Ymmärrättekö, miten tärkeä asia velaton omistusasunto on erityisesti eläkkeellä? Mieluummin 117 euroa kuussa vastikkeeseen kuin 1117 euroa v...
Ja kun omistusasunnon älyää ostaa nuorena, ehtii velattomana kerryttää säästöjä ja sijoituksiakin ennen eläköitymistä. Ja puolisolle ja lapsillekin jää jotain, kun aika jättää.
Siis oikeasti käy sääliksi eläkeläisiä, jotka joutuvat työntämään ison osan eläkkeestään vuokraisännälle.
Itse olen valinnut omistusasumisen ja kohta on asuntovelka maksettu. Hyvä uudehko yhtiö, pieni vastike eikä remonttitarpeita (niihinkin kyllä löytyy tarvittaessa rahaa).
Kommentit (405)
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän eläkeläisiä, jotka aikanaan ostivat uuden asunnon. Nyt maksavat julkkari-, putki- ja sähköremonttia. Asunnon arvo ei juurikaan noussut remonttien vuoksi.
En kyllä usko hetkeäkään.
Jokainen noista kestää helposti 30 vuotta, ilman korjaustarpeita.
Ja tässä ajassa on jokainen maksanut mahdolliset asuntolainat pois.
Lisäksi remontit AINA nostavat asunnon arvoa, varsinkin jos olisi noin mittavat remontit.
Lisäksi, kun sen velan on maksanut pois niin alkaa säästöönkin jäämään suuria summia joka vuosi. Siinä vaiheessa joku putkiremontti ei enää ole iso kuluerä.
Juuri näin!
Juu ei mitenkään isoja summia, mitä nyt päälle 1000 eukkoo neliö.
Jos on maksanut asuntolainaansa 1000 eukkoo kuukaudessa ja kun lainan maksu loppuu, niin 12 000 eukkoo jää säästöön joka vuosi. Kolmessa vuodessa 36 000 eukko, viidessä vuodessa 60 000 eukkoo ja kymmenessä vuodessa 120 000 eukkoo. Tai vaikka olisi humpannut puolet ja pistänyt säästöön puolet, vuodessa säästöä on 6 000 eukkoa, kolmessa vuodessa 18 000 eukkoa, viidessä vuodessa 30 000 eukkoa jne.
Vierailija kirjoitti:
Moni kaupunki ja kunta ei myönnä enää eläkeläiselle palveluseteliä kodin siivouksen ostoon esim. Tampere
Ja jos eläke 1000 euroa niin ei mene veroa eli ei saa verovähennystä palveluista.
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/elakkeensaa…
Kyllähän se velaton asunto on ihan mukava asia jo näin nelikymppisenä. Itselleni oli ihan itsestäänselvää että mahdollisimman nopeasti omistusasujaksi ja myös mahdollisimman nopeasti velattomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs koirankoppi sulla on? 117e.
Hahhah!
Asunnonomistaja maksaa nykyään kalliit vastikkeet ja remontit. Silti on riski että asuntoa ei saa myytyä halutessaan.Vuokra-asumisessa on monia hyviä puolia, jos vain löytyy kiva asunto ja hyvä vuokranantaja. Vuokra-asunnosta pääsee helposti eroon. Omistusasunnosta ei.
Omistusasunnosta pääsee aivan helposti eroon kun laittaa sen myyntiin tai vuokralle.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän eläkeläisiä, jotka aikanaan ostivat uuden asunnon. Nyt maksavat julkkari-, putki- ja sähköremonttia. Asunnon arvo ei juurikaan noussut remonttien vuoksi.
En kyllä usko hetkeäkään.
Jokainen noista kestää helposti 30 vuotta, ilman korjaustarpeita.
Ja tässä ajassa on jokainen maksanut mahdolliset asuntolainat pois.
Lisäksi remontit AINA nostavat asunnon arvoa, varsinkin jos olisi noin mittavat remontit.
Lisäksi, kun sen velan on maksanut pois niin alkaa säästöönkin jäämään suuria summia joka vuosi. Siinä vaiheessa joku putkiremontti ei enää ole iso kuluerä.
Juuri näin!
Juu ei mitenkään isoja summia, mitä nyt päälle 1000 eukkoo neliö.
Jos on maksanut asuntolainaansa 1000 eukkoo kuukaudessa ja kun lainan maksu loppuu, niin 12 000 eukkoo jää säästöön joka vuosi. Kolmessa vuodessa 36 000 eukko, viidessä vuodessa 60 000 eukkoo ja kymmenessä vuodessa 120 000 eukkoo. Tai vaikka olisi humpannut puolet ja pistänyt säästöön puolet, vuodessa säästöä on 6 000 eukkoa, kolmessa vuodessa 18 000 eukkoa, viidessä vuodessa 30 000 eukkoa jne.
No ei se noin yksinkertaista ole. Ja miete. sä keräät sen toisen sata tonnia tosta vaan, jos ne remontit on esim. kymmenen vuoden välein.
Mulla jää tästä elämästä vain kultaharkkoja eli ei mitään paperitöitä vaativaa perittävää.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän eläkeläisiä, jotka aikanaan ostivat uuden asunnon. Nyt maksavat julkkari-, putki- ja sähköremonttia. Asunnon arvo ei juurikaan noussut remonttien vuoksi.
En kyllä usko hetkeäkään.
Jokainen noista kestää helposti 30 vuotta, ilman korjaustarpeita.
Ja tässä ajassa on jokainen maksanut mahdolliset asuntolainat pois.
Lisäksi remontit AINA nostavat asunnon arvoa, varsinkin jos olisi noin mittavat remontit.
Lisäksi, kun sen velan on maksanut pois niin alkaa säästöönkin jäämään suuria summia joka vuosi. Siinä vaiheessa joku putkiremontti ei enää ole iso kuluerä.
Juuri näin!
Juu ei mitenkään isoja summia, mitä nyt päälle 1000 eukkoo neliö.
Jos on maksanut asuntolainaansa 1000 eukkoo kuukaudessa ja kun lainan maksu loppuu, niin 12 000 eukkoo jää säästöön joka vuosi. Kolmessa vuodessa 36 000 eukko, viidessä vuodessa 60 000 eukkoo ja kymmenessä vuodessa 120 000 eukkoo. Tai vaikka olisi humpannut puolet ja pistänyt säästöön puolet, vuodessa säästöä on 6 000 eukkoa, kolmessa vuodessa 18 000 eukkoa, viidessä vuodessa 30 000 eukkoa jne.
No ei se noin yksinkertaista ole. Ja miete. sä keräät sen toisen sata tonnia tosta vaan, jos ne remontit on esim. kymmenen vuoden välein.
Riipuu varmaan taloyhtiöstä, mutta tässä, missä mä olen asunut jo yli 30 vuotta, remontteihin on aina kerätty vastikkeissa rahaa jo ennenkuin remontti tehdään. Tästä syystä remontin alkeassa vastikkeet eivät ole koskaan nousseet järjettömiä määriä. Ja pitää muuten olla aika helvetin iso lukaali, jos esim kattoremontti tai ikkunaremontti maksaa yhden asunnon osalta sata tonnia. Putkiremontti on se kaikista kallein ja voi satatonnia maksaakin sadan neliön kämpästä. Mun 98 m2 asunnostani mun osuus elokuussa alkavasta taloyhtiön ikkkunaremontista on 10 000 €. Ei suinkaan kymmenkertainen summa.
Kuolla kupsahdan roideihin ennen 65
Noinhan se on, mutta jos ei ole varaa putkiremonttiin, niin asunto kannattaa myydä jo hyvissä ajoin ennen sitä. Kuuskymppisenä kannattaa hankkia uudesta talosta jos mahdollista, niin ei tule enää elinaikana isoja remontteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis tämä on vain hiukan parempaa vuokralla-asumista. Et sinä mitään asuntoa omista, vaan talonyhtiö, jolle maksat ns. vuokraa. Toivottavasti olette varautuneet muutaman vuoden sisällä mahdollisiin remontteihin, EU energiadirektiivin johdosta.
Vain jos sinulla on oma tontti ja talo, niin voit sanoa omistavasi asunnon. :)
Hehheh, se onkin aika katastrofi parin vuoden päästä kun EU kurkuttaa jossain Nivalassa ja Pieksämäellä olevia taloyhtiöitä jotka on rakennettu joskus 1970-luvulla ja asunnoissa enää jotain 70-vuotiaita käppänöitä tai sitten ovat jo tyhjillään, että joko teette puolen miljoonan euron energiaremontin tai maksatte puoli miljoonaa euroa sakkoa.
Suomi on sätkimisvaihetta valmis.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän eläkeläisiä, jotka aikanaan ostivat uuden asunnon. Nyt maksavat julkkari-, putki- ja sähköremonttia. Asunnon arvo ei juurikaan noussut remonttien vuoksi.
En kyllä usko hetkeäkään.
Jokainen noista kestää helposti 30 vuotta, ilman korjaustarpeita.
Ja tässä ajassa on jokainen maksanut mahdolliset asuntolainat pois.
Lisäksi remontit AINA nostavat asunnon arvoa, varsinkin jos olisi noin mittavat remontit.
Lisäksi, kun sen velan on maksanut pois niin alkaa säästöönkin jäämään suuria summia joka vuosi. Siinä vaiheessa joku putkiremontti ei enää ole iso kuluerä.
Juuri näin!
Juu ei mitenkään isoja summia, mitä nyt päälle 1000 eukkoo neliö.
Jos on maksanut asuntolainaansa 1000 eukkoo kuukaudessa ja kun lainan maksu loppuu, niin 12 000 eukkoo jää säästöön joka vuosi. Kolmessa vuodessa 36 000 eukko, viidessä vuodessa 60 000 eukkoo ja kymmenessä vuodessa 120 000 eukkoo. Tai vaikka olisi humpannut puolet ja pistänyt säästöön puolet, vuodessa säästöä on 6 000 eukkoa, kolmessa vuodessa 18 000 eukkoa, viidessä vuodessa 30 000 eukkoa jne.
No ei se noin yksinkertaista ole. Ja miete. sä keräät sen toisen sata tonnia tosta vaan, jos ne remontit on esim. kymmenen vuoden välein.
Riipuu varmaan taloyhtiöstä, mutta tässä, missä mä olen asunut jo yli 30 vuotta, remontteihin on aina kerätty vastikkeissa rahaa jo ennenkuin remontti tehdään. Tästä syystä remontin alkeassa vastikkeet eivät ole koskaan nousseet järjettömiä määriä. Ja pitää muuten olla aika helvetin iso lukaali, jos esim kattoremontti tai ikkunaremontti maksaa yhden asunnon osalta sata tonnia. Putkiremontti on se kaikista kallein ja voi satatonnia maksaakin sadan neliön kämpästä. Mun 98 m2 asunnostani mun osuus elokuussa alkavasta taloyhtiön ikkkunaremontista on 10 000 €. Ei suinkaan kymmenkertainen summa.
Julkkariremppa ikkunoineen maksaa yli 1000 euroa neliöltä eikä ne putket ole sen halvemmat. Ja joku 90-100 neliötä on ihan normi perheasunto.
Vierailija kirjoitti:
Noinhan se on, mutta jos ei ole varaa putkiremonttiin, niin asunto kannattaa myydä jo hyvissä ajoin ennen sitä. Kuuskymppisenä kannattaa hankkia uudesta talosta jos mahdollista, niin ei tule enää elinaikana isoja remontteja.
Tämän päivän nuorilla tulee aikanaan olemaan ihan erilainen tilanne kuin tämän päivän eläkeikäisillä tai eläkeikää lähestyvillä. Ensinnäkin tämän päivän nuoret ostavat ensiasuntonsa huomattavasti myöhemmin kuin vanhempiensa sukupolvi. Syystä, joka ei ole heidän omaa syytään. Toiseksi siksi, että asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat paljon pidemmät kuin ennen. Ennen oli aivan tavallista, että 40-vuotiaana oli jo sen perheasuntonsakin osalta velaton. Siinä oli sitten neljännesvuosisata aikaa säästää mitä erilaisimpiin remontteihin ennenkuin jää eläkkeelle. Ja oltiin usein edelleen työelämässä, kun useita remontteja jo tehtiin. Jopa niitä kalliita putkiremontteja. Tai ainakin oli ehditty hyvin säästää sitä varten, että joko maksaa kerralla putkirempan pois tai ainakin on varaa maksella nousseita vastikkeita. Kolmanneksi siksi, että asuntojen hinnat ovat nykyisin aivan poskettomat ja ihmiset ottavat tuloihinsa nähden sellaisia lainoja, että eivät kykene samaan aikaan säästämään tulevaa varten. Ja usein just siksi, että ensiasunto on perheasunto eikä kälynen kerrostaloyksiö jostain Itä-Helsingistä tai Vantaalta, mikä vielä 40 vuotta sitten oli ihan tavallinen ensiasunto nuorelle pääkaupunkiseutulaiselle.
Aikoinaan pankeilla oli hyvä ohjenuora asuntolainan määrälle: kahden vuoden bruttotulojen verran. 500 000 € asunnossa tarkoittaa sinkulle 250 000€ vuosituloja ja parisuhteessa eläville molemmilta 125 000€ vuosituloja. Jos molempien vuositulot on vain 60 000€, sopiva asuntolainen määrä olisi max 240 000€. Ja tämä ei tarkoita, että toiset 240 000€ otettaisiin lainaa uuden taloyhtiön kautta nk taloyhtiölainana.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän eläkeläisiä, jotka aikanaan ostivat uuden asunnon. Nyt maksavat julkkari-, putki- ja sähköremonttia. Asunnon arvo ei juurikaan noussut remonttien vuoksi.
En kyllä usko hetkeäkään.
Jokainen noista kestää helposti 30 vuotta, ilman korjaustarpeita.
Ja tässä ajassa on jokainen maksanut mahdolliset asuntolainat pois.
Lisäksi remontit AINA nostavat asunnon arvoa, varsinkin jos olisi noin mittavat remontit.
Lisäksi, kun sen velan on maksanut pois niin alkaa säästöönkin jäämään suuria summia joka vuosi. Siinä vaiheessa joku putkiremontti ei enää ole iso kuluerä.
Juuri näin!
Juu ei mitenkään isoja summia, mitä nyt päälle 1000 eukkoo neliö.
Jos on maksanut asuntolainaansa 1000 eukkoo kuukaudessa ja kun lainan maksu loppuu, niin 12 000 eukkoo jää säästöön joka vuosi. Kolmessa vuodessa 36 000 eukko, viidessä vuodessa 60 000 eukkoo ja kymmenessä vuodessa 120 000 eukkoo. Tai vaikka olisi humpannut puolet ja pistänyt säästöön puolet, vuodessa säästöä on 6 000 eukkoa, kolmessa vuodessa 18 000 eukkoa, viidessä vuodessa 30 000 eukkoa jne.
No ei se noin yksinkertaista ole. Ja miete. sä keräät sen toisen sata tonnia tosta vaan, jos ne remontit on esim. kymmenen vuoden välein.
Riipuu varmaan taloyhtiöstä, mutta tässä, missä mä olen asunut jo yli 30 vuotta, remontteihin on aina kerätty vastikkeissa rahaa jo ennenkuin remontti tehdään. Tästä syystä remontin alkeassa vastikkeet eivät ole koskaan nousseet järjettömiä määriä. Ja pitää muuten olla aika helvetin iso lukaali, jos esim kattoremontti tai ikkunaremontti maksaa yhden asunnon osalta sata tonnia. Putkiremontti on se kaikista kallein ja voi satatonnia maksaakin sadan neliön kämpästä. Mun 98 m2 asunnostani mun osuus elokuussa alkavasta taloyhtiön ikkkunaremontista on 10 000 €. Ei suinkaan kymmenkertainen summa.
Julkkariremppa ikkunoineen maksaa yli 1000 euroa neliöltä eikä ne putket ole sen halvemmat. Ja joku 90-100 neliötä on ihan normi perheasunto.
Noh, meillä tehdään nyt ikkunaremppa. Tämäkin on vähän sellainen juttu, että jos annetaan kaiken kusta ensin kintuille ja sitten kerralla lähdetään korjaamaan kaikki, tottakai kertasumma nousee. Ja nyt täytyy tässä yhteydessä kyllä todeta, että en asu kerrostalossa vaan rivitaloyhtiössä, jossa rakennuksia on useita ja kaikkea kunnostettu rakennus kerrallaan kunnon mukaan eikä kaikkia samalla kertaa. Paitsi nyt on tulossa ikkunaremontti kaikkiin rakennuksiin samalla kertaa.
Jos puhutaan perheasunnoista, niin paljonko on pk-seudulla perheasunnon vuokra? Kaverini asuu yksin Hekan 48 m2 kaksiossa ja vuokra on 950€/kk. Uutisten mukaan Heka on aikeissa nostaa vuokriaan 10%, joten kaverini vuokra tulee olamaan sen jälkeen yli tonnin. Ja tuleva hallitus suunnittelee asumistuen leikkausta. Yksi tuttu asuu puolisoineen Lumon 54 m2 kaksiossa Vantaalla ja vuokra on 1100€/kk. En tiedä, paljonko perheasuntojen vuokrat pk-seudulla on, mutta tuskin ainakaan alle tonnin.
Mielestäni omakotitaloissa asuville voitaisiin solidaarisuus syistä määrätä yhtiövastiketta vastaava veroluontoinen maksu. Ei ole reilua meitä taloyhtiöissä asuvia kohtaan moiset vapaamatkustajat.
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän eläkeläisiä, jotka aikanaan ostivat uuden asunnon. Nyt maksavat julkkari-, putki- ja sähköremonttia. Asunnon arvo ei juurikaan noussut remonttien vuoksi.
Olisi syytä iän tullen hakeutua esteettömään kämppään. Herrojen etuja huomioimatta käytännössä KAIKKI
menee huonommaksi.
Mihinköhän tässä pitäisi säästää? Ja mikä oletusarvo on, että jokaisella on oltava asunto? Me ollaan mieheni kanssa eletty karavaanarielämää jo parikymmentä vuotta pitkin Eurooppaa eikä ole mitään hinkua hommata "pysyvää" asumusta. Muksut ovat hommanneet ihan itse oman omaisuutensa ja tekevät sillä mitä haluavat.
N76
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän eläkeläisiä, jotka aikanaan ostivat uuden asunnon. Nyt maksavat julkkari-, putki- ja sähköremonttia. Asunnon arvo ei juurikaan noussut remonttien vuoksi.
En kyllä usko hetkeäkään.
Jokainen noista kestää helposti 30 vuotta, ilman korjaustarpeita.
Ja tässä ajassa on jokainen maksanut mahdolliset asuntolainat pois.
Lisäksi remontit AINA nostavat asunnon arvoa, varsinkin jos olisi noin mittavat remontit.
Voi ei, nuo perusremontit, eli putket, sähköt, hissit yms. ovat ylläpitoa. Niiden avulla pidetään huoli että asunnolla ja taloyhtiöllä on arvoa, ne ei todellakaan lähtökohtaisesti nosta arvoa.
Mietin myös tuota kun verrataan uuteen asuntoon noita remontin ajankohtia. Kuinka moni on ostamassa ihan upouutta asuntoa? Ja ennen kaikkea, onko kaikki todellakin suunnitellut elävänsä siinä sen yli 30 vuotta kun on maksanut lainan pois. Sitten kun on saneerauksen vuoro niin on varaa maksella sitä. Ok, siinä tapauksessa se on varmaan ihan hyvä suunnitelma jos asuu siinä asunnossa tappiin asti, ei tarvitse miettiä asunnon myyntiä.
Itselle vaan omituinen ajatus että suunnittelisin noin pitkälle oman elämän mutta niin me ollaan erilaisia.
Tottakai ne nostaa arvoa, jos toisessa yhtiössä on nuo 30 vuotta vanhat ja toisessa yhtäkkiä ne remoitoidaan uusiksi.
Ei, vaan se arvo pidetään yllä sillä remontoinnilla, yhtiössä missä ei remontoida, arvo laskee.
Mikä tässä on näin vaikeaa ymmärtää? Rempat tehty=velan määrä tiedossa. Ei asuntosijoittajia yhtiössä. Asunto elämää varten, ei sijoituksen. Oma tontti vielä päälle. Missä voisi mennä pieleen?
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni omakotitaloissa asuville voitaisiin solidaarisuus syistä määrätä yhtiövastiketta vastaava veroluontoinen maksu. Ei ole reilua meitä taloyhtiöissä asuvia kohtaan moiset vapaamatkustajat.
Omakotitalossa asuvat laittavat rahaa säästöön remppoja varten. Lisäksi maksavat såhköt, lämmityksen, kiinteistöveron jne. Toki itse voi päättää asioista.
Täällä sitä eletään pk-seudulla, hyvässä kaupungin vuokra-asunnossa, ison kauppakeskuksen ja hyvien liikenneyhteyksien vieressä. Naapurit asiallisia ja huomaamattomia. Talo hiljaisen umpikadun päässä, liikenteen melua ei kuulu koskaan.
Kaksi putki-/julkisivuremonttia on tehty kiinteistössä sen jälkeen kun minä tähän muutin 1995. Ei tarvinnut maksaa niistä penniäkään, ei myöskään sijaisasunnosta remonttien aikana saati muuttokuluista. Kaupunki hommasi muuttolaatikot ja kuljetti ne sijaisasuntoon kuluitta. Sijaisasunto oli molemmilla kerroilla vähän isompi ja kalliimpi, mutta maksoin tietysti vain alkuperäisen asuntoni vuokran.
Ja vuokra on nykyäänkin vielä alle 500€/kk.
Ei ole jälkikasvua, ei ketään jolle jättäisin omistusasuntoni.
Tulevat remontit maksaa kaupunki ja jos sattuisi työttömyys iskemään, yhdelle henkilölle asunnon neliöt ja vuokran halpuus tällä alueella tarkoittaa sitä, että asumistuen tulen saamaan ilman vähennyksiä.
Miksi ihmeessä pistäisin itseni vuosikymmenien velkavankeuteen? Minun ei tarvitse jättää omaisuuttani kenellekään ja tulevatkin remontit / muutto kaupungin toiseen asuntoon tarpeen vaatiessa, ei maksa pennin pyörylää.
Moni kaupunki ja kunta ei myönnä enää eläkeläiselle palveluseteliä kodin siivouksen ostoon esim. Tampere
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009278732.html