Lue keskustelun säännöt.
Maaseudun pienten lukioiden aineenopettajat menettävät työnsä; samalla loppuu opetus yläkoulussa.
04.06.2023 |
Tuleva hallitus suunnittelee poistavansa pienten lukioden lisän. Tämän lisän turvin kunnilla on ollut varaa ylläpitää lukiota. Näissä lukioissa töissä olevat opettajat ovat hoitaneet myös yläkoulun ja joskus myös kuudennen luokan opetuksen. Laskeskelin, että palkkani putoaa noin 900 euroon, jos menettäisin lukion tunnit. Eli joutuisin lähtemään väistämättä. Opetan kahta ainetta ja uusien aineiden opiskelu on tehty lähes mahdottomaksi.
Kun lukio loppuu, häviävät opettajien tunnit. Tuntien perusteella taas määräytyy palkka. Jos ei ole oppitunteja, ei tule palkkaakaan. Mistä ihmeestä päättäjät kuvittelevat saavansa opettajat tekemään näitä sivutoimisia opettajan työsuhteita?
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No onhan siinä älytön uskottavuusongelma. ET pyrkii välittämään tieteellistä maailmankuvaa ja opettaa kriittistä ajattelua. Jos sellaista yrittäisi opettaa sellainen opettaja, joka edellisellä tunnilla selittää, kuinka Jeesus kävelee vetten päällä ja karkottaa pahoja henkiä sikalaumaan, niin eihän sellaista kukaan ota vakavasti.
Njaa, kuinkahan yleistä on, että nykyään uskonnonopettaja pyrkisi opettamaan uskonnontunnilla tunnustuksellista uskoa? Itse näin 90-luvun lapsena en ole ikinä tuollaista kokenut, uskonnon tunnit olivat aivan asiallisia ja uskontoa tarkasteltiin historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä.
Jos uskontoa tarkasteltaisiin vain historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä, niin erillistä uskonnonopetusta ei tarvittaisi lainkaan. Historian tunneilla ja kirjallisuuden tunneilla ja taidekasvatuksen tunneilla tulisi sanotuksi kaikki tarpeellinen.
Uskonto, historia, kirjallisuus ja taidekasvatus ovatkin hyvin lähellä toisiaan. Mutta tekeekö se uskonnosta tarpeettoman? Eikö yhtä hyvin voitaisi sanoa, että vaikkapa taidehistoria on turha oppiaine, koska samat asiat tulevat historiassa, estetiikassa ja uskontotieteessä?
Taidehistoriaa ei omana aineenaan ole. Se on kytketty (lukiossa) kuvaamataiteeseen, jota ei lueta reaaliaineisiin vaan taideaineisiin.
Estetiikkaakaan ei varsinaisesti lukion oppimäärään kuulu. Filosofiassa siitä kaiketi sanotaan se vähä, mitä sanotaan.
Jos minulta kysyttäisiin, niin sekä taidehistoriaa että estetiikkaa pitäisi lisätä kouluopetukseen.
Ylempi keskustelija puhui taidekasvatuksesta, joka sekään ei ole peruskoulun tai lukion oppiaine. Puhutaanko tässä nyt peruskoulusta, lukiosta vai tieteestä ylipäätään? Vai jokainen siitä mistä haluaa?
Taitavat mennä eri kommentoijat ja kysymykset ja vastaukset hieman sekaisin nyt. Mutta ainakin filosofiasta puhuminen kyllä tarkoittaa lukiota, kun sitä ei peruskoulussa opeteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
On yleistä, että uskonnonopettaja opettaa filosofiaa.
Sepä kovin huolestuttavaa, mikäli niin on.
Minua huolestuttaa vielä enemmän, kuinka vähän tiedät peruskoulun oppisisällöistä.
-eri.Mistäs lähtien peruskoulussa on filosofiaa opetettu?
Ei opeteta, mutta pitäisi. Yhden vuoden tai ainakin lukukauden uskonnot pitäisi korvata filosofialla ja käydä läpi tietoteorian, tieteenfilosofian, etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusteita. Etenkin kahta ensimmäistä koskevaa ymmärrystä kaivattaisiin tavan tallaajille kipeästi.
Peruskoulussa opetetaan etiikkaa uskonnontunneilla. Tieteenfilosofia ja tietoteoria toki tekisivät hyvää monelle, mutta toisaalta pitää muistaa, että merkittävä osa peruskoulun lopettavista nuorista ei osaa edes lukea äidinkieltään kunnolla. Siksi on ehkä parasta säästää filosofia toisen asteen puolelle.
Etiikka on tärkeää. Sitä ei missään nimessä saisi sotkea uskonnon oppiaineeseen eikä opettaa uskonnon sisällä.
Mikäli etiikka sisällytetään uskontoon, niin lapsille syntyy sellainen virheellinen käsitys, että etiikka mukamas kuuluisi uskontoon. Ja sehän ei pidä paikkaansa. Uskonnollinen etiikka on vain yksi etiikan lajeista, ja siitä voi osoittaa monenlaisia ongelmia.
Mikä saa sinut ajattelemaan, että peruskoulussa opetettava etiikka olisi uskonnollista etiikkaa?
No kun yllä juuri joku kirjoittaa, että peruskoulussa etiikkaa opetetaan uskonnontunnilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
Joskus tuntuu sille, että osa mieltää uskoonon harjoittamisen ja uskonnon opettamsien koulussa yhdeksi ja samaksi asiaksi. Näinhän ei ole. - Itselläni muuten oli aikanaan opettaja, joka opetti lukiossa juurikin uskontoa ja filosofiaa.
Oliko tuo opettajasi teologi, joka sattui opettamaan myös filosofiaa, vai (mitä en helposti usko) filosofi, joka sattuisi opettamaan myös uskontoa?
En tiedä minulle hän oli "vain" mukava opettaja, joka ei missään nimessä julistanut uskoaan (, josssa ilm oli) tai pitänyt jompaa kumpaa opettamaansa ainetta toista tärkeämpänä. - Joskus muistan hänen sanoneen, että hän toivosi, että tulebvaisuudessa elämänkatsomustieto ja uskonto voistaiin sulauttaa yhdeksi oppiaineeksi, koska et:n opsikeoijat voisivat hänestä saada paljon uskonnon opetuksesta ja uskonnin opiskelijat et:sta. Hän toivoi meidän ennen kaikkea oppivan ajattelemaan omilla aivoillamme.
Uskonto ja omilla aivoilla ajatteleminen eivät oikein mahdu samaan lauseeseen.
Minusta tuo minua aikanaan niin uskontoa kuin filosofiaakin opettanut opettaja oli malli esimerkki ihmisestä, joa oikeasti osasi ajatella myös omilla aivoillaan. - Vaikka hän itse oli ilm uskovainen, niin hän ei tuputtanut tai yrittänyt tehdä meistä oppilaista sen paremmin uskovaisia kuin luopumaan uskosta, vaan yritti saada meidät ajattelemaan omilla aivoillamme, kuten hän sanoi. Hän myös varoitti usein mustavalkosien ajattelun vaaroista ja yhden totuuden puhujista.
Pieniä lukioita on jo lakkautettu paljon ja tämä jatkuu vielä. Pienet kylät näivettyvät, kun siellä ei ole työpaikkoja, eikä siten työikäisiä tai lapsiperheitä. Jäljelle jää ikääntyvät vanhukset. Heidän jälkeensä ei tule ketään. Tulevina vuosikymmeninä tulee olemaan myös paljon mm. kunnanjohtajia työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
Joskus tuntuu sille, että osa mieltää uskoonon harjoittamisen ja uskonnon opettamsien koulussa yhdeksi ja samaksi asiaksi. Näinhän ei ole. - Itselläni muuten oli aikanaan opettaja, joka opetti lukiossa juurikin uskontoa ja filosofiaa.
Oliko tuo opettajasi teologi, joka sattui opettamaan myös filosofiaa, vai (mitä en helposti usko) filosofi, joka sattuisi opettamaan myös uskontoa?
En tiedä minulle hän oli "vain" mukava opettaja, joka ei missään nimessä julistanut uskoaan (, josssa ilm oli) tai pitänyt jompaa kumpaa opettamaansa ainetta toista tärkeämpänä. - Joskus muistan hänen sanoneen, että hän toivosi, että tulebvaisuudessa elämänkatsomustieto ja uskonto voistaiin sulauttaa yhdeksi oppiaineeksi, koska et:n opsikeoijat voisivat hänestä saada paljon uskonnon opetuksesta ja uskonnin opiskelijat et:sta. Hän toivoi meidän ennen kaikkea oppivan ajattelemaan omilla aivoillamme.
Uskonto ja omilla aivoilla ajatteleminen eivät oikein mahdu samaan lauseeseen.
Minusta tuo minua aikanaan niin uskontoa kuin filosofiaakin opettanut opettaja oli malli esimerkki ihmisestä, joa oikeasti osasi ajatella myös omilla aivoillaan. - Vaikka hän itse oli ilm uskovainen, niin hän ei tuputtanut tai yrittänyt tehdä meistä oppilaista sen paremmin uskovaisia kuin luopumaan uskosta, vaan yritti saada meidät ajattelemaan omilla aivoillamme, kuten hän sanoi. Hän myös varoitti usein mustavalkosien ajattelun vaaroista ja yhden totuuden puhujista.
No hyvä, jos opetti ajattelemaan omilla aivoilla, ja vielä parempi, mikäli siinä myös onnistui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
On yleistä, että uskonnonopettaja opettaa filosofiaa.
Sepä kovin huolestuttavaa, mikäli niin on.
Minua huolestuttaa vielä enemmän, kuinka vähän tiedät peruskoulun oppisisällöistä.
-eri.Mistäs lähtien peruskoulussa on filosofiaa opetettu?
Ei opeteta, mutta pitäisi. Yhden vuoden tai ainakin lukukauden uskonnot pitäisi korvata filosofialla ja käydä läpi tietoteorian, tieteenfilosofian, etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusteita. Etenkin kahta ensimmäistä koskevaa ymmärrystä kaivattaisiin tavan tallaajille kipeästi.
Lukiossa on filosofian kursseja, mutta eivät peruskoululaiset tajua sellaisesta tuon taivaallista. Et menee ihan yli hilseeen ja siitä syystä ateistitkin usein ovat mieluummin uskonnon tunnilla. Uskonnonopetuksen osallistuminen ei vaadi mitään uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi tuttu opettaa musiikkia oman aineensa ohella. Hän kyllä musikaalinen mutta alan opintoja ei ole päivääkään. Joku vain piti siihen saada.
Sen koulun rehtori on kusessa, mikäli joku valittaa Aluehallintovirastoon tai kirjoittaa yleisönosastolle.
Tuskinpa. "Joku vain piti siihen saada", eli pätevää ei tainnut olla saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
On yleistä, että uskonnonopettaja opettaa filosofiaa.
Sepä kovin huolestuttavaa, mikäli niin on.
Minua huolestuttaa vielä enemmän, kuinka vähän tiedät peruskoulun oppisisällöistä.
-eri.Mistäs lähtien peruskoulussa on filosofiaa opetettu?
Ei opeteta, mutta pitäisi. Yhden vuoden tai ainakin lukukauden uskonnot pitäisi korvata filosofialla ja käydä läpi tietoteorian, tieteenfilosofian, etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusteita. Etenkin kahta ensimmäistä koskevaa ymmärrystä kaivattaisiin tavan tallaajille kipeästi.
Lukiossa on filosofian kursseja, mutta eivät peruskoululaiset tajua sellaisesta tuon taivaallista. Et menee ihan yli hilseeen ja siitä syystä ateistitkin usein ovat mieluummin uskonnon tunnilla. Uskonnonopetuksen osallistuminen ei vaadi mitään uskoa.
Peruskoululaiset eivät tajua filosofiaa, jos ja kun siitä ei heille kerrota eikä sitä opeteta. Kuitenkin filosofia on kaikkein ensimmäinen tiede ja kouluaine, sillä koko länsimainen tiede perustuu filosofiaan. Se on myös ensimmäisenä koulussa opetettu asia. Siksi olisi enemmän kuin luontevaa, että edelleeen peruskoulussa opetettaisiin filosofiaa. Opetus vaan pitäisi miettiä sellaiseksi, että otetaan huomioon oppilaiden ikä ja valmiudet.
Uskonnonopetukseen lapset määräytyvät vanhempien perusteella. Lapsilla ei tietenkään ole mitään "omaa uskontoa", vaan kirkkoon kuuluvien vanhempien lapset pistetään evlut-opetukseen ja uskonnottomien vanhenpien lapset et-opetukseen.
Lainsäädännössä on vielä sellainen epäsuhta, että kuka tahansa saa valita evlut-opetuksen, mutta evlut-porukka ei saa valita et-opetusta. Li Andersson otti tämän epäkohdan puheeksi. En tiedä, saiko hän asiaa edistettyä parempaan suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole järkeä ylläpitää lukiota, jossa opiskelee alle 60 opiskelijaa, ellei sitten ole kyse vaikka saamelaislukiosta Inarissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
On yleistä, että uskonnonopettaja opettaa filosofiaa.
Tälle valitettavalle asialle on selityksensä.
Silloin, kun filosofia tuli vuonna 1994 pakolliseksi oppiaineeksi lukiossa, törmättiin siihen ongelmaan, ettei ollut päteviä opettajia. Sitten hätäpäissään kesäkurssittivat teologeista "filosofian opettajia" kauhealla kiireellä. Saivat hosuttua cum laude -tasoiset opinnot sitten kasaan. Tästä syntyi se lähtökohtatilanne, että uskonnonopettaja opetti myös filosofiaa. Ja kun kyse oli viroista, niin ikävä kyllä tuolloin vakiintui sellainen aineyhdistelmä kuin uskonto ja filosofia.
Nykyään tilanne on paljon parempi. Yliopistoista on jo kauan valmistunut ihan teoreettisesta tai käytännöllisestä filosofiasta pääaineilijoita, joiden ymmärrys ja näkemys filosofiasta on aivan eri tasolla kuin teologien. Valitettavasti koulutuksen järjestäjää edustavat tahot, etupäässä rehtorit, eivät tätä ymmärrä, kun aika harva rehtori on erityisen oppinut.
Kohta loppuu se vähäinenkin lisääntyminen, kun kokoomus ja persut haluaa äidit synnäriltä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on väistämättä edessä joka tapauksessa. Ikäluokat pienenevät nyt rajusti. Kun 2015 jälkeen syntyneet kaikkein pienimmät ikäluokat on kaikki koulussa, koululaisten määrä putoaa yli 20 prosenttia nykyiseen verrattuna. Suurin kato on pienillä paikkakunnilla.
Ja kaupungeissa ja kunnissa on valtavia koulurakennuksia, joissa vähät oppilaat sitten haahuilevat. On edessä aikamoinen kulttuurinmuutos, kun tehdään uusia pieniä kouluja ja puretaan nuo vanhat hervottoman kokoiset pois. Ei sellaisia nimittäin näillä energian hinnoilla kukaan lämmitä, ei edes Olkiluoto kolmosen avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on väistämättä edessä joka tapauksessa. Ikäluokat pienenevät nyt rajusti. Kun 2015 jälkeen syntyneet kaikkein pienimmät ikäluokat on kaikki koulussa, koululaisten määrä putoaa yli 20 prosenttia nykyiseen verrattuna. Suurin kato on pienillä paikkakunnilla.
Ja kaupungeissa ja kunnissa on valtavia koulurakennuksia, joissa vähät oppilaat sitten haahuilevat. On edessä aikamoinen kulttuurinmuutos, kun tehdään uusia pieniä kouluja ja puretaan nuo vanhat hervottoman kokoiset pois. Ei sellaisia nimittäin näillä energian hinnoilla kukaan lämmitä, ei edes Olkiluoto kolmosen avulla.
Koulut kiinni vaan ja opettajat työttömyyskortistoon. Kurssit nettiin tai kirjekursseiksi. Kukaan ei opi yhtään mitään, mutta eipä maksakaan "koulutuksen" järjestäminen mitään. Pääasia, että nuoret saavat suorituksia ja tutkintopapereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Muutama pieni huomio.
1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.
2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Muutama pieni huomio.
1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.
2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.
Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?
Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Muutama pieni huomio.
1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.
2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?
Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen.
Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.
Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Muutama pieni huomio.
1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.
2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?
Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen.
Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.
Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.
Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.
Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.
Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.
Mikä saa sinut ajattelemaan, että peruskoulussa opetettava etiikka olisi uskonnollista etiikkaa?