Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi isovanhemmat tulevat passattaviksi pikkulapsiperheeseen eivätkä auta?
Toisesta ketjusta kopioitu viesti, jossa kirjoittaja pohti, miksi appivanhemmat eivät osaa lukea ollenkaan rivien välistä.
"Appivanhemmat olivat meillä pitkän päivän kylässä, kun mieheni oli poissa kotoa. Appivanhemmat eivät hoksanneet lähteä, kun pienen lapsen nukkumaanmenoaika lähestyi. Eivät edes tajunneet kommentista "me ryhdyttäisiin nyt tässä rauhoittumaan nukkumaanmenoa varten ja tekemään Leo-Islan iltapuuhia", että nyt olisi hyvä hetki lähteä kotiin. Appivanhemmat jäivät meille pyörimään vielä siinä vaiheessa, kun lapsi oli jo pinnasängyssä. Lähtivä lopulta, kun olin 20 minuuttia tehnyt kotitöitä appivanhempien maatessa sohvalla ja anoppi totesi, että voisivat lähteä ja antaa minun olla rauhassa. Vihdoin."
Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista.
Kommentit (1703)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tykkää jos vieraat ihmiset alkavat "auttamaan" mun kotona. Koen appivanhemmat vieraiksi.
Ihmettelen myös, miksi ne appivanhemmat olivat pitkän päivän vieraana, jos heidän poikansa ei ollut paikalla?
Aika tilannetajuttomia tolloja ovat aloituksen appikset, jos eivät tajunneet lähteä viimeistään silloin kun lasta on laitettu yöksi nukkumaan.
Pienten lasten kanssa se apu voi olla niinkin yksinkertainen, että vahtii lasta sen aikaa, kun itse kiikuttaa roskiksen roska-astiaan. Ei siis mitään suurtaloussiivousta, vaan ihan sitä että vähentää siitä vierailusta aiheutuvaa vaivaa.
En minä ala roskia viemään, kun on joku kyläilemässä
Kyllä minä todellakin vien. Varsinkin kun ne roskat on niiden vieraiden aiheuttamia.
Mitä ne isovanhemmat tekevät, jos noin paljon roskaa aiheuttavat muutamassa tunnissa?
Tulokahvit, lounas, iltapäiväkahvit, päivällinen, lähtokahvit.
Ei kai kutsumattomia vieraita tarvitse syöttää ja juottaa?
Voi kuule. Nämä tulee 200 kilsan päästä heti aamusta ilmoittamatta. Ja notkuvat sitten riesana koko hiivatan päivän.
Juurikin tämä. Että tullaan ilmoittamatta ja notkutaan sitten tuntitolkulla. Kellon ympäri.
Minulla ei olisi yhtään mitään sitä vastaan, jos edes sitten ilmoittamatta tullessaan viipuisivät sen normaalin kyläilyajan. Tai ilmoittamalla olisivat pidempään. Mutta tuo kombo on todella ärsyttävää ja kuormittavaa.
Ja sitten kun yritämme sopia asiallista aikuista kyläilyä esimerkiksi kello 15 sinäjasinäpäivänä, he ei tule silloin siltikään vaan edellsienä tai seuraavana päivänä tai heti aamusta.
Vai kello 15. Kaikki ihan kaikki tuntemani iäkkäät ihmiset ja eläkeläiset ovat aamulla aktiviisia ja iltapäivällä jo väsähtäneitä eli joskus kello 15 pitää päästä viimeistään torkuille eikä lähteä pitkää matkaa ajamaan. Poikkeuksia on tietenkin siellä sun täällä. Et ymmärrä ikääntymisestä mitään.
Mennäkö vauvaperheen vauvan vai iäkkään ihmisen ehdoilla? Jos vanhus jäisi vaikka kotiinsa päikkäreille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.
Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini... voi ei. Kun sain esikoiseni, hän kiiruhti 2 päivän kuluttua satojen kilometrien päästä "auttamaan". Oikeasti ei tehnyt mitään. Kuulin, kuinka valitti isälleni puhelimessa, ettei täällä saa ruokaa ja huimaa.
Sanoin, että voisi käydä vähän kävelyllä ja laittaa ruokaa/kahvia/välipalaa, muttei kuulemma voi alkaa oudossa paikassa mitään tekemään, kun kuitenkin tekee väärin. Sitten itkeskeli, koska en anna hoitaa vauvaa.
Itse istuin alapää tikattuna, verta vuotavana kaalinlehdit tisseissä nojatuolissa ja opettelin vauvan kanssa miten rinnasta saisi maitoa irti. Onneksi mies tuli töistä meidät pelastamaan ja laittoi ruokaa kaikille. Äiti viipyi viikon ja koko viikko kului samalla tavalla.
Jep. Kuulostaapa tutulta. Varsinkin tuo omien kärsimysten paisuttelu.
Mun äiti ja mun anoppi odottaa että heille laitetaam ruoka ja katetaan pöytä kun he tulee auttamaan.
Kerrankin olin yli 39 asteen kuumeessa ja täysin kuutamolla valvottuani kaksi viikkoa kun lapset oli sairastaneet saman taudin.
Äitini tunki auttamaan eli käytännössä istui olohuoneedsa ia sitten sotki sen. Lapset oli jo hoidossa ja koulussa siinä vaiheessa.
Sitten hän meni kotiinsa ja marisi naapureille miten edes ruokaa ei tarjottu ja hirveä siivokin oli.
Ai kamala, onkohan meidän äidit sisaruksia :D Kerran minulla oli noro, lapsia siinä vaiheessa jo kaksi, ja taas piti äidin päästä auttamaan. Pöntöllä istuin ja kielsin ettei nyt voi tulla, kun kohta oksennetaan ja ripuloidaan koko porukka.
Hän tietysti tuli, odotti tuttuun tapaan kaikessa valmista ja passausta, ja sairastui myös. Myöhemmin kertoi pitkin sukulaisia kuinka oli oman terveytensä uhalla hoitanut perheemme kuntoon vaikka se oli kyllä mieheni, joka piti korttitalon kasassa.
Tämän jälkeen tein selkeän pesäeron äitiini. Näitä vastaavia rajattomia juttuja on ihan teini-ikäisestä asti. Niitä voi käydä lukemassa 70-luvun äidit -ketjusta.
Minä teen niin kuin haluaisin itselleni tehtävän. Omilla tai appivanhemmilla käydessä voin autella jossain asioissa jos he eivät itse enää kaikkea jaksa. Jos oma lapseni saa joskus lapsia, menen varmasti auttamaan silloin tällöin kotitöissä tai lastenhoidossa mikäli olen vielä riittävässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle mies sisaruksineen passitti dementin äitinsä "vauvanhoitoavuksi". Siinä sitten yritin saada vauvan oppimaan imemään samalla kun seurailin, miten anopin maitotölkkien tiskaus ja kuivauskaappiin asetteleminen sujuu - kunhan ensin olin etsinyt hänen silmälasinsa ja löytänyt ne lopulta jääkaapista voirasian päältä.
Kylläpä inhottavasti puhut vanhasta, sairaasta ihmisestä - häpeä! Sinäkin joskus vanhenet, ja olen varma että niin metsä vastaa kun sinne huudetaan.
Toivottavasti jollakin perheessäsi olisi käytöstapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini... voi ei. Kun sain esikoiseni, hän kiiruhti 2 päivän kuluttua satojen kilometrien päästä "auttamaan". Oikeasti ei tehnyt mitään. Kuulin, kuinka valitti isälleni puhelimessa, ettei täällä saa ruokaa ja huimaa.
Sanoin, että voisi käydä vähän kävelyllä ja laittaa ruokaa/kahvia/välipalaa, muttei kuulemma voi alkaa oudossa paikassa mitään tekemään, kun kuitenkin tekee väärin. Sitten itkeskeli, koska en anna hoitaa vauvaa.
Itse istuin alapää tikattuna, verta vuotavana kaalinlehdit tisseissä nojatuolissa ja opettelin vauvan kanssa miten rinnasta saisi maitoa irti. Onneksi mies tuli töistä meidät pelastamaan ja laittoi ruokaa kaikille. Äiti viipyi viikon ja koko viikko kului samalla tavalla.
Jep. Kuulostaapa tutulta. Varsinkin tuo omien kärsimysten paisuttelu.
Mun äiti ja mun anoppi odottaa että heille laitetaam ruoka ja katetaan pöytä kun he tulee auttamaan.
Kerrankin olin yli 39 asteen kuumeessa ja täysin kuutamolla valvottuani kaksi viikkoa kun lapset oli sairastaneet saman taudin.
Äitini tunki auttamaan eli käytännössä istui olohuoneedsa ia sitten sotki sen. Lapset oli jo hoidossa ja koulussa siinä vaiheessa.
Sitten hän meni kotiinsa ja marisi naapureille miten edes ruokaa ei tarjottu ja hirveä siivokin oli.
Ai kamala, onkohan meidän äidit sisaruksia :D Kerran minulla oli noro, lapsia siinä vaiheessa jo kaksi, ja taas piti äidin päästä auttamaan. Pöntöllä istuin ja kielsin ettei nyt voi tulla, kun kohta oksennetaan ja ripuloidaan koko porukka.
Hän tietysti tuli, odotti tuttuun tapaan kaikessa valmista ja passausta, ja sairastui myös. Myöhemmin kertoi pitkin sukulaisia kuinka oli oman terveytensä uhalla hoitanut perheemme kuntoon vaikka se oli kyllä mieheni, joka piti korttitalon kasassa.
Tämän jälkeen tein selkeän pesäeron äitiini. Näitä vastaavia rajattomia juttuja on ihan teini-ikäisestä asti. Niitä voi käydä lukemassa 70-luvun äidit -ketjusta.
Näistä pitäisi jonkun kirjoittaa kirja, jos ei ole jo kirjoitettukin.
Itkettäsi, jos ei naurattaisi. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini... voi ei. Kun sain esikoiseni, hän kiiruhti 2 päivän kuluttua satojen kilometrien päästä "auttamaan". Oikeasti ei tehnyt mitään. Kuulin, kuinka valitti isälleni puhelimessa, ettei täällä saa ruokaa ja huimaa.
Sanoin, että voisi käydä vähän kävelyllä ja laittaa ruokaa/kahvia/välipalaa, muttei kuulemma voi alkaa oudossa paikassa mitään tekemään, kun kuitenkin tekee väärin. Sitten itkeskeli, koska en anna hoitaa vauvaa.
Itse istuin alapää tikattuna, verta vuotavana kaalinlehdit tisseissä nojatuolissa ja opettelin vauvan kanssa miten rinnasta saisi maitoa irti. Onneksi mies tuli töistä meidät pelastamaan ja laittoi ruokaa kaikille. Äiti viipyi viikon ja koko viikko kului samalla tavalla.
Jep. Kuulostaapa tutulta. Varsinkin tuo omien kärsimysten paisuttelu.
Mun äiti ja mun anoppi odottaa että heille laitetaam ruoka ja katetaan pöytä kun he tulee auttamaan.
Kerrankin olin yli 39 asteen kuumeessa ja täysin kuutamolla valvottuani kaksi viikkoa kun lapset oli sairastaneet saman taudin.
Äitini tunki auttamaan eli käytännössä istui olohuoneedsa ia sitten sotki sen. Lapset oli jo hoidossa ja koulussa siinä vaiheessa.
Sitten hän meni kotiinsa ja marisi naapureille miten edes ruokaa ei tarjottu ja hirveä siivokin oli.
Ai kamala, onkohan meidän äidit sisaruksia :D Kerran minulla oli noro, lapsia siinä vaiheessa jo kaksi, ja taas piti äidin päästä auttamaan. Pöntöllä istuin ja kielsin ettei nyt voi tulla, kun kohta oksennetaan ja ripuloidaan koko porukka.
Hän tietysti tuli, odotti tuttuun tapaan kaikessa valmista ja passausta, ja sairastui myös. Myöhemmin kertoi pitkin sukulaisia kuinka oli oman terveytensä uhalla hoitanut perheemme kuntoon vaikka se oli kyllä mieheni, joka piti korttitalon kasassa.
Tämän jälkeen tein selkeän pesäeron äitiini. Näitä vastaavia rajattomia juttuja on ihan teini-ikäisestä asti. Niitä voi käydä lukemassa 70-luvun äidit -ketjusta.
Täällähän on taas satutädit päässeet vauhtiin - ilmeisesti ei ole ji tarpeeksi monta ketjua, joissa haukutaan äitejä ja anoppeja. Näin paljon äitejä ei taida ollakaan, kun on näitä "tarinoita", jotka vaan kasvavat joka ketjussa entistä hurjemmiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle mies sisaruksineen passitti dementin äitinsä "vauvanhoitoavuksi". Siinä sitten yritin saada vauvan oppimaan imemään samalla kun seurailin, miten anopin maitotölkkien tiskaus ja kuivauskaappiin asetteleminen sujuu - kunhan ensin olin etsinyt hänen silmälasinsa ja löytänyt ne lopulta jääkaapista voirasian päältä.
Kylläpä inhottavasti puhut vanhasta, sairaasta ihmisestä - häpeä! Sinäkin joskus vanhenet, ja olen varma että niin metsä vastaa kun sinne huudetaan.
Toivottavasti jollakin perheessäsi olisi käytöstapoja.
Hyviin käytöstapoihin kuuluu ymmärtää äitinsä pääkopan kunto, eikä lähettää vahdittava "avuksi".
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.
Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
Olen syntynyt 60- luvulla ja äitini 40-luvulla. Kesäisin minut lähetettiin mummolaan, kuten myös hiihtolomalla. Talvisin minua hoiti papan sisko. Päivähoitoa ei tuohon aikaan ollut kovin pienille saatavilla. Ikäraja oli jossain 3 v. Omia lastenlapsiaan äitini ei ole hoitanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
MITÄ SINÄ OLET LUKENUT? MISSÄÄN EI OLE SELLAISTA VAADITTU.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
Olen syntynyt 60- luvulla ja äitini 40-luvulla. Kesäisin minut lähetettiin mummolaan, kuten myös hiihtolomalla. Talvisin minua hoiti papan sisko. Päivähoitoa ei tuohon aikaan ollut kovin pienille saatavilla. Ikäraja oli jossain 3 v. Omia lastenlapsiaan äitini ei ole hoitanut.
Äitisihän oli töissä kun lapsesi olivat hoidon tarpeessa. Ei ennen ollut sitä määrää nuoreläkeläisiä kuin nyt, jaksettiin työelämässä eläkeikään.
Saikohan se papan sisko kohtuullisen korvauksen? Sen mitä yksityisille hoitajille siihen aikaan maksettiin?
Jos jollain on joku "maalla" ollut, ei likikään kaikilla 40- luvulla syntyneillä. Olimme paljon akkuisempia ja pärjäävimpiä siihen aikaan, koska pienestä opittiin tekemään työtäkin. Ei vaan bilettämään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
MITÄ SINÄ OLET LUKENUT? MISSÄÄN EI OLE SELLAISTA VAADITTU.
Onhan. Ihan pari kommenttia sitten. En hoida äitiäni/ anoppiani koska olen joutunut päivähoidon turvin hoitamaan lapseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
Olen syntynyt 60- luvulla ja äitini 40-luvulla. Kesäisin minut lähetettiin mummolaan, kuten myös hiihtolomalla. Talvisin minua hoiti papan sisko. Päivähoitoa ei tuohon aikaan ollut kovin pienille saatavilla. Ikäraja oli jossain 3 v. Omia lastenlapsiaan äitini ei ole hoitanut.
Äitisihän oli töissä kun lapsesi olivat hoidon tarpeessa. Ei ennen ollut sitä määrää nuoreläkeläisiä kuin nyt, jaksettiin työelämässä eläkeikään.
Saikohan se papan sisko kohtuullisen korvauksen? Sen mitä yksityisille hoitajille siihen aikaan maksettiin?
Jos jollain on joku "maalla" ollut, ei likikään kaikilla 40- luvulla syntyneillä. Olimme paljon akkuisempia ja pärjäävimpiä siihen aikaan, koska pienestä opittiin tekemään työtäkin. Ei vaan bilettämään
Ennen oli valtavat määrät kotiäitejä, jotka jäivät kotiin parikymppisinä ja kököttivät kotirouvina eläkkeelle asti.
Minun äitinikin oli tällainen, samaten yhtä lukuunottamatta kaikki naapuruston äidit. Tämä yksi "meni töihin" kun nuorin oli 15, pitämään muutaman kotitaloustunnin viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
MITÄ SINÄ OLET LUKENUT? MISSÄÄN EI OLE SELLAISTA VAADITTU.
Onhan. Ihan pari kommenttia sitten. En hoida äitiäni/ anoppiani koska olen joutunut päivähoidon turvin hoitamaan lapseni.
Missä?
Vierailija kirjoitti:
Äitini... voi ei. Kun sain esikoiseni, hän kiiruhti 2 päivän kuluttua satojen kilometrien päästä "auttamaan". Oikeasti ei tehnyt mitään. Kuulin, kuinka valitti isälleni puhelimessa, ettei täällä saa ruokaa ja huimaa.
Sanoin, että voisi käydä vähän kävelyllä ja laittaa ruokaa/kahvia/välipalaa, muttei kuulemma voi alkaa oudossa paikassa mitään tekemään, kun kuitenkin tekee väärin. Sitten itkeskeli, koska en anna hoitaa vauvaa.
Itse istuin alapää tikattuna, verta vuotavana kaalinlehdit tisseissä nojatuolissa ja opettelin vauvan kanssa miten rinnasta saisi maitoa irti. Onneksi mies tuli töistä meidät pelastamaan ja laittoi ruokaa kaikille. Äiti viipyi viikon ja koko viikko kului samalla tavalla.
Tämä on kummallista, että mummoksi ehtinyt ihminen ei saa itselleen hankittua ruokaa jos sitä ei eteen passata!
Pakosti tulee "auttamaan" mutta samalla kitisee, ettei osaa vieraassa paikassa tehdä mitään? Loogista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
Olen syntynyt 60- luvulla ja äitini 40-luvulla. Kesäisin minut lähetettiin mummolaan, kuten myös hiihtolomalla. Talvisin minua hoiti papan sisko. Päivähoitoa ei tuohon aikaan ollut kovin pienille saatavilla. Ikäraja oli jossain 3 v. Omia lastenlapsiaan äitini ei ole hoitanut.
Äitisihän oli töissä kun lapsesi olivat hoidon tarpeessa. Ei ennen ollut sitä määrää nuoreläkeläisiä kuin nyt, jaksettiin työelämässä eläkeikään.
Saikohan se papan sisko kohtuullisen korvauksen? Sen mitä yksityisille hoitajille siihen aikaan maksettiin?
Jos jollain on joku "maalla" ollut, ei likikään kaikilla 40- luvulla syntyneillä. Olimme paljon akkuisempia ja pärjäävimpiä siihen aikaan, koska pienestä opittiin tekemään työtäkin. Ei vaan bilettämäänEnnen oli valtavat määrät kotiäitejä, jotka jäivät kotiin parikymppisinä ja kököttivät kotirouvina eläkkeelle asti.
Minun äitinikin oli tällainen, samaten yhtä lukuunottamatta kaikki naapuruston äidit. Tämä yksi "meni töihin" kun nuorin oli 15, pitämään muutaman kotitaloustunnin viikossa.
Asuin teollisuuspaikkakunnalla kerrostalossa. Kyllä me siellä vuokralla asujat kävimme töissä, kotiäidit eivät olleet kotiäitejä vaan yksityisiä päivähoitajia. Moni teki jotain iltasiivousta tms kun hoitolapset lähti ja mues tuli kotiin.
Elämä on niin erilaista kun jossain omakotitaloalueella . Mistä elintasosta sitä kahtelloo.
En tiedä yhtään ikäistäni tai vanhempaakaan ikänsä kotiäitinä ollutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
MITÄ SINÄ OLET LUKENUT? MISSÄÄN EI OLE SELLAISTA VAADITTU.
Onhan. Ihan pari kommenttia sitten. En hoida äitiäni/ anoppiani koska olen joutunut päivähoidon turvin hoitamaan lapseni.
Missä?
Viimeisin kommentti 146. Tuo teemahan toistuu, emme auta vanhuksiamme koska he eivät hoitaneet lapsiamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
MITÄ SINÄ OLET LUKENUT? MISSÄÄN EI OLE SELLAISTA VAADITTU.
Onhan. Ihan pari kommenttia sitten. En hoida äitiäni/ anoppiani koska olen joutunut päivähoidon turvin hoitamaan lapseni.
Missä?
Viimeisin kommentti 146. Tuo teemahan toistuu, emme auta vanhuksiamme koska he eivät hoitaneet lapsiamme.
Täh? Ei siinä lue yhtään mitään siitä, että vanhemmat vaatisivat päivähoitamaan lapsiansa.
Alue: Aihe vapaa
Jep. Kuulostaapa tutulta. Varsinkin tuo omien kärsimysten paisuttelu.
Mun äiti ja mun anoppi odottaa että heille laitetaam ruoka ja katetaan pöytä kun he tulee auttamaan.
Kerrankin olin yli 39 asteen kuumeessa ja täysin kuutamolla valvottuani kaksi viikkoa kun lapset oli sairastaneet saman taudin.
Äitini tunki auttamaan eli käytännössä istui olohuoneedsa ia sitten sotki sen. Lapset oli jo hoidossa ja koulussa siinä vaiheessa.
Sitten hän meni kotiinsa ja marisi naapureille miten edes ruokaa ei tarjottu ja hirveä siivokin oli.