Lue keskustelun säännöt.
Maaseudun pienten lukioiden aineenopettajat menettävät työnsä; samalla loppuu opetus yläkoulussa.
04.06.2023 |
Tuleva hallitus suunnittelee poistavansa pienten lukioden lisän. Tämän lisän turvin kunnilla on ollut varaa ylläpitää lukiota. Näissä lukioissa töissä olevat opettajat ovat hoitaneet myös yläkoulun ja joskus myös kuudennen luokan opetuksen. Laskeskelin, että palkkani putoaa noin 900 euroon, jos menettäisin lukion tunnit. Eli joutuisin lähtemään väistämättä. Opetan kahta ainetta ja uusien aineiden opiskelu on tehty lähes mahdottomaksi.
Kun lukio loppuu, häviävät opettajien tunnit. Tuntien perusteella taas määräytyy palkka. Jos ei ole oppitunteja, ei tule palkkaakaan. Mistä ihmeestä päättäjät kuvittelevat saavansa opettajat tekemään näitä sivutoimisia opettajan työsuhteita?
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No onhan siinä älytön uskottavuusongelma. ET pyrkii välittämään tieteellistä maailmankuvaa ja opettaa kriittistä ajattelua. Jos sellaista yrittäisi opettaa sellainen opettaja, joka edellisellä tunnilla selittää, kuinka Jeesus kävelee vetten päällä ja karkottaa pahoja henkiä sikalaumaan, niin eihän sellaista kukaan ota vakavasti.
Et ilmeisesti tunne kumpaakaan oppiainetta. Uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista, eikä ET pyri syöttämään oppilaille yhtä ainoaa maailmankuvaa.
ET ei syötä mitään maailmankuvaa, mutta ylipäänsä se, että keskustellaan rationaalisesti erilaisista maailmankuvista ja -katsomuksista, edellyttää tieteelliselle ajattelulle ominaisiin tiedollisiin arvoihin sitoutumista. Tällaisia ovat esimerkiksi pyrkimys käsitteelliseen täsmällisyyteen, käsitteiden määrittelyn vaatimus, käsitteiden merkitysten opiskelu ja tunteminen, pyrkimys johdonmukaiseen ajatteluun ja huomion kiinnittäminen erilaisten väittämien ristiriitaisuuteen tai ristiriidattomuuteen.
Tällä perusteella voi hyvin sanoa, että ET:n opetus pohjautuu samaan kreikkalaisesta filosofiasta alkaneeseen ajatteluperinteeseen kuin länsimainen tiede ylipäänsä.
Ajatteletko, että esimerkiksi teologiassa ei pyrittäisi käsitteiden täsmälliseen käyttöön ja johdonmukaiseen ajatteluun?
Eikös teologisessa tiedekunnassa kouluteta pappeja, jotka horisevat jeesuksista ja jumalista, jotka ovat kolme mutta yksi ja jota voi syödä keksin muodossa?
Johdonmukaiselta vaikuttaa...
Kyllä kyllä. Älä vain mene lääkärille, koska siellä lääkiksessä koulutetaan myös patologeja, jotka osaavat ainoastaan kaivella kuolleita ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
Joskus tuntuu sille, että osa mieltää uskoonon harjoittamisen ja uskonnon opettamsien koulussa yhdeksi ja samaksi asiaksi. Näinhän ei ole. - Itselläni muuten oli aikanaan opettaja, joka opetti lukiossa juurikin uskontoa ja filosofiaa.
Meidän lukiossa opetti uskontoa pappi. Hän kulki joskus koulussa liperit kaulassa, ja ruokalaan mennessään hän kantoi mukanaan Raamattua. Hän valitti sitä, kun koulun yhteydessä ei ollut kappelia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
En kyllä mitenkään keksi, mitä tieteitä ET:n opettaja tarvitsisi uskonnon, filosofian ja psykologian perusteiden sekä normaalin elämänkokemuksen lisäksi.
Sen sjiaan, että mutuilet, käypä vilkaisemassa jonkun yliopiston sivuilta, mitä kaikkea ET-opettajaksi pätevöityminen vaatii. Sen jälkeen tiedät. Tähän niitä on turha käydä toistamaan.
Kävin katsomassa. Aineenopettajan pätevyyden saa avoimen yliopiston 35 op opinnoilla filosofian perusopintojen päälle.
Alakoulussa et:tä saa opettaa ilman minkäänlaisia alan opintoja.
Ei taida minkään muun alan opettajanpätevyyttä saada noin notkeasti.
No jos filosofian perusopintojen ja niiden lisäksi 35 opintojen hankkiminen on mielestäsi helppoa, niin sitten ET:n opettajan pätevyyden saa helposti. Filosofian perusopinnoissa on tavalliselle tallaajalle melko homma.
Filosofian perusopinnot oli kyllä minun mielestäni kohtalaisen helppo paketti. Puolessa vuodessa sen sai vaivatta kokoon, kirjatenttejä enimmäkseen.
Kauankos sinulta kesti ET-opintojen lukeminen siihen päälle? Oliko sekin yhtä helppo paketti?
En ole et-opintoja suorittanut, mutta harvoin ne avoimen yliopiston opinnot ovat merkittävästi vaikeampia kuin suljetun puolen. Ja opintopistemäärä kuitenkin kertoo, ettei kyseessä ole samanlainen massiivinen paketti kuin useimmat aineenopettajien pätevyydet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
On yleistä, että uskonnonopettaja opettaa filosofiaa.
Sepä kovin huolestuttavaa, mikäli niin on.
Minua huolestuttaa vielä enemmän, kuinka vähän tiedät peruskoulun oppisisällöistä.
-eri.Mistäs lähtien peruskoulussa on filosofiaa opetettu?
Eikös tämän koko keskustelun pointtina ollut, että kun pienten paikkakuntien lukiot lakkautetaan, ei niille peruskoulun opettajille ole enää työtä aineyhdistelmineen, Sherlock.
Se opettaja, joka on voinut työllistää itsensä opettamalla uskontoa, filosofiaa, psykologiaa ja et:tä, ei taatusti työllisty pelkän peruskoulun puolella.
No ei kai, kun noista aineista psykologiaa ja filosofiaa ei peruskoulussa opeteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No onhan siinä älytön uskottavuusongelma. ET pyrkii välittämään tieteellistä maailmankuvaa ja opettaa kriittistä ajattelua. Jos sellaista yrittäisi opettaa sellainen opettaja, joka edellisellä tunnilla selittää, kuinka Jeesus kävelee vetten päällä ja karkottaa pahoja henkiä sikalaumaan, niin eihän sellaista kukaan ota vakavasti.
Njaa, kuinkahan yleistä on, että nykyään uskonnonopettaja pyrkisi opettamaan uskonnontunnilla tunnustuksellista uskoa? Itse näin 90-luvun lapsena en ole ikinä tuollaista kokenut, uskonnon tunnit olivat aivan asiallisia ja uskontoa tarkasteltiin historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä.
Jos uskontoa tarkasteltaisiin vain historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä, niin erillistä uskonnonopetusta ei tarvittaisi lainkaan. Historian tunneilla ja kirjallisuuden tunneilla ja taidekasvatuksen tunneilla tulisi sanotuksi kaikki tarpeellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
On yleistä, että uskonnonopettaja opettaa filosofiaa.
Sepä kovin huolestuttavaa, mikäli niin on.
Minua huolestuttaa vielä enemmän, kuinka vähän tiedät peruskoulun oppisisällöistä.
-eri.Mistäs lähtien peruskoulussa on filosofiaa opetettu?
Ei opeteta, mutta pitäisi. Yhden vuoden tai ainakin lukukauden uskonnot pitäisi korvata filosofialla ja käydä läpi tietoteorian, tieteenfilosofian, etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusteita. Etenkin kahta ensimmäistä koskevaa ymmärrystä kaivattaisiin tavan tallaajille kipeästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
Joskus tuntuu sille, että osa mieltää uskoonon harjoittamisen ja uskonnon opettamsien koulussa yhdeksi ja samaksi asiaksi. Näinhän ei ole. - Itselläni muuten oli aikanaan opettaja, joka opetti lukiossa juurikin uskontoa ja filosofiaa.
Oliko tuo opettajasi teologi, joka sattui opettamaan myös filosofiaa, vai (mitä en helposti usko) filosofi, joka sattuisi opettamaan myös uskontoa?
En tiedä minulle hän oli "vain" mukava opettaja, joka ei missään nimessä julistanut uskoaan (, josssa ilm oli) tai pitänyt jompaa kumpaa opettamaansa ainetta toista tärkeämpänä. - Joskus muistan hänen sanoneen, että hän toivosi, että tulebvaisuudessa elämänkatsomustieto ja uskonto voistaiin sulauttaa yhdeksi oppiaineeksi, koska et:n opsikeoijat voisivat hänestä saada paljon uskonnon opetuksesta ja uskonnin opiskelijat et:sta. Hän toivoi meidän ennen kaikkea oppivan ajattelemaan omilla aivoillamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä Suomessa ei juurikaan järjestetä sellaisia opintoja, joilla jo valmiit opettajat saisivat opetusoikeuden. Jos haluaisin tehdä puuttuvat 20 maantieteen opintopistettä (näillä saisin opetusoikeuden), pitää minun hakea yhteishaussa ja viedä paikka joltain lukion päättäneeltä.
Yhdistelmällä fy/ke ja bi/ge olisi minulla vasta 1800€ palkan edestä opetusta. Eli kahden opetettavan aineen sijaan pitäisi olla viisi.
Tämä ei pidä paikkaansa. Valmistuneena aineenopettajana sinulla on oikeus opiskella lisää opetettavia aineita yliopistossa erillisellä opinto-oikeudella ilmaiseksi. Itse opiskelin ensin kemian ja matematiikan aineenopettajaksi ja kymmenen vuotta myöhemmin opiskelin erillisellä oikeudella fysiikan opetettavan aineen eikä se maksanut minulle mitään. Nyt mietin biologian opiskelua. Sinun täytyy vain ainoa erillistä opinto-oikeutta yliopistosta, jossa ainetta voi opiskella. Yhteishaussa sinun ei tarvitse hakea eikä kenenkään paikkaa viedä.
Erillisellä oikeudella voit hakea opinto-oikeuden joko koko opetettavan aineen kokonaisuuteen tai vaikkapa tuohon puuttuvaan 20 opintopisteeseen. Lisää voit lukea vaikkapa täältä:
https://www.oulu.fi/fi/opiskelijalle/opiskeluoikeus/erillinen-opiskeluo…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No onhan siinä älytön uskottavuusongelma. ET pyrkii välittämään tieteellistä maailmankuvaa ja opettaa kriittistä ajattelua. Jos sellaista yrittäisi opettaa sellainen opettaja, joka edellisellä tunnilla selittää, kuinka Jeesus kävelee vetten päällä ja karkottaa pahoja henkiä sikalaumaan, niin eihän sellaista kukaan ota vakavasti.
Et ilmeisesti tunne kumpaakaan oppiainetta. Uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista, eikä ET pyri syöttämään oppilaille yhtä ainoaa maailmankuvaa.
ET ei syötä mitään maailmankuvaa, mutta ylipäänsä se, että keskustellaan rationaalisesti erilaisista maailmankuvista ja -katsomuksista, edellyttää tieteelliselle ajattelulle ominaisiin tiedollisiin arvoihin sitoutumista. Tällaisia ovat esimerkiksi pyrkimys käsitteelliseen täsmällisyyteen, käsitteiden määrittelyn vaatimus, käsitteiden merkitysten opiskelu ja tunteminen, pyrkimys johdonmukaiseen ajatteluun ja huomion kiinnittäminen erilaisten väittämien ristiriitaisuuteen tai ristiriidattomuuteen.
Tällä perusteella voi hyvin sanoa, että ET:n opetus pohjautuu samaan kreikkalaisesta filosofiasta alkaneeseen ajatteluperinteeseen kuin länsimainen tiede ylipäänsä.
Ajatteletko, että esimerkiksi teologiassa ei pyrittäisi käsitteiden täsmälliseen käyttöön ja johdonmukaiseen ajatteluun?
Eikös teologisessa tiedekunnassa kouluteta pappeja, jotka horisevat jeesuksista ja jumalista, jotka ovat kolme mutta yksi ja jota voi syödä keksin muodossa?
Johdonmukaiselta vaikuttaa...
Kyllä kyllä. Älä vain mene lääkärille, koska siellä lääkiksessä koulutetaan myös patologeja, jotka osaavat ainoastaan kaivella kuolleita ihmisiä.
Opetetaanko lääkäreille, että sairauksia parannetaan rukoilemalla ja pahoja henkiä manaamalla?
Opetetaanko lääkäreille, että kuolema johtuu perisynnistä?
Opetetaanko lääkäreille, että kuolema ei oikeastaan tarkoitakaan kuolemaa vaan sielun irtaantumista ruumiista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No onhan siinä älytön uskottavuusongelma. ET pyrkii välittämään tieteellistä maailmankuvaa ja opettaa kriittistä ajattelua. Jos sellaista yrittäisi opettaa sellainen opettaja, joka edellisellä tunnilla selittää, kuinka Jeesus kävelee vetten päällä ja karkottaa pahoja henkiä sikalaumaan, niin eihän sellaista kukaan ota vakavasti.
Njaa, kuinkahan yleistä on, että nykyään uskonnonopettaja pyrkisi opettamaan uskonnontunnilla tunnustuksellista uskoa? Itse näin 90-luvun lapsena en ole ikinä tuollaista kokenut, uskonnon tunnit olivat aivan asiallisia ja uskontoa tarkasteltiin historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä.
Jos uskontoa tarkasteltaisiin vain historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä, niin erillistä uskonnonopetusta ei tarvittaisi lainkaan. Historian tunneilla ja kirjallisuuden tunneilla ja taidekasvatuksen tunneilla tulisi sanotuksi kaikki tarpeellinen.
Uskonto, historia, kirjallisuus ja taidekasvatus ovatkin hyvin lähellä toisiaan. Mutta tekeekö se uskonnosta tarpeettoman? Eikö yhtä hyvin voitaisi sanoa, että vaikkapa taidehistoria on turha oppiaine, koska samat asiat tulevat historiassa, estetiikassa ja uskontotieteessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No onhan siinä älytön uskottavuusongelma. ET pyrkii välittämään tieteellistä maailmankuvaa ja opettaa kriittistä ajattelua. Jos sellaista yrittäisi opettaa sellainen opettaja, joka edellisellä tunnilla selittää, kuinka Jeesus kävelee vetten päällä ja karkottaa pahoja henkiä sikalaumaan, niin eihän sellaista kukaan ota vakavasti.
Et ilmeisesti tunne kumpaakaan oppiainetta. Uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista, eikä ET pyri syöttämään oppilaille yhtä ainoaa maailmankuvaa.
ET ei syötä mitään maailmankuvaa, mutta ylipäänsä se, että keskustellaan rationaalisesti erilaisista maailmankuvista ja -katsomuksista, edellyttää tieteelliselle ajattelulle ominaisiin tiedollisiin arvoihin sitoutumista. Tällaisia ovat esimerkiksi pyrkimys käsitteelliseen täsmällisyyteen, käsitteiden määrittelyn vaatimus, käsitteiden merkitysten opiskelu ja tunteminen, pyrkimys johdonmukaiseen ajatteluun ja huomion kiinnittäminen erilaisten väittämien ristiriitaisuuteen tai ristiriidattomuuteen.
Tällä perusteella voi hyvin sanoa, että ET:n opetus pohjautuu samaan kreikkalaisesta filosofiasta alkaneeseen ajatteluperinteeseen kuin länsimainen tiede ylipäänsä.
Ajatteletko, että esimerkiksi teologiassa ei pyrittäisi käsitteiden täsmälliseen käyttöön ja johdonmukaiseen ajatteluun?
Eikös teologisessa tiedekunnassa kouluteta pappeja, jotka horisevat jeesuksista ja jumalista, jotka ovat kolme mutta yksi ja jota voi syödä keksin muodossa?
Johdonmukaiselta vaikuttaa...
Kyllä kyllä. Älä vain mene lääkärille, koska siellä lääkiksessä koulutetaan myös patologeja, jotka osaavat ainoastaan kaivella kuolleita ihmisiä.
Opetetaanko lääkäreille, että sairauksia parannetaan rukoilemalla ja pahoja henkiä manaamalla?
Opetetaanko lääkäreille, että kuolema johtuu perisynnistä?
Opetetaanko lääkäreille, että kuolema ei oikeastaan tarkoitakaan kuolemaa vaan sielun irtaantumista ruumiista?
Jotenkin veikkaan, että sinä et ole opiskellut teologiaa etkä uskontotiedettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On jo aikakin. Aika absurdi tilanne, että kaupungeissa lukioiden opetusryhmät ovat >30, kun taas maalla lukiolaiset saavat yksityisopetusta. Se on opetuksen tasa-arvonkin kannalta aika epäilyttävää. Kaupungissa vaaditaan paljon enemmän opiskelijalta, että saa saman tuloksen kuin maalainen, jota hyysätään pienistä päiväkotiryhmistä asti aina lukion loppuun käytännössä erityisopetuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No onhan siinä älytön uskottavuusongelma. ET pyrkii välittämään tieteellistä maailmankuvaa ja opettaa kriittistä ajattelua. Jos sellaista yrittäisi opettaa sellainen opettaja, joka edellisellä tunnilla selittää, kuinka Jeesus kävelee vetten päällä ja karkottaa pahoja henkiä sikalaumaan, niin eihän sellaista kukaan ota vakavasti.
Et ilmeisesti tunne kumpaakaan oppiainetta. Uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista, eikä ET pyri syöttämään oppilaille yhtä ainoaa maailmankuvaa.
ET ei syötä mitään maailmankuvaa, mutta ylipäänsä se, että keskustellaan rationaalisesti erilaisista maailmankuvista ja -katsomuksista, edellyttää tieteelliselle ajattelulle ominaisiin tiedollisiin arvoihin sitoutumista. Tällaisia ovat esimerkiksi pyrkimys käsitteelliseen täsmällisyyteen, käsitteiden määrittelyn vaatimus, käsitteiden merkitysten opiskelu ja tunteminen, pyrkimys johdonmukaiseen ajatteluun ja huomion kiinnittäminen erilaisten väittämien ristiriitaisuuteen tai ristiriidattomuuteen.
Tällä perusteella voi hyvin sanoa, että ET:n opetus pohjautuu samaan kreikkalaisesta filosofiasta alkaneeseen ajatteluperinteeseen kuin länsimainen tiede ylipäänsä.
Ajatteletko, että esimerkiksi teologiassa ei pyrittäisi käsitteiden täsmälliseen käyttöön ja johdonmukaiseen ajatteluun?
Eikös teologisessa tiedekunnassa kouluteta pappeja, jotka horisevat jeesuksista ja jumalista, jotka ovat kolme mutta yksi ja jota voi syödä keksin muodossa?
Johdonmukaiselta vaikuttaa...
Kyllä kyllä. Älä vain mene lääkärille, koska siellä lääkiksessä koulutetaan myös patologeja, jotka osaavat ainoastaan kaivella kuolleita ihmisiä.
Opetetaanko lääkäreille, että sairauksia parannetaan rukoilemalla ja pahoja henkiä manaamalla?
Opetetaanko lääkäreille, että kuolema johtuu perisynnistä?
Opetetaanko lääkäreille, että kuolema ei oikeastaan tarkoitakaan kuolemaa vaan sielun irtaantumista ruumiista?
Hoh-hoijaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
Joskus tuntuu sille, että osa mieltää uskoonon harjoittamisen ja uskonnon opettamsien koulussa yhdeksi ja samaksi asiaksi. Näinhän ei ole. - Itselläni muuten oli aikanaan opettaja, joka opetti lukiossa juurikin uskontoa ja filosofiaa.
Oliko tuo opettajasi teologi, joka sattui opettamaan myös filosofiaa, vai (mitä en helposti usko) filosofi, joka sattuisi opettamaan myös uskontoa?
En tiedä minulle hän oli "vain" mukava opettaja, joka ei missään nimessä julistanut uskoaan (, josssa ilm oli) tai pitänyt jompaa kumpaa opettamaansa ainetta toista tärkeämpänä. - Joskus muistan hänen sanoneen, että hän toivosi, että tulebvaisuudessa elämänkatsomustieto ja uskonto voistaiin sulauttaa yhdeksi oppiaineeksi, koska et:n opsikeoijat voisivat hänestä saada paljon uskonnon opetuksesta ja uskonnin opiskelijat et:sta. Hän toivoi meidän ennen kaikkea oppivan ajattelemaan omilla aivoillamme.
Uskonto ja omilla aivoilla ajatteleminen eivät oikein mahdu samaan lauseeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
On yleistä, että uskonnonopettaja opettaa filosofiaa.
Sepä kovin huolestuttavaa, mikäli niin on.
Minua huolestuttaa vielä enemmän, kuinka vähän tiedät peruskoulun oppisisällöistä.
-eri.Mistäs lähtien peruskoulussa on filosofiaa opetettu?
Ei opeteta, mutta pitäisi. Yhden vuoden tai ainakin lukukauden uskonnot pitäisi korvata filosofialla ja käydä läpi tietoteorian, tieteenfilosofian, etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusteita. Etenkin kahta ensimmäistä koskevaa ymmärrystä kaivattaisiin tavan tallaajille kipeästi.
Peruskoulussa opetetaan etiikkaa uskonnontunneilla. Tieteenfilosofia ja tietoteoria toki tekisivät hyvää monelle, mutta toisaalta pitää muistaa, että merkittävä osa peruskoulun lopettavista nuorista ei osaa edes lukea äidinkieltään kunnolla. Siksi on ehkä parasta säästää filosofia toisen asteen puolelle.
Valtiovarainministeriön laskelmat ei ole sama asia kuin se mitä tulee olemaan hallitusohjelmassa. VM antaa paljon eri säästökohteita, joista hallituspuolueet valitsee mieleisensä. En usko, että leikkaavat koulutuksesta viime kerran jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No onhan siinä älytön uskottavuusongelma. ET pyrkii välittämään tieteellistä maailmankuvaa ja opettaa kriittistä ajattelua. Jos sellaista yrittäisi opettaa sellainen opettaja, joka edellisellä tunnilla selittää, kuinka Jeesus kävelee vetten päällä ja karkottaa pahoja henkiä sikalaumaan, niin eihän sellaista kukaan ota vakavasti.
Njaa, kuinkahan yleistä on, että nykyään uskonnonopettaja pyrkisi opettamaan uskonnontunnilla tunnustuksellista uskoa? Itse näin 90-luvun lapsena en ole ikinä tuollaista kokenut, uskonnon tunnit olivat aivan asiallisia ja uskontoa tarkasteltiin historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä.
Jos uskontoa tarkasteltaisiin vain historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä, niin erillistä uskonnonopetusta ei tarvittaisi lainkaan. Historian tunneilla ja kirjallisuuden tunneilla ja taidekasvatuksen tunneilla tulisi sanotuksi kaikki tarpeellinen.
Uskonto, historia, kirjallisuus ja taidekasvatus ovatkin hyvin lähellä toisiaan. Mutta tekeekö se uskonnosta tarpeettoman? Eikö yhtä hyvin voitaisi sanoa, että vaikkapa taidehistoria on turha oppiaine, koska samat asiat tulevat historiassa, estetiikassa ja uskontotieteessä?
Taidehistoriaa ei omana aineenaan ole. Se on kytketty (lukiossa) kuvaamataiteeseen, jota ei lueta reaaliaineisiin vaan taideaineisiin.
Estetiikkaakaan ei varsinaisesti lukion oppimäärään kuulu. Filosofiassa siitä kaiketi sanotaan se vähä, mitä sanotaan.
Jos minulta kysyttäisiin, niin sekä taidehistoriaa että estetiikkaa pitäisi lisätä kouluopetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No se vasta vitsi olisi, jos filosofiaa päästettäisiin opettamaan uskonnonopettaja!
On yleistä, että uskonnonopettaja opettaa filosofiaa.
Sepä kovin huolestuttavaa, mikäli niin on.
Minua huolestuttaa vielä enemmän, kuinka vähän tiedät peruskoulun oppisisällöistä.
-eri.Mistäs lähtien peruskoulussa on filosofiaa opetettu?
Ei opeteta, mutta pitäisi. Yhden vuoden tai ainakin lukukauden uskonnot pitäisi korvata filosofialla ja käydä läpi tietoteorian, tieteenfilosofian, etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusteita. Etenkin kahta ensimmäistä koskevaa ymmärrystä kaivattaisiin tavan tallaajille kipeästi.
Peruskoulussa opetetaan etiikkaa uskonnontunneilla. Tieteenfilosofia ja tietoteoria toki tekisivät hyvää monelle, mutta toisaalta pitää muistaa, että merkittävä osa peruskoulun lopettavista nuorista ei osaa edes lukea äidinkieltään kunnolla. Siksi on ehkä parasta säästää filosofia toisen asteen puolelle.
Etiikka on tärkeää. Sitä ei missään nimessä saisi sotkea uskonnon oppiaineeseen eikä opettaa uskonnon sisällä.
Mikäli etiikka sisällytetään uskontoon, niin lapsille syntyy sellainen virheellinen käsitys, että etiikka mukamas kuuluisi uskontoon. Ja sehän ei pidä paikkaansa. Uskonnollinen etiikka on vain yksi etiikan lajeista, ja siitä voi osoittaa monenlaisia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Mikä vika siinä, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa? Usein sama ihminen opettaa esim. uskontoa, et:tä ja filosofiaa.
No onhan siinä älytön uskottavuusongelma. ET pyrkii välittämään tieteellistä maailmankuvaa ja opettaa kriittistä ajattelua. Jos sellaista yrittäisi opettaa sellainen opettaja, joka edellisellä tunnilla selittää, kuinka Jeesus kävelee vetten päällä ja karkottaa pahoja henkiä sikalaumaan, niin eihän sellaista kukaan ota vakavasti.
Njaa, kuinkahan yleistä on, että nykyään uskonnonopettaja pyrkisi opettamaan uskonnontunnilla tunnustuksellista uskoa? Itse näin 90-luvun lapsena en ole ikinä tuollaista kokenut, uskonnon tunnit olivat aivan asiallisia ja uskontoa tarkasteltiin historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä.
Jos uskontoa tarkasteltaisiin vain historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä, niin erillistä uskonnonopetusta ei tarvittaisi lainkaan. Historian tunneilla ja kirjallisuuden tunneilla ja taidekasvatuksen tunneilla tulisi sanotuksi kaikki tarpeellinen.
Uskonto, historia, kirjallisuus ja taidekasvatus ovatkin hyvin lähellä toisiaan. Mutta tekeekö se uskonnosta tarpeettoman? Eikö yhtä hyvin voitaisi sanoa, että vaikkapa taidehistoria on turha oppiaine, koska samat asiat tulevat historiassa, estetiikassa ja uskontotieteessä?
Taidehistoriaa ei omana aineenaan ole. Se on kytketty (lukiossa) kuvaamataiteeseen, jota ei lueta reaaliaineisiin vaan taideaineisiin.
Estetiikkaakaan ei varsinaisesti lukion oppimäärään kuulu. Filosofiassa siitä kaiketi sanotaan se vähä, mitä sanotaan.
Jos minulta kysyttäisiin, niin sekä taidehistoriaa että estetiikkaa pitäisi lisätä kouluopetukseen.
Ylempi keskustelija puhui taidekasvatuksesta, joka sekään ei ole peruskoulun tai lukion oppiaine. Puhutaanko tässä nyt peruskoulusta, lukiosta vai tieteestä ylipäätään? Vai jokainen siitä mistä haluaa?
jep jep