Mies välttelee minua ja vauvaa :(
Olen tällä hetkellä äippälomalla 3kk vauvan kanssa. Mies tekee töitä myyntialalla, ennenkin paljon reissaillut ja käynyt syömässä asiakkaiden kanssa yms.
Nyt jotenkin vain tuntuu, että tahallaan yrittää pysyä poissa kotoa. Yhdessä tuumin suunniteltu lapsi, mutta alku on ollut kovin hankalaa. Vauvalla koliikkia, joten yöt on aivan hirveitä eikä päikkäreistä tule mitään. Yritän kyllä ymmärtää, että kun mies tulee kotio työpäivän jälkee, ei tee mieli alkaa sylittelemään täyttä kurkkua rääkyvää lasta. Mutta itse alan olemaan niin väsynyt, hyvä kun saan yössä 5h unta, senkin yksittäisissä pätkissä.
Nyt parin viikon sisään olen aivan selvästi nähnyt eron aiempaan, mies menee töihin joka aamu klo 9, ja saattaa tulla kotio vasta klo 23 aikaan. Perustelee ajan kulua erilaisilla menoilla, reissuilla, illallisilla asiakkaiden kanssa yms yms. Aina on jotain, mikä saa työpäivän venymään, ja kun tulee kotio on ihan liian väsynyt vauvan kanssa olemiseen, eikä millään voi öisin herätä vauvaa varten, koska aamulla pitää herätä töihin.
Tämän lisäksi kuukauden sisään on ollut jo kolmella eri yön yli kestävillä työreissuilla. Sanoo näiden olleen muka pakollisia, vaikka ennen tälläisiä ollut vapaaehtoisina. Olen yrittänyt ehdottaa, että sanoisi pomolle ettei voi kokoajan venyä ja jäädä, koska pieni vauva kotona. Vastaa että nämä asiat on työhön kuuluvia, eikä voi joustaa.
Aina kun otan asian puheeksi, menee ihan hirveäksi riitelyksi. En ollut ennen vauvaa töissä, joten mies perustelee töiden paljoutta sillä, että jonkun sitä rahaa on tuotava. En kyllä ymmärrä kuinka jotkut illalliset asiakkaiden kanssa vaikuttavat mitenkään rahan tuloon.
Yhteinen elämä kuivunut ihan kasaan, aina kun vien vauvan mummulaan päiväksi, mies joko makaa koko päivän sängyssä tai lähtee kavereidensa kanssa harrastamaan. Viikonloputkin saattavat mennä hänellä helposti harrastaessa, joka usein päätyy baariin ja sieltä kaverille yöksi. Se siittä yhteisestä lauantaista.
Alkaa väsyttää, kaikki on minun niskoilla. Mies käy kyllä kaupassa töiden jälkeen ja hoitaa hommat ulkona, mutta koko muu kodin pyöritys jää minulle, vauva kantoliinassa. Kaikki keskustelut päätyy riitaan.
Kommentit (124)
" Kaverille yöksi" joopajoo.
Olet naimisissa vastuuttoman mieslapsen kanssa, varaudu olemaan yksin, jos et avioeroa ole ottamassa.
Vakavan keskustelun paikka. Pyydä apua neuvolasta. Voitte saada lähetteen esimerkiksi perheneuvolaan, jossa ulkopuolinen henkilö auttaa teitä keskustelemaan ratkaisukeskeisesti.
tämä on tuttu ilmiö- ylityöt lisääntyy miehillä, kun vauva syntyy perheeseen.
En mä tollasta miesvauvaa kattelis. Keskityn itseni ja vauvan tarpeisiin, et meillä on kaikki hyvin. Mies voi itkeä ja vemputtaa itsensä uneen. Lähtisin vauvan kanssa mummulaan. Mies voi miettiä vuosien päästä mitä tapahtui vauvavuosien aikana. Mikä se lapsen nimi on, mistä se tykkää kun ei tunne. Ainakin mulle tekis vaan hyvää tajuta, et elämä pyörii myös ilman miestä, enkä ole miesvauvasta riippuvainen. Teen vauvan kanssa hyvät muistot, mies muistelkoot kavereitaan sitten tulevaisuudessa.
Lopetin lukemisen tähän, Olen tällä hetkellä äippälomalla...yksikään itseään kunnioittava ihminen ei käytä ainakaan itsestään sanaa äippä.
Äh, tylsä. Kerätty liikaa kliseitä, joka saa tyhmemmänkin huutamaan sillä on toinen. :D
Sano miehelle, että lapsi on yhdessä harkittu ja hankittu.
Jos mies hylkää lapsensa kuten tähän asti, niin hän ei VARMASTI saa esikoiselle pikkusisaruksia.
Toisekseen, jos hän hylkää SINUT kuten lapsensa, niin hän menettää myös sinut. Eikä sinulla ole velvollisuutta tehdä rakkaudellisia tekoja miestä kohtaan, kun mies on lopettanut jo oman rakkaudellisuutensa.
Jos miehellä ei ole tarjota kuin rahaa, niin hän ei ole tupakanhakumatkalla kadonnutta hunsvottia parempi.
Tämä oli hyvä provo. 8/10. Nämä hymynaama otsikossa ovat provoja.
Voit yrittää keskustella ja jos mies ei halua/pysty, sun pitää miettiä miten ratkaiset asian.
Joko hyväksyt sen, että mies pitää kotia hotellina tai sitten eroatte. Kun lapsi oli molempien haluama, miehenkin pitää kantaa oma osuutensa perhe-elämästä.
Se, että mies lähtee kavereiden kanssa vapaalla ei nyt vaan tuossa tilanteessa ole ok. Joko sinäKIN otat omaa aikaa saman verran ja mies jää vauvan kanssa tai sitten mies on menemättä.
Joudut pohtimaan nyt tarkkaan millaista parisuhdetta ja perhe-elämää haluat ja mistä joustat ja mistä et. Mieshän ei jousta .. vaikka tuokin leivän pöytään, hänelläkin on vastuu olla hyvä isä ja puoliso.
3 kk ikäinen vauva mummolaan päiväksi eikä rättiväsynyt äiti vaivaudu silloin nukkumaan, vaan olettaa, että nyt on actionia.
Tämän palstan väsyneiden äitien kertomukset on niin täynnä oman osaamattomuuden peittelyä!
Tässä täytyy nyt olla viisas. Varaat etukäteen illan, että lähdet pois kavereiden kanssa ( menet vaikka yksin elokuviin tai pitkälle kävelylle ja kahville) ja sitoutat miehen katsomaan vauvaa vaikka kolmeksi tunniksi ensialkuun. Säännöllisesti varaat päivän ja pitennät aikaa pikkuhiljaa. muutamien kuukausien päästä jätät vauvan yöksi isänsä hoiviin ja keksit itsellesi yöpaikan. Tämä on sitä siedätyshoitoa ja isän sitouttamista joka on tehtävä. Isän on opittava pärjäämään lapsen kanssa itsenäisesti. Ja tekee hyvää molemminpuoliselle kiintymissuhteelle. Täysjärkinen isä pärjää vauvan ja pikkulapsen kanssa .
Eli mies siis suostuu käymään kaupassa ja leikkaan nurmikon ulkona, eli tekee kaiken mitä tarvitsee tehdä _talon ulkopuolella_.
Joo o, pahalta näyttää. Yleensä mieslapsi ei suostu tekemään yhtään mitään, mutta tuo jo selventää sitä että omasi tekee nimenomaa kaiken mahdollisen pysyäkseen kaukana teistä. Uskoisin että töissäkin varmaan ensimmäisenä ilmottautuu vapaaehtoiseksi kaikkeen extraan, ettei vain tarvitse katsella omaa rakasta kotona.
Eiköhän se ollut siinä. Miestä ei nappaa sen enempää perhe-elämä kuin suhdekaan. Kunnioita itseäsi ja poistu kuviosta. Tai lapsi toki jää vaivoiksesi, mutta helpompaa teillä on kahdestaan kuin kivirekimiestä perässä vetäessä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä täytyy nyt olla viisas. Varaat etukäteen illan, että lähdet pois kavereiden kanssa ( menet vaikka yksin elokuviin tai pitkälle kävelylle ja kahville) ja sitoutat miehen katsomaan vauvaa vaikka kolmeksi tunniksi ensialkuun. Säännöllisesti varaat päivän ja pitennät aikaa pikkuhiljaa. muutamien kuukausien päästä jätät vauvan yöksi isänsä hoiviin ja keksit itsellesi yöpaikan. Tämä on sitä siedätyshoitoa ja isän sitouttamista joka on tehtävä. Isän on opittava pärjäämään lapsen kanssa itsenäisesti. Ja tekee hyvää molemminpuoliselle kiintymissuhteelle. Täysjärkinen isä pärjää vauvan ja pikkulapsen kanssa .
Entä imetys, vauvaa pitää imettää 12 kk ajan.
Teette naiset karhunpalveluksen, jos imettämisen varjolla ette osallistuta isää tarpeeksi lapsen hoitoon. Itsenäisesti, ei vaan apukätenä. Voi pumpata maitoa, on pulloruokintaa. Sanoisin , että kannattaa. Antakaa vastuuta isälle.
Ap:n kirjoitustyyli on erittäin tunnistettava. Aika sekoa provojen tuuttaamista kyllä
Vierailija kirjoitti:
Teette naiset karhunpalveluksen, jos imettämisen varjolla ette osallistuta isää tarpeeksi lapsen hoitoon. Itsenäisesti, ei vaan apukätenä. Voi pumpata maitoa, on pulloruokintaa. Sanoisin , että kannattaa. Antakaa vastuuta isälle.
Miten näissä keskusteluissa aina päästään siihen, että miehen lusmuilu on naisen syytä. Mies ei osallistu lapsensa ja kotinsa hoitoon koska nainen ei vastuuta häntä tarpeeksi. Mitä se edes tarkoittaa? Imuri käteen ja sen jälkeen lapselle satua lukemaan, hopi hopi!
Kamala vätys mies, eroa heti!