Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset haluaa muuttaa niin nuorena pois kotoa kuin mahdollista
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Mä muutin heti lukion jälkeen ihan siksi, että koin tarvetta itsenäistyä ja päästä rakentamaan omannäköistä elämää. Kotikaupungissani ei ollut sellaista koulua mihin olisin halunnut ja vaikka olisikin ollut, olisin silti lähtenyt muualle, koska olin ihan hiton kyllästynyt niihin samoihin paikkoihin ja samoihin ärsyttäviin naamoihin. Lähdin heti monen sadan kilometrin päähän ja se tuntui vain hyvältä.
Olen puolestani aina ihmetellyt ihmisiä, jotka asuvat tosi pitkään vanhempiensa nurkissa tai edes samoilla seuduilla pitkälle aikuisuuteen, jopa läpi elämän.
No ei minulla tuollaiseen varaa ollut, vaan jouduin asumaan 20v asti väkivaltaisten mielenterveysongelmaisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pelkää niin passauksen loppumista.
Ainakin itse aikanani halusin vain omaan rauhaan. Veljeni sai mennä ja tulla miten halusi ja eli kuin hotellissa, minulla oli eri säännöt. Tuntui että vanhemmat aina kyttäsi tekemisiä ja kokoajan piti siivota vaikkei ollut itse edes sotkenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän lapsi seuraansa saa valita, vaan hänet on hankittu tarpeeseen rekvisiitaksi sinne kotiin. Oma elämä alkaa vasta kun pääsee pois sieltä.
Ei Herran tähren teillä velavanhapiioilla on sitten syvällä tuo katkeruus. 🤦🏻
Henkilökohtaisuuksiin meneminen tarkoittaa argumenttien puutetta. Et siis pysty kumoamaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä muutin heti lukion jälkeen ihan siksi, että koin tarvetta itsenäistyä ja päästä rakentamaan omannäköistä elämää. Kotikaupungissani ei ollut sellaista koulua mihin olisin halunnut ja vaikka olisikin ollut, olisin silti lähtenyt muualle, koska olin ihan hiton kyllästynyt niihin samoihin paikkoihin ja samoihin ärsyttäviin naamoihin. Lähdin heti monen sadan kilometrin päähän ja se tuntui vain hyvältä.
Olen puolestani aina ihmetellyt ihmisiä, jotka asuvat tosi pitkään vanhempiensa nurkissa tai edes samoilla seuduilla pitkälle aikuisuuteen, jopa läpi elämän.
Eli halusit leikkiä kotia.
Mä en kyllä koe että halu muuttaa opintojen perässä omaan kotiin, jossa voi elää itselle mielekkäällä tavalla, tarkoittaisi että haluaa "leikkiä kotia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama ilmiö kuin viimeistään keski-iässä avioeron toteuttaminen. Naiset eivät pidä tai kykene pitkiin intensiivisiin ihmissuhteisiin. Poikkeus ovat omat lapset.
Suomimiehillä oma äiti on elämän tärkein rakkaus. Isä on kilpailija, ja se pitää yrittää raivata mahdollisimman pian pois päiviltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän lapsi seuraansa saa valita, vaan hänet on hankittu tarpeeseen rekvisiitaksi sinne kotiin. Oma elämä alkaa vasta kun pääsee pois sieltä.
Ei Herran tähren teillä velavanhapiioilla on sitten syvällä tuo katkeruus. 🤦🏻
Henkilökohtaisuuksiin meneminen tarkoittaa argumenttien puutetta. Et siis pysty kumoamaan mitään.
Hyvä sentään että tunnustit kommentin osuneen ja sattuneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä muutin heti lukion jälkeen ihan siksi, että koin tarvetta itsenäistyä ja päästä rakentamaan omannäköistä elämää. Kotikaupungissani ei ollut sellaista koulua mihin olisin halunnut ja vaikka olisikin ollut, olisin silti lähtenyt muualle, koska olin ihan hiton kyllästynyt niihin samoihin paikkoihin ja samoihin ärsyttäviin naamoihin. Lähdin heti monen sadan kilometrin päähän ja se tuntui vain hyvältä.
Olen puolestani aina ihmetellyt ihmisiä, jotka asuvat tosi pitkään vanhempiensa nurkissa tai edes samoilla seuduilla pitkälle aikuisuuteen, jopa läpi elämän.
Eli halusit leikkiä kotia.
Mä en kyllä koe että halu muuttaa opintojen perässä omaan kotiin, jossa voi elää itselle mielekkäällä tavalla, tarkoittaisi että haluaa "leikkiä kotia".
Jos naiset haluaisi tuossa vaiheessa leikkiä kotia, ne ottaisi jonkun mamman pilalle passaaman vätyksen siihen märisemään.
Vierailija kirjoitti:
Sama ilmiö kuin viimeistään keski-iässä avioeron toteuttaminen. Naiset eivät pidä tai kykene pitkiin intensiivisiin ihmissuhteisiin. Poikkeus ovat omat lapset.
Villit vuodet on naisten geeneissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska kaksi naista ei mahdu saman katon alle asumaan
Tämä. Niin kauan onnistuu kun toinen on tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän lapsi seuraansa saa valita, vaan hänet on hankittu tarpeeseen rekvisiitaksi sinne kotiin. Oma elämä alkaa vasta kun pääsee pois sieltä.
Ei Herran tähren teillä velavanhapiioilla on sitten syvällä tuo katkeruus. 🤦🏻
Henkilökohtaisuuksiin meneminen tarkoittaa argumenttien puutetta. Et siis pysty kumoamaan mitään.
Pystynhän. En hankkinut tarpeeseen vaan mädäntymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onpa nyt erikoisesta aiheesta saatu naisvihaketju aikaiseksi. Mokomat luntut itsenäistyy vanhemmistaan liian nopeasti!! :,DD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä muutin heti lukion jälkeen ihan siksi, että koin tarvetta itsenäistyä ja päästä rakentamaan omannäköistä elämää. Kotikaupungissani ei ollut sellaista koulua mihin olisin halunnut ja vaikka olisikin ollut, olisin silti lähtenyt muualle, koska olin ihan hiton kyllästynyt niihin samoihin paikkoihin ja samoihin ärsyttäviin naamoihin. Lähdin heti monen sadan kilometrin päähän ja se tuntui vain hyvältä.
Olen puolestani aina ihmetellyt ihmisiä, jotka asuvat tosi pitkään vanhempiensa nurkissa tai edes samoilla seuduilla pitkälle aikuisuuteen, jopa läpi elämän.
No ei minulla tuollaiseen varaa ollut, vaan jouduin asumaan 20v asti väkivaltaisten mielenterveysongelmaisten kanssa.
Ei mullakaan varsinaisesti varaa ollut mutta lähdin silti. Mulla on aina ollut vahva luotto siihen että aina mä jollakin tavalla pärjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluavat aikuistua. Ei kotona mamman nurkissa loisiminen silleesti kiinnosta varsinkaan jos joutuu 15-vuotiaasta lähtien patalaiskoja veljiään ruokkimaan.
Toisin kuin teitä palstapoikasia, jotka olette oman vetelyytenne ja pelkuruutenne kuohitsemia ikuisia vauveleita, joiden armeija-asiatkin vanhempi huolehtii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kaksi naista ei mahdu saman katon alle asumaan
Tämä. Niin kauan onnistuu kun toinen on tyttö.
Paritteluko emää häiritsee vai sisustaminen?
Ihmeellistä. Miksi kukaan haluaisi oman kodin kun voi asua jonkun toisen määräysvallan alla :DD
Lähdin opiskelemaan ja töihin. Miksi miehet jää vielä äidin helmoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä muutin heti lukion jälkeen ihan siksi, että koin tarvetta itsenäistyä ja päästä rakentamaan omannäköistä elämää. Kotikaupungissani ei ollut sellaista koulua mihin olisin halunnut ja vaikka olisikin ollut, olisin silti lähtenyt muualle, koska olin ihan hiton kyllästynyt niihin samoihin paikkoihin ja samoihin ärsyttäviin naamoihin. Lähdin heti monen sadan kilometrin päähän ja se tuntui vain hyvältä.
Olen puolestani aina ihmetellyt ihmisiä, jotka asuvat tosi pitkään vanhempiensa nurkissa tai edes samoilla seuduilla pitkälle aikuisuuteen, jopa läpi elämän.
Eli halusit leikkiä kotia.
Mä en kyllä koe että halu muuttaa opintojen perässä omaan kotiin, jossa voi elää itselle mielekkäällä tavalla, tarkoittaisi että haluaa "leikkiä kotia".
Miten muuten se sitten on olevinaan kun se tehdään liian varhain ja lähes köyhyyden partaalla verrattuna kotioloihin?
Se on just oikeaan aikaan, kun opiskelupaikka on saatu. Miehet ei tunnu pärjäävän omillaan edes kolemkymppisinä, aina pitäisi jonkun olla passaamassa.
Onko se sitten parempi, että lähes 30 v. lapsi asuu vielä kotona? On se kumma, että tästäkin saadaan väännettyä naisten halveksuntaa. Itse muutin 20-vuotiaana toiseen kaupunkiin opiskelemaan. Ei kyllä ollut niin kivaa elää hankalan (joskus väkivaltaisen ja melko usein juovan) isän kanssa, äidin kanssa tulin hyvin toimeen.
Ei Herran tähren teillä velavanhapiioilla on sitten syvällä tuo katkeruus. 🤦🏻