Lue keskustelun säännöt.
Miksi isovanhemmat tulevat passattaviksi pikkulapsiperheeseen eivätkä auta?
Toisesta ketjusta kopioitu viesti, jossa kirjoittaja pohti, miksi appivanhemmat eivät osaa lukea ollenkaan rivien välistä.
"Appivanhemmat olivat meillä pitkän päivän kylässä, kun mieheni oli poissa kotoa. Appivanhemmat eivät hoksanneet lähteä, kun pienen lapsen nukkumaanmenoaika lähestyi. Eivät edes tajunneet kommentista "me ryhdyttäisiin nyt tässä rauhoittumaan nukkumaanmenoa varten ja tekemään Leo-Islan iltapuuhia", että nyt olisi hyvä hetki lähteä kotiin. Appivanhemmat jäivät meille pyörimään vielä siinä vaiheessa, kun lapsi oli jo pinnasängyssä. Lähtivä lopulta, kun olin 20 minuuttia tehnyt kotitöitä appivanhempien maatessa sohvalla ja anoppi totesi, että voisivat lähteä ja antaa minun olla rauhassa. Vihdoin."
Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista.
Kommentit (1703)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun anoppi ei vahingossakaan tekisi mitä häneltä pyydetään, vaikka itseään kovin avuliaaksi jaksaa mainostaa. Jos nyt vaikka pyytäisi viemään sen roskapussin, niin ei missään tapauksessa onnistu. Hän nyt tarkistaa onko pöydän alla leivänmurut aakkosjärjestyksessä tai jotain muuta tuikitärkeää, kuten käy pyyhkimässä kylppärin peilikaapin oven, joka on nìiiiiiiiin törkeässä kunnossa, hammastahnaa kuulemma joka puolella. Sivuhuomautuksena, että meillä hammaspesu suoritetaan pikkuvessassa, ei kylppärissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi ei vahingossakaan tekisi mitä häneltä pyydetään, vaikka itseään kovin avuliaaksi jaksaa mainostaa. Jos nyt vaikka pyytäisi viemään sen roskapussin, niin ei missään tapauksessa onnistu. Hän nyt tarkistaa onko pöydän alla leivänmurut aakkosjärjestyksessä tai jotain muuta tuikitärkeää, kuten käy pyyhkimässä kylppärin peilikaapin oven, joka on nìiiiiiiiin törkeässä kunnossa, hammastahnaa kuulemma joka puolella. Sivuhuomautuksena, että meillä hammaspesu suoritetaan pikkuvessassa, ei kylppärissä.
Semmosia ne anopit on kun ne laskee pesimään. Hyödyttömiä. Kuten poikansakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tykkää jos vieraat ihmiset alkavat "auttamaan" mun kotona. Koen appivanhemmat vieraiksi.
Ihmettelen myös, miksi ne appivanhemmat olivat pitkän päivän vieraana, jos heidän poikansa ei ollut paikalla?
Aika tilannetajuttomia tolloja ovat aloituksen appikset, jos eivät tajunneet lähteä viimeistään silloin kun lasta on laitettu yöksi nukkumaan.
Pienten lasten kanssa se apu voi olla niinkin yksinkertainen, että vahtii lasta sen aikaa, kun itse kiikuttaa roskiksen roska-astiaan. Ei siis mitään suurtaloussiivousta, vaan ihan sitä että vähentää siitä vierailusta aiheutuvaa vaivaa.
En minä ala roskia viemään, kun on joku kyläilemässä
Kyllä minä todellakin vien. Varsinkin kun ne roskat on niiden vieraiden aiheuttamia.
Mitä ne isovanhemmat tekevät, jos noin paljon roskaa aiheuttavat muutamassa tunnissa?
Tulokahvit, lounas, iltapäiväkahvit, päivällinen, lähtokahvit.
Ei kai kutsumattomia vieraita tarvitse syöttää ja juottaa?
Voi kuule. Nämä tulee 200 kilsan päästä heti aamusta ilmoittamatta. Ja notkuvat sitten riesana koko hiivatan päivän.
Juurikin tämä. Että tullaan ilmoittamatta ja notkutaan sitten tuntitolkulla. Kellon ympäri.
Minulla ei olisi yhtään mitään sitä vastaan, jos edes sitten ilmoittamatta tullessaan viipuisivät sen normaalin kyläilyajan. Tai ilmoittamalla olisivat pidempään. Mutta tuo kombo on todella ärsyttävää ja kuormittavaa.
Ja sitten kun yritämme sopia asiallista aikuista kyläilyä esimerkiksi kello 15 sinäjasinäpäivänä, he ei tule silloin siltikään vaan edellsienä tai seuraavana päivänä tai heti aamusta.
Vai kello 15. Kaikki ihan kaikki tuntemani iäkkäät ihmiset ja eläkeläiset ovat aamulla aktiviisia ja iltapäivällä jo väsähtäneitä eli joskus kello 15 pitää päästä viimeistään torkuille eikä lähteä pitkää matkaa ajamaan. Poikkeuksia on tietenkin siellä sun täällä. Et ymmärrä ikääntymisestä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden elämä on kovaa. Kaikkien appivanhemmat ovat dementikkoja ( poika siis nainut itseään nuoremman naisen ja vauvoja keski-iässä) . Appiksia on lisäksi käytävä auttamassa, hoidettava heidän raha-asiansa, kaikki tämä vauvanhoidon lomassa.
Lisäksi vielä pyytävät rahaa. Tuovat huonoja krääsälahjoja jos suostuvat tulemaan/ käyvät liian tiheään.Elämä on kovaa.
😂😂😂
Minulla on kysymys. Jos appivanhempien (ei siis ilmeisesti omien vanhempien?) kanssa on niin vaikeaa, miksi ette muuta ulkomaille? Tulisi tarpeeksi etäisyyttä appivanhempiin. Tai sitten osta appivanhemmille sitä eläkekotia Espanjasta? Myös sillä tavalla pääsisitte näppärästi eroon näistä kamaluuksista.
Annoin kaksi hyvää vaihtoehtoa tähän valitusten ketjuun. Olkaa hyvät.
Meillä just kotiutuivat etelästä takas tänne pohjoseen. 20 vuotta pärjäsivät etelän lämmössä. Nyt sitten meillä pitäs olla aikaa heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä miniäsi sitten sinusta kodissaan ja lastensa kanssa? Väärin teet kuitenkin kaikki, vaikka pojat ovat sinun, miniä määrää tahdin.
Minä en ymmärrä tällaista ajattelutapaa.
Jokaisessa lapsiperheessä on omat rutiinit ja säännöt, ja sitten aikuiset kylässäolijat niistä loukkaantuu. Se ihan toden totta on myös oman lapsen puolison koti ja ne lapsenlapset on sen oman lapsen puolison ihan omia lapsia. Mikä ajatusvääristymä saa luulemaan, että anoppius itsessään oikeuttaa tekemään toisen kodissa ihan miten itse tahtoo?
No, joka tapauksessa vieraat jotka tulee pikkulapsiperheeseen kylään, ja vain istuu alas odottamaan kestitsemistä, on moukkia. Siinä on toisella kädet täynnä jo ihan siksi, että monella lapsella menee esitysvaihe päälle ja meno on paljon normaalia vilkkaampaa. Ja samalla pitäisi sitten keittää kahvit, kattaa pöytä, tarjoilla ja seurustella ja siivota lopuksi.
Siispä me anopit jotka emme käy lastemme kodeissa, meidän pitäisi olla hyviä anoppeja. Mutta siitäkin valitetaan, mummo ei käy ( eilä tuo rahaa.)
Itse käyn 150 kmn päästä kutsusta 2 x vuodessa, max enintään kolme tuntia. Koska on silloin joku synttäripäivä voin siivestää toisen mummon "kustannuksella" koska häntä varten kuitenkin on pöytä pantu koreaksi.
Oletpa sinä katkera.
Minä en vain ymmärrä, että miksi sinne oman lapsen kotiin ei voi mennä hyvällä asenteella ja avoimella mielellä, vaan pitää olla tuollainen kuin sinä (tai moni muu anoppi on). Tunnistan niin sen ihmistyypin, joka on päättänyt valmiiksi jo että miniästä/vävystä ei tykätä, ja kaikki mitä lasten kanssa tehdään, tehdään väärin. Tarjotaan apua, mutta tehdään sitten asiat aivan oman pään mukaan. Tai sitten pitää piilokettuilla, olla epäkohtelias tai tyly. Ja sitten ihmetellä silmät suurina kun ei anopin apu miniälle kelpaa.
Siskollani on tällainen anoppi. Hän on niitä ihmisiä, joilla aika on kullannut muistot ja jonka mielestä lapset on nyt hänelle kaikenlaista velkaa, koska hän niin uhrautui heidän vuokseen (eli itse päätti synnyttää ja hoitaa/hoidattaa omalla äidillään). Hän silmät viirulla ja irvikissamainen hymy huulilla aina kyselee, että eikö se ole vaipoista oppinut pois ja eikö se jo ärrää osaa, ja eikö sitä ja tätä. Lopuksi on aina hyvä verrata johonkin onnellisten tähtien alla syntyneeseen äiti-ihmiseen, että kun sekin niin juoksi maratoonin kun vauvansa oli puolivuotias ja sinä se et edes vaunulenkillä käy (tämä päätelmä siitä, että parvekkeella oli vaunut aina kun anoppi oli kylässä).
Siskoni ei ole anopilleen vihainen, vaan hän on tilanteesta äärimmäisen surullinen. Muita isoäitejä ei hänenkään lapsilla ole, ja sitten se ainoa sattuu olemaan itserakas boomeri.
Mitäs nyt nalkutat? Me jotkut emme mene sen miniän harmiksi. Etkö ymmärrä lukemaasi, miniäthän jatkuvasti valittavat anopeista. Ei toisinpäin.
Miksiköhän ne jotkut miniät niistä joistain anopeista valittaa?
Taisit juuri itse todistaa, että miksi. Kun ei tehdä sinun mielen mukaan, ei tehdä ollenkaan.
Nalkuti nalkuti. Susta tulee kauhuanoppi.
Mitä voin tehdä paremmin, jättää ne kaksikin vierailua väliin etten aiheuta lisätyötä ja täyttä roskapussia?
Säälin sua. Onko sinulla yhtään normaalia, läheistä ihmissuhdetta kun sosiaaliset taidot ovat tuota luokkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä miniäsi sitten sinusta kodissaan ja lastensa kanssa? Väärin teet kuitenkin kaikki, vaikka pojat ovat sinun, miniä määrää tahdin.
Minä en ymmärrä tällaista ajattelutapaa.
Jokaisessa lapsiperheessä on omat rutiinit ja säännöt, ja sitten aikuiset kylässäolijat niistä loukkaantuu. Se ihan toden totta on myös oman lapsen puolison koti ja ne lapsenlapset on sen oman lapsen puolison ihan omia lapsia. Mikä ajatusvääristymä saa luulemaan, että anoppius itsessään oikeuttaa tekemään toisen kodissa ihan miten itse tahtoo?
No, joka tapauksessa vieraat jotka tulee pikkulapsiperheeseen kylään, ja vain istuu alas odottamaan kestitsemistä, on moukkia. Siinä on toisella kädet täynnä jo ihan siksi, että monella lapsella menee esitysvaihe päälle ja meno on paljon normaalia vilkkaampaa. Ja samalla pitäisi sitten keittää kahvit, kattaa pöytä, tarjoilla ja seurustella ja siivota lopuksi.
Siispä me anopit jotka emme käy lastemme kodeissa, meidän pitäisi olla hyviä anoppeja. Mutta siitäkin valitetaan, mummo ei käy ( eilä tuo rahaa.)
Itse käyn 150 kmn päästä kutsusta 2 x vuodessa, max enintään kolme tuntia. Koska on silloin joku synttäripäivä voin siivestää toisen mummon "kustannuksella" koska häntä varten kuitenkin on pöytä pantu koreaksi.
Oletpa sinä katkera.
Minä en vain ymmärrä, että miksi sinne oman lapsen kotiin ei voi mennä hyvällä asenteella ja avoimella mielellä, vaan pitää olla tuollainen kuin sinä (tai moni muu anoppi on). Tunnistan niin sen ihmistyypin, joka on päättänyt valmiiksi jo että miniästä/vävystä ei tykätä, ja kaikki mitä lasten kanssa tehdään, tehdään väärin. Tarjotaan apua, mutta tehdään sitten asiat aivan oman pään mukaan. Tai sitten pitää piilokettuilla, olla epäkohtelias tai tyly. Ja sitten ihmetellä silmät suurina kun ei anopin apu miniälle kelpaa.
Siskollani on tällainen anoppi. Hän on niitä ihmisiä, joilla aika on kullannut muistot ja jonka mielestä lapset on nyt hänelle kaikenlaista velkaa, koska hän niin uhrautui heidän vuokseen (eli itse päätti synnyttää ja hoitaa/hoidattaa omalla äidillään). Hän silmät viirulla ja irvikissamainen hymy huulilla aina kyselee, että eikö se ole vaipoista oppinut pois ja eikö se jo ärrää osaa, ja eikö sitä ja tätä. Lopuksi on aina hyvä verrata johonkin onnellisten tähtien alla syntyneeseen äiti-ihmiseen, että kun sekin niin juoksi maratoonin kun vauvansa oli puolivuotias ja sinä se et edes vaunulenkillä käy (tämä päätelmä siitä, että parvekkeella oli vaunut aina kun anoppi oli kylässä).
Siskoni ei ole anopilleen vihainen, vaan hän on tilanteesta äärimmäisen surullinen. Muita isoäitejä ei hänenkään lapsilla ole, ja sitten se ainoa sattuu olemaan itserakas boomeri.
Mitäs nyt nalkutat? Me jotkut emme mene sen miniän harmiksi. Etkö ymmärrä lukemaasi, miniäthän jatkuvasti valittavat anopeista. Ei toisinpäin.
Miksiköhän ne jotkut miniät niistä joistain anopeista valittaa?
Taisit juuri itse todistaa, että miksi. Kun ei tehdä sinun mielen mukaan, ei tehdä ollenkaan.
Nalkuti nalkuti. Susta tulee kauhuanoppi.
Mitä voin tehdä paremmin, jättää ne kaksikin vierailua väliin etten aiheuta lisätyötä ja täyttä roskapussia?
Säälin sua. Onko sinulla yhtään normaalia, läheistä ihmissuhdetta kun sosiaaliset taidot ovat tuota luokkaa?
Mites noiden miniöiden jotka valitravat siitä roskapussista joka täytryi appiksien vierailun takia.
Yritä nyt terästää vähän lukutautoasi, miniät täällä valittaa. Viisas anoppi ajattelee poikansa liittoa ja pysyy miniän tieltä pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tykkää jos vieraat ihmiset alkavat "auttamaan" mun kotona. Koen appivanhemmat vieraiksi.
Ihmettelen myös, miksi ne appivanhemmat olivat pitkän päivän vieraana, jos heidän poikansa ei ollut paikalla?
Aika tilannetajuttomia tolloja ovat aloituksen appikset, jos eivät tajunneet lähteä viimeistään silloin kun lasta on laitettu yöksi nukkumaan.
Pienten lasten kanssa se apu voi olla niinkin yksinkertainen, että vahtii lasta sen aikaa, kun itse kiikuttaa roskiksen roska-astiaan. Ei siis mitään suurtaloussiivousta, vaan ihan sitä että vähentää siitä vierailusta aiheutuvaa vaivaa.
En minä ala roskia viemään, kun on joku kyläilemässä
Kyllä minä todellakin vien. Varsinkin kun ne roskat on niiden vieraiden aiheuttamia.
Mitä ne isovanhemmat tekevät, jos noin paljon roskaa aiheuttavat muutamassa tunnissa?
Tulokahvit, lounas, iltapäiväkahvit, päivällinen, lähtokahvit.
Ei kai kutsumattomia vieraita tarvitse syöttää ja juottaa?
Voi kuule. Nämä tulee 200 kilsan päästä heti aamusta ilmoittamatta. Ja notkuvat sitten riesana koko hiivatan päivän.
Juurikin tämä. Että tullaan ilmoittamatta ja notkutaan sitten tuntitolkulla. Kellon ympäri.
Minulla ei olisi yhtään mitään sitä vastaan, jos edes sitten ilmoittamatta tullessaan viipuisivät sen normaalin kyläilyajan. Tai ilmoittamalla olisivat pidempään. Mutta tuo kombo on todella ärsyttävää ja kuormittavaa.
Ja sitten kun yritämme sopia asiallista aikuista kyläilyä esimerkiksi kello 15 sinäjasinäpäivänä, he ei tule silloin siltikään vaan edellsienä tai seuraavana päivänä tai heti aamusta.
Vai kello 15. Kaikki ihan kaikki tuntemani iäkkäät ihmiset ja eläkeläiset ovat aamulla aktiviisia ja iltapäivällä jo väsähtäneitä eli joskus kello 15 pitää päästä viimeistään torkuille eikä lähteä pitkää matkaa ajamaan. Poikkeuksia on tietenkin siellä sun täällä. Et ymmärrä ikääntymisestä mitään.
Lapsiperhe elää lapsiperheen rytmiä. Aamulla on lapsiperheen rientoja, sitten on lounas ja päiväunet.
Ja mitä järkeä sinne lapsiperheeseen on tulla ilman että se oma lapsi on edes paikalla.
Ja hyvin jaksavat riekkua siellä silti iltaan asti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä miniäsi sitten sinusta kodissaan ja lastensa kanssa? Väärin teet kuitenkin kaikki, vaikka pojat ovat sinun, miniä määrää tahdin.
Minä en ymmärrä tällaista ajattelutapaa.
Jokaisessa lapsiperheessä on omat rutiinit ja säännöt, ja sitten aikuiset kylässäolijat niistä loukkaantuu. Se ihan toden totta on myös oman lapsen puolison koti ja ne lapsenlapset on sen oman lapsen puolison ihan omia lapsia. Mikä ajatusvääristymä saa luulemaan, että anoppius itsessään oikeuttaa tekemään toisen kodissa ihan miten itse tahtoo?
No, joka tapauksessa vieraat jotka tulee pikkulapsiperheeseen kylään, ja vain istuu alas odottamaan kestitsemistä, on moukkia. Siinä on toisella kädet täynnä jo ihan siksi, että monella lapsella menee esitysvaihe päälle ja meno on paljon normaalia vilkkaampaa. Ja samalla pitäisi sitten keittää kahvit, kattaa pöytä, tarjoilla ja seurustella ja siivota lopuksi.
Siispä me anopit jotka emme käy lastemme kodeissa, meidän pitäisi olla hyviä anoppeja. Mutta siitäkin valitetaan, mummo ei käy ( eilä tuo rahaa.)
Itse käyn 150 kmn päästä kutsusta 2 x vuodessa, max enintään kolme tuntia. Koska on silloin joku synttäripäivä voin siivestää toisen mummon "kustannuksella" koska häntä varten kuitenkin on pöytä pantu koreaksi.
Oletpa sinä katkera.
Minä en vain ymmärrä, että miksi sinne oman lapsen kotiin ei voi mennä hyvällä asenteella ja avoimella mielellä, vaan pitää olla tuollainen kuin sinä (tai moni muu anoppi on). Tunnistan niin sen ihmistyypin, joka on päättänyt valmiiksi jo että miniästä/vävystä ei tykätä, ja kaikki mitä lasten kanssa tehdään, tehdään väärin. Tarjotaan apua, mutta tehdään sitten asiat aivan oman pään mukaan. Tai sitten pitää piilokettuilla, olla epäkohtelias tai tyly. Ja sitten ihmetellä silmät suurina kun ei anopin apu miniälle kelpaa.
Siskollani on tällainen anoppi. Hän on niitä ihmisiä, joilla aika on kullannut muistot ja jonka mielestä lapset on nyt hänelle kaikenlaista velkaa, koska hän niin uhrautui heidän vuokseen (eli itse päätti synnyttää ja hoitaa/hoidattaa omalla äidillään). Hän silmät viirulla ja irvikissamainen hymy huulilla aina kyselee, että eikö se ole vaipoista oppinut pois ja eikö se jo ärrää osaa, ja eikö sitä ja tätä. Lopuksi on aina hyvä verrata johonkin onnellisten tähtien alla syntyneeseen äiti-ihmiseen, että kun sekin niin juoksi maratoonin kun vauvansa oli puolivuotias ja sinä se et edes vaunulenkillä käy (tämä päätelmä siitä, että parvekkeella oli vaunut aina kun anoppi oli kylässä).
Siskoni ei ole anopilleen vihainen, vaan hän on tilanteesta äärimmäisen surullinen. Muita isoäitejä ei hänenkään lapsilla ole, ja sitten se ainoa sattuu olemaan itserakas boomeri.
Mitäs nyt nalkutat? Me jotkut emme mene sen miniän harmiksi. Etkö ymmärrä lukemaasi, miniäthän jatkuvasti valittavat anopeista. Ei toisinpäin.
Miksiköhän ne jotkut miniät niistä joistain anopeista valittaa?
Taisit juuri itse todistaa, että miksi. Kun ei tehdä sinun mielen mukaan, ei tehdä ollenkaan.
Nalkuti nalkuti. Susta tulee kauhuanoppi.
Mitä voin tehdä paremmin, jättää ne kaksikin vierailua väliin etten aiheuta lisätyötä ja täyttä roskapussia?
Säälin sua. Onko sinulla yhtään normaalia, läheistä ihmissuhdetta kun sosiaaliset taidot ovat tuota luokkaa?
Mites noiden miniöiden jotka valitravat siitä roskapussista joka täytryi appiksien vierailun takia.
Yritä nyt terästää vähän lukutautoasi, miniät täällä valittaa. Viisas anoppi ajattelee poikansa liittoa ja pysyy miniän tieltä pois
Onneksi minulla on ollut sua viisaampi anoppi, joka on auttanut paljon ja ollut ihan loistomummo lapsillemme. Omat vikansa hänestäkin, niin kuin minussakin, mutta normaalikäytästavoilla ja asioista puhumalla on aina selvitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
Olen 60 ja todellakin tehnyt sen jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä miniäsi sitten sinusta kodissaan ja lastensa kanssa? Väärin teet kuitenkin kaikki, vaikka pojat ovat sinun, miniä määrää tahdin.
Minä en ymmärrä tällaista ajattelutapaa.
Jokaisessa lapsiperheessä on omat rutiinit ja säännöt, ja sitten aikuiset kylässäolijat niistä loukkaantuu. Se ihan toden totta on myös oman lapsen puolison koti ja ne lapsenlapset on sen oman lapsen puolison ihan omia lapsia. Mikä ajatusvääristymä saa luulemaan, että anoppius itsessään oikeuttaa tekemään toisen kodissa ihan miten itse tahtoo?
No, joka tapauksessa vieraat jotka tulee pikkulapsiperheeseen kylään, ja vain istuu alas odottamaan kestitsemistä, on moukkia. Siinä on toisella kädet täynnä jo ihan siksi, että monella lapsella menee esitysvaihe päälle ja meno on paljon normaalia vilkkaampaa. Ja samalla pitäisi sitten keittää kahvit, kattaa pöytä, tarjoilla ja seurustella ja siivota lopuksi.
Siispä me anopit jotka emme käy lastemme kodeissa, meidän pitäisi olla hyviä anoppeja. Mutta siitäkin valitetaan, mummo ei käy ( eilä tuo rahaa.)
Itse käyn 150 kmn päästä kutsusta 2 x vuodessa, max enintään kolme tuntia. Koska on silloin joku synttäripäivä voin siivestää toisen mummon "kustannuksella" koska häntä varten kuitenkin on pöytä pantu koreaksi.
Oletpa sinä katkera.
Minä en vain ymmärrä, että miksi sinne oman lapsen kotiin ei voi mennä hyvällä asenteella ja avoimella mielellä, vaan pitää olla tuollainen kuin sinä (tai moni muu anoppi on). Tunnistan niin sen ihmistyypin, joka on päättänyt valmiiksi jo että miniästä/vävystä ei tykätä, ja kaikki mitä lasten kanssa tehdään, tehdään väärin. Tarjotaan apua, mutta tehdään sitten asiat aivan oman pään mukaan. Tai sitten pitää piilokettuilla, olla epäkohtelias tai tyly. Ja sitten ihmetellä silmät suurina kun ei anopin apu miniälle kelpaa.
Siskollani on tällainen anoppi. Hän on niitä ihmisiä, joilla aika on kullannut muistot ja jonka mielestä lapset on nyt hänelle kaikenlaista velkaa, koska hän niin uhrautui heidän vuokseen (eli itse päätti synnyttää ja hoitaa/hoidattaa omalla äidillään). Hän silmät viirulla ja irvikissamainen hymy huulilla aina kyselee, että eikö se ole vaipoista oppinut pois ja eikö se jo ärrää osaa, ja eikö sitä ja tätä. Lopuksi on aina hyvä verrata johonkin onnellisten tähtien alla syntyneeseen äiti-ihmiseen, että kun sekin niin juoksi maratoonin kun vauvansa oli puolivuotias ja sinä se et edes vaunulenkillä käy (tämä päätelmä siitä, että parvekkeella oli vaunut aina kun anoppi oli kylässä).
Siskoni ei ole anopilleen vihainen, vaan hän on tilanteesta äärimmäisen surullinen. Muita isoäitejä ei hänenkään lapsilla ole, ja sitten se ainoa sattuu olemaan itserakas boomeri.
Mitäs nyt nalkutat? Me jotkut emme mene sen miniän harmiksi. Etkö ymmärrä lukemaasi, miniäthän jatkuvasti valittavat anopeista. Ei toisinpäin.
Miksiköhän ne jotkut miniät niistä joistain anopeista valittaa?
Taisit juuri itse todistaa, että miksi. Kun ei tehdä sinun mielen mukaan, ei tehdä ollenkaan.
Nalkuti nalkuti. Susta tulee kauhuanoppi.
Mitä voin tehdä paremmin, jättää ne kaksikin vierailua väliin etten aiheuta lisätyötä ja täyttä roskapussia?
Säälin sua. Onko sinulla yhtään normaalia, läheistä ihmissuhdetta kun sosiaaliset taidot ovat tuota luokkaa?
Mites noiden miniöiden jotka valitravat siitä roskapussista joka täytryi appiksien vierailun takia.
Yritä nyt terästää vähän lukutautoasi, miniät täällä valittaa. Viisas anoppi ajattelee poikansa liittoa ja pysyy miniän tieltä pois
Roskapussikeskustelusta luin olennaisen pointin: appivanhemmat tulevat kutsumatta koko päiväksi ja kieltäytyvät auttamasta missään. Edes lapsia/lasta eivät suostu vahtimaan sitä viittä minuuttia minkä roskapussin vienti kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleepa puistattavia muistoja. Kun lapseni olivat pieniä, vanhempani kävivät meillä "lapsia katsomassa" eli pieremässä sohvalla, pilaamassa meidän päivärytmin, syömässä kaapit tyhjiksi ja jättämällä sotkut ja tiskit. Kun kerran olin saanut lapsen nukkumaan päiväunet ja olisin halunnut rentoutua rauhassa vähän itsekin, äitini kulki perässäni vessaan ja makkariin kuin pieni pentu ja kaakatti (luultavasti perätöntä) p-skaa sukulaisistamme. Aargh! Olin silloin vielä kiltti ja rajaton, nyt en katsoisi tuollaista minuuttiakaan.
Olet väärässä ketjussa. Tämä on *appi*vanhemmat pilaavat elämän - ketju.
Ihan kuule isovanhemmat, ihan sama kumman puolelta. Omalle käytökselleen sokeat uhriutuvat väittämällä, että kyllä tällaista käytöstä siedetään miniän vanhemmilta. No ei siedetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä miniäsi sitten sinusta kodissaan ja lastensa kanssa? Väärin teet kuitenkin kaikki, vaikka pojat ovat sinun, miniä määrää tahdin.
Minä en ymmärrä tällaista ajattelutapaa.
Jokaisessa lapsiperheessä on omat rutiinit ja säännöt, ja sitten aikuiset kylässäolijat niistä loukkaantuu. Se ihan toden totta on myös oman lapsen puolison koti ja ne lapsenlapset on sen oman lapsen puolison ihan omia lapsia. Mikä ajatusvääristymä saa luulemaan, että anoppius itsessään oikeuttaa tekemään toisen kodissa ihan miten itse tahtoo?
No, joka tapauksessa vieraat jotka tulee pikkulapsiperheeseen kylään, ja vain istuu alas odottamaan kestitsemistä, on moukkia. Siinä on toisella kädet täynnä jo ihan siksi, että monella lapsella menee esitysvaihe päälle ja meno on paljon normaalia vilkkaampaa. Ja samalla pitäisi sitten keittää kahvit, kattaa pöytä, tarjoilla ja seurustella ja siivota lopuksi.
Siispä me anopit jotka emme käy lastemme kodeissa, meidän pitäisi olla hyviä anoppeja. Mutta siitäkin valitetaan, mummo ei käy ( eilä tuo rahaa.)
Itse käyn 150 kmn päästä kutsusta 2 x vuodessa, max enintään kolme tuntia. Koska on silloin joku synttäripäivä voin siivestää toisen mummon "kustannuksella" koska häntä varten kuitenkin on pöytä pantu koreaksi.
Oletpa sinä katkera.
Minä en vain ymmärrä, että miksi sinne oman lapsen kotiin ei voi mennä hyvällä asenteella ja avoimella mielellä, vaan pitää olla tuollainen kuin sinä (tai moni muu anoppi on). Tunnistan niin sen ihmistyypin, joka on päättänyt valmiiksi jo että miniästä/vävystä ei tykätä, ja kaikki mitä lasten kanssa tehdään, tehdään väärin. Tarjotaan apua, mutta tehdään sitten asiat aivan oman pään mukaan. Tai sitten pitää piilokettuilla, olla epäkohtelias tai tyly. Ja sitten ihmetellä silmät suurina kun ei anopin apu miniälle kelpaa.
Siskollani on tällainen anoppi. Hän on niitä ihmisiä, joilla aika on kullannut muistot ja jonka mielestä lapset on nyt hänelle kaikenlaista velkaa, koska hän niin uhrautui heidän vuokseen (eli itse päätti synnyttää ja hoitaa/hoidattaa omalla äidillään). Hän silmät viirulla ja irvikissamainen hymy huulilla aina kyselee, että eikö se ole vaipoista oppinut pois ja eikö se jo ärrää osaa, ja eikö sitä ja tätä. Lopuksi on aina hyvä verrata johonkin onnellisten tähtien alla syntyneeseen äiti-ihmiseen, että kun sekin niin juoksi maratoonin kun vauvansa oli puolivuotias ja sinä se et edes vaunulenkillä käy (tämä päätelmä siitä, että parvekkeella oli vaunut aina kun anoppi oli kylässä).
Siskoni ei ole anopilleen vihainen, vaan hän on tilanteesta äärimmäisen surullinen. Muita isoäitejä ei hänenkään lapsilla ole, ja sitten se ainoa sattuu olemaan itserakas boomeri.
Mitäs nyt nalkutat? Me jotkut emme mene sen miniän harmiksi. Etkö ymmärrä lukemaasi, miniäthän jatkuvasti valittavat anopeista. Ei toisinpäin.
Miksiköhän ne jotkut miniät niistä joistain anopeista valittaa?
Taisit juuri itse todistaa, että miksi. Kun ei tehdä sinun mielen mukaan, ei tehdä ollenkaan.
Nalkuti nalkuti. Susta tulee kauhuanoppi.
Mitä voin tehdä paremmin, jättää ne kaksikin vierailua väliin etten aiheuta lisätyötä ja täyttä roskapussia?
Säälin sua. Onko sinulla yhtään normaalia, läheistä ihmissuhdetta kun sosiaaliset taidot ovat tuota luokkaa?
Mites noiden miniöiden jotka valitravat siitä roskapussista joka täytryi appiksien vierailun takia.
Yritä nyt terästää vähän lukutautoasi, miniät täällä valittaa. Viisas anoppi ajattelee poikansa liittoa ja pysyy miniän tieltä poisOnneksi minulla on ollut sua viisaampi anoppi, joka on auttanut paljon ja ollut ihan loistomummo lapsillemme. Omat vikansa hänestäkin, niin kuin minussakin, mutta normaalikäytästavoilla ja asioista puhumalla on aina selvitty.
Ahaa passaamalla miniää on hyvä anoppi. Kas kun olin töissä vielä kun lapset olivat pieniä. Sinähän nyt tarkkaan taas tiedät toisten välit.
Kutwn sanottu, anoppi jos käy, on paha anoppi. Anoppi jos auttaa, auttaa väärin.
Jos ei käy kaukaa joka päivä, on paha anoppi. Jos antaa aikuisten hoitaa omat asiansa, on paha anoppi.
Minun äitini närkästyi kun palkkasin hoitajan enkä kysynyt häntä.
No sitten kysyin että tulisiko hoitamaan lasta iltapäiviksi kun teen töitä.
Hän tuli, oli sen iltapäivän ja sössötti sitten kaikille, miten en ole lapsen kanssa ollenkaan! Surkeä äiti!
Hän ei siis edes hahmottanut että oikeasti tarvitsin lapselle hoitajan tehdäkseni ne työni. Enkä vaam jotain sohvalla istuvaa kahvitettavaa arvostelemaan itseäni😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä miniäsi sitten sinusta kodissaan ja lastensa kanssa? Väärin teet kuitenkin kaikki, vaikka pojat ovat sinun, miniä määrää tahdin.
Minä en ymmärrä tällaista ajattelutapaa.
Jokaisessa lapsiperheessä on omat rutiinit ja säännöt, ja sitten aikuiset kylässäolijat niistä loukkaantuu. Se ihan toden totta on myös oman lapsen puolison koti ja ne lapsenlapset on sen oman lapsen puolison ihan omia lapsia. Mikä ajatusvääristymä saa luulemaan, että anoppius itsessään oikeuttaa tekemään toisen kodissa ihan miten itse tahtoo?
No, joka tapauksessa vieraat jotka tulee pikkulapsiperheeseen kylään, ja vain istuu alas odottamaan kestitsemistä, on moukkia. Siinä on toisella kädet täynnä jo ihan siksi, että monella lapsella menee esitysvaihe päälle ja meno on paljon normaalia vilkkaampaa. Ja samalla pitäisi sitten keittää kahvit, kattaa pöytä, tarjoilla ja seurustella ja siivota lopuksi.
Siispä me anopit jotka emme käy lastemme kodeissa, meidän pitäisi olla hyviä anoppeja. Mutta siitäkin valitetaan, mummo ei käy ( eilä tuo rahaa.)
Itse käyn 150 kmn päästä kutsusta 2 x vuodessa, max enintään kolme tuntia. Koska on silloin joku synttäripäivä voin siivestää toisen mummon "kustannuksella" koska häntä varten kuitenkin on pöytä pantu koreaksi.
Oletpa sinä katkera.
Minä en vain ymmärrä, että miksi sinne oman lapsen kotiin ei voi mennä hyvällä asenteella ja avoimella mielellä, vaan pitää olla tuollainen kuin sinä (tai moni muu anoppi on). Tunnistan niin sen ihmistyypin, joka on päättänyt valmiiksi jo että miniästä/vävystä ei tykätä, ja kaikki mitä lasten kanssa tehdään, tehdään väärin. Tarjotaan apua, mutta tehdään sitten asiat aivan oman pään mukaan. Tai sitten pitää piilokettuilla, olla epäkohtelias tai tyly. Ja sitten ihmetellä silmät suurina kun ei anopin apu miniälle kelpaa.
Siskollani on tällainen anoppi. Hän on niitä ihmisiä, joilla aika on kullannut muistot ja jonka mielestä lapset on nyt hänelle kaikenlaista velkaa, koska hän niin uhrautui heidän vuokseen (eli itse päätti synnyttää ja hoitaa/hoidattaa omalla äidillään). Hän silmät viirulla ja irvikissamainen hymy huulilla aina kyselee, että eikö se ole vaipoista oppinut pois ja eikö se jo ärrää osaa, ja eikö sitä ja tätä. Lopuksi on aina hyvä verrata johonkin onnellisten tähtien alla syntyneeseen äiti-ihmiseen, että kun sekin niin juoksi maratoonin kun vauvansa oli puolivuotias ja sinä se et edes vaunulenkillä käy (tämä päätelmä siitä, että parvekkeella oli vaunut aina kun anoppi oli kylässä).
Siskoni ei ole anopilleen vihainen, vaan hän on tilanteesta äärimmäisen surullinen. Muita isoäitejä ei hänenkään lapsilla ole, ja sitten se ainoa sattuu olemaan itserakas boomeri.
Mitäs nyt nalkutat? Me jotkut emme mene sen miniän harmiksi. Etkö ymmärrä lukemaasi, miniäthän jatkuvasti valittavat anopeista. Ei toisinpäin.
Miksiköhän ne jotkut miniät niistä joistain anopeista valittaa?
Taisit juuri itse todistaa, että miksi. Kun ei tehdä sinun mielen mukaan, ei tehdä ollenkaan.
Nalkuti nalkuti. Susta tulee kauhuanoppi.
Mitä voin tehdä paremmin, jättää ne kaksikin vierailua väliin etten aiheuta lisätyötä ja täyttä roskapussia?
Säälin sua. Onko sinulla yhtään normaalia, läheistä ihmissuhdetta kun sosiaaliset taidot ovat tuota luokkaa?
Mites noiden miniöiden jotka valitravat siitä roskapussista joka täytryi appiksien vierailun takia.
Yritä nyt terästää vähän lukutautoasi, miniät täällä valittaa. Viisas anoppi ajattelee poikansa liittoa ja pysyy miniän tieltä poisRoskapussikeskustelusta luin olennaisen pointin: appivanhemmat tulevat kutsumatta koko päiväksi ja kieltäytyvät auttamasta missään. Edes lapsia/lasta eivät suostu vahtimaan sitä viittä minuuttia minkä roskapussin vienti kestää.
Siis miniä valitti. Miten sen sinulle voi rautalangasta vääntää? Miniät eivät siedä appivanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä miniäsi sitten sinusta kodissaan ja lastensa kanssa? Väärin teet kuitenkin kaikki, vaikka pojat ovat sinun, miniä määrää tahdin.
Minä en ymmärrä tällaista ajattelutapaa.
Jokaisessa lapsiperheessä on omat rutiinit ja säännöt, ja sitten aikuiset kylässäolijat niistä loukkaantuu. Se ihan toden totta on myös oman lapsen puolison koti ja ne lapsenlapset on sen oman lapsen puolison ihan omia lapsia. Mikä ajatusvääristymä saa luulemaan, että anoppius itsessään oikeuttaa tekemään toisen kodissa ihan miten itse tahtoo?
No, joka tapauksessa vieraat jotka tulee pikkulapsiperheeseen kylään, ja vain istuu alas odottamaan kestitsemistä, on moukkia. Siinä on toisella kädet täynnä jo ihan siksi, että monella lapsella menee esitysvaihe päälle ja meno on paljon normaalia vilkkaampaa. Ja samalla pitäisi sitten keittää kahvit, kattaa pöytä, tarjoilla ja seurustella ja siivota lopuksi.
Siispä me anopit jotka emme käy lastemme kodeissa, meidän pitäisi olla hyviä anoppeja. Mutta siitäkin valitetaan, mummo ei käy ( eilä tuo rahaa.)
Itse käyn 150 kmn päästä kutsusta 2 x vuodessa, max enintään kolme tuntia. Koska on silloin joku synttäripäivä voin siivestää toisen mummon "kustannuksella" koska häntä varten kuitenkin on pöytä pantu koreaksi.
Oletpa sinä katkera.
Minä en vain ymmärrä, että miksi sinne oman lapsen kotiin ei voi mennä hyvällä asenteella ja avoimella mielellä, vaan pitää olla tuollainen kuin sinä (tai moni muu anoppi on). Tunnistan niin sen ihmistyypin, joka on päättänyt valmiiksi jo että miniästä/vävystä ei tykätä, ja kaikki mitä lasten kanssa tehdään, tehdään väärin. Tarjotaan apua, mutta tehdään sitten asiat aivan oman pään mukaan. Tai sitten pitää piilokettuilla, olla epäkohtelias tai tyly. Ja sitten ihmetellä silmät suurina kun ei anopin apu miniälle kelpaa.
Siskollani on tällainen anoppi. Hän on niitä ihmisiä, joilla aika on kullannut muistot ja jonka mielestä lapset on nyt hänelle kaikenlaista velkaa, koska hän niin uhrautui heidän vuokseen (eli itse päätti synnyttää ja hoitaa/hoidattaa omalla äidillään). Hän silmät viirulla ja irvikissamainen hymy huulilla aina kyselee, että eikö se ole vaipoista oppinut pois ja eikö se jo ärrää osaa, ja eikö sitä ja tätä. Lopuksi on aina hyvä verrata johonkin onnellisten tähtien alla syntyneeseen äiti-ihmiseen, että kun sekin niin juoksi maratoonin kun vauvansa oli puolivuotias ja sinä se et edes vaunulenkillä käy (tämä päätelmä siitä, että parvekkeella oli vaunut aina kun anoppi oli kylässä).
Siskoni ei ole anopilleen vihainen, vaan hän on tilanteesta äärimmäisen surullinen. Muita isoäitejä ei hänenkään lapsilla ole, ja sitten se ainoa sattuu olemaan itserakas boomeri.
Mitäs nyt nalkutat? Me jotkut emme mene sen miniän harmiksi. Etkö ymmärrä lukemaasi, miniäthän jatkuvasti valittavat anopeista. Ei toisinpäin.
Miksiköhän ne jotkut miniät niistä joistain anopeista valittaa?
Taisit juuri itse todistaa, että miksi. Kun ei tehdä sinun mielen mukaan, ei tehdä ollenkaan.
Nalkuti nalkuti. Susta tulee kauhuanoppi.
Mitä voin tehdä paremmin, jättää ne kaksikin vierailua väliin etten aiheuta lisätyötä ja täyttä roskapussia?
Säälin sua. Onko sinulla yhtään normaalia, läheistä ihmissuhdetta kun sosiaaliset taidot ovat tuota luokkaa?
Mites noiden miniöiden jotka valitravat siitä roskapussista joka täytryi appiksien vierailun takia.
Yritä nyt terästää vähän lukutautoasi, miniät täällä valittaa. Viisas anoppi ajattelee poikansa liittoa ja pysyy miniän tieltä poisRoskapussikeskustelusta luin olennaisen pointin: appivanhemmat tulevat kutsumatta koko päiväksi ja kieltäytyvät auttamasta missään. Edes lapsia/lasta eivät suostu vahtimaan sitä viittä minuuttia minkä roskapussin vienti kestää.
Siis miniä valitti. Miten sen sinulle voi rautalangasta vääntää? Miniät eivät siedä appivanhempiaan.
Ja todellakin aiheesta valitti.
Äitini... voi ei. Kun sain esikoiseni, hän kiiruhti 2 päivän kuluttua satojen kilometrien päästä "auttamaan". Oikeasti ei tehnyt mitään. Kuulin, kuinka valitti isälleni puhelimessa, ettei täällä saa ruokaa ja huimaa.
Sanoin, että voisi käydä vähän kävelyllä ja laittaa ruokaa/kahvia/välipalaa, muttei kuulemma voi alkaa oudossa paikassa mitään tekemään, kun kuitenkin tekee väärin. Sitten itkeskeli, koska en anna hoitaa vauvaa.
Itse istuin alapää tikattuna, verta vuotavana kaalinlehdit tisseissä nojatuolissa ja opettelin vauvan kanssa miten rinnasta saisi maitoa irti. Onneksi mies tuli töistä meidät pelastamaan ja laittoi ruokaa kaikille. Äiti viipyi viikon ja koko viikko kului samalla tavalla.
Olet väärässä ketjussa. Tämä on *appi*vanhemmat pilaavat elämän - ketju.