4-vuotias surmattu, OI MIKSI

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapaus koskettaa erityisesti, koska omassa perhepiirissä on samaa taustaa.

Biologinen "isäni" tappoi vaimonsa ja pikkusisarukseni kun olin teini. Ihan tavallinen, työssä käyvä ihminen, jolla oli paljon kavereita ja joka oli muiden mielestä mukava. Hänellä oli kyllä ongelmia, mutta ne ei kai ulospäin näkyneet. Nämä ongelmat oli myös se syy, miksi en ollut tuolloin siellä.

Niin ja piti vielä lisätä, että vähän huvittaa nämä " kyllä lastensuojelun, poliisin, päiväkodin, läheisten jne. olisi pitänyt huomata...".

Se huomaaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Ulkopuoliset eivät pysty muodostamaan samanlaista kokonaiskuvaa siitä, mitä perheessä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Siis ihan oikeastiko kuvittelette, että kaikista päihdeongelmaisten vanhempien perheistä voitaisiin ottaa lapset huostaan ihan vaan varmuuden vuoksi ja siksi, ettei mitään vaan tapahdu?

Huh, kylläpä siinä sijoituspaikkojen seinät pullistelisi ja ovet kävisi kuin hollituvassa, kun porukkaa lappaisi sisään.

Näimpä, sijoituspaikat on niitä oikeasti tarvitseville. Yhdellä nuorella äidillä luki olevan sossulta sääntö että kunhan yksi selvä aikuinen on lasten aikaan paikalla niin sillä hyvä. Minusta se on ihan kohtuullinen ohjenuora. Niin oli omassakin kodissa, toinen vanhempi raitis, toinen päihdeongelmainen mutta muuten ei kovin pahapäinen sekään. Parempi minun siellä kotona oli kasvaa kuin jossain sijoituksessa, kun tuon isompia ongelmia ei tosiaan ollut. Kavereita passitettiin vähän heppoisin perusteinkin perhekoteihin ja laitoksiin, ja eivät hyvällä muistele eivätkä koe hyvää tehneen kun siellä mm. tutustuu samankaltaisiin, eikä välttämättä niin hyvässä mielessä. Asia on eri sitten kun on tällainen oikea vaaranpaikka lapsella :(

Kuolemantuomio olisi oikea rangaistus.

Sillon kun mun lapsi oli pväkodissa niin työntekijät vaan juorus keskellä pihaa. Viis lapsista.

Ei lastensuojelu sijoitus eikä edes huostaanotto toimi niin, että lapsi vaan otetaan pois vanhemmiltaan. Vai ihanko todella luulitte, että kun lapsi on pakattu lastensuojelun työntekijän tai sosiaalipäivystyksen autoon ja viety kriisiperheeseen ja sieltä edelleen sijaisperheeseen, niin sitten on kaikki hyvin ja elämä mallillaan?

Suomessa ei ole käytössä mitään pysyvää huostaanottoa, kuten monissa muissa maissa, vaan huostaanoton jatkumisesta päätetään aina erikseen. Huostaanoton jatkamiselle pitää olla perusteet ja jatkumisen tarvetta pitää arvioida aina uudelleen.

Jos huostaanoton jatkamiselle ei enää ole perusteita, ei huostaanottoa voida jatkaa. Tällöin lapsi yleenä palaa takaisin omille vanhemmilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemman päihdeongelma yksistään ei ole mikään peruste lastensuojelun puuttua asioihin tai tehdä mitään. Ratkaisevaa on, miten se vaikuttaa lapsen elämään.

Lapsi voi vanhemman päihdeongelmasta huolimatta olla kaikin puolin hyvin ja asiallisesti hoidettu ja elää turvallisessa ja lapselle sopivassa ympäristössä.

Mitä selität??? Onko päihdekoti lapselle sopiva ja turvallinen ympäristö??? :D Veikkaan, että sinä tai sossut ette uskaltaisi noissa porukoissa olla yhtään iltaa saati yötä. Yrittäkää nyt herätä!!!

Päihdekoti ei välttämättä ole mikään läävä tai narkkiluola, missä haisee, viina, rööki ja paska, altaassa ja pöydillä on viikon tiskit ja lapset leikkii keittiön pöydän alla suolasirottimella ja koko ajan saa pelätä astuvansa käytettyyn neulaan.

Jotkut päihdeongelmaiset kykenevät pitämään hyvinkin huolen lapsista ja kodistaan. Ja vielä useampi onnistuu pitämään kulissit näistä muille.

Päihdekodilla tarkoitat päihdeongelmaista ihmistä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi alkoholiin on riippuvuus ja sitä on saatava päivittäin ja tästä aiheutuu lapsen kokemus maailmaan huomattavan usein humalaa ja krapulaa. Molemmat vaikeuttavat vanhemman kykyyn vastata lapsen tunteisiin ja tarpeisiin.

Kun puhut päihdekodista, niin et tarkoita sitä perheenäitiä, joka juo ruokapöydässä viinilasin tai vaikka pari lasten mentyä nukkumaan. Et puhu isästä, joka juo saunakaljan tai kesällä grillatessa parikin. Et puhu vanhemmista, jotka käyvät välillä kahdestaan syömässä/pubissa kun lastenhoitaja on kotona. Nämä kaikki edellä mainitut eivät kyllä vaikuta lapsen kehitykseen eivätkä ole lastensuojeluasioita. Edes säännöllisesti perjantaina viinipullon jakava pariskunta ei ole sitä.

Päihdekoti tarkoittaa päihdeongelmaisten kotia. Alkoholi on tällaisilla ihmisille siis ongelma. Se on aina lastensuojeluasia, jos näin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemman päihdeongelma yksistään ei ole mikään peruste lastensuojelun puuttua asioihin tai tehdä mitään. Ratkaisevaa on, miten se vaikuttaa lapsen elämään.

Lapsi voi vanhemman päihdeongelmasta huolimatta olla kaikin puolin hyvin ja asiallisesti hoidettu ja elää turvallisessa ja lapselle sopivassa ympäristössä.

Mitä selität??? Onko päihdekoti lapselle sopiva ja turvallinen ympäristö??? :D Veikkaan, että sinä tai sossut ette uskaltaisi noissa porukoissa olla yhtään iltaa saati yötä. Yrittäkää nyt herätä!!!

Päihdekoti ei välttämättä ole mikään läävä tai narkkiluola, missä haisee, viina, rööki ja paska, altaassa ja pöydillä on viikon tiskit ja lapset leikkii keittiön pöydän alla suolasirottimella ja koko ajan saa pelätä astuvansa käytettyyn neulaan.

Jotkut päihdeongelmaiset kykenevät pitämään hyvinkin huolen lapsista ja kodistaan. Ja vielä useampi onnistuu pitämään kulissit näistä muille.

Päihdekodilla tarkoitat päihdeongelmaista ihmistä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi alkoholiin on riippuvuus ja sitä on saatava päivittäin ja tästä aiheutuu lapsen kokemus maailmaan huomattavan usein humalaa ja krapulaa. Molemmat vaikeuttavat vanhemman kykyyn vastata lapsen tunteisiin ja tarpeisiin.

Kun puhut päihdekodista, niin et tarkoita sitä perheenäitiä, joka juo ruokapöydässä viinilasin tai vaikka pari lasten mentyä nukkumaan. Et puhu isästä, joka juo saunakaljan tai kesällä grillatessa parikin. Et puhu vanhemmista, jotka käyvät välillä kahdestaan syömässä/pubissa kun lastenhoitaja on kotona. Nämä kaikki edellä mainitut eivät kyllä vaikuta lapsen kehitykseen eivätkä ole lastensuojeluasioita. Edes säännöllisesti perjantaina viinipullon jakava pariskunta ei ole sitä.

Päihdekoti tarkoittaa päihdeongelmaisten kotia. Alkoholi on tällaisilla ihmisille siis ongelma. Se on aina lastensuojeluasia, jos näin on.

Kaikki päihdekodit tai päihdeongelmaiset vanhemmat ei ole samanlaisia.

On myös päihdekoteja, missä esimerkiksi isä lähtee aamulla puoli kahdeksalta töihin, tulee kotiin, laittaa ruoan joka toinen päivä, leikkii lasten kanssa, käyttää ne pesulla ja lukee niille iltasadun sekä peittelee nukkumaan. Myös äiti menee omiin ilapuuhiinsa ja nukkumaan. Mutta sitten lähtee. Koittaa päivän paras hetki, mitä perheen isä on odottanut koko päivän. Otetaan olutta, viiniä, mitä vaan saatavilla on. Selaillaan whatsappia ja vastataan kaverien viesteihin. Sovitaan lapsille leikkitreffit kaveriperheen kanssa lauantaille ja kaverin kanssa tennispeli sunnuntaille. Vilkuillaan leffaa samalla, kun nautitaan viidettätoista annosta. Sitten mennään nukkumaan. Seuraavana aamuna sama kuvio uudestaan, viikon joka ikinen päivä. Viikosta ja kuukaudesta, sekä vuodesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastensuojelu keskittyyy kyttäämään sitä äitiä joka laskostaa vaatteet väärin ja joka on itse hakenut tukea.

Ei se näiden ongelmateiniäitien parissa viitsi pörrätä.

Mitä on lasun todellisuus? Esim Turun lasu-toimiston alakerrassa on vartija. Rakennuksen ovi on lukossa ja sisään pääsee vain jos on varannut ajan. Vartija joudutaan silti joskus hälyttämään yläkerroksiin, vaikka vain ajanvarausasiakkaiden kanssa toimitaan ja voidaan vähän ennakoida. Se on tosi raskasta ja kiittämätöntä työtä, ei erityisen hyvällä palkalla, vaatimuksena kuitenkin yliopistotutkinto. Monilla on siihen lähtiessään kirkasotsainen auttamisen halu, mutta palavat loppuun. 

Ihan käsittämätöntä tuubaa että siellä jotenkin valikoitaisiin asiakkaat ja haastavimpien kanssa ei viitsitä edes yrittää. Ihan käsittämätöntä. 

Ja ei en ole sossu itse, mutta hyvin läheltä näen. Siinä ammatissa on todella suuri vaihtuvuus. 

Tietenkään ei virheitä saisi tulla, mutta niitä tulee, kaikille ihmisille, mutta joissain ammateissa kuten sote-puolella, seuraukset voi olla kohtalokkaat. 

Sitä voidaan vain arvailla miksi tämän pienen pojan kohdalla tehtiin tällainen virhearvio. Ehkä vain niin typerästi inhimillinen virhe, että säälittiin äitiä. Ei se ole yksi tai kaksi kertaa kun biovanhempi itkee ihan aidostikin sitä tilannettaan, vaikka oikeasti puuttuu se kyky olla vanhempi. 

Uskon täysin, että on todella raskasta hommaa, mutta ehkä sitä työkuormaa pitäisi purkaa sieltä päästä, ettei niihin selkeästi aiheettomiin tai muuten vähemmän vakavilta vaikuttaviin tapauksiin mentäisi niin hanakasti kuin nyt. Siis on varmasti todella paljon tapauksia, joista tehdään ilmoitus, sitten lasu tutkii ilmoituksen, soittaa n. tunnin puhelun lapsen vanhemmalle (selvitettyään yhteystiedot), puhelussa tehdään joku alkukartoitus ja sovitaan kasvotusten tapaaminen. Tapaamisessa asia todetaan loppuunkäsitellyksi, eikä asiakkuutta tule. Ja nämä tilanteet on juuri tasoa teiniä-väsyttää-hoitaa-hevosen-aamurutiinit-satunnaisesti. Tuollaiseen ei voi käyttää puolikasta työpäivää, kun siitä heti jo näkee, ettei ole kyse mistään vakavasta ongelmasta!

Kyllä lasun pitää voida priorisoida töitään paremmin ja tuota alkuselvitysprosessia pitää voida suoraviivaistaa selkeästi typerien ilmoitusten kohdalla. Siis että tuollaisesta selkeästi lievästä asiasta voisi vaikka vain lähettää vanhemmalle kirjallisen huomautuksen, että vanhemman tulee kiinnittää asiaan huomiota, ja mitään tunnin puheluita tai kasvotusten tapaamisia ei tarvitsisi ainakaan ensimmäisen typerän ilmoituksen kohdalla järjestää.

Noin tarkkaan ei aina setvitä, kyllä menee aika usein myös pelkällä puhelulla. Jos lasun syy on jotain oikeasti naurettavaa - näkeehän sen joskus puusilmälläkin, että ilmoittajalla itsellään on jotain ongelmia. Ilmoittaja saattaa olla myös sossun tuttu, joka tehtailee lasuja milloin kenestäkin. Selvät tapaukset ovat vain se puhelu. 

Mutta eipä ne aina tietty ole selviä tapauksia, niin että saattaa oikeasti joku saada jopa päivystävän sossun heti liikkeelle, kun tarpeeksi raflaavan ilmoituksen osaa tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä täällä ihmiset paasaa tunteella.

Ei ulkopuolisena voi koskaan tietää, mitä kenenkin perheessä tapahtuu.

Nyt, ikävä kyllä, me kaikki ulkopuoliset tiedämme mitä on tapahtunut.

Sen pahempaa ei oikeastaan voi enää tapahtua yhdelle lapselle.

Tuskin tällainen teko sattuu ihan yllättäen tyhjästä tulemaan mieleen.

Kyllä on jotain muutakin jo edeltänyt. Sitä on turha kiistää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemman päihdeongelma yksistään ei ole mikään peruste lastensuojelun puuttua asioihin tai tehdä mitään. Ratkaisevaa on, miten se vaikuttaa lapsen elämään.

Lapsi voi vanhemman päihdeongelmasta huolimatta olla kaikin puolin hyvin ja asiallisesti hoidettu ja elää turvallisessa ja lapselle sopivassa ympäristössä.

Mitä selität??? Onko päihdekoti lapselle sopiva ja turvallinen ympäristö??? :D Veikkaan, että sinä tai sossut ette uskaltaisi noissa porukoissa olla yhtään iltaa saati yötä. Yrittäkää nyt herätä!!!

Päihdekoti ei välttämättä ole mikään läävä tai narkkiluola, missä haisee, viina, rööki ja paska, altaassa ja pöydillä on viikon tiskit ja lapset leikkii keittiön pöydän alla suolasirottimella ja koko ajan saa pelätä astuvansa käytettyyn neulaan.

Jotkut päihdeongelmaiset kykenevät pitämään hyvinkin huolen lapsista ja kodistaan. Ja vielä useampi onnistuu pitämään kulissit näistä muille.

Päihdekodilla tarkoitat päihdeongelmaista ihmistä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi alkoholiin on riippuvuus ja sitä on saatava päivittäin ja tästä aiheutuu lapsen kokemus maailmaan huomattavan usein humalaa ja krapulaa. Molemmat vaikeuttavat vanhemman kykyyn vastata lapsen tunteisiin ja tarpeisiin.

Kun puhut päihdekodista, niin et tarkoita sitä perheenäitiä, joka juo ruokapöydässä viinilasin tai vaikka pari lasten mentyä nukkumaan. Et puhu isästä, joka juo saunakaljan tai kesällä grillatessa parikin. Et puhu vanhemmista, jotka käyvät välillä kahdestaan syömässä/pubissa kun lastenhoitaja on kotona. Nämä kaikki edellä mainitut eivät kyllä vaikuta lapsen kehitykseen eivätkä ole lastensuojeluasioita. Edes säännöllisesti perjantaina viinipullon jakava pariskunta ei ole sitä.

Päihdekoti tarkoittaa päihdeongelmaisten kotia. Alkoholi on tällaisilla ihmisille siis ongelma. Se on aina lastensuojeluasia, jos näin on.

Kaikki päihdekodit tai päihdeongelmaiset vanhemmat ei ole samanlaisia.

On myös päihdekoteja, missä esimerkiksi isä lähtee aamulla puoli kahdeksalta töihin, tulee kotiin, laittaa ruoan joka toinen päivä, leikkii lasten kanssa, käyttää ne pesulla ja lukee niille iltasadun sekä peittelee nukkumaan. Myös äiti menee omiin ilapuuhiinsa ja nukkumaan. Mutta sitten lähtee. Koittaa päivän paras hetki, mitä perheen isä on odottanut koko päivän. Otetaan olutta, viiniä, mitä vaan saatavilla on. Selaillaan whatsappia ja vastataan kaverien viesteihin. Sovitaan lapsille leikkitreffit kaveriperheen kanssa lauantaille ja kaverin kanssa tennispeli sunnuntaille. Vilkuillaan leffaa samalla, kun nautitaan viidettätoista annosta. Sitten mennään nukkumaan. Seuraavana aamuna sama kuvio uudestaan, viikon joka ikinen päivä. Viikosta ja kuukaudesta, sekä vuodesta toiseen.

Oma vanhempani oli tällainen. En edes käsittänyt hänen olevan alkoholisti ennen kuin olin itse aikuinen.

Lapsena huomasin joskus ehkä joo, että isä oli nukahtanut sohvalle. Mutta mitäs siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä täällä ihmiset paasaa tunteella.

Ei ulkopuolisena voi koskaan tietää, mitä kenenkin perheessä tapahtuu.

Nyt, ikävä kyllä, me kaikki ulkopuoliset tiedämme mitä on tapahtunut.

Sen pahempaa ei oikeastaan voi enää tapahtua yhdelle lapselle.

Tuskin tällainen teko sattuu ihan yllättäen tyhjästä tulemaan mieleen.

Kyllä on jotain muutakin jo edeltänyt. Sitä on turha kiistää.

Vakavalla naamalla väität, että teko on ollut perheen ulkopuolisten tiedossa etukäteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tosiaan lähipiiri ja päiväkoti kiinnittäneet huomiota, kun lapsella on kaljuja kohtia päässä?

Poliisi ei ole tuollaista tietoa ilmoittanut. Missään ei ole sanottu tuollaista.

Näkeehän sen noista kuvista, eivät ole sanoneet ja niin, eivät ole puuttuneet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä täällä ihmiset paasaa tunteella.

Ei ulkopuolisena voi koskaan tietää, mitä kenenkin perheessä tapahtuu.

Nyt, ikävä kyllä, me kaikki ulkopuoliset tiedämme mitä on tapahtunut.

Sen pahempaa ei oikeastaan voi enää tapahtua yhdelle lapselle.

Tuskin tällainen teko sattuu ihan yllättäen tyhjästä tulemaan mieleen.

Kyllä on jotain muutakin jo edeltänyt. Sitä on turha kiistää.

Väärin.

Nyt tiedetään vain lopputulos.

Mutta tuskinpa kukaan ulkopuolinen vielä kuukausi sitten olisi osannut ennustaa tulevaa. Ellei sitten ole ollut käytössä sitä kristallipalloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tosiaan lähipiiri ja päiväkoti kiinnittäneet huomiota, kun lapsella on kaljuja kohtia päässä?

Poliisi ei ole tuollaista tietoa ilmoittanut. Missään ei ole sanottu tuollaista.

Näkeehän sen noista kuvista, eivät ole sanoneet ja niin, eivät ole puuttuneet

Mistähän kuvasta tuollaista "näet"?

On kyllä hirveätä, jos nakkia ja nenää on poltettu sytkärillä tuntikausia on-off...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapaus koskettaa erityisesti, koska omassa perhepiirissä on samaa taustaa.

Biologinen "isäni" tappoi vaimonsa ja pikkusisarukseni kun olin teini. Ihan tavallinen, työssä käyvä ihminen, jolla oli paljon kavereita ja joka oli muiden mielestä mukava. Hänellä oli kyllä ongelmia, mutta ne ei kai ulospäin näkyneet. Nämä ongelmat oli myös se syy, miksi en ollut tuolloin siellä.

Niin ja piti vielä lisätä, että vähän huvittaa nämä " kyllä lastensuojelun, poliisin, päiväkodin, läheisten jne. olisi pitänyt huomata...".

Se huomaaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Ulkopuoliset eivät pysty muodostamaan samanlaista kokonaiskuvaa siitä, mitä perheessä tapahtuu.

Meidänkin tapauksessa syyteltiin kyllä kaikki mahdolliset tahot, lastensuojelu, poliisi, koulu, päiväkoti, naapurit, työkaverit ja sukulaiset. Ja toki myös minut ja äitini.

Olisi kuulemma jonkun pitänyt huomata tai tehdä jotain. Mutta kenelläkään ei tuntunut olevan vastausta, että mitä. Siksi se tuntui hyvin turhalta ja typerältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tapaus koskettaa erityisesti, koska omassa perhepiirissä on samaa taustaa.

Biologinen "isäni" tappoi vaimonsa ja pikkusisarukseni kun olin teini. Ihan tavallinen, työssä käyvä ihminen, jolla oli paljon kavereita ja joka oli muiden mielestä mukava. Hänellä oli kyllä ongelmia, mutta ne ei kai ulospäin näkyneet. Nämä ongelmat oli myös se syy, miksi en ollut tuolloin siellä.

Sulla on varmasti hyvät geenit.

Varmaan kuitenkin paremmat kuin sinulla

Vierailija kirjoitti:

Eikö tosiaan lähipiiri ja päiväkoti kiinnittäneet huomiota, kun lapsella on kaljuja kohtia päässä?

Joo ei, muuten vain lapsesta oli tehty lastensuojeluilmoituksia. Miten sinä siellä päiväkodissa reagoisit, lähdet lapsi takakontissa karkumatkalle?

Vierailija kirjoitti:

On kyllä hirveätä, jos nakkia ja nenää on poltettu sytkärillä tuntikausia on-off...

Hakeudu hoitoon 😳

Päiväkodilla on tosiaan erittäin rajalliset keinot puuttua. Lastensuojeluilmoituksia voi tehdä joo, mutta siinäpä se oikeastaan olikin. Päiväkoti ei pysty mitenkään varsinaisesti puuttumaan lastensuojelun työhön. Lastensuojelu voi ehkä pyytää päiväkodilta selvitystä lapsen olemisesta päiväkodissa, mutta siinäkin päiväkodin osuus jää siihen, että antavat sen raporttinsa asiasta.