Lue keskustelun säännöt.
Miksi isovanhemmat tulevat passattaviksi pikkulapsiperheeseen eivätkä auta?
Toisesta ketjusta kopioitu viesti, jossa kirjoittaja pohti, miksi appivanhemmat eivät osaa lukea ollenkaan rivien välistä.
"Appivanhemmat olivat meillä pitkän päivän kylässä, kun mieheni oli poissa kotoa. Appivanhemmat eivät hoksanneet lähteä, kun pienen lapsen nukkumaanmenoaika lähestyi. Eivät edes tajunneet kommentista "me ryhdyttäisiin nyt tässä rauhoittumaan nukkumaanmenoa varten ja tekemään Leo-Islan iltapuuhia", että nyt olisi hyvä hetki lähteä kotiin. Appivanhemmat jäivät meille pyörimään vielä siinä vaiheessa, kun lapsi oli jo pinnasängyssä. Lähtivä lopulta, kun olin 20 minuuttia tehnyt kotitöitä appivanhempien maatessa sohvalla ja anoppi totesi, että voisivat lähteä ja antaa minun olla rauhassa. Vihdoin."
Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista.
Kommentit (1703)
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvät hyssykät miten ei voi sopia asioista, vaan pitää kiukutella aikuisten kuin pikkulapset.
Meillä tehtiin säännöt selväksi, kun lapsenlapsia syntyi. Meillä on eri säännöt, kun lapsenlapset ovat meillä tiettyyn rajaan asti. Muuten tehdään niin kuin niiden vanhemmat haluaa. Eli koko serkku katras oli kerran kuussa isovanhemmilla viikonlopun ja se sovittiin oikein kalenterissa. Silloin vanhemmat sai viettää kahdestaan aikaa ja ilmoitin kyllä, että ette sitten siivoa ja tee niitä kotihommia koko viikonloppua. Ymmärsivät mitä tarkoitin. Lastenlasten kanssa oltiin kotona, mökillä, kylpylässä, museoissa, taidenäyttelyissä ja niin edelleen. Ainut mihin en heitä vienyt oli huvipuisto, koska en pidä niistä ja vanhemmat taas tykkäävät niistä. Oltiin lomalla molempien lasten perheiden kanssa. Jokaiselle oli omat menot ja harrastukset esimerkiksi Vierumäellä ja yhdessä tehtiin ruuat sekä muut askareet myös miehet. En kyllä ole antanut kenenkään auttaa, kun ovat meillä perheineen kylässä, vaan laitan ruuat ja kahvit ym hommat itse ja samoin, jos me menemme lapsillemme kylään. Lastenlapset vietiin ulos leikkimään siksi aikaa, kun heidän vanhempansa teki kotihommia. Samoin kuljetettiin harrastuksiin, kun oli tarvetta. Muistan itse miten hektistä aikaa on pikkulapsiaika, kun kävin niin kuin myös lapseni töissä. Itselläni ei ollut enää vanhempia tuolloin. Mikä tässä on niin vaikeaa. Nyt lapsenlapset käyvät tyttö- ja poikakavereidensa kanssa mummoa ja vaaria ilahduttamassa ja se on niin sanomattoman ihanaa. Puhukaa ja älkää jääkö mököttämään asiasta.
Et ole kappalejaosta kuullut?
Miljoonannen kerran: ei se puhuminen auta jos kukaan ei kuuntele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvät hyssykät miten ei voi sopia asioista, vaan pitää kiukutella aikuisten kuin pikkulapset.
Meillä tehtiin säännöt selväksi, kun lapsenlapsia syntyi. Meillä on eri säännöt, kun lapsenlapset ovat meillä tiettyyn rajaan asti. Muuten tehdään niin kuin niiden vanhemmat haluaa. Eli koko serkku katras oli kerran kuussa isovanhemmilla viikonlopun ja se sovittiin oikein kalenterissa. Silloin vanhemmat sai viettää kahdestaan aikaa ja ilmoitin kyllä, että ette sitten siivoa ja tee niitä kotihommia koko viikonloppua. Ymmärsivät mitä tarkoitin. Lastenlasten kanssa oltiin kotona, mökillä, kylpylässä, museoissa, taidenäyttelyissä ja niin edelleen. Ainut mihin en heitä vienyt oli huvipuisto, koska en pidä niistä ja vanhemmat taas tykkäävät niistä. Oltiin lomalla molempien lasten perheiden kanssa. Jokaiselle oli omat menot ja harrastukset esimerkiksi Vierumäellä ja yhdessä tehtiin ruuat sekä muut askareet myös miehet. En kyllä ole antanut kenenkään auttaa, kun ovat meillä perheineen kylässä, vaan laitan ruuat ja kahvit ym hommat itse ja samoin, jos me menemme lapsillemme kylään. Lastenlapset vietiin ulos leikkimään siksi aikaa, kun heidän vanhempansa teki kotihommia. Samoin kuljetettiin harrastuksiin, kun oli tarvetta. Muistan itse miten hektistä aikaa on pikkulapsiaika, kun kävin niin kuin myös lapseni töissä. Itselläni ei ollut enää vanhempia tuolloin. Mikä tässä on niin vaikeaa. Nyt lapsenlapset käyvät tyttö- ja poikakavereidensa kanssa mummoa ja vaaria ilahduttamassa ja se on niin sanomattoman ihanaa. Puhukaa ja älkää jääkö mököttämään asiasta.
Mun lasten mummolle lapset ovat lähinnä pokaaleja, joita esitellä tuttaville. Ei hän heidän kanssaan halua mitään tehdä. Eikä olla pyydettykään, kun viini maistuu vähän turhan hyvin.
Puhumista on yritetty, mutta se on yhtä tuloksellista kuin juttelu aidan tolpalle. Keskustelu on vuorovaikutteista, anoppi tykkää enempi sanella vaatimuksensa ja edellyttää kuulijoilta ehdotonta tottelemista.
Muuten tuon edellisen kirjoitus on sellainen, jollaisen todelliuuden olisin toivonut omalle kohdalle. Toisin kävi, mutta tämän kanssa edetään. Tyydyn siihen, että mies on ihana, vaikka anoppi on painajainen.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden elämä on kovaa. Kaikkien appivanhemmat ovat dementikkoja ( poika siis nainut itseään nuoremman naisen ja vauvoja keski-iässä) . Appiksia on lisäksi käytävä auttamassa, hoidettava heidän raha-asiansa, kaikki tämä vauvanhoidon lomassa.
Lisäksi vielä pyytävät rahaa. Tuovat huonoja krääsälahjoja jos suostuvat tulemaan/ käyvät liian tiheään.Elämä on kovaa.[/quote
Juu on se yhtä helevettiä appivanhempien kanssa🤭
Aatelkaas nyt miltä teidän lapsista tuntuu, jos kuulevat nuo jutut.
Eipä ihme jos perheissä riitaa ja eripuraisuutta. Onko tarpeen?
Vierailija kirjoitti:
Aatelkaas nyt miltä teidän lapsista tuntuu, jos kuulevat nuo jutut.
Eipä ihme jos perheissä riitaa ja eripuraisuutta. Onko tarpeen?
Mitkä jutut? Kyllä lapsi on ollut paikalla kun mummo esim pilkkasi lapsen tukkaa, kun eihän pojalla voi pitkä tukka olla? Tai kun muuten vaan mummo haukkunut lasten vanhempia. Syy haukkuihin vaihtelee.
Kyllä lapset tietävät, että heidän mummonsa on ilkeä, eikä sen takia kovin usein nähdä. Ei heille ole sitä erikseen tarvinnut kertoa. Itseasiassa vältän koko ihmisestä puhumista lasten kanssa. Hän ei kuulu arkeemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tarkoittee, että tulee passattavaksi? Onko se sellaista, että tulee käymään ja toinen keittää kahvit? Tai pitkämatkalainen saa myös ruokaa syödäkseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aatelkaas nyt miltä teidän lapsista tuntuu, jos kuulevat nuo jutut.
Eipä ihme jos perheissä riitaa ja eripuraisuutta. Onko tarpeen?Mitkä jutut? Kyllä lapsi on ollut paikalla kun mummo esim pilkkasi lapsen tukkaa, kun eihän pojalla voi pitkä tukka olla? Tai kun muuten vaan mummo haukkunut lasten vanhempia. Syy haukkuihin vaihtelee.
Kyllä lapset tietävät, että heidän mummonsa on ilkeä, eikä sen takia kovin usein nähdä. Ei heille ole sitä erikseen tarvinnut kertoa. Itseasiassa vältän koko ihmisestä puhumista lasten kanssa. Hän ei kuulu arkeemme.
Taidat olla hyvin herkkähipiäinen, ja ilmapiirin myrkyttäjä. Koskaan ei vikaa itsessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittee, että tulee passattavaksi? Onko se sellaista, että tulee käymään ja toinen keittää kahvit? Tai pitkämatkalainen saa myös ruokaa syödäkseen?
Miljoonaan kertaan selitetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvät hyssykät miten ei voi sopia asioista, vaan pitää kiukutella aikuisten kuin pikkulapset.
Meillä tehtiin säännöt selväksi, kun lapsenlapsia syntyi. Meillä on eri säännöt, kun lapsenlapset ovat meillä tiettyyn rajaan asti. Muuten tehdään niin kuin niiden vanhemmat haluaa. Eli koko serkku katras oli kerran kuussa isovanhemmilla viikonlopun ja se sovittiin oikein kalenterissa. Silloin vanhemmat sai viettää kahdestaan aikaa ja ilmoitin kyllä, että ette sitten siivoa ja tee niitä kotihommia koko viikonloppua. Ymmärsivät mitä tarkoitin. Lastenlasten kanssa oltiin kotona, mökillä, kylpylässä, museoissa, taidenäyttelyissä ja niin edelleen. Ainut mihin en heitä vienyt oli huvipuisto, koska en pidä niistä ja vanhemmat taas tykkäävät niistä. Oltiin lomalla molempien lasten perheiden kanssa. Jokaiselle oli omat menot ja harrastukset esimerkiksi Vierumäellä ja yhdessä tehtiin ruuat sekä muut askareet myös miehet. En kyllä ole antanut kenenkään auttaa, kun ovat meillä perheineen kylässä, vaan laitan ruuat ja kahvit ym hommat itse ja samoin, jos me menemme lapsillemme kylään. Lastenlapset vietiin ulos leikkimään siksi aikaa, kun heidän vanhempansa teki kotihommia. Samoin kuljetettiin harrastuksiin, kun oli tarvetta. Muistan itse miten hektistä aikaa on pikkulapsiaika, kun kävin niin kuin myös lapseni töissä. Itselläni ei ollut enää vanhempia tuolloin. Mikä tässä on niin vaikeaa. Nyt lapsenlapset käyvät tyttö- ja poikakavereidensa kanssa mummoa ja vaaria ilahduttamassa ja se on niin sanomattoman ihanaa. Puhukaa ja älkää jääkö mököttämään asiasta.
Mun lasten mummolle lapset ovat lähinnä pokaaleja, joita esitellä tuttaville. Ei hän heidän kanssaan halua mitään tehdä. Eikä olla pyydettykään, kun viini maistuu vähän turhan hyvin.
Puhumista on yritetty, mutta se on yhtä tuloksellista kuin juttelu aidan tolpalle. Keskustelu on vuorovaikutteista, anoppi tykkää enempi sanella vaatimuksensa ja edellyttää kuulijoilta ehdotonta tottelemista.
Muuten tuon edellisen kirjoitus on sellainen, jollaisen todelliuuden olisin toivonut omalle kohdalle. Toisin kävi, mutta tämän kanssa edetään. Tyydyn siihen, että mies on ihana, vaikka anoppi on painajainen.
Niin on paha, jos isovanhempi joskus ottaa viiniä. Vanhemmat toki saavat ottaa rentoutuakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittee, että tulee passattavaksi? Onko se sellaista, että tulee käymään ja toinen keittää kahvit? Tai pitkämatkalainen saa myös ruokaa syödäkseen?
Miljoonaan kertaan selitetty.
Marttyyriäiti.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittee, että tulee passattavaksi? Onko se sellaista, että tulee käymään ja toinen keittää kahvit? Tai pitkämatkalainen saa myös ruokaa syödäkseen?
Tullaan ilmoittamatta kylään, istutaan 12 tuntia arvostelemassa ja mäkättämässä ja odotetaan että tarjotaan viisi ateriaa. Ja tietenkin oman mieltymyksen mukaan, ei sitä mitä talon väki syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanonpahan vaan, että ottaisin avosylin vastaan meidän molemmat vanhemmat. He nukkuivat aivan liian aikaisin pois. Lapset oli silloin muutaman vuoden ikäisiä.
Kuka hirviö alapeukuttaa tätä? Kyllä te mammat käyttäydytte niin törkeästi toisiannekin kohtaan, että ei ihme, että isovanhemmista puhutaan tällaista paskaa.
No siis sitä saa mitä tilaa. Kirjoittaja tuli pätemään surullaan ketjuun, jossa ihmisillä on isoja ongelmia kammoisovamhempien kanssa. Kun ongelmat ovat tarpeeksi isoja, alkaa tuo tilanne kuulostaa varsin ihanteelliselta, minkä kirjoittajakin ymmärtäisi, jos vähän miettisi.
Ja ihnisen kuoltuahan on helppo kuvitella, miten ihanaa elo hänen kanssaan olisi ollut. Todrllisuus ei ole aina niin ruusuinen.
Suru on varmasti aito, mutta viesti oli ällöttävän tekopyhä.
Sinä katkeruudessasi olet vain ällöttävä! Jos joku positiivinen kanta asioihin ei mahdu ilkeään maailmankuvaasi, katsot oikeudeksesi käyttäytyä törkeäksi. Ja täällä vielä kehutaan mammeleiden käytöstapoja verrattuna vanhempiin - mikä vitsi.
Vierailija kirjoitti:
Aatelkaas nyt miltä teidän lapsista tuntuu, jos kuulevat nuo jutut.
Eipä ihme jos perheissä riitaa ja eripuraisuutta. Onko tarpeen?
Missä perheessä? Ei meillä riidellä. Mitä ihmettä horiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvät hyssykät miten ei voi sopia asioista, vaan pitää kiukutella aikuisten kuin pikkulapset.
Meillä tehtiin säännöt selväksi, kun lapsenlapsia syntyi. Meillä on eri säännöt, kun lapsenlapset ovat meillä tiettyyn rajaan asti. Muuten tehdään niin kuin niiden vanhemmat haluaa. Eli koko serkku katras oli kerran kuussa isovanhemmilla viikonlopun ja se sovittiin oikein kalenterissa. Silloin vanhemmat sai viettää kahdestaan aikaa ja ilmoitin kyllä, että ette sitten siivoa ja tee niitä kotihommia koko viikonloppua. Ymmärsivät mitä tarkoitin. Lastenlasten kanssa oltiin kotona, mökillä, kylpylässä, museoissa, taidenäyttelyissä ja niin edelleen. Ainut mihin en heitä vienyt oli huvipuisto, koska en pidä niistä ja vanhemmat taas tykkäävät niistä. Oltiin lomalla molempien lasten perheiden kanssa. Jokaiselle oli omat menot ja harrastukset esimerkiksi Vierumäellä ja yhdessä tehtiin ruuat sekä muut askareet myös miehet. En kyllä ole antanut kenenkään auttaa, kun ovat meillä perheineen kylässä, vaan laitan ruuat ja kahvit ym hommat itse ja samoin, jos me menemme lapsillemme kylään. Lastenlapset vietiin ulos leikkimään siksi aikaa, kun heidän vanhempansa teki kotihommia. Samoin kuljetettiin harrastuksiin, kun oli tarvetta. Muistan itse miten hektistä aikaa on pikkulapsiaika, kun kävin niin kuin myös lapseni töissä. Itselläni ei ollut enää vanhempia tuolloin. Mikä tässä on niin vaikeaa. Nyt lapsenlapset käyvät tyttö- ja poikakavereidensa kanssa mummoa ja vaaria ilahduttamassa ja se on niin sanomattoman ihanaa. Puhukaa ja älkää jääkö mököttämään asiasta.
Mun lasten mummolle lapset ovat lähinnä pokaaleja, joita esitellä tuttaville. Ei hän heidän kanssaan halua mitään tehdä. Eikä olla pyydettykään, kun viini maistuu vähän turhan hyvin.
Puhumista on yritetty, mutta se on yhtä tuloksellista kuin juttelu aidan tolpalle. Keskustelu on vuorovaikutteista, anoppi tykkää enempi sanella vaatimuksensa ja edellyttää kuulijoilta ehdotonta tottelemista.
Muuten tuon edellisen kirjoitus on sellainen, jollaisen todelliuuden olisin toivonut omalle kohdalle. Toisin kävi, mutta tämän kanssa edetään. Tyydyn siihen, että mies on ihana, vaikka anoppi on painajainen.
Luulen, että sinä olet se painajainen, sekä miehellesi että anopillesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanonpahan vaan, että ottaisin avosylin vastaan meidän molemmat vanhemmat. He nukkuivat aivan liian aikaisin pois. Lapset oli silloin muutaman vuoden ikäisiä.
Tuossa tilanteessa helppo sanoa.
Olemme hyväksyneet toisemme rakkaudesta ja näin ollen hyväksymne myös toistemme suvun. Mikä ihme siinä on nykyään, kun anoppeja haukutaan ja naiset nimenomaan.
Oletko joku lestadiolainen tai muuten outo? En minä ainakaan sukua nainut enkä hyväksy huonoa käytöstä tai ole kynnysmatto.
Tiedän, että sinulle on käsittämätöntä hyvät suhteet perheeseen ja sukuun, sekä ihan normaalit käytöstavat. Onneksi täältä löytyy viisaampaakin sakkia.
T: Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvät hyssykät miten ei voi sopia asioista, vaan pitää kiukutella aikuisten kuin pikkulapset.
Meillä tehtiin säännöt selväksi, kun lapsenlapsia syntyi. Meillä on eri säännöt, kun lapsenlapset ovat meillä tiettyyn rajaan asti. Muuten tehdään niin kuin niiden vanhemmat haluaa. Eli koko serkku katras oli kerran kuussa isovanhemmilla viikonlopun ja se sovittiin oikein kalenterissa. Silloin vanhemmat sai viettää kahdestaan aikaa ja ilmoitin kyllä, että ette sitten siivoa ja tee niitä kotihommia koko viikonloppua. Ymmärsivät mitä tarkoitin. Lastenlasten kanssa oltiin kotona, mökillä, kylpylässä, museoissa, taidenäyttelyissä ja niin edelleen. Ainut mihin en heitä vienyt oli huvipuisto, koska en pidä niistä ja vanhemmat taas tykkäävät niistä. Oltiin lomalla molempien lasten perheiden kanssa. Jokaiselle oli omat menot ja harrastukset esimerkiksi Vierumäellä ja yhdessä tehtiin ruuat sekä muut askareet myös miehet. En kyllä ole antanut kenenkään auttaa, kun ovat meillä perheineen kylässä, vaan laitan ruuat ja kahvit ym hommat itse ja samoin, jos me menemme lapsillemme kylään. Lastenlapset vietiin ulos leikkimään siksi aikaa, kun heidän vanhempansa teki kotihommia. Samoin kuljetettiin harrastuksiin, kun oli tarvetta. Muistan itse miten hektistä aikaa on pikkulapsiaika, kun kävin niin kuin myös lapseni töissä. Itselläni ei ollut enää vanhempia tuolloin. Mikä tässä on niin vaikeaa. Nyt lapsenlapset käyvät tyttö- ja poikakavereidensa kanssa mummoa ja vaaria ilahduttamassa ja se on niin sanomattoman ihanaa. Puhukaa ja älkää jääkö mököttämään asiasta.
Mun lasten mummolle lapset ovat lähinnä pokaaleja, joita esitellä tuttaville. Ei hän heidän kanssaan halua mitään tehdä. Eikä olla pyydettykään, kun viini maistuu vähän turhan hyvin.
Puhumista on yritetty, mutta se on yhtä tuloksellista kuin juttelu aidan tolpalle. Keskustelu on vuorovaikutteista, anoppi tykkää enempi sanella vaatimuksensa ja edellyttää kuulijoilta ehdotonta tottelemista.
Muuten tuon edellisen kirjoitus on sellainen, jollaisen todelliuuden olisin toivonut omalle kohdalle. Toisin kävi, mutta tämän kanssa edetään. Tyydyn siihen, että mies on ihana, vaikka anoppi on painajainen.
Niin on paha, jos isovanhempi joskus ottaa viiniä. Vanhemmat toki saavat ottaa rentoutuakseen.
Mua ei haittaa anopin nautiskelu, joisi enempi vaan.... herkkä joutumaan onnettomuuksiin muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanonpahan vaan, että ottaisin avosylin vastaan meidän molemmat vanhemmat. He nukkuivat aivan liian aikaisin pois. Lapset oli silloin muutaman vuoden ikäisiä.
Tuossa tilanteessa helppo sanoa.
Olemme hyväksyneet toisemme rakkaudesta ja näin ollen hyväksymne myös toistemme suvun. Mikä ihme siinä on nykyään, kun anoppeja haukutaan ja naiset nimenomaan.
Oletko joku lestadiolainen tai muuten outo? En minä ainakaan sukua nainut enkä hyväksy huonoa käytöstä tai ole kynnysmatto.
Tiedän, että sinulle on käsittämätöntä hyvät suhteet perheeseen ja sukuun, sekä ihan normaalit käytöstavat. Onneksi täältä löytyy viisaampaakin sakkia.
T: Eri
Eihön täällä ole edes puhuttu perheestä vaan häieikkösukulaisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvät hyssykät miten ei voi sopia asioista, vaan pitää kiukutella aikuisten kuin pikkulapset.
Meillä tehtiin säännöt selväksi, kun lapsenlapsia syntyi. Meillä on eri säännöt, kun lapsenlapset ovat meillä tiettyyn rajaan asti. Muuten tehdään niin kuin niiden vanhemmat haluaa. Eli koko serkku katras oli kerran kuussa isovanhemmilla viikonlopun ja se sovittiin oikein kalenterissa. Silloin vanhemmat sai viettää kahdestaan aikaa ja ilmoitin kyllä, että ette sitten siivoa ja tee niitä kotihommia koko viikonloppua. Ymmärsivät mitä tarkoitin. Lastenlasten kanssa oltiin kotona, mökillä, kylpylässä, museoissa, taidenäyttelyissä ja niin edelleen. Ainut mihin en heitä vienyt oli huvipuisto, koska en pidä niistä ja vanhemmat taas tykkäävät niistä. Oltiin lomalla molempien lasten perheiden kanssa. Jokaiselle oli omat menot ja harrastukset esimerkiksi Vierumäellä ja yhdessä tehtiin ruuat sekä muut askareet myös miehet. En kyllä ole antanut kenenkään auttaa, kun ovat meillä perheineen kylässä, vaan laitan ruuat ja kahvit ym hommat itse ja samoin, jos me menemme lapsillemme kylään. Lastenlapset vietiin ulos leikkimään siksi aikaa, kun heidän vanhempansa teki kotihommia. Samoin kuljetettiin harrastuksiin, kun oli tarvetta. Muistan itse miten hektistä aikaa on pikkulapsiaika, kun kävin niin kuin myös lapseni töissä. Itselläni ei ollut enää vanhempia tuolloin. Mikä tässä on niin vaikeaa. Nyt lapsenlapset käyvät tyttö- ja poikakavereidensa kanssa mummoa ja vaaria ilahduttamassa ja se on niin sanomattoman ihanaa. Puhukaa ja älkää jääkö mököttämään asiasta.
Et ole kappalejaosta kuullut?
Miljoonannen kerran: ei se puhuminen auta jos kukaan ei kuuntele.
Yksi positiivinen kirjoitus ja ehdotus, kuinka voisi toimia fiksummin, niin täällä heti raivomammat alapeukuttaa. Ilmeisesti ei olla opittu keskustelemaan asioista, kun näkyy olevan ihan vieras konsepti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanonpahan vaan, että ottaisin avosylin vastaan meidän molemmat vanhemmat. He nukkuivat aivan liian aikaisin pois. Lapset oli silloin muutaman vuoden ikäisiä.
Tuossa tilanteessa helppo sanoa.
Olemme hyväksyneet toisemme rakkaudesta ja näin ollen hyväksymne myös toistemme suvun. Mikä ihme siinä on nykyään, kun anoppeja haukutaan ja naiset nimenomaan.
Oletko joku lestadiolainen tai muuten outo? En minä ainakaan sukua nainut enkä hyväksy huonoa käytöstä tai ole kynnysmatto.
Tiedän, että sinulle on käsittämätöntä hyvät suhteet perheeseen ja sukuun, sekä ihan normaalit käytöstavat. Onneksi täältä löytyy viisaampaakin sakkia.
T: Eri
Eihön täällä ole edes puhuttu perheestä vaan häieikkösukulaisista.
Häirikköminiä ei tunnista normaalia käytöstä, ja sen huomaa 😂
Ei hyvät hyssykät miten ei voi sopia asioista, vaan pitää kiukutella aikuisten kuin pikkulapset.
Meillä tehtiin säännöt selväksi, kun lapsenlapsia syntyi. Meillä on eri säännöt, kun lapsenlapset ovat meillä tiettyyn rajaan asti. Muuten tehdään niin kuin niiden vanhemmat haluaa. Eli koko serkku katras oli kerran kuussa isovanhemmilla viikonlopun ja se sovittiin oikein kalenterissa. Silloin vanhemmat sai viettää kahdestaan aikaa ja ilmoitin kyllä, että ette sitten siivoa ja tee niitä kotihommia koko viikonloppua. Ymmärsivät mitä tarkoitin. Lastenlasten kanssa oltiin kotona, mökillä, kylpylässä, museoissa, taidenäyttelyissä ja niin edelleen. Ainut mihin en heitä vienyt oli huvipuisto, koska en pidä niistä ja vanhemmat taas tykkäävät niistä. Oltiin lomalla molempien lasten perheiden kanssa. Jokaiselle oli omat menot ja harrastukset esimerkiksi Vierumäellä ja yhdessä tehtiin ruuat sekä muut askareet myös miehet. En kyllä ole antanut kenenkään auttaa, kun ovat meillä perheineen kylässä, vaan laitan ruuat ja kahvit ym hommat itse ja samoin, jos me menemme lapsillemme kylään. Lastenlapset vietiin ulos leikkimään siksi aikaa, kun heidän vanhempansa teki kotihommia. Samoin kuljetettiin harrastuksiin, kun oli tarvetta. Muistan itse miten hektistä aikaa on pikkulapsiaika, kun kävin niin kuin myös lapseni töissä. Itselläni ei ollut enää vanhempia tuolloin. Mikä tässä on niin vaikeaa. Nyt lapsenlapset käyvät tyttö- ja poikakavereidensa kanssa mummoa ja vaaria ilahduttamassa ja se on niin sanomattoman ihanaa. Puhukaa ja älkää jääkö mököttämään asiasta.