Ärsyttääkö muita kun äänikirjat rinnastetaan lukemiseen?

Digikirja = kuunnelma.

Äänikirjan nopeutta voi säätää äänen muuttumatta, itse en koskaan kuuntele norminopeudella, se on tajuttoman hidasta, sopiva nopeus on 1.5-1.7 kertainen nopeus ja vastaa tuolloin pitkälti lukunopeutta, toki nopeutta voi myös hidastaa norminopeudesta. Luen samaa kirjaa myös e-kirjana mutta eipä sitä lenkkeillessä, pyöräillessä tuli kirjaa luettua joten äänikirja on siinä loistava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsin aloittajan kysymyksen, ja aloin ihmettelemään ihmisten kommentteja äänikirjojen puolesta. Siitähän ei ole kyse ollenkaan.

Minun mielestäni kuunteleminen ei ole lukemista, joten ärsyttää jos se rinnastetaan.

Äänikirjojen kuuntelu vastaa enemmän musiikin kuuntelua mielestäni, koska kappaleetkin voi kertoa tarinaa

Mutta pointti tässä kai oli kuitenkin se, että ap kysyi joltakin ihmiseltä, onko ko henkilö lukenut jotain kirjaa. 

Ja miksi ap tekee tuollaisen kysymyksen? Ehkä keskustellakseen kirjasta, vai miksi? Jos haluaa keskustella, eikö sellainen henkilö kelpaa keskustelukumppaniksi, joka on "vain kuunnellut" eikä oikeasti ole lukenut. Ap ei ilmeisesti tunnusta kokemusta kirjasta tasaveroiseksi jos se on vain kuunneltu?

En ole ap, mutta onhan se vähän sama kun kysyisi, että oletko leiponut kakun ja vastaat joo, vaikka itse asiassa ostit valmiin pakastekakun, jonka joku toinen on tehnyt.

Lukeminen vaatii ihmiseltä kuuntelua enemmän - ihan jo siinä, ettei samalla voi keskittyä muuhun. Eli siinä mielessä olen samoilla linjoilla ap:n kanssa, että on väärin sanoa lukeneensa, jos oikeasti vain kuunteli toisella korvalla, mahdollisesti tuplanopeudella, samalla kun imuroi ja mietti muita asioita.

Luulisi lukeneen ihmisen tajuavan, että äänikirjan kuuntelun vertaaminen pakastekakkuun on vääristelyä. Ja on ihan harhaista kuvitella, että kirjan lukijoiden ajatus ei karkaile, tai että lukija ei koskaan havahdu parin sivun jälkeen siihen, ettei ole hetkeen sisäistänyt mitään.

Mun mielestä äänikirjojen yksi ongelma ainakin omalla kohdallani on tuo, että jos ajatus harhailee, on paljon hankalampi etsiä sitä kohtaa mihin jäi. Lukiessa voi helposti silmäillä missä kohtaa keskittyminen alkoi harhailla, kuunnellessa pitää kelailla ja etsiä oikea kohta. Tämä korostuu erityisesti tietotekstissä - kuvitelkaapa, jos kaikki opintomateriaalit olisivat vain kuunneltavassa muodossa! Ehkä se monelle nykyihmiselle olisi sitten helpompaa, itse en voisi kuvitellakaan, että kykenisin omaksumaan yksityiskohtaista ja monimutkaista tietoa kovin tehokkaasti niin.

Itseäni alkaa aina väsyttää kuunteleminen. Opiskelussakin meinasin aina nukahtaa luennolle. Tosin meinaan nukahtaa lukiessakin :D

Mulle taas esim. luentojen kuunteleminen ei ole ongelma, riippuu toki vähän aiheesta ja myös luennoitsijasta. Yleensä pystyn pysymään suht. tarkkana, tässä auttaa toki, että teen myös muistiinpanoja samalla. Mutta jotenkin podcastien ja äänikirjojen kuuntelu ei vain onnistu joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Lukiessa pääsen helpost flow-tilaan, jossa voin lukea hyvin keskittyneesti tuntikausia ja kadottaa ajantajun, mutta kuunnellessa ajatus alkaa harhailemaan helposti vartissa. Osittain johtuu ehkä siitä, että lukijat lukee niin hitaasti, mutta toisaalta nopeuden lisääminenkään ei auta. En vain saa sitä samaa syvän keskittymisen tilaa, mikä lukiessa syntyy kuin itsestään. Ehkä osittain tämä liittyy siihen, ettei motivaatiota kuunteluun ole, kun lukeminen on minusta vain niin paljon hauskempaa. Joskus olen kuunnellut esim. muumi-kirjoja Tove Janssonin lukemana, sellaiseen on ollut hieman helpompi keskittyä, kun motivaattorina on pelkän tarinan sijasta myös vieraan kielen oppiminen.

Näköjään ollaan sitten täydet vastakohdat. Jostain syystä podcasteja pelkkänä äänenä tai sitten tubesta kuvan kanssa pystyn kuuntelemaan hyvin. Niitä kulutan paljon. Tai ehkä lopulta on kyse aiheesta itselläni. Jos kiinnostaa tarpeeksi, niin kuuntelu on helppoa ja jos ei niin paljon kiinnosta, niin ajatus lähtee muille maille.

Digikirja on pieni kirjan raiskaaminen. Jotenkin väheksyvää.

Saman asian ajaa?

Vierailija kirjoitti:

Kannattaako lapsille lukea mitään, koska eiväthän he  itse lue. Ketjussa on todettu, että kuunteleminen alentaa äo:ta, joten lapsille lukemista on syytä välttää. 

Hyvä pointti👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole mikään kirja na t tsi, mutta lähtökohtaisesti kuunnellessa on hyvä ymmärtää, että kuuntelee adaptaatiota tekstistä.  Ihan aivotutkimustenkin mukaan me ymmärrämme ja ajattelemme eri tavalla riippuen siitä luemmeko vai kuulemmeko.

Kutittelee ihan eri osa-alueita.

Miettäkää nyt lapsen kirjoitustaitoa ja lukemistaitoa - oppiiko hän paremmin lukemalla vai kuuntelemalla?

Nyt on jo lukiossa somevauvoja, jotka läkähtyy tekstin alle ja uupuu ylipistossa, kun pitää lukea kirja. 

Tällaista tämä nyt - täällä pitää lukea ja kirjoittaa. 

Luin juuri Laszlo Krashakorkain: Vastarinnan melankolian. Sitä ennen Salaman: Siinä näkijä missä kokija.. Miten voisin kuunnella?

Entäs Saramago,  ?  Miten kuuntelet ääneen Joycen ja Kilven teokset?

Parasta juuri nyt on Anntti Hurskainen ja Kyllönen-  heitä ei saa missään nimessä typistää äänikirjaksi.

Mitä me edes tiedetään äänikirjoista? Ohjaaja, tulkitsija, tuottaja? Onko siellä osaamista Annie Ernauxin tulkitsemiseen? Mitä, jos äänensävy on väärä, tulkinta väärä, sukupuoli väärä?

 Ymmärtämättömät ja ahneet ihmiset ovat pilaamassa kirjallisuudesta kaiken kirjallisuudellisuuden  ja kauneuden.

Siis sama homma, kun popmusassa ja nyt koko maailma ihmettelee, että mitä tää paska on, miksi ihmiset pitävät tästä jne.

Itse olen kuunnellut 1 äänikirjan. Se oli Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja, mutta mulle se on Litjan kirja, vaikka en ole nähnyt elokuvaa. 

Opiskellessani ystävystyin sokean miehen kanssa ja meidän kokemus oli erilainen. 

Juurihan on valitettu, ettei lapsille lueta ääneen varsinkaan sen jälkeen, kun nämä ovat oppineet lukemaan. Asiantuntijat suosittelevat ääneen lukemista vielä silloinkin, kun lapsi on oppinut lukemaan.

Ääneen lukeminen on kuitenkin tärkeää mm. aivojen kehitykselle ja mielikuvitukselle. Miten se kuunteleminen muuttuu haitalliseksi kun ihmisestä tulee aikuinen?

Lainaamassasi viestissä ei mainittu kertaakaan sanaa "haitallinen". Oletko varma, että osaat lukea?

Osaatko itse? Missä kohdassa näit väitteen, että olisi mainittu? Kyse on tekstisisällön tulkinnasta ja siihen vastaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole mikään kirja na t tsi, mutta lähtökohtaisesti kuunnellessa on hyvä ymmärtää, että kuuntelee adaptaatiota tekstistä.  Ihan aivotutkimustenkin mukaan me ymmärrämme ja ajattelemme eri tavalla riippuen siitä luemmeko vai kuulemmeko.

Kutittelee ihan eri osa-alueita.

Miettäkää nyt lapsen kirjoitustaitoa ja lukemistaitoa - oppiiko hän paremmin lukemalla vai kuuntelemalla?

Nyt on jo lukiossa somevauvoja, jotka läkähtyy tekstin alle ja uupuu ylipistossa, kun pitää lukea kirja. 

Tällaista tämä nyt - täällä pitää lukea ja kirjoittaa. 

Luin juuri Laszlo Krashakorkain: Vastarinnan melankolian. Sitä ennen Salaman: Siinä näkijä missä kokija.. Miten voisin kuunnella?

Entäs Saramago,  ?  Miten kuuntelet ääneen Joycen ja Kilven teokset?

Parasta juuri nyt on Anntti Hurskainen ja Kyllönen-  heitä ei saa missään nimessä typistää äänikirjaksi.

Mitä me edes tiedetään äänikirjoista? Ohjaaja, tulkitsija, tuottaja? Onko siellä osaamista Annie Ernauxin tulkitsemiseen? Mitä, jos äänensävy on väärä, tulkinta väärä, sukupuoli väärä?

 Ymmärtämättömät ja ahneet ihmiset ovat pilaamassa kirjallisuudesta kaiken kirjallisuudellisuuden  ja kauneuden.

Siis sama homma, kun popmusassa ja nyt koko maailma ihmettelee, että mitä tää paska on, miksi ihmiset pitävät tästä jne.

Itse olen kuunnellut 1 äänikirjan. Se oli Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja, mutta mulle se on Litjan kirja, vaikka en ole nähnyt elokuvaa. 

Opiskellessani ystävystyin sokean miehen kanssa ja meidän kokemus oli erilainen. 

Juurihan on valitettu, ettei lapsille lueta ääneen varsinkaan sen jälkeen, kun nämä ovat oppineet lukemaan. Asiantuntijat suosittelevat ääneen lukemista vielä silloinkin, kun lapsi on oppinut lukemaan.

Ääneen lukeminen on kuitenkin tärkeää mm. aivojen kehitykselle ja mielikuvitukselle. Miten se kuunteleminen muuttuu haitalliseksi kun ihmisestä tulee aikuinen?

Lainaamassasi viestissä ei mainittu kertaakaan sanaa "haitallinen". Oletko varma, että osaat lukea?

Osaatko itse? Missä kohdassa näit väitteen, että olisi mainittu? Kyse on tekstisisällön tulkinnasta ja siihen vastaamisesta.

Eli et osannut lukea. Tekstisisällössä ei puhuttu haitallisuudesta, vaan kehuttiin kirjoitettua kirjaa. Siitähän sinä tietysti kuuntelijana otit tuttuun tyyliin itseesi.

Tulkitsepa tarkasti nyt tämä viesti. ;)

Vierailija kirjoitti:

Sitä elämystä ei äänikirjasta saa, kun illalla sängyssä selällään ollen lukee paksua, painavaa opusta ja unen lähestyessä ote höltyy ja...pam!

Varsinkin ne paksut ja painavat opukset luen nykyään e-kirjana tai kuuntelen. Tai joissain tapauksissa käytän kaikkia tapoja, päivällä luen istuen sohvalla ihan paperikirjaa, lenkillä kuuntelen sitä samaa, bussissa saatan lukea sitä e-kirjana. Sängyssä nukkumaan mennessä useimmiten kuuntelen, ihan ergonomian vuoksi. Siinä on tosin se huono puoli, että saattaa nukahtaa kesken ja sitten saa palata takaisin etsimään että mihinkähän just jäin 😀

Mutta siis, jos joku kysyy mitä kirjoja olen viime aikoina lukenut tai kertoo lukeneensa jonkun, toki kerron myös niistä kirjoista jotka olen kuunnellut. Kokemus ei ole täysin sama kuunneltuna vs luettuna, mutta tarina ja kirjan juoni kuitenkin on. Hyvä kirja on hyvä miten tahansa kulutettuna, tylsä on tylsä. Joissakin toki osa elämyksestä menee hukkaan kuunneltuna, joissain loistava lukija antaa kirjalle lisäpisteitä.

Tämä keskustelu vaikuttaa eniten siltä, että täällä on joku LUKIJA kiukuttelemassa, kuinka harmittaa kun lukeminen ei enää ole yhtä hieno harrastus, kun kaiken maailman roskaväkikin voi kehuskella harrastavansa kirjallisuutta, vaikka eivät edes viitsi LUKEA. (Mahtavatko osatakaan? Ainakaan eivät pysty keskittymään, eivätkä varmasti ymmärräkään lukemaansa...)

Sen sijaan tämä lukija väittää, että äänikirjojen kuuntelijoita harmittaisi, kun kuuntelemista ei kutsuta lukemiseksi. Vaikka ainakin tässä keskustelussa äänikirjojen harrastajat nimenomaan kertovat myös lukevansa paljon, mutta koska syystä tai toisesta eivät voi lukea niin paljon kuin haluaisivat, niin kuuntelevat osan kirjoista. Kukaan ei ole sanonut, että harmittaisi, ettei kuuntelemista saa sanoa lukemiseksi, sen sijaan moni on sanonut, ettei kirjan lukeminen tai kuunteleminen eroa kokemuksena juurikaan.

Minullakaan ei aika riittäisi kaikkien haluamieni kirjojen lukemiseen. Kotona on aina parikymmentä lukematonta kirjaa odottamassa, ja äänikirjapalvelussa kymmeniä tallennettuna lukujonoon. Ja lisää julkaistaan joka päivä. Olen jo keski-iässä, en ehdi ikinä lukea kaikkea. Miten se tekee minusta keskittymiskyvyttömän tai lukuhaluttoman, että kuuntelen osan kirjoista?

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu vaikuttaa eniten siltä, että täällä on joku LUKIJA kiukuttelemassa, kuinka harmittaa kun lukeminen ei enää ole yhtä hieno harrastus, kun kaiken maailman roskaväkikin voi kehuskella harrastavansa kirjallisuutta, vaikka eivät edes viitsi LUKEA. (Mahtavatko osatakaan? Ainakaan eivät pysty keskittymään, eivätkä varmasti ymmärräkään lukemaansa...)

Sen sijaan tämä lukija väittää, että äänikirjojen kuuntelijoita harmittaisi, kun kuuntelemista ei kutsuta lukemiseksi. Vaikka ainakin tässä keskustelussa äänikirjojen harrastajat nimenomaan kertovat myös lukevansa paljon, mutta koska syystä tai toisesta eivät voi lukea niin paljon kuin haluaisivat, niin kuuntelevat osan kirjoista. Kukaan ei ole sanonut, että harmittaisi, ettei kuuntelemista saa sanoa lukemiseksi, sen sijaan moni on sanonut, ettei kirjan lukeminen tai kuunteleminen eroa kokemuksena juurikaan.

Minullakaan ei aika riittäisi kaikkien haluamieni kirjojen lukemiseen. Kotona on aina parikymmentä lukematonta kirjaa odottamassa, ja äänikirjapalvelussa kymmeniä tallennettuna lukujonoon. Ja lisää julkaistaan joka päivä. Olen jo keski-iässä, en ehdi ikinä lukea kaikkea. Miten se tekee minusta keskittymiskyvyttömän tai lukuhaluttoman, että kuuntelen osan kirjoista?

Tämähän oli yllättävänkin pitkä sepustus ja osittain tottakin, tosin keskusteluun viittaava sisältö sakkasi totuudenmukaisuuden suhteen useammassa kohtaa. 

Mukava, kun ihmiset lukevat ja kuuntelevat. :)

Mukava, kun 

Jaa, että lukeminen ja kuunteleminen eivät eroa juurikaan kokemuksina? Aikamoista puppua täällä esitetään, ei kai kukaan täysjärkinen voi noin sanoa. Noh, jokainen voi toki määrittää omat "kokemuksensa", eikä siinäkään mitään pahaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelisin mielelläni illalla nukkumaan mennessä ääni kirjaa. Mutta lukijan lukunopeus on niin revittävän nopea, ettei huvita kuunnella kirjaa, edes yhtä minuuttia.

Hitaasti ja rauhallisesti, ääneen lukeminen, on kaiketi fyysisesti mahdotonta. Olisin valmis maksamaan äänikirjasta, mitä ikinä pyydetään, jos vaan lukunopeus olisi ratkaisevasti rauhallisempi. Myös taukoja tarvitaan lauseiden välissä.

Ääntä ei myöskään pysty tekniikalla hidastamaan. Se on niin nähty.

Storytelissä voi hidastaa lukunopeutta, ja myös nopeuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Jaa, että lukeminen ja kuunteleminen eivät eroa juurikaan kokemuksina? Aikamoista puppua täällä esitetään, ei kai kukaan täysjärkinen voi noin sanoa. Noh, jokainen voi toki määrittää omat "kokemuksensa", eikä siinäkään mitään pahaa ole.

No kerro toki meille miten sinulla eroavat ja kerro muutamia kirjoja esimerkkeinä .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelisin mielelläni illalla nukkumaan mennessä ääni kirjaa. Mutta lukijan lukunopeus on niin revittävän nopea, ettei huvita kuunnella kirjaa, edes yhtä minuuttia.

Hitaasti ja rauhallisesti, ääneen lukeminen, on kaiketi fyysisesti mahdotonta. Olisin valmis maksamaan äänikirjasta, mitä ikinä pyydetään, jos vaan lukunopeus olisi ratkaisevasti rauhallisempi. Myös taukoja tarvitaan lauseiden välissä.

Ääntä ei myöskään pysty tekniikalla hidastamaan. Se on niin nähty.

Storytelissä voi hidastaa lukunopeutta, ja myös nopeuttaa.

Myös kilpailijoillaan voi. Lisäksi kilpailijoilla on enemmän tarjouksia. Kannattaa vaihdella palveluita, niin saatte hyviä tarjouksia sähköpostiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, että lukeminen ja kuunteleminen eivät eroa juurikaan kokemuksina? Aikamoista puppua täällä esitetään, ei kai kukaan täysjärkinen voi noin sanoa. Noh, jokainen voi toki määrittää omat "kokemuksensa", eikä siinäkään mitään pahaa ole.

No kerro toki meille miten sinulla eroavat ja kerro muutamia kirjoja esimerkkeinä .

Kehuit lukeneesi ketjun lävitse, sieltä löytyy vastaukset. Lue siis uudestaan, kertaus on opintojen äiti. ;)

Vierailija kirjoitti:

Ei äänikirjojen kuuntelu ja kuuntelijat ärsytä vaan se että äänikirjojen kuuntelu on markkinointi syistä bräntätty "sivistyneeksi" ja "paremmaksi" vaihtoehdoksi "sivistymättömälle" ja "barbaariselle" fyysisen kirjan lukemisella. Ja sitten on ihmisiä jotka sinisilmäisesti ja naivisti ostavat tämän markkinoihin tuputtaman vastakkain asettelun vaikka se on toksista.

Siis mitä hemmettiä, missä ja kuka noin sanoo? En ole ikinä kuullut. Päin vastoin, tää ap:n asenne on yleinen, että "oikeitten kirjojen" lukeminen on parempaa ja ylevämpää kuin saman opuksen lukeminen e-kirjana, kuuntelemisesta puhumattakaan.

Äänikirjoja en käytä, koska kirjailijat eivät saa niistä kuunteluista reilua osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei äänikirjojen kuuntelu ja kuuntelijat ärsytä vaan se että äänikirjojen kuuntelu on markkinointi syistä bräntätty "sivistyneeksi" ja "paremmaksi" vaihtoehdoksi "sivistymättömälle" ja "barbaariselle" fyysisen kirjan lukemisella. Ja sitten on ihmisiä jotka sinisilmäisesti ja naivisti ostavat tämän markkinoihin tuputtaman vastakkain asettelun vaikka se on toksista.

Siis mitä hemmettiä, missä ja kuka noin sanoo? En ole ikinä kuullut. Päin vastoin, tää ap:n asenne on yleinen, että "oikeitten kirjojen" lukeminen on parempaa ja ylevämpää kuin saman opuksen lukeminen e-kirjana, kuuntelemisesta puhumattakaan.

Sana "rinnastaminen" on totta vie ylevämpää ja parempaa, harmittaa sekin meitä kuuntelijoita niin vietävästi.

Minä olen niin nopea lukija, ettei hermo riitä kuunteluun. Ja nopeuttaminen tekee kuuntelemisesta kauheaa papatusta. Lukeminen silmillä ja kuunteleminen korvilla.

-Mennään mun hyttiin lukemaan mun hyttiradiota.-