ja me en lukion jälkeen töihin ehtinyt ennen lapsia
Niin, siinä arjessa ne yhteiset hetket on aika vähissä kun vanhempi käy siellä töissä ja yrittää siinä sivussa pitää itsestäänkin huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No otat sitä aikaa itsellesi yhtälailla kuin miehesikin. Päätät, että harrastat liikuntaa joka päivä esim. klo. 18-20. Etkä jousta siitä ollenkaan. Mies joko vahtii mukuloita tai palkkaatte hoitajan.
Ei se mies halua eikä aio ottaa mitään vastuuta kodista ja lapsista. Varsinkin kun olette sopineet, että hoidat niitä ja mies maksaa elämisen. Mies kokee palkanneensa sinut siihen hommaan. Hän ei pidä itseään millään lailla vertaisenasi, vaan on mielestään sinun yläpuolellasi samoin kuin pomo on työntekijän yläpuolella. Et pysty todennäköisesti tavallisella puheella muuttamaan yhtään mitään tuosta, koska mies ei halua, ainoastaan uhkaamalla erota vakavissasi. Onko teillä avioehtoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Mies joutuu ottamaan vastuuta lapsistaan edes joskus ja sinä saat edes joskus vapaata. Parhaimmillaan viikko viikko. Nyt sinä olet orja ja palvelija ja mies sinkku jolla on henkilökohtainen kotiapulainen.
Mitä pahaa ne lapset sulle on tehnyt? Olet kyllä yksi piru neuvoinesi
Eipä tuossa muuta vaihtoehtoa ole, silloin on ainakin yksi mieslapsi vähemmän.
Jos mies tekee 10h työpäivää, harrastaa vielä joka ilta ja viikonloput, onko ap. tehtävä huolehtia hänen kotitöistä, ruuasta, pyykinpesusta jne. lastenhoidon lisäksi.Ja missä välissä lapset ovat isän kanssa ja muodostavat kiintymyssuhteet, joka tuolla menolla on lapsille täysin vieras mies.
Nyt tuntuu jo, että pitää vähän puolustaa miestä.
Kyllä hän lapsien kanssa touhuaa viikoloppuisin: talvella kävivät taaperon kanssa luistelemassa joka viikonloppu ja siihen päälle vielä pulkkamäkireissut jne
Arkena yhteiset hetket lasten kanssa on kyllä vähissäKotitöistä olemme sopineet, että ne on pääsääntöisesti mun työtä, kun miehellä vaativa työ kodin ulkopuolella ja me en lukion jälkeen töihin ehtinyt ennen lapsia
En tiedä ruokinko trollia, mutta kolmen lapsen kokemuksella voin sanoa että taaperon kanssa luistelu ei vielä vie kovin suurta osaa viikonlopusta. 10 minuuttia luistinten pukemista ja 10 minuuttia luistimet jalassa kävelyä. Toki sitten matkat kentälle, jotka toivottavasti taapero saa kiipeillä lumikasoissa.
-ohis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en käsitä, miksi tuommoiseen suhteeseen piti hankkia lapsia. Tunsit sentään miehesi ennen lapsien tekoa.
Tunsin ja tunnen
Hän on hyvä mies. Ja sen vähän aikaa mitä hänen kiireisestä arjesta jää, hän viettää meidän lasten kanssa. Tajusin juuri, että hän tekee vaikka mitä urheilullista varsinkin isomman kanssa (ja myöhemmin vauvan kasvaessa varmasti pienemmänkin kanssa). Mutta niitä hetkiä on vain niin kovin vähänVoi hän löytää itsestään sen "futisiskän", kun lasten kanssa voi enemmän tehdä asioita jotka ovat osa hänen identiteettiään.
Mä uskon oikeesti, että se on just se iskä, joka valmentaa lastensa joukkuetta.
Ei se osaa käydä lapsen kanssa pelaamaan palapeliä, mutta kun annetaan maila tai pallo tms, niin johan rupeaa onnistumaan.
Ehkä se liikunta on niin tärkeää hänelle, että luontevin tapa olla lapsenkin kanssa, on urheillen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap.n mies taitaa olla joku nelikymppinen ja ap itse parikymmentä vuotta nuorempi. Mies on huijannut ap.n kotiäidin hommaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on kohtuuton ja itsekäs.
Hänen pitäisi aikuisena ihmisenä ymmärtää, että elämä muuttuu, kun saa lapsia ja silloin joutuu joustamaan omista haluistaan ja tekemisistään.
Lisäksi tuo tilanne on todella epäreilu sinua kohtaan, sinullahan ei ole oikeastaan ollenkaan omaa aikaa, kummallakin pitäisi olla sitä suunnilleen yhtä paljon parisuhteessa.
Miehen täytyy nyt kasvaa aikuiseksi ja joustaa omista menoistaan nyt reippaasti, jotta teillä on yhteistä aikaa myös perheenä ja että sinä saat omaa aikaa urheiluun tms.
En minä oikeastaan tarvitse kuin sen tunnin päivässä aikaa kävelylle/lenkille, mutta tietysti tekisin sen mielummin järkevään aikaan enkä aamuvaihaisella. Miehelleni liikunta ja harrastukset on aina olleet paljon tärkeämpiä kuin minulle.
Yhteistä aikaa perheenä kaipaan kyllä kovasti. Mies on lupaillut, että hänen kesälomallaan ehditään tehdä vaikka mitä. Mutta nyt sinnekin sitten tulee näitä golf-reissuja ja yksi kisa (johon hänen ei alunperin pitänyt mennä) ja olen huolissani siitä, että lomallakin saamme vain rippeet
Jotkut miehet vaan yksinkertaisesti ovat itsekkäitä urveloita. Munkin eksästä kuoriutui tuollainen välttelijä ja kaiken perheeseen liittyvän mulle jättävä kakkiainen lasten synnyttyä. Ja mun eksä halusi ehdottomasti lapsia enemmän ja olisi halunnut vielä lisääkin. Viisi vuotta koitin järjestää kaiken ja taipua kaikenlaisille mutkille, mutta siinäpä oli parisuhteeseen vaadittavat asiat kyllä kadonneet väliltämme kun ei mies herännyt eikä tajunnut. No can do. Helpompaa yksinkin. Eikä tarvi odotella saisko toiselta apua tai katkeroitua kun vierestä katsoo kun toinen vaan menee muualla ja jättää minut ja lapset kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noilla menoilla mies missaa omien lapsien vauva ja taaperoajat. Sit se ihmettelee, kun ei tunne omia lapsia. Se on hänen valinta. Itse keskittyisin lapsiin ja arjen pyörittämiseen ja huomaisin, et mehän pärjätään vallan hyvin ilman miestä.
Mahdollisen eron tultua, saat ehkä yksinhuoltajuuden, koska mitä se mies tekee, kun ei lapsiansa edes tunne. Saattaa olla vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en käsitä, miksi tuommoiseen suhteeseen piti hankkia lapsia. Tunsit sentään miehesi ennen lapsien tekoa.
Tunsin ja tunnen
Hän on hyvä mies. Ja sen vähän aikaa mitä hänen kiireisestä arjesta jää, hän viettää meidän lasten kanssa. Tajusin juuri, että hän tekee vaikka mitä urheilullista varsinkin isomman kanssa (ja myöhemmin vauvan kasvaessa varmasti pienemmänkin kanssa). Mutta niitä hetkiä on vain niin kovin vähänVoi hän löytää itsestään sen "futisiskän", kun lasten kanssa voi enemmän tehdä asioita jotka ovat osa hänen identiteettiään.
Mä uskon oikeesti, että se on just se iskä, joka valmentaa lastensa joukkuetta.
Ei se osaa käydä lapsen kanssa pelaamaan palapeliä, mutta kun annetaan maila tai pallo tms, niin johan rupeaa onnistumaan.
Ehkä se liikunta on niin tärkeää hänelle, että luontevin tapa olla lapsenkin kanssa, on urheillen
Muistutetaan nyt tässäkin yhteydessä, että lapsella on oikeus valita oma harrastuksensa itse ja omien mieltymyksiensä mukaan. Lapsen harrastus ei ole vanhemman performanssia, eikä vanhempi voi ripustaa lapsisuhdettaan sellaisen varaan.
-eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en käsitä, miksi tuommoiseen suhteeseen piti hankkia lapsia. Tunsit sentään miehesi ennen lapsien tekoa.
Tunsin ja tunnen
Hän on hyvä mies. Ja sen vähän aikaa mitä hänen kiireisestä arjesta jää, hän viettää meidän lasten kanssa. Tajusin juuri, että hän tekee vaikka mitä urheilullista varsinkin isomman kanssa (ja myöhemmin vauvan kasvaessa varmasti pienemmänkin kanssa). Mutta niitä hetkiä on vain niin kovin vähän
Kyllä sen miehen pitää tehdä muutakin lasten kanssa kuin sitä mikä on hänestä jo valmiiksi kivaa. Meillä isä hoiti aina meidät kun oltiin kipeitä. Keitti kuumaa mehua, mittasi lämmöt, teki lämpimät jalkakylvyt. Vei harrastuksiin ja laittoi liikuntakamppeet valmiiksi koulun liikkatunneille. Vaihtoi vaipat kun oltiin vauvoja ja kylvetti. Nää on niitä arjen juttuja mitä lapsille pitää myös tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies voi ottaa lapset mukaan harrastuksiinsa. Varsinkin golfin peluuseen, siellä on lapsilla tilaa juosta, on raitista ilmaa ja monta miestä katsomassa pikkuisten perään. Golfkenttien lähellä on ravintoloita, joissa lapset voi huoltaa ja ruokkia.
Golf-kentälle vilkas 2,5-vuotias voisi olla vielä vähän liian nuori, mutta omista kiireistään huolimatta mieheni kyllä tekee kaikenlaista urheilullista taaperomme kanssa. Talvella opetti hänet esim luistelemaan, vaikka minä ajattelin 2-vuotiaan olevan siihen vielä liian nuori. Ja kävivät pulkkamäessä, uimahallissa jne. Mutta silloinkin minä olen sitten ollut vauvan kanssa kotona
Jatkossa mies omiin harrastuksiinsa lähtiessään ottaa lapset mukaan pari kertaa viikossa, toinen kerta illalla töiden jälkeen ja toinen viikonloppuna. Golfin pelaaminen onnistuu, mies toisella kädellä työntää rattaita ja toisella vetää varusteitaan. Muita harrastuksia et kertonut, mitä ne on, mutta todennäköisesti siellä on pelikavereita, jotka voivat auttaa miestä katsomalla lasten perään.
Tee exel, jossa on molempien vapaa-aika merkittynä. Siitä sitten jaatte tunnit tasan niin, että yhteistä perheaikaa jää lisäksi riittävästi. Vähintään esim.toinen viikonlopun päivä ja pari tuntia arkipäivinä. Sen lopun saa sitten kumpikin käyttää haluamallaan tavalla.
Mikäli haluaa lisäaikaa harrastaa, ottaa lapset mukaan harrastamaan, jotta toisen vapaa-aika toteutuu tällöinkin. Mukaan lasketaan myös kisaviikonloppujen tunnit. Olisi tämän kanssa aivan ehdoton ja mikäli ei toimi, jättäisin vain lapset isälle ja sanoisin, että vapaa-aikani alkoi nyt. Ratkaiskoon hän sitten oman ongelmansa haluamallaan tavalla (esim.palkkaa ulkopuolisen hoitajan).
Voit myös sanoa, että aloitat itsekin pari uutta harrastusta esim.subbailu ja ratsastus. Näihin pitää saada yhtä paljon aikaa kuin toinenkin omiinsa. Onhan sinunkin terveydestäsi ja ennen kaikkea mielenterveydestäsi huolehtiminen tärkeää.
Ja PS. juoksurattaiden hinnan säästää nopeasti golfmaksuista ja parista kisareissusta. Älä usko miehen höpinöitä kalleudesta. Se on ihan mihin rahansa haluaa käyttää.
PSS. Lueta tämä ketju miehelläsi.
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt mitään eroa ehdottako ratkaisuksi. Sitä en todellakaan halua. Rakastan miestäni suunnattomasti ja tiedän hänen rakastavan minua.
Haluaisin vinkkejä siihen, miten saan miehen ymmärtämään, että kyse ei ole siitä, että minä haluan hänen muuttuvan vaan siitä, että minä tarvitsen hänen osallistuvan perheemme arkeen enemmän
Silti. Tuo sun miehen käytös on ihan sysipskaa, sun on pakko ottaa ihan vakava keskustelu aiheesta ja sanoa että tilanne ei kertakaikkiaan VOI jatkua.
Jos se mies rakastaa sinua niin kuin sanoit niin sitä kiinnostaa sun onnellisuutesi. Jos ei kiinnosta niin sitten ero on ihan oikea ratkaisu.
Muakin kyllä kiinnostaisi että mitä te tämän harrastuksen jatkumisesta keskustelitte ennen lapsia ja mikä oli lopputulos. Golf sen sijaan saisi nyt ihan oikeasti joutua kuuseen ja vähän äkkiä. Sitä voi jatkaa sitten kun teidän vapaa-aika jakaantuu vähän tasaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en käsitä, miksi tuommoiseen suhteeseen piti hankkia lapsia. Tunsit sentään miehesi ennen lapsien tekoa.
Tunsin ja tunnen
Hän on hyvä mies. Ja sen vähän aikaa mitä hänen kiireisestä arjesta jää, hän viettää meidän lasten kanssa. Tajusin juuri, että hän tekee vaikka mitä urheilullista varsinkin isomman kanssa (ja myöhemmin vauvan kasvaessa varmasti pienemmänkin kanssa). Mutta niitä hetkiä on vain niin kovin vähänVaihdatte roolia sitten. Muuttakaa mielellään erilleenkin, mies lähivanhemmaksi. Sinä voit nähdä lapsia pari tuntia viikossa tai 2 viikonloppua kuukaudessa. Voin taata, että olet silloin ihana ja jaksava äiti, kun saat levätä ja elää itsellesi kaiken muun ajan, niin on mukava joskus harvoin viettää laatuaikaa jonkun harrastuksen parissa lapsen kanssa.
Niinhän mies nyt tekee. Sillä erolla, että hän elää täysihoitolassa, jossa joku muu hoitaa kotityötkin hänen puolestaan.
Sano nyt vielä, että maksat puolet kaikesta.No valitettavasti mies joutuu maksamaan ihan kaiken, kun en ehtinyt oikein töissä olemaan edes ennen äityislomaa ja hoitovapaata. Sen vähän mitä tienaan, saan käyttää itseeni
Ei onnistu, palstapeikko, mene muualle tästä ketjusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en käsitä, miksi tuommoiseen suhteeseen piti hankkia lapsia. Tunsit sentään miehesi ennen lapsien tekoa.
Mies tiesi itsensä ja tapansa ja hankki silti lapsia.
Yhdessähän lapsia tehdään, että luulisi että ennen lapsien tekoa olisi keskusteltu selväksi tulevaisuuden kuviot, että lapsia on järkevä hankkia kyseisen kumppanin kanssa.
Nyt tuntuu jo, että pitää vähän puolustaa miestä.
Kyllä hän lapsien kanssa touhuaa viikoloppuisin: talvella kävivät taaperon kanssa luistelemassa joka viikonloppu ja siihen päälle vielä pulkkamäkireissut jne
Arkena yhteiset hetket lasten kanssa on kyllä vähissä
Kotitöistä olemme sopineet, että ne on pääsääntöisesti mun työtä, kun miehellä vaativa työ kodin ulkopuolella ja me en lukion jälkeen töihin ehtinyt ennen lapsia