Maaseudun pienten lukioiden aineenopettajat menettävät työnsä; samalla loppuu opetus yläkoulussa.

Olen käynyt maaseudun pienen lukion ja olihan siinä varmaan hyviäkin puolia, mutta myös huonoja. Hyvää oli se, että koulumatka ei ollut kuin 25 km ja sai asua kotona - koulubusseilla kuljettiin ja ne oli sovitettu koulun aikataulujen mukaan. 

Huonona puolena oli että vaihtoehtoja eri opintosuuntauksiin ei ollut. Oli tasan 2 linjaa, pitkä ja lyhyt matikka ja se sitten saneli kaiken. Jos otit pitkän matikan, ei voinut ottaa lisäkieliä tai psykologiaa koska tunteja ei saanut soviteltua ja kielivalikoimakin oli rajoitettunut. Tämä siis ennen nykyistä kurssimuototista lukiota.

Olisin halunnut kuvataitedelukioon, sellainen olisi ollut 150 km päässä kaupungissa mutta silloin olisi pitänyt muuttaa pois kotoa eikä vanhemmat hyväksyneet asiaa, eikä siihen olisi kyllä ollut varaakaan. Yksi kaverini pystyi tämmöisen tekemään, mutta siellä oli kiusattu maalaista oikein olan takaa ja hän palasi takaisin kotilukioon.

Etälukio saattaisi olla vaihtoehto, joka palvelisi sitä ettei lasten tarvitsisi muuttaa pois kotoa mutta antaisi mahdollisuuden monipuolisuuteen, mutta se varmasti vaatii sekä oppilaalta että opettajalta paljon. Toisaalta, muistan kouluajaltani ettei se opettajan luokan edessä seisominenkaan kaikissa oppiaianeissa juuri auttaanut, jos oli surkea opettaja. Niitäkin tuohon pieneen opettajajoukkoon mahtui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.

Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.

Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.

No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!

On yleistä, että uskonnonopettaja opettaa filosofiaa.

Sepä kovin huolestuttavaa, mikäli niin on.

Minua huolestuttaa vielä enemmän, kuinka vähän tiedät peruskoulun oppisisällöistä.

-eri.

Mistäs lähtien peruskoulussa on filosofiaa opetettu?

Ei opeteta, mutta pitäisi. Yhden vuoden tai ainakin lukukauden uskonnot pitäisi korvata filosofialla ja käydä läpi tietoteorian, tieteenfilosofian, etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusteita. Etenkin kahta ensimmäistä koskevaa ymmärrystä kaivattaisiin tavan tallaajille kipeästi.

Lukiossa on filosofian kursseja, mutta eivät peruskoululaiset tajua sellaisesta tuon taivaallista. Et menee ihan yli hilseeen ja siitä syystä ateistitkin usein ovat mieluummin uskonnon tunnilla. Uskonnonopetuksen osallistuminen ei vaadi mitään uskoa.

Et-opiskelijoille opetetaan filosofiaa käytännössä alakoulusta lähtien, siis jos opettaja on yhtään pätevä. Yläkoulussa filosofialla on jo hyvin suuri rooli elämänkatsomustiedosta, ja jotkut kaverini jopa vaihtoivat uskonnon opetukseen lukiossa sen vuoksi, että lukion filosofian oppisisältö oli niin samankaltainen kuin et:n..

Kerro hieman, miten filosofian rooli näkyy et-opetuksessa alakoulussa ja yläkoulussa.

No esimerkiksi sen etiikan kautta, kuten jo sanoin. Meillä ainakin käytiin alakoulussa läpi paljon moraalifilosofiaa, vaikka opettajat oli silloin vähän mitä sattuu. Keskusteltiin paljon erilaisista moraalisista ongelmista. Yläkoulussa tämä oli jo teoriapitoisempaa ja ihan oppikirjoissakin oli pitkät luvut eri etiikan suuntauksista. Yhteiskuntafilosofia oli myös oleellinen osa oppisisältöä. En tiedä mitä kuvittelet et:n opetuksen olevan, mutta kyllä filosofia on siinä ihan keskeisessä roolissa ja samoin et-opettajien koulutuksessa sillä on käsittääkseni tärkeä osa. Kun elämänkatsomustieto tuli kouluihin, ei filosofiaa ollut kovin paljoa tarjolla lukioissakaan, joten oli luonnollista, että juuri et:hen valui paljon filosofista sisältöä. Löydät vaikka googlettamalla useita artikkeleita tähän aiheeseen liittyen, samoin kuin rajanvedon vaikeuteen filosofian ja et:n välillä. Usein sanotaan, että et käsittelee aiheita subjektiivisemmasta näkökulmasta, mutta kyllä itse ainakin koin, että sain etenkin etiikan ja moraalifilosofian saralta todella hyvät eväät lukion filosofiaopintoihin jo yläkoulun et-tunneilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioiden lakkauttaminen on tuhon tien alku monelle kunnalle, mutta epäilemättä vaihtoehdot ovat vähissä. Pienimpiin lukioihin ei riitä oppilaita. Houkuttelu on turhaa. 

Lukioiden jälkeen voidaan lakkauttaa yläaste, tai yhdistää se toisen pikkukunnan yläasteen kanssa. 

Miten kunnassa, jossa syntyy esim. alle 20 lasta vuodessa, voi olla tulevaisuutta lukioilla tai edes yläkouluilla?

Mikä kaupunkilaisia pikkukouluissa riepoo?

Ei kai mikään. Mikä pikkukylissä asuvia riepoo, kun eivät järjestä koulutusta omalla tavallaan?

Niin niin. En usko ettet tietäisi täällä kyllä tiedettävän kaikkia noita asioita. Täällä saa sentään elää kuten parhaaksi tahtoo ilman vassaripropagandaa ja värivirheellisiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.

Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.

ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.

Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija. 

Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...

Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.

Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.

Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.

Muutama pieni huomio.

1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.

2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.

Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?

Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen. 

Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.

Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.

Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.

Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.

Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.

Sulla on kyllä todella rajoittunut käsitys filosofiasta. Se ei vastaa yleisiä käsityksiä, joissa kyllä hyväksytään myös esim. itämainen filosofia osaksi käsitettä.

Mikäs se sellainen "yleisiä käsityksiä" on?

No esim se, että filosofia voi tarkoittaa myös jonkin koulukunnan yhteinäistä maailmankuvaa/tiedollista oppijärjestelmää tms ja siihen pyrkimistä. Ja että filosofia ei rajoitu länsimaihin, vaikka länsimaisen filosofian juuret ovatkin Kreikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.

Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.

ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.

Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija. 

Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...

Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.

Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.

Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.

Muutama pieni huomio.

1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.

2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.

Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?

Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen. 

Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.

Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.

Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.

Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.

Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.

Sulla on kyllä todella rajoittunut käsitys filosofiasta. Se ei vastaa yleisiä käsityksiä, joissa kyllä hyväksytään myös esim. itämainen filosofia osaksi käsitettä.

Itämaisesta filosofiasta kuulee joskus puhuttavan tosiaan, mutta ammattipiireissä niin ei tehdä.

Millä nimellä itämaisista filosofioista sitten pitäisi puhua? Ja kertooko tuo kuitenkin enemmän siitä, että länsimaissa ammattipiirit keskittyvät nimenomaan länsimaiseen filosofiaan, kuin siitä, ettei itämaissa olisi filosofiaa?

Vierailija kirjoitti:

Lukion lakatessa vaihtoehtoja on nähdäkseni kaksi. Toinen on se, että lakkautetaan myös yläkoulu. Toinen on se, että yläkoulun ja alakoulun yhteistyötä tiivistetään. Käytännössä se menee yleensä enemmän niin päin, että aineenopettajat saavat tunteja alakoulusta.

Näin on. Tehdään jättisuuria peruskouluja 1-9 luokille ja lukiot siirtyvät isoille paikkakunnille.

Mutta sen sijaan, että aineenopettajat saisivat alakoulusta tunteja (mikä olisi oppilaiden kannalta tietenkin hyvä, kun olisi aineeseen perehtynyt opettaja esim.kielissä ja tt-aineissa), on alettu tehdä sitä, että luokanopettajat opettavat sitä riipaistua sivuainettaan myös yläkouluissa. Eli HEITÄ palkataan opettamaan luokkaa ja lisänä vaikka 7-9lk kuviksia/musiikkia/et/kieliä. Ovat halvempia palkata ja heitä voi rehtori siirrellä paremmin hommista toisiin kuin aineenopettajia, jotka opettavat vain yhtä ainetta. Oppilaille tämä toki on valtava huononnus opetuksen tasossa väkisinkin, mutta näistä ei huoltajille huudella.

Rekryssä luokanope, jolla muutaman opintopisteen sivuaineoikeus, menee siis 5v pelkästään sitä omaa ainettaan opiskelleen aineenopettajan edelle, kun haetaan opettajaa johonkin aineeseen. Mielestäni törkeää ja selkeä heikennys opetuksen tasoon. Pätevyysero kierretään siten, että rekryssä sanotaan, että luokanopettajan pätevyys katsotaan eduksi (vaikka haetaan opettajaa 7-9luokille).

Ison 1-9lk:n aineenopettaja, joka näitä sivusta seurannut nyt jo 8v.

Tampereella lähes 500 nuorta ei mahdu oman kaupungin lukioihin, vaan heitä kuljetetaan näihin lähikylien lukioihin Lempäälään, Nokialle, Ylöjärvelle jne samaan ainaan kun niistä tullaan hyvillä papereilla Treelle lukioon. Tänään tästä juuri kirjoitus Aamulehdessä. Tiedä sitten mikä järki tässäkin on, että edes takisin kyyditetään ristiin ja rastiin. Ilmiö tullut nyt kun kaikkien on pakko hakea jatko-opiskelemaan ja halutaan lapset hyviin lukioihin.

Tampereelle rakentumassa uusi 500 opiskelijan lukio tämän takia jokusen vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.

Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.

ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.

Eräässä maaseutu-yläkoulussa uskonnon siaisena oli 90-luvun alussa kanttorin (tms.) simppeli rouva, jolta sai hyviä numeroita kun kirjoitti vain kokeeseen, että Jeesus nousi kuolleista.

Yhden talven jaksoi siaistaa, sitten palasi ompelukerhoon.

Kyseinen nainen ei ymmärtänyt mistään mitään, eikä takuulla ollut mitään koulutusta opettajaksi ja pojan nulikat veti höplästä koko ajan, esim. ZZ Toppia soitatettiin hänelle kasetilta ja sanottiin että Gimme All Your Lovin tarkoittaa että pyytää laulussa Jeesukselta rakkautta.

Aineenopettajat ei ole hyviä alakoulun opettajia. Koska orientaatio on aineen hallinnassa, ei kasvattamisessa mikä on alakoulussa A ja O.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.

Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.

ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.

Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija. 

Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...

Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.

Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.

Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.

Muutama pieni huomio.

1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.

2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.

Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?

Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen. 

Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.

Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.

Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.

Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.

Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.

Et ole siis koskaan kuullut islamilaisesta filosofiasta tai aasialaisesta filosofioista? Et ole kuullut valistusfilosofeista? Descartes, Rousseau, Kant, Hegel, Kierkegaard aivan tuntemattomia nimiä? Rationalisti Locke halusi erottaa kirkon ja valtion mutta piti maailmaa ilman jumaluutta järjettömänä. Entä Aristoteles ja Platon? He uskoivat jumaluuteen vaikkei minkäänlaista valtionkirkkoa ollut pakottamassa.

T. Se sama ateisti, mutta vähäsen filosofiaa opiskellut.

Locke on empiristi. Hänen mukaansa esimerkiksi jumalan olemassaolostakaan ei voi sanoa tietävänsä mitään, kun siitä ei voi olla havaintia.

Kantin mukaan jumalaa ei voi tietää, vaan jumala on puhtaan järjen idea.

Kierkegaard oli eksistenssifilosofi, joka puhuu uskon hypystä muttei väitä, että jumalasta mitään tietoa voisi olla.

Hegelin filosofinen systeemi perustuu absoluuttiseen henkeen, ei jumalaan.

Mainitsemasi Descartes näistä ainoana esitti jumalatodistuksia.

Platon ja Aristoteles käyttivät jumala-sanaa niin eri tavalla kuin uskovaiset, ettei heitä voi tähän keskusteluun liittää. 

Islamilainen filosofia on itse asiassa kreikkalaisen filosofian versiointia. Siinä on monenlaisia suuntauksia, mutta huomattavin on se perinne, jonka kautta aristoteelista filosofiaa välittyi keskiajalla Eurooppaan.

Valistusajattelu oli varsinkin Ranskassa ateistista ja materialistista. Ylipäänsä valistusajattelu suhtautui uskonnollisiin auktoriteetteihin hyvin kriittisesti.

Tuossa sohimisessasi on se ongelma, että et ole vaivautunut määrittelemään uskoa tai uskontoa eksaktisti.

Se saa sinut heittelemään paikkaansa pitämättömiä väitteitä ja tarvittaessa vetäytymään ideologian taakse.

Locke oli empiristi, kyllä, mutta omien sanojensa mukaan uskoi jumalaan. Samoin Kierkegaard, Hegel ja Kant. Se, että heidän filosofiansa ei perustunut uskonnon dogmeille, ei suinkaan poista heidän uskoaan. Eikä Platonin ja Aristoteleen uskoa poista se, että he eivät sinun mielestäsi ole uskovaisia sinun määrittelemässäsi tarkoituksessa.

Usko erikseen, filosofia erikseen, kuten tuossa jo edellä yritin selittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.

Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.

ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.

Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija. 

Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...

Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.

Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.

Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.

Muutama pieni huomio.

1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.

2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.

Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?

Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen. 

Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.

Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.

Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.

Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.

Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.

Sulla on kyllä todella rajoittunut käsitys filosofiasta. Se ei vastaa yleisiä käsityksiä, joissa kyllä hyväksytään myös esim. itämainen filosofia osaksi käsitettä.

Itämaisesta filosofiasta kuulee joskus puhuttavan tosiaan, mutta ammattipiireissä niin ei tehdä.

Millä nimellä itämaisista filosofioista sitten pitäisi puhua? Ja kertooko tuo kuitenkin enemmän siitä, että länsimaissa ammattipiirit keskittyvät nimenomaan länsimaiseen filosofiaan, kuin siitä, ettei itämaissa olisi filosofiaa?

Filosofien ammattipiirit, hih!

Siellä taitaa joku elämänkoululainen olla asialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.

Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.

Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.

No onhan siinä älytön uskottavuusongelma. ET pyrkii välittämään tieteellistä maailmankuvaa ja opettaa kriittistä ajattelua. Jos sellaista yrittäisi opettaa sellainen opettaja, joka edellisellä tunnilla selittää, kuinka Jeesus kävelee vetten päällä ja karkottaa pahoja henkiä sikalaumaan, niin eihän sellaista kukaan ota vakavasti.

Et ilmeisesti tunne kumpaakaan oppiainetta. Uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista, eikä ET pyri syöttämään oppilaille yhtä ainoaa maailmankuvaa.

ET ei syötä mitään maailmankuvaa, mutta ylipäänsä se, että keskustellaan rationaalisesti erilaisista maailmankuvista ja -katsomuksista, edellyttää tieteelliselle ajattelulle ominaisiin tiedollisiin arvoihin sitoutumista. Tällaisia ovat esimerkiksi pyrkimys käsitteelliseen täsmällisyyteen, käsitteiden määrittelyn vaatimus, käsitteiden merkitysten opiskelu ja tunteminen, pyrkimys johdonmukaiseen ajatteluun ja huomion kiinnittäminen erilaisten väittämien ristiriitaisuuteen tai ristiriidattomuuteen.

Tällä perusteella voi hyvin sanoa, että ET:n opetus pohjautuu samaan kreikkalaisesta filosofiasta alkaneeseen ajatteluperinteeseen kuin länsimainen tiede ylipäänsä.

Ajatteletko, että esimerkiksi teologiassa ei pyrittäisi käsitteiden täsmälliseen käyttöön ja johdonmukaiseen ajatteluun?

Eikös teologisessa tiedekunnassa kouluteta pappeja, jotka horisevat jeesuksista ja jumalista, jotka ovat kolme mutta yksi ja jota voi syödä keksin muodossa?

Johdonmukaiselta vaikuttaa...

Voiko jollain olla noin väärä kuva teologiasta?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.

Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.

ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.

Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija. 

Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...

Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.

Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.

Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.

Muutama pieni huomio.

1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.

2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.

Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?

Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen. 

Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.

Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.

Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.

Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.

Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.

Sulla on kyllä todella rajoittunut käsitys filosofiasta. Se ei vastaa yleisiä käsityksiä, joissa kyllä hyväksytään myös esim. itämainen filosofia osaksi käsitettä.

Itämaisesta filosofiasta kuulee joskus puhuttavan tosiaan, mutta ammattipiireissä niin ei tehdä.

Millä nimellä itämaisista filosofioista sitten pitäisi puhua? Ja kertooko tuo kuitenkin enemmän siitä, että länsimaissa ammattipiirit keskittyvät nimenomaan länsimaiseen filosofiaan, kuin siitä, ettei itämaissa olisi filosofiaa?

Puhu vaikka itämaisista ajatteluperinteistä. Sellaista kuin "itämainen filosofia" ei oikeastaan olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.

Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.

ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.

Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija. 

Ja melko usein myös aatteellinen sellainen...

Lähes jokainen aikuinen on aattellinen. Minä olen, ja luulen, että sinäkin olet.

Olennaista onkin, kuinka dogmaattinen ja fanaattinen aatteineen on. Uskovaiset ovat historiallisesti katsoen olleet pahimmasta päästä: he ovat jumaltensa nimissä tehneet varmaan eniten pahaa. Suomeenkin kristinusko tuotiin kirves kädessä.

Toivottavasti kouluissa ei ole opetushommissa kovin fanaattista sakkia. Tai jos onkin, niin toivottavasti osaavat peittää sen näkyvistä.

Muutama pieni huomio.

1) Lallin tarina ei ole historiallinen tapahtuma vaan legenda.

2) Harvassa ovat länsimaisen filosofian historiassa ne filosofit, joilla ei ole jonkinlaista uskontoa ollut.

Jaa. Ovatko ristiretket, Albigenssien joukkoteura5tukset ja kataarien vainotkin vaan legendoja?

Filosofi ei ole filosofi, jos suhtautuu dogmaattisesti käsityksiin. Filosofi on kriittinen, ei tunnusta auktoriteetteja eikä varsinkaan hyväksy uskonnollisia tai muitakaan "totuuksia". Siksi uskovainen filosofi on jo käsitteenä ristiriitainen. 

Luepa filosofian peruskurssisi uudelleen. Erittäin monella filosofilla on ollut uskonnollinen vakaumus, etenkin jos vaivautuu vähän katselemaan Euroopan ulkopuolelle.

Kannattaa myös kertailla historiaa, jos nuo mainitsemasi esimerkit mielestäsi kertovat siitä, kuinka kristinusko saapui Suomeen.

Keskiajan skolastikkoja lukuun ottamatta filosofit eivät ole tunnustaneet uskontoa. Toki monet ovat henkensä säilyttääkseen sanoneet olevansa kristittyjä mutta ajatelleet ja kirjoittaneet ihan toisin.

Euroopan ulkopuolista ajattelua ei voi kutsua filosofiaksi. Jo sanana filosofia on kreikkalaisperäinen, ja koko filosofinen perinne on keskeisesti kreikasta alkanut länsimainen projekti.

Kristinuskon historia on täynnä verta, kidutu5ta ja julmuutta. Ja ihan sama kristinusko Suomeenkin on väkisin tuotu.

Et ole siis koskaan kuullut islamilaisesta filosofiasta tai aasialaisesta filosofioista? Et ole kuullut valistusfilosofeista? Descartes, Rousseau, Kant, Hegel, Kierkegaard aivan tuntemattomia nimiä? Rationalisti Locke halusi erottaa kirkon ja valtion mutta piti maailmaa ilman jumaluutta järjettömänä. Entä Aristoteles ja Platon? He uskoivat jumaluuteen vaikkei minkäänlaista valtionkirkkoa ollut pakottamassa.

T. Se sama ateisti, mutta vähäsen filosofiaa opiskellut.

Locke on empiristi. Hänen mukaansa esimerkiksi jumalan olemassaolostakaan ei voi sanoa tietävänsä mitään, kun siitä ei voi olla havaintia.

Kantin mukaan jumalaa ei voi tietää, vaan jumala on puhtaan järjen idea.

Kierkegaard oli eksistenssifilosofi, joka puhuu uskon hypystä muttei väitä, että jumalasta mitään tietoa voisi olla.

Hegelin filosofinen systeemi perustuu absoluuttiseen henkeen, ei jumalaan.

Mainitsemasi Descartes näistä ainoana esitti jumalatodistuksia.

Platon ja Aristoteles käyttivät jumala-sanaa niin eri tavalla kuin uskovaiset, ettei heitä voi tähän keskusteluun liittää. 

Islamilainen filosofia on itse asiassa kreikkalaisen filosofian versiointia. Siinä on monenlaisia suuntauksia, mutta huomattavin on se perinne, jonka kautta aristoteelista filosofiaa välittyi keskiajalla Eurooppaan.

Valistusajattelu oli varsinkin Ranskassa ateistista ja materialistista. Ylipäänsä valistusajattelu suhtautui uskonnollisiin auktoriteetteihin hyvin kriittisesti.

Tuossa sohimisessasi on se ongelma, että et ole vaivautunut määrittelemään uskoa tai uskontoa eksaktisti.

Se saa sinut heittelemään paikkaansa pitämättömiä väitteitä ja tarvittaessa vetäytymään ideologian taakse.

Locke oli empiristi, kyllä, mutta omien sanojensa mukaan uskoi jumalaan. Samoin Kierkegaard, Hegel ja Kant. Se, että heidän filosofiansa ei perustunut uskonnon dogmeille, ei suinkaan poista heidän uskoaan. Eikä Platonin ja Aristoteleen uskoa poista se, että he eivät sinun mielestäsi ole uskovaisia sinun määrittelemässäsi tarkoituksessa.

Usko erikseen, filosofia erikseen, kuten tuossa jo edellä yritin selittää.

Mikäs ei pitänyt paikkaansa? Locke kyllä puhuu jumalasta, se on totta, mutta jos tuntisit Locken filosofiaa, niin ymmärtäisit, ettei Locke mitenkään voi olla teisti.

Kerropa, mitä tarkoitat "Platonin ja Aristoteleen uskolla". Mihin tarkalleen ottaen sanot heidän uskovan? Ja mitä "uskominen" heidän kohdallaan tarkoittaa?

Hegelin ja Kantin ajattelun selventäminen vaatisi niin paljon aikaa ja vaivaa, ettei se tässä ole luontevaa.

Vierailija kirjoitti:

Tampereella lähes 500 nuorta ei mahdu oman kaupungin lukioihin, vaan heitä kuljetetaan näihin lähikylien lukioihin Lempäälään, Nokialle, Ylöjärvelle jne samaan ainaan kun niistä tullaan hyvillä papereilla Treelle lukioon. Tänään tästä juuri kirjoitus Aamulehdessä. Tiedä sitten mikä järki tässäkin on, että edes takisin kyyditetään ristiin ja rastiin. Ilmiö tullut nyt kun kaikkien on pakko hakea jatko-opiskelemaan ja halutaan lapset hyviin lukioihin.

Tampereelle rakentumassa uusi 500 opiskelijan lukio tämän takia jokusen vuoden päästä.

Tampereen touhu on ihan sekaisin. Siellä lukio-opintoja työnnetään nettiopinnoiksi, ilmeisesti säästösyistä.

Vierailija kirjoitti:

Pienet lukiot lakkautetaan. Oppilaat käsketään matkustamaan bussilla läheisen kaupungin suureen lukioon. 

Lisäksi tehdään niin kuin Tampereella: perustetaan nettiin lukio ja käsketään maalaisia suorittamaan kurssit netissä. Netissä ei opi yhtään mitään, mutta sillä ei olekaan väliä. Netissä saa kuitenkin suoritusmerkinnän, ja kunta säästää rahaa. 

Lopputulos: Suomalainen koulu huononee entisestään. Lukiolaiset tietävät entistä vähemmän. Lukiotouhua ohjaa pyrkimys halpohin kustannuksiin, ei sivistykselliset pyrkimykset.

JA miksi netissä ei opi mitään? Mitä eroa sillä on puhuuko opettaja livenä vai ruudulla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion lakatessa vaihtoehtoja on nähdäkseni kaksi. Toinen on se, että lakkautetaan myös yläkoulu. Toinen on se, että yläkoulun ja alakoulun yhteistyötä tiivistetään. Käytännössä se menee yleensä enemmän niin päin, että aineenopettajat saavat tunteja alakoulusta.

Näin on. Tehdään jättisuuria peruskouluja 1-9 luokille ja lukiot siirtyvät isoille paikkakunnille.

Mutta sen sijaan, että aineenopettajat saisivat alakoulusta tunteja (mikä olisi oppilaiden kannalta tietenkin hyvä, kun olisi aineeseen perehtynyt opettaja esim.kielissä ja tt-aineissa), on alettu tehdä sitä, että luokanopettajat opettavat sitä riipaistua sivuainettaan myös yläkouluissa. Eli HEITÄ palkataan opettamaan luokkaa ja lisänä vaikka 7-9lk kuviksia/musiikkia/et/kieliä. Ovat halvempia palkata ja heitä voi rehtori siirrellä paremmin hommista toisiin kuin aineenopettajia, jotka opettavat vain yhtä ainetta. Oppilaille tämä toki on valtava huononnus opetuksen tasossa väkisinkin, mutta näistä ei huoltajille huudella.

Rekryssä luokanope, jolla muutaman opintopisteen sivuaineoikeus, menee siis 5v pelkästään sitä omaa ainettaan opiskelleen aineenopettajan edelle, kun haetaan opettajaa johonkin aineeseen. Mielestäni törkeää ja selkeä heikennys opetuksen tasoon. Pätevyysero kierretään siten, että rekryssä sanotaan, että luokanopettajan pätevyys katsotaan eduksi (vaikka haetaan opettajaa 7-9luokille).

Ison 1-9lk:n aineenopettaja, joka näitä sivusta seurannut nyt jo 8v.

Niin se menee ja on realistista, kun oppilasmäärä monin paikoin pienenee. Ei yhden tai kahden aineen aineenopettajille riitä välttämättä virkaan vaadittavia tunteja! Reaaliaineissa kuten historiassa on 24 t viikossa opetusvelvollisuus. Ei riitä välttämättä virkaan tunteja monessakaan koulussa. Luokanopettaja kaksoispätevyydellä on kunnille ja kouluille kätevämpää.

Vierailija kirjoitti:

Locke oli empiristi, kyllä, mutta omien sanojensa mukaan uskoi jumalaan. Samoin Kierkegaard, Hegel ja Kant. Se, että heidän filosofiansa ei perustunut uskonnon dogmeille, ei suinkaan poista heidän uskoaan. Eikä Platonin ja Aristoteleen uskoa poista se, että he eivät sinun mielestäsi ole uskovaisia sinun määrittelemässäsi tarkoituksessa.

Usko erikseen, filosofia erikseen, kuten tuossa jo edellä yritin selittää.

Et taida oikein käsittää, että filosofi ei usko eikä ole uskovainen. Jos filosofi ryhtyisi uskovaiseksi, hän lakkaisi olemasta filosofi. Uskominen on dogmaattisuutta, ja filosofiassa dogmaattisuutta yritetään välttää loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienet lukiot lakkautetaan. Oppilaat käsketään matkustamaan bussilla läheisen kaupungin suureen lukioon. 

Lisäksi tehdään niin kuin Tampereella: perustetaan nettiin lukio ja käsketään maalaisia suorittamaan kurssit netissä. Netissä ei opi yhtään mitään, mutta sillä ei olekaan väliä. Netissä saa kuitenkin suoritusmerkinnän, ja kunta säästää rahaa. 

Lopputulos: Suomalainen koulu huononee entisestään. Lukiolaiset tietävät entistä vähemmän. Lukiotouhua ohjaa pyrkimys halpohin kustannuksiin, ei sivistykselliset pyrkimykset.

JA miksi netissä ei opi mitään? Mitä eroa sillä on puhuuko opettaja livenä vai ruudulla? 

No kun ei puhu livenä eikä ruudulla. Ei puhu ollenkaan. Nettilukiossa tehdään (googlaamalla ja kopioimalla) kirjallisia tehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.

Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.

Epäpätevät opettajat yläkoulussa ovat olleet se normaali joskus menneisyydessä. Itse kävin peruskoulun 70-luvulla. Yläkoulun aikana musiikissa, kuvaamataidossa, liikunnassa, uskonnossa ei ollut yhtenäkään vuonna pätevää opettajaa. Esim. musiikin opettaja ei osannut soittaa mitään instrumenttia ja hänellä oli huono lauluääni. Kuvaamataitoa opetti englanninopettaja ja käsityönopettaja. Liikuntaa ylioppilas ja nainen, jonka koulutustausta jäi pimentoon. Uskontoa ylioppilas ja kansakoulunopettaja. Kemiaa yhtenä vuonna kemian opiskelija, jota opettaminen ei olisi vähempää voinut kiinnostaa.