Lue keskustelun säännöt.
Miksi isovanhemmat tulevat passattaviksi pikkulapsiperheeseen eivätkä auta?
Toisesta ketjusta kopioitu viesti, jossa kirjoittaja pohti, miksi appivanhemmat eivät osaa lukea ollenkaan rivien välistä.
"Appivanhemmat olivat meillä pitkän päivän kylässä, kun mieheni oli poissa kotoa. Appivanhemmat eivät hoksanneet lähteä, kun pienen lapsen nukkumaanmenoaika lähestyi. Eivät edes tajunneet kommentista "me ryhdyttäisiin nyt tässä rauhoittumaan nukkumaanmenoa varten ja tekemään Leo-Islan iltapuuhia", että nyt olisi hyvä hetki lähteä kotiin. Appivanhemmat jäivät meille pyörimään vielä siinä vaiheessa, kun lapsi oli jo pinnasängyssä. Lähtivä lopulta, kun olin 20 minuuttia tehnyt kotitöitä appivanhempien maatessa sohvalla ja anoppi totesi, että voisivat lähteä ja antaa minun olla rauhassa. Vihdoin."
Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista.
Kommentit (1703)
Vierailija kirjoitti:
Sitä kun tulee pariskunta kahdesta eri perheestä,joilla omat tottumukset ja tavat..niin kyllä sen pariskunnan pitää sopia keskenään,et miten toimitaan kummankin sukulaisten kaa ja oma aikuinen lapsi kertokoon sen selvästi vanhemmilleen,et meillä mennään näin.Muuten tulee sotkua vääjäämättä.
On se puhuminen näköjään tosi vaikeaa.
Mutta miten voi olla 50-60-vuotiaita joilla ei ole edes alkeellisia käytöstapoja? Miten ihmeessä he on voineet elää tuohon ikään asti niitä oppimatta?
Ja monihan on kertonut ettei puhuminen auta yhtään mitään. Isovanhemmat eivät kuuntele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kun tulee pariskunta kahdesta eri perheestä,joilla omat tottumukset ja tavat..niin kyllä sen pariskunnan pitää sopia keskenään,et miten toimitaan kummankin sukulaisten kaa ja oma aikuinen lapsi kertokoon sen selvästi vanhemmilleen,et meillä mennään näin.Muuten tulee sotkua vääjäämättä.
On se puhuminen näköjään tosi vaikeaa.Mutta miten voi olla 50-60-vuotiaita joilla ei ole edes alkeellisia käytöstapoja? Miten ihmeessä he on voineet elää tuohon ikään asti niitä oppimatta?
Ja monihan on kertonut ettei puhuminen auta yhtään mitään. Isovanhemmat eivät kuuntele.
Eikös tuon ikäiset appikset ole vielä työelämässä?
Vierailija kirjoitti:
Sitä kun tulee pariskunta kahdesta eri perheestä,joilla omat tottumukset ja tavat..niin kyllä sen pariskunnan pitää sopia keskenään,et miten toimitaan kummankin sukulaisten kaa ja oma aikuinen lapsi kertokoon sen selvästi vanhemmilleen,et meillä mennään näin.Muuten tulee sotkua vääjäämättä.
On se puhuminen näköjään tosi vaikeaa.
Esimerkki elävästä elämästä:
Minä: Ihan oikeasti, älä tule meille käymään joka päivä!
Anoppi: Ei tästä ole mulle mitään vaivaa.
Kun vastaanotto on tuota luokkaa, niin puhuminen on varsin hyödytöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
monet mummot hoitaa lastenlapsia liikaakin,
Väärin kuitenkin.
ei kai heitä ole pakotettu, haluavat auttaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kun tulee pariskunta kahdesta eri perheestä,joilla omat tottumukset ja tavat..niin kyllä sen pariskunnan pitää sopia keskenään,et miten toimitaan kummankin sukulaisten kaa ja oma aikuinen lapsi kertokoon sen selvästi vanhemmilleen,et meillä mennään näin.Muuten tulee sotkua vääjäämättä.
On se puhuminen näköjään tosi vaikeaa.Mutta miten voi olla 50-60-vuotiaita joilla ei ole edes alkeellisia käytöstapoja? Miten ihmeessä he on voineet elää tuohon ikään asti niitä oppimatta?
Ja monihan on kertonut ettei puhuminen auta yhtään mitään. Isovanhemmat eivät kuuntele.
Eikös tuon ikäiset appikset ole vielä työelämässä?
No niinhän sitä luulisi, että edes sieltä olisi löytynyt kyky katsoa kelloa ja käyttäytyä edes alkeellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tykkää jos vieraat ihmiset alkavat "auttamaan" mun kotona. Koen appivanhemmat vieraiksi.
Ihmettelen myös, miksi ne appivanhemmat olivat pitkän päivän vieraana, jos heidän poikansa ei ollut paikalla?
Aika tilannetajuttomia tolloja ovat aloituksen appikset, jos eivät tajunneet lähteä viimeistään silloin kun lasta on laitettu yöksi nukkumaan.
Pienten lasten kanssa se apu voi olla niinkin yksinkertainen, että vahtii lasta sen aikaa, kun itse kiikuttaa roskiksen roska-astiaan. Ei siis mitään suurtaloussiivousta, vaan ihan sitä että vähentää siitä vierailusta aiheutuvaa vaivaa.
Kyllä mä oon saanut roskat ilman apua vietyä, vaikka talossa ollut pieniä lapsia.
Kiva, että oot saanut vietyä roskat, heitit varmaan ikkunasta pihalle.
Meillä roskat viedään niin että ensin mennään hissillä 6.krs. Kävellään taloyhtiön pihan poikki, ylitetään autotie, kävellään parkkihallin ohi naapuritaloyhtiön kanssa yhteiselle roskis huoneeseen, avataan ovi ja kävellään roskisluukullu. Varmaan jätän vaivan tai taaperon yksin. Voin jäädä auton alle tai jäädä ukkojen taakse ja lapset yksin kotona vääntelemässä lieden nuppeja. Puhumattakaan, että tässä kävelyreisussa menee se 15 minuuttia parhaimmillaankin, mikä on liian pitkä aika.
Nyt on taas asenne edellä elettyä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas miniä tulee passattavaksi. Makaa vaan sohvalla, eikä ymmärrä auttaa kotitöissä. Kahvit ja ruoat hänelle kyllä kelpaa.
Mä oon tuo miniä, mutta voin kertoa, ettei sun poikasikaan omassa anoppilassaan keitä kahvia tai auta ruuanlaitossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei kyllä ole omia lastenlapsia, vaan olen lapsenlapseton mummeli, mutta naapurissa on lapsia ja välillä vierailenkin heillä. Tänään laitoin siellä jotain ruuan tapaista, mutten siivoillut (välillä saatan sitäkin vähän tehdä), oltiin lasten kanssa ulkona leikkimässä. Ei minusta paljoa apua ole. Nyt kyllä rupesi vähän harmittamaan, että velttoilin siivouksesta tänään. Ei se olisi niin suuri vaiva ollut, mutta lapset olivat nyt niin innoissaan ulkonaolosta, kun oli niin mahtava sää.
Varmaan vähän sama juttu kuin talkoot yleensäkin. Toiset ovat tarkkoja, ettei talkoilla vahingossakaan tule toiselle tehtyä mitään hommaa, toiset (minäkin) tykkään käydä muilla talkoohommissa. Ollaan erilaisia ja se on täysin hyväksyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä syy on ihan kuule se, että heidän mielestään he kuuluu meidän perheeseen ja kokivat loukkaavana, kun sanoin, että haluaisin rauhoittua lasten kanssa oman perheen kesken, jotta lapset nukahtavat. He ovat mielestään perhettä, joten he ei mielestään häiritse. Mitä nyt keksivät mm. alkaa leikkiä hippaa pihalla, kun olen jo kertaalleen käyttänyt lapset iltapesullakin ja kieltänyt piirrettyjen katselun ja rymyämisen.
Onko tämä yleisempääkin, että mummeli kokee olevansa lapsiperheen jäsen? Meillä sama juttu. Onpa jopa pahoittanut mielensä, kun ei otettu mummua mukaan perheen kesälomareissulle. Ei edes ilmoitettu asiasta hänelle, vaan karattiin, kuten hän asian esitti.
En tiedä, meillä tämä käytös on jatkuva riesa. Ja tosiaan tapellaan mm. just lomien yhteisestä vietosta ja koulujen juhliin pääsystä jne.
Kerran tein sen virheen, että pyysin kaukaisemman sukulaisen mukaan esikoisen muskarin päätösjuhlaan. Sen jälkeen asiasta on nyt riehuttu vuosia, kun se Mairekin pääsi, mutta oman perheen oma mummo ei pääse.
Meillä vaan useampaan kertaan puhutaan kuinka ystävänsä kuuluu lapsensa perheeseen, vink vink.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
monet mummot hoitaa lastenlapsia liikaakin,
Väärin kuitenkin.
ei kai heitä ole pakotettu, haluavat auttaa
Tai jyrätä, kun eivät halua auttaa sellaisessa missä apua tarvitaan, vaan sekin pitää saada päättää itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tykkää jos vieraat ihmiset alkavat "auttamaan" mun kotona. Koen appivanhemmat vieraiksi.
Ihmettelen myös, miksi ne appivanhemmat olivat pitkän päivän vieraana, jos heidän poikansa ei ollut paikalla?
Aika tilannetajuttomia tolloja ovat aloituksen appikset, jos eivät tajunneet lähteä viimeistään silloin kun lasta on laitettu yöksi nukkumaan.
Pienten lasten kanssa se apu voi olla niinkin yksinkertainen, että vahtii lasta sen aikaa, kun itse kiikuttaa roskiksen roska-astiaan. Ei siis mitään suurtaloussiivousta, vaan ihan sitä että vähentää siitä vierailusta aiheutuvaa vaivaa.
En minä ala roskia viemään, kun on joku kyläilemässä
Kyllä minä todellakin vien. Varsinkin kun ne roskat on niiden vieraiden aiheuttamia.
Miten he ne roskat aiheuttivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin, monet ihmiset tyhmentyvät vanhetessaan. Tämä johtaa siihen, että ei enää ymmärretä monia asioita. Suora puhe on usein ainoa ratkaisu. "nonniiin se ois sitte kotiin lähdön aika, mä alan iltapuuhiin. Oli mukava kun tulitte käymään, ollaan yhteyksissä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas miniä tulee passattavaksi. Makaa vaan sohvalla, eikä ymmärrä auttaa kotitöissä. Kahvit ja ruoat hänelle kyllä kelpaa.
Mä oon tuo miniä, mutta voin kertoa, ettei sun poikasikaan omassa anoppilassaan keitä kahvia tai auta ruuanlaitossa.
Meillä mies sanoi äidilleen aikoinaan,että hän aina auttaa,kun ollaan mummolassa,ei vaimonsa.
Minä vastaavasti autan omaa äitiäni ja mies pysyy hommista poissa.
Toiminut niin,että anoppi tekee kaiken...eihän nyt miehet. Oma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanonpahan vaan, että ottaisin avosylin vastaan meidän molemmat vanhemmat. He nukkuivat aivan liian aikaisin pois. Lapset oli silloin muutaman vuoden ikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, monet ihmiset tyhmentyvät vanhetessaan. Tämä johtaa siihen, että ei enää ymmärretä monia asioita. Suora puhe on usein ainoa ratkaisu. "nonniiin se ois sitte kotiin lähdön aika, mä alan iltapuuhiin. Oli mukava kun tulitte käymään, ollaan yhteyksissä."
Selkeästi kun tuo on sinullekin kerrottu jo moneen kertaan, että se puhuminen ei auta mitään. Olet itse elävä merkki siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, monet ihmiset tyhmentyvät vanhetessaan. Tämä johtaa siihen, että ei enää ymmärretä monia asioita. Suora puhe on usein ainoa ratkaisu. "nonniiin se ois sitte kotiin lähdön aika, mä alan iltapuuhiin. Oli mukava kun tulitte käymään, ollaan yhteyksissä."
Selkeästi kun tuo on sinullekin kerrottu jo moneen kertaan, että se puhuminen ei auta mitään. Olet itse elävä merkki siitä.
Sittenhän ne appivanhemmat on haettava jo holhouksen alaisiksi. Lisäksi oma mokanne jos tiedätte tilanteen ja silti edes laskette heidät alunperin enää kylään.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, monet ihmiset tyhmentyvät vanhetessaan. Tämä johtaa siihen, että ei enää ymmärretä monia asioita. Suora puhe on usein ainoa ratkaisu. "nonniiin se ois sitte kotiin lähdön aika, mä alan iltapuuhiin. Oli mukava kun tulitte käymään, ollaan yhteyksissä."
Selkeästi kun tuo on sinullekin kerrottu jo moneen kertaan, että se puhuminen ei auta mitään. Olet itse elävä merkki siitä.
Sittenhän ne appivanhemmat on haettava jo holhouksen alaisiksi. Lisäksi oma mokanne jos tiedätte tilanteen ja silti edes laskette heidät alunperin enää kylään.
- eri
No onko tuo kirjoittaja holhouksessa? Samanlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kun tulee pariskunta kahdesta eri perheestä,joilla omat tottumukset ja tavat..niin kyllä sen pariskunnan pitää sopia keskenään,et miten toimitaan kummankin sukulaisten kaa ja oma aikuinen lapsi kertokoon sen selvästi vanhemmilleen,et meillä mennään näin.Muuten tulee sotkua vääjäämättä.
On se puhuminen näköjään tosi vaikeaa.Mutta miten voi olla 50-60-vuotiaita joilla ei ole edes alkeellisia käytöstapoja? Miten ihmeessä he on voineet elää tuohon ikään asti niitä oppimatta?
Ja monihan on kertonut ettei puhuminen auta yhtään mitään. Isovanhemmat eivät kuuntele.
Eikös tuon ikäiset appikset ole vielä työelämässä?
Nykyään saadaan lapset vanhempana kuin tuon kirjoittanut luulee. Viisikymppisten lapset pääsevät just ala-asteelta, ei siinä mitään lapsenlapsia ole tulossa aikoihin. Itse sain lapseni poikkeuksellisen nuorena, jo 29-vuotiaana esikoisen. Kun täytän 60v, hän on 30-vuotias, ei siis lähelläkään sitä ikää, jolloin saadaan lapsia nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Sanonpahan vaan, että ottaisin avosylin vastaan meidän molemmat vanhemmat. He nukkuivat aivan liian aikaisin pois. Lapset oli silloin muutaman vuoden ikäisiä.
Tuossa tilanteessa helppo sanoa.
Sarkasmia, eikö vain?