Lue keskustelun säännöt.
Maaseudun pienten lukioiden aineenopettajat menettävät työnsä; samalla loppuu opetus yläkoulussa.
04.06.2023 |
Tuleva hallitus suunnittelee poistavansa pienten lukioden lisän. Tämän lisän turvin kunnilla on ollut varaa ylläpitää lukiota. Näissä lukioissa töissä olevat opettajat ovat hoitaneet myös yläkoulun ja joskus myös kuudennen luokan opetuksen. Laskeskelin, että palkkani putoaa noin 900 euroon, jos menettäisin lukion tunnit. Eli joutuisin lähtemään väistämättä. Opetan kahta ainetta ja uusien aineiden opiskelu on tehty lähes mahdottomaksi.
Kun lukio loppuu, häviävät opettajien tunnit. Tuntien perusteella taas määräytyy palkka. Jos ei ole oppitunteja, ei tule palkkaakaan. Mistä ihmeestä päättäjät kuvittelevat saavansa opettajat tekemään näitä sivutoimisia opettajan työsuhteita?
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Muutama pieni huomio.
1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.
2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?
Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen.
Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.
Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.
Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.
Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.
Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.
Et ole siis koskaan kuullut islamilaisesta filosofiasta tai aasialaisesta filosofioista? Et ole kuullut valistusfilosofeista? Descartes, Rousseau, Kant, Hegel, Kierkegaard aivan tuntemattomia nimiä? Rationalisti Locke halusi erottaa kirkon ja valtion mutta piti maailmaa ilman jumaluutta järjettömänä. Entä Aristoteles ja Platon? He uskoivat jumaluuteen vaikkei minkäänlaista valtionkirkkoa ollut pakottamassa.
T. Se sama ateisti, mutta vähäsen filosofiaa opiskellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion lakatessa vaihtoehtoja on nähdäkseni kaksi. Toinen on se, että lakkautetaan myös yläkoulu. Toinen on se, että yläkoulun ja alakoulun yhteistyötä tiivistetään. Käytännössä se menee yleensä enemmän niin päin, että aineenopettajat saavat tunteja alakoulusta.
Kotiseudulta lähti lukio. Alakoulu ja yläkoulu yhdistettiin.
Opetin joskus lyhyen aikaa tällaisessa pienessä maaseutulukiossa. Tunteja oli myös yläkoulun puolella. Tunnelma oli hyvä. Opettajat tunsivat kaikki oppilaansa ja käytännössä edes näöltä kaikki oppilaat.
Sitten lukio lakkautettiin. Kunnassa oli aiemmin useampi kyläkoulu (alakoulu), ja tilalle tehtiin yksi yhtenäiskoulu. Se vaatii isoa ja kallista remonttia. Muutaman vuoden kuluttua toimintaa tehostettiin entisestään. Koulu lakkautettiin kokonaan ja nykyään lapset ja nuoret kuljetetaan koulukyydillä jopa 50 km päähän kaupunkiin.
Surullista. Lyhytnäköistä ja rahan tuhlausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion lakatessa vaihtoehtoja on nähdäkseni kaksi. Toinen on se, että lakkautetaan myös yläkoulu. Toinen on se, että yläkoulun ja alakoulun yhteistyötä tiivistetään. Käytännössä se menee yleensä enemmän niin päin, että aineenopettajat saavat tunteja alakoulusta.
Kotiseudulta lähti lukio. Alakoulu ja yläkoulu yhdistettiin.
Opetin joskus lyhyen aikaa tällaisessa pienessä maaseutulukiossa. Tunteja oli myös yläkoulun puolella. Tunnelma oli hyvä. Opettajat tunsivat kaikki oppilaansa ja käytännössä edes näöltä kaikki oppilaat.
Sitten lukio lakkautettiin. Kunnassa oli aiemmin useampi kyläkoulu (alakoulu), ja tilalle tehtiin yksi yhtenäiskoulu. Se vaatii isoa ja kallista remonttia. Muutaman vuoden kuluttua toimintaa tehostettiin entisestään. Koulu lakkautettiin kokonaan ja nykyään lapset ja nuoret kuljetetaan koulukyydillä jopa 50 km päähän kaupunkiin.
Surullista. Lyhytnäköistä ja rahan tuhlausta.
Lapseni on pienessä reilun 100 oppilaan koulussa, jossa kaikki opettajat tuntevat kaikki lapset nimeltä ja vapaa-ajallakin vähintään tervehtivät kohdattaessa. Se tuo ainakin vanhemmille turvallisuuden tunnetta ja vaikutelman siitä, että jotakuta kiinnostaa oman lapsen asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Miksei uskonnonopettaja voi opettaa ek-tietoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Muutama pieni huomio.
1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.
2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?
Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen.
Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.
Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.
Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.
Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.
Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.
Et ole siis koskaan kuullut islamilaisesta filosofiasta tai aasialaisesta filosofioista? Et ole kuullut valistusfilosofeista? Descartes, Rousseau, Kant, Hegel, Kierkegaard aivan tuntemattomia nimiä? Rationalisti Locke halusi erottaa kirkon ja valtion mutta piti maailmaa ilman jumaluutta järjettömänä. Entä Aristoteles ja Platon? He uskoivat jumaluuteen vaikkei minkäänlaista valtionkirkkoa ollut pakottamassa.
T. Se sama ateisti, mutta vähäsen filosofiaa opiskellut.
Locke on empiristi. Hänen mukaansa esimerkiksi jumalan olemassaolostakaan ei voi sanoa tietävänsä mitään, kun siitä ei voi olla havaintia.
Kantin mukaan jumalaa ei voi tietää, vaan jumala on puhtaan järjen idea.
Kierkegaard oli eksistenssifilosofi, joka puhuu uskon hypystä muttei väitä, että jumalasta mitään tietoa voisi olla.
Hegelin filosofinen systeemi perustuu absoluuttiseen henkeen, ei jumalaan.
Mainitsemasi Descartes näistä ainoana esitti jumalatodistuksia.
Platon ja Aristoteles käyttivät jumala-sanaa niin eri tavalla kuin uskovaiset, ettei heitä voi tähän keskusteluun liittää.
Islamilainen filosofia on itse asiassa kreikkalaisen filosofian versiointia. Siinä on monenlaisia suuntauksia, mutta huomattavin on se perinne, jonka kautta aristoteelista filosofiaa välittyi keskiajalla Eurooppaan.
Valistusajattelu oli varsinkin Ranskassa ateistista ja materialistista. Ylipäänsä valistusajattelu suhtautui uskonnollisiin auktoriteetteihin hyvin kriittisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ET:n, uskonnon ja filosofian käytänteet, ristiretket ja filosofien mahdolliset uskonnolliset kytkökset eivät kauhean olennaisesti liity tämän ketjun aiheeseen eivätkä ole edes mitenkään keskeisiä aineita (pienissä) lukioissa, joista tässä puhutaan. Taas nähdään, miten pihalla kaikesta käytännön elämästä ovat kyseisten aineiden opettajat tai niitä akateemisella tasolla opiskelleet. Keskustellaanko vaikka sellaisista aineista ennemmin, joilla on jotain merkitystä opiskelijoiden valtaenemmistölle jatko-opiskelupaikan saannin kannalta, kuten vaikkapa nyt matemaattiset aineet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Muutama pieni huomio.
1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.
2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?
Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen.
Filosofia on nyt joitakin vuosituhansia yrittänyt vetää rajaa fyysisen ja metafyysisen maailman välille. Yksi filosofian isoista kysymyksistä on aina ollut, missä kulkee uskon ja tiedon raja.
Jos yrität kieltää filosofilta oikeuden uskontoon tai uskovalta ihmiseltä oikeuden harjoittaa tai opettaa filosofiaa, olet kyllä omassa uskossasi harvinaisen dogmaattinen ja puusilmäinen.
T. Ateisti, filosofiaakin opiskellut.
Kukaan ei varmaankaan ole kieltämässä keneltäkään oikeutta yhtään mihinkään. Jos olet opiskellut filosofiaa, niin luultavasti tiedät, että filosofiassa pyritään käsitysten rationaaliseen perusteluun. Siinä pyritään myös siihen, että ajattelu olisi omaehtoista. On olemassa paremmin perusteltavissa olevia käsityksiä, ja on olemassa huonommin perusteltavia käsityksiä. Uskonnolliset käsitykset ovat yleensä ottaen kovin ongelmallisia perustella tyydyttävästi. Lisäksi uskonnolliseen ajatteluun valitettavasti liittyy tyypillisesti fanaattisuutta sekä auktoriteettiuskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Muutama pieni huomio.
1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.
2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?
Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen.
Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.
Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.
Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.
Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.
Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.
Et ole siis koskaan kuullut islamilaisesta filosofiasta tai aasialaisesta filosofioista? Et ole kuullut valistusfilosofeista? Descartes, Rousseau, Kant, Hegel, Kierkegaard aivan tuntemattomia nimiä? Rationalisti Locke halusi erottaa kirkon ja valtion mutta piti maailmaa ilman jumaluutta järjettömänä. Entä Aristoteles ja Platon? He uskoivat jumaluuteen vaikkei minkäänlaista valtionkirkkoa ollut pakottamassa.
T. Se sama ateisti, mutta vähäsen filosofiaa opiskellut.
Locke ei ole rationalisti. Hän on empiristi.
Vierailija kirjoitti:
ET:n, uskonnon ja filosofian käytänteet, ristiretket ja filosofien mahdolliset uskonnolliset kytkökset eivät kauhean olennaisesti liity tämän ketjun aiheeseen eivätkä ole edes mitenkään keskeisiä aineita (pienissä) lukioissa, joista tässä puhutaan. Taas nähdään, miten pihalla kaikesta käytännön elämästä ovat kyseisten aineiden opettajat tai niitä akateemisella tasolla opiskelleet. Keskustellaanko vaikka sellaisista aineista ennemmin, joilla on jotain merkitystä opiskelijoiden valtaenemmistölle jatko-opiskelupaikan saannin kannalta, kuten vaikkapa nyt matemaattiset aineet?
Matematiikan kohdalla tehtiin virhe, kun sen merkitys yliopistoon pyrkivien valintapisteissä nostettiin liian suureksi. Matematiikka on tärkeää muttei enemmän tärkeää kuin monet muut tieteenalat ja kouluaineet.
Tämä virhe on jo korjattu päätösten tasolla. Uusi pisteytyssysteemi otetaan käyttöön muistaakseni 2026.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
On yleistä, että uskonnonopettaja opettaa filosofiaa.
Sepä kovin huolestuttavaa, mikäli niin on.
Minua huolestuttaa vielä enemmän, kuinka vähän tiedät peruskoulun oppisisällöistä.
-eri.Mistäs lähtien peruskoulussa on filosofiaa opetettu?
Ei opeteta, mutta pitäisi. Yhden vuoden tai ainakin lukukauden uskonnot pitäisi korvata filosofialla ja käydä läpi tietoteorian, tieteenfilosofian, etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusteita. Etenkin kahta ensimmäistä koskevaa ymmärrystä kaivattaisiin tavan tallaajille kipeästi.
Lukiossa on filosofian kursseja, mutta eivät peruskoululaiset tajua sellaisesta tuon taivaallista. Et menee ihan yli hilseeen ja siitä syystä ateistitkin usein ovat mieluummin uskonnon tunnilla. Uskonnonopetuksen osallistuminen ei vaadi mitään uskoa.
Et-opiskelijoille opetetaan filosofiaa käytännössä alakoulusta lähtien, siis jos opettaja on yhtään pätevä. Yläkoulussa filosofialla on jo hyvin suuri rooli elämänkatsomustiedosta, ja jotkut kaverini jopa vaihtoivat uskonnon opetukseen lukiossa sen vuoksi, että lukion filosofian oppisisältö oli niin samankaltainen kuin et:n. Minä rakastin et:n tunteja, joissa pohdittiin suuria kysymyksiä ja käytiin läpi mm. etiikkaa. Varsinkin yläkoulussa meillä oli todella hyviä keskusteluja ja erinomainen opettaja, joka muuten opetti myös uskontoa. Tämä vain esimerkkinä siitä, että kyllä lapset ja nuoret ovat useinkin hyvin kiinnostuneita filosofian kysymyksistä ja ymmärtävätkin niistä, jos saavat tilaisuuden. Mutta niiden käsittely ei saa olla liian teoriapitoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Muutama pieni huomio.
1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.
2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?
Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen.
Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.
Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.
Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.
Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.
Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.
Sulla on kyllä todella rajoittunut käsitys filosofiasta. Se ei vastaa yleisiä käsityksiä, joissa kyllä hyväksytään myös esim. itämainen filosofia osaksi käsitettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
On yleistä, että uskonnonopettaja opettaa filosofiaa.
Sepä kovin huolestuttavaa, mikäli niin on.
Minua huolestuttaa vielä enemmän, kuinka vähän tiedät peruskoulun oppisisällöistä.
-eri.Mistäs lähtien peruskoulussa on filosofiaa opetettu?
Ei opeteta, mutta pitäisi. Yhden vuoden tai ainakin lukukauden uskonnot pitäisi korvata filosofialla ja käydä läpi tietoteorian, tieteenfilosofian, etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusteita. Etenkin kahta ensimmäistä koskevaa ymmärrystä kaivattaisiin tavan tallaajille kipeästi.
Lukiossa on filosofian kursseja, mutta eivät peruskoululaiset tajua sellaisesta tuon taivaallista. Et menee ihan yli hilseeen ja siitä syystä ateistitkin usein ovat mieluummin uskonnon tunnilla. Uskonnonopetuksen osallistuminen ei vaadi mitään uskoa.
Et-opiskelijoille opetetaan filosofiaa käytännössä alakoulusta lähtien, siis jos opettaja on yhtään pätevä. Yläkoulussa filosofialla on jo hyvin suuri rooli elämänkatsomustiedosta, ja jotkut kaverini jopa vaihtoivat uskonnon opetukseen lukiossa sen vuoksi, että lukion filosofian oppisisältö oli niin samankaltainen kuin et:n..
Kerro hieman, miten filosofian rooli näkyy et-opetuksessa alakoulussa ja yläkoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Muutama pieni huomio.
1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.
2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?
Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen.
Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.
Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.
Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.
Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.
Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.
Sulla on kyllä todella rajoittunut käsitys filosofiasta. Se ei vastaa yleisiä käsityksiä, joissa kyllä hyväksytään myös esim. itämainen filosofia osaksi käsitettä.
Itämaisesta filosofiasta kuulee joskus puhuttavan tosiaan, mutta ammattipiireissä niin ei tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Muutama pieni huomio.
1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.
2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?
Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen.
Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.
Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.
Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.
Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.
Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.
Sulla on kyllä todella rajoittunut käsitys filosofiasta. Se ei vastaa yleisiä käsityksiä, joissa kyllä hyväksytään myös esim. itämainen filosofia osaksi käsitettä.
Mikäs se sellainen "yleisiä käsityksiä" on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...
Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.
Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.
Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.
Muutama pieni huomio.
1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.
2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?
Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen.
Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.
Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.
Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.
Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.
Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.
Et ole siis koskaan kuullut islamilaisesta filosofiasta tai aasialaisesta filosofioista? Et ole kuullut valistusfilosofeista? Descartes, Rousseau, Kant, Hegel, Kierkegaard aivan tuntemattomia nimiä? Rationalisti Locke halusi erottaa kirkon ja valtion mutta piti maailmaa ilman jumaluutta järjettömänä. Entä Aristoteles ja Platon? He uskoivat jumaluuteen vaikkei minkäänlaista valtionkirkkoa ollut pakottamassa.
T. Se sama ateisti, mutta vähäsen filosofiaa opiskellut.
Minkäslaiseen jumaluuteen Aristoteles ja Platon uskoivat, vaikkei minkäänlaista valtionkirkkoa ollut pakottamassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion lakatessa vaihtoehtoja on nähdäkseni kaksi. Toinen on se, että lakkautetaan myös yläkoulu. Toinen on se, että yläkoulun ja alakoulun yhteistyötä tiivistetään. Käytännössä se menee yleensä enemmän niin päin, että aineenopettajat saavat tunteja alakoulusta.
Kotiseudulta lähti lukio. Alakoulu ja yläkoulu yhdistettiin.
Opetin joskus lyhyen aikaa tällaisessa pienessä maaseutulukiossa. Tunteja oli myös yläkoulun puolella. Tunnelma oli hyvä. Opettajat tunsivat kaikki oppilaansa ja käytännössä edes näöltä kaikki oppilaat.
Sitten lukio lakkautettiin. Kunnassa oli aiemmin useampi kyläkoulu (alakoulu), ja tilalle tehtiin yksi yhtenäiskoulu. Se vaatii isoa ja kallista remonttia. Muutaman vuoden kuluttua toimintaa tehostettiin entisestään. Koulu lakkautettiin kokonaan ja nykyään lapset ja nuoret kuljetetaan koulukyydillä jopa 50 km päähän kaupunkiin.
Surullista. Lyhytnäköistä ja rahan tuhlausta.
Ihmisiä on vaikeampi hallita, kun ne asuvat väljästi maalla jopa itse omistamissaan kiinteistöissä ja saattaapa joku poiketa opetuksessaan virallisesta propagandastakin.
Niin, niin. Koulutuksesta ei leikata, sehän on uuskieltä ja tarkoittaa, että juuri koulutus on oivallinen säästöjen kohde.
Lukioiden lakkauttaminen on tuhon tien alku monelle kunnalle, mutta epäilemättä vaihtoehdot ovat vähissä. Pienimpiin lukioihin ei riitä oppilaita. Houkuttelu on turhaa.
Lukioiden jälkeen voidaan lakkauttaa yläaste, tai yhdistää se toisen pikkukunnan yläasteen kanssa.
Miten kunnassa, jossa syntyy esim. alle 20 lasta vuodessa, voi olla tulevaisuutta lukioilla tai edes yläkouluilla?
Vierailija kirjoitti:
Lukioiden lakkauttaminen on tuhon tien alku monelle kunnalle, mutta epäilemättä vaihtoehdot ovat vähissä. Pienimpiin lukioihin ei riitä oppilaita. Houkuttelu on turhaa.
Lukioiden jälkeen voidaan lakkauttaa yläaste, tai yhdistää se toisen pikkukunnan yläasteen kanssa.
Miten kunnassa, jossa syntyy esim. alle 20 lasta vuodessa, voi olla tulevaisuutta lukioilla tai edes yläkouluilla?
Mikä kaupunkilaisia pikkukouluissa riepoo?
Filosofia on nyt joitakin vuosituhansia yrittänyt vetää rajaa fyysisen ja metafyysisen maailman välille. Yksi filosofian isoista kysymyksistä on aina ollut, missä kulkee uskon ja tiedon raja.
Jos yrität kieltää filosofilta oikeuden uskontoon tai uskovalta ihmiseltä oikeuden harjoittaa tai opettaa filosofiaa, olet kyllä omassa uskossasi harvinaisen dogmaattinen ja puusilmäinen.
T. Ateisti, filosofiaakin opiskellut.