Lue keskustelun säännöt.
Kävi ilmi, että mies antaa äidilleen rahaa
31.05.2023 |
Olemme tavallinen pienituloinen lapsiperhe, minä vain osa-aikatyössä nyt kun lapset on pieniä, mies kokoaikatyössä mutta ei isoa palkkaa hänellä. Selviämme laskuista ja tavallisista hankinnoista kuten ruoka mutta mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa ja me aikuiset ei juuri osteta mitään itsellemme, eikä edes risteilyllä tms ole käyty vuosiin. Nyt sain tietää, että mies antaa äidilleen rahaa. Siis joka kuukausi. Ei suuria summia mutta kuitenkin. Olisiko tämä teistä ihan ok? Hänen äiti on eläkeläinen, saa enemmän eläkettä kuin vain se joku kansaneläke vai mikä se on, koska on kuitenkin ollut työelämässä ihan hyvässä työssä. Asuu velattomassa omistusasunnossa. Ei ole rikas mutta ei nyt köyhäkään. Eronnut on, mies ainoa lapsi. Eniten minua vaivaa, että tämä on tapahtunut selkäni takana. Mutta myös se, että en ymmärrä miksi hän antaa säännöllisesti äidilleen rahaa, vaikka hänen äiti selviää taloudellisesti ihan hyvin muutenkin, mutta meillä itsellä on rahasta tiukkaa. Ja miksi hänen äiti edes ottaa rahaa vastaan.
Kommentit (1296)
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen antanut rahaa siskolleni, KUN MINULLA ON OLLUT SIIHEN VARAA. Jos taas perheeni (mieheni ja lapset) oltaisiin ahtaalla, niin en antaisi ja siskonikin tällaisen ymmärtäisi. Jokainen normaali ymmärtäisi. Mieheni varmasti suuttuisi, jos perheemme eläisi ns. kädestä suuhun ja minä antaisin rahaa muille.
Täällä on ihan uskomattomia vastauksia osa... Milloin syytetään ap:ta lokiksi, kun tekee osa-aikaista MIEHENSÄ toiveesta lasten takia ja milloin samaa jankkausta kuinka kukin on antanut veljelleen ja serkunkaimalleen rahaa hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Tai ainakin toivon, ettei yhdeltäkään lapselta ole ollut pois, että äiti/isä on rahoittanut sukulaisiaan.
No siis just tämä! Ilmeisesti ihmisten lukutaito tai luetun ymmärrys on aivan olemattomalla tolalla, kun vastaukset on tuota luokkaa. Tai sit se on vaan tämä "aloittaja on aina väärässä" mentaliteetti mikä melkein joka ketjussa tuntuu esiintyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen antanut rahaa siskolleni, KUN MINULLA ON OLLUT SIIHEN VARAA. Jos taas perheeni (mieheni ja lapset) oltaisiin ahtaalla, niin en antaisi ja siskonikin tällaisen ymmärtäisi. Jokainen normaali ymmärtäisi. Mieheni varmasti suuttuisi, jos perheemme eläisi ns. kädestä suuhun ja minä antaisin rahaa muille.
Täällä on ihan uskomattomia vastauksia osa... Milloin syytetään ap:ta lokiksi, kun tekee osa-aikaista MIEHENSÄ toiveesta lasten takia ja milloin samaa jankkausta kuinka kukin on antanut veljelleen ja serkunkaimalleen rahaa hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Tai ainakin toivon, ettei yhdeltäkään lapselta ole ollut pois, että äiti/isä on rahoittanut sukulaisiaan.
No siis just tämä! Ilmeisesti ihmisten lukutaito tai luetun ymmärrys on aivan olemattomalla tolalla, kun vastaukset on tuota luokkaa. Tai sit se on vaan tämä "aloittaja on aina väärässä" mentaliteetti mikä melkein joka ketjussa tuntuu esiintyvän.
Naisvihaa se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näillä erotilastoilla kyllä se oma äiti on enemmän perhettä kuin puoliso.
Eron jälkeen perhe on se isä ja lapset ja äiti ja lapset. Ei isoäiti ja isä.
Eihän se ole sille miehelle mikään "isoäiti" vaan äiti, perheenjäsen. :D Oletteko tosissanne?
Hän on perheen näkökulmasta isoäiti ja sukulainen. Ei perheenjäsen.
Niinpä. Perhe tarkoittaa yhdessä elävää pariskuntaa mahdollisine lapsineen. Isoäidit ja isoisät ei kuulu perheeseen, lähisukua he toki on.
Vierailija kirjoitti:
Minä en voi ymmärtää näitä perheitä joissa rahasta ei puhuta eikä pidetä ollenkaan toiselle kuuluvana asiana mihin niitä käyttää. Ei mene omaan arvomaailmaan ollenkaan, minulle perhe on yhteisyritys. Ei nyt joka sentistä tartte olla tilivelvollinen, mutta tuommoiset isommat summat ja varsinkin jatkuvat lahjoitukset on kyllä sellainen asia joista pitäisi puhua. Varsinkin jos rahasta on tiukkaa.
Minua taas ahdistaisi että pitäisi kertoa isompiakaan ostoksia, jos ne ovat vain oma asiani. Minulle on opetettu että naisella tulee olla omat rahat, itsenäinen talous ja kunnon ammatti.
Meillä on systeemi, jossa molemmilla on omat tilit ja lisäksi meillä on yhteistili, johon laitetaan rahaa tulojen suhteessa. Toki myös omilla rahoilla voi ostaa halutessaan yhteisiä juttuja. Emme millään tavalla puutu siihen, miten toinen omat rahansa käyttää kunhan yhteistilille tulee sovitut summat ja sillä pärjätään.
AP:n tapauksessa ongelma ehkä onkin se, että heillä ei ole kovin selvät sävelet siitä, mikä on ok summa käyttää omiin juttuihinsa. Sanoisin että tämä on ongelma, ei se että mies antaa rahaa äidilleen.
Jos kuussa on vaikkapa 100 euroa löysää, jonka voi käyttää johonkin ylimääräiseen, 50 euron kuuluisi olla AP:n päätettävissä, jos hän kerran mahdollistaa miehen tulot. Jos mies ei tähän suostu, heidän tulisi vaihtaa osia eli AP kokopäivätöihin ja mies osa-aikaiseksi kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näillä erotilastoilla kyllä se oma äiti on enemmän perhettä kuin puoliso.
Eron jälkeen perhe on se isä ja lapset ja äiti ja lapset. Ei isoäiti ja isä.
Eihän se ole sille miehelle mikään "isoäiti" vaan äiti, perheenjäsen. :D Oletteko tosissanne?
Hän on perheen näkökulmasta isoäiti ja sukulainen. Ei perheenjäsen.
Niinpä. Perhe tarkoittaa yhdessä elävää pariskuntaa mahdollisine lapsineen. Isoäidit ja isoisät ei kuulu perheeseen, lähisukua he toki on.
Isäni ja äitini tulevat olemaan aina perhettäni ja perheenä heitä myös kohtelen. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en voi ymmärtää näitä perheitä joissa rahasta ei puhuta eikä pidetä ollenkaan toiselle kuuluvana asiana mihin niitä käyttää. Ei mene omaan arvomaailmaan ollenkaan, minulle perhe on yhteisyritys. Ei nyt joka sentistä tartte olla tilivelvollinen, mutta tuommoiset isommat summat ja varsinkin jatkuvat lahjoitukset on kyllä sellainen asia joista pitäisi puhua. Varsinkin jos rahasta on tiukkaa.
Minua taas ahdistaisi että pitäisi kertoa isompiakaan ostoksia, jos ne ovat vain oma asiani. Minulle on opetettu että naisella tulee olla omat rahat, itsenäinen talous ja kunnon ammatti.
Meillä on systeemi, jossa molemmilla on omat tilit ja lisäksi meillä on yhteistili, johon laitetaan rahaa tulojen suhteessa. Toki myös omilla rahoilla voi ostaa halutessaan yhteisiä juttuja. Emme millään tavalla puutu siihen, miten toinen omat rahansa käyttää kunhan yhteistilille tulee sovitut summat ja sillä pärjätään.
AP:n tapauksessa ongelma ehkä onkin se, että heillä ei ole kovin selvät sävelet siitä, mikä on ok summa käyttää omiin juttuihinsa. Sanoisin että tämä on ongelma, ei se että mies antaa rahaa äidilleen.
Jos kuussa on vaikkapa 100 euroa löysää, jonka voi käyttää johonkin ylimääräiseen, 50 euron kuuluisi olla AP:n päätettävissä, jos hän kerran mahdollistaa miehen tulot. Jos mies ei tähän suostu, heidän tulisi vaihtaa osia eli AP kokopäivätöihin ja mies osa-aikaiseksi kotiin.
Kyllä tuo epäterve suhde anoppiin on iso ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näillä erotilastoilla kyllä se oma äiti on enemmän perhettä kuin puoliso.
Eron jälkeen perhe on se isä ja lapset ja äiti ja lapset. Ei isoäiti ja isä.
Eihän se ole sille miehelle mikään "isoäiti" vaan äiti, perheenjäsen. :D Oletteko tosissanne?
Hän on perheen näkökulmasta isoäiti ja sukulainen. Ei perheenjäsen.
Niinpä. Perhe tarkoittaa yhdessä elävää pariskuntaa mahdollisine lapsineen. Isoäidit ja isoisät ei kuulu perheeseen, lähisukua he toki on.
Isäni ja äitini tulevat olemaan aina perhettäni ja perheenä heitä myös kohtelen. Piste.
He ovat perhettäsi jos asutte samassa taloudessa. Muuten eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että mies on äidiltään lainannut rahaa, ja makselee takaisin lainaansa.
Pikemminkin kyse on suvusta jossa kaikenlainen hyväksikäyttö on sallittua ja taloudellinen riistäminen arkipäivää.
Kukaan normaali isoäiti ei ottaisi rahaa pojaltaan, jonka perhe on ahtaalla.
Voihan se olla, että poika ei ole kertonut perheen olevan ahtaalla vaan hövelisti luvannut antaa rahaa. Ei isoäiti sitä välttämättä tiedä, jos salailee asioita vaimolta niin voi hyvin salailla myös äidiltä. Mutta onhan se jo lähtökohtaisesti vähän kummallista että vanhempi pyytää lapseltaan rahaa. Se ei ole kummallista, että hädässä olevaa autetaan, mutta nyt mikään ei viittaa siihen että isoäiti olisi hädässä.
Mikään ei viittaa siihen että vanhempi olisi erikseen pyytänyt rahaa.
Paitsi se, että mies on sanonut äitinsä pyytäneen. Kyllä se mielestäni vähän viittaa siihen että pyydetty on. Toki voi olla, että mies valehteli.
Viesti 6.
Mies sanoi syyksi vain että äiti tarvitsee ja hän haluaa antaa. Ei halua puhua asiasta sen enempää.
Ei siis tuo anoppi pyytänyt, vaan mies sanoi että hän tarvitsee rahaa. Siinä on pieni, mutta hyvin ratkaiseva aste-ero miehen huomatessa, että hänen äitinsä tarvitsee rahaa, kuin, että äiti olisi pyytänyt pojaltaan rahaa.
Löydätkö aloittajan viesteistä tukea väitteellesi?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo epäterve suhde anoppiin on iso ongelma.
Tiedän että internetissä diagnoosien tekeminen on houkuttelevaa, mutta itse en omista selvännäkijän kykyjä, joten en kuvittele tietäväni suhteen terveydestä yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isäni ja äitini tulevat olemaan aina perhettäni ja perheenä heitä myös kohtelen. Piste.
He ovat perhettäsi jos asutte samassa taloudessa. Muuten eivät.
Höpöhöpö. Aikamoisen jumalkompleksit sinulla jos kuvittelet näistä asioista päättäväsi. :D
Aika tynnyrissä saa elää jos ei ymmärrä että tämäkin perhekäsitys on hyvin suppea. Monet ihmiset pitävät serkkujakin perheenjäseninään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en voi ymmärtää näitä perheitä joissa rahasta ei puhuta eikä pidetä ollenkaan toiselle kuuluvana asiana mihin niitä käyttää. Ei mene omaan arvomaailmaan ollenkaan, minulle perhe on yhteisyritys. Ei nyt joka sentistä tartte olla tilivelvollinen, mutta tuommoiset isommat summat ja varsinkin jatkuvat lahjoitukset on kyllä sellainen asia joista pitäisi puhua. Varsinkin jos rahasta on tiukkaa.
Minua taas ahdistaisi että pitäisi kertoa isompiakaan ostoksia, jos ne ovat vain oma asiani. Minulle on opetettu että naisella tulee olla omat rahat, itsenäinen talous ja kunnon ammatti.
Meillä on systeemi, jossa molemmilla on omat tilit ja lisäksi meillä on yhteistili, johon laitetaan rahaa tulojen suhteessa. Toki myös omilla rahoilla voi ostaa halutessaan yhteisiä juttuja. Emme millään tavalla puutu siihen, miten toinen omat rahansa käyttää kunhan yhteistilille tulee sovitut summat ja sillä pärjätään.
AP:n tapauksessa ongelma ehkä onkin se, että heillä ei ole kovin selvät sävelet siitä, mikä on ok summa käyttää omiin juttuihinsa. Sanoisin että tämä on ongelma, ei se että mies antaa rahaa äidilleen.
Jos kuussa on vaikkapa 100 euroa löysää, jonka voi käyttää johonkin ylimääräiseen, 50 euron kuuluisi olla AP:n päätettävissä, jos hän kerran mahdollistaa miehen tulot. Jos mies ei tähän suostu, heidän tulisi vaihtaa osia eli AP kokopäivätöihin ja mies osa-aikaiseksi kotiin.
Meillä on aivan sama systeemi ja samalla tavoin minulle on opetettu. SILTI olen sitä mieltä, että perheessä pitää niistä omistakin isoista hankinnoista puhua ja suunnilleen tietää mikä perheen yhteinen taloudellinen tilanne on. Ei se ole mitään kyttäämistä, vaan avoin ja luottamuksellinen suhde jossa keskustellaan asioista. Ei tulisi mieleenkään ostaa mitään isoa keskustelematta, vaikka ostaisikin ns omilla rahoillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni ja äitini tulevat olemaan aina perhettäni ja perheenä heitä myös kohtelen. Piste.
He ovat perhettäsi jos asutte samassa taloudessa. Muuten eivät.
Höpöhöpö. Aikamoisen jumalkompleksit sinulla jos kuvittelet näistä asioista päättäväsi. :D
Aika tynnyrissä saa elää jos ei ymmärrä että tämäkin perhekäsitys on hyvin suppea. Monet ihmiset pitävät serkkujakin perheenjäseninään.
Enhän minä sitä päätä. Vaan tuo on ihan virallinen perheen määritelmä.
Sinöhän se tässä yrität väittää lehmää hevoseksi😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en voi ymmärtää näitä perheitä joissa rahasta ei puhuta eikä pidetä ollenkaan toiselle kuuluvana asiana mihin niitä käyttää. Ei mene omaan arvomaailmaan ollenkaan, minulle perhe on yhteisyritys. Ei nyt joka sentistä tartte olla tilivelvollinen, mutta tuommoiset isommat summat ja varsinkin jatkuvat lahjoitukset on kyllä sellainen asia joista pitäisi puhua. Varsinkin jos rahasta on tiukkaa.
Minua taas ahdistaisi että pitäisi kertoa isompiakaan ostoksia, jos ne ovat vain oma asiani. Minulle on opetettu että naisella tulee olla omat rahat, itsenäinen talous ja kunnon ammatti.
Meillä on systeemi, jossa molemmilla on omat tilit ja lisäksi meillä on yhteistili, johon laitetaan rahaa tulojen suhteessa. Toki myös omilla rahoilla voi ostaa halutessaan yhteisiä juttuja. Emme millään tavalla puutu siihen, miten toinen omat rahansa käyttää kunhan yhteistilille tulee sovitut summat ja sillä pärjätään.
AP:n tapauksessa ongelma ehkä onkin se, että heillä ei ole kovin selvät sävelet siitä, mikä on ok summa käyttää omiin juttuihinsa. Sanoisin että tämä on ongelma, ei se että mies antaa rahaa äidilleen.
Jos kuussa on vaikkapa 100 euroa löysää, jonka voi käyttää johonkin ylimääräiseen, 50 euron kuuluisi olla AP:n päätettävissä, jos hän kerran mahdollistaa miehen tulot. Jos mies ei tähän suostu, heidän tulisi vaihtaa osia eli AP kokopäivätöihin ja mies osa-aikaiseksi kotiin.
No, meillä on ainakin aviomieheni kanssa yhteiset lainat ja yhteiset lapset elätettävänä. Tienataan kumpikin ihan hyvin, mutta kuitenkin niin, että isompiin hankintoihin on säästettävä. Joskus on ollut tilanne, että on tyyliin hajonnut auto ja pakastin samaan aikaan ja siihen päälle normaalit elämisen kulut (lainat, lasten jutut, ym.), niin säästöistä on otettu ja kumpikin on joutunut tinkimään omista jutuista. Eipä olisi tullut mieleenkään mennä vaikka kampaajalle tuossa tilanteessa.
Näin ollen meillä kyllä on itsestään selvyys, että tiedetään mitä voi ja mitä ei voi tehdä. Ja kyllä meillä on myös ihan omat tilit js itse tienatut rahat, mutta ensisijaisesti kaikki on PERHETTÄ VARTEN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enhän minä sitä päätä. Vaan tuo on ihan virallinen perheen määritelmä.
Sinöhän se tässä yrität väittää lehmää hevoseksi😂
Virallinen määritelmä on hieman eri asia kuin se, mikä on oikeasti ihmisten elämässä heidän määritelmänsä perheelle. Vai elätkö ja ajatteletko vain virallisten ohjekirjojen mukaan?
Joillakin ihmisillä on jopa siskoja ja veljiä, jotka eivät ole heille lainkaan sukua vaan ovat muusta syystä samassa asemassa. Mietihän sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enhän minä sitä päätä. Vaan tuo on ihan virallinen perheen määritelmä.
Sinöhän se tässä yrität väittää lehmää hevoseksi😂
Virallinen määritelmä on hieman eri asia kuin se, mikä on oikeasti ihmisten elämässä heidän määritelmänsä perheelle. Vai elätkö ja ajatteletko vain virallisten ohjekirjojen mukaan?
Joillakin ihmisillä on jopa siskoja ja veljiä, jotka eivät ole heille lainkaan sukua vaan ovat muusta syystä samassa asemassa. Mietihän sitä.
Ei se lehmä muutu hevoseksi vaikka susta kuinka tuntuisi siltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en voi ymmärtää näitä perheitä joissa rahasta ei puhuta eikä pidetä ollenkaan toiselle kuuluvana asiana mihin niitä käyttää. Ei mene omaan arvomaailmaan ollenkaan, minulle perhe on yhteisyritys. Ei nyt joka sentistä tartte olla tilivelvollinen, mutta tuommoiset isommat summat ja varsinkin jatkuvat lahjoitukset on kyllä sellainen asia joista pitäisi puhua. Varsinkin jos rahasta on tiukkaa.
Minua taas ahdistaisi että pitäisi kertoa isompiakaan ostoksia, jos ne ovat vain oma asiani. Minulle on opetettu että naisella tulee olla omat rahat, itsenäinen talous ja kunnon ammatti.
Meillä on systeemi, jossa molemmilla on omat tilit ja lisäksi meillä on yhteistili, johon laitetaan rahaa tulojen suhteessa. Toki myös omilla rahoilla voi ostaa halutessaan yhteisiä juttuja. Emme millään tavalla puutu siihen, miten toinen omat rahansa käyttää kunhan yhteistilille tulee sovitut summat ja sillä pärjätään.
AP:n tapauksessa ongelma ehkä onkin se, että heillä ei ole kovin selvät sävelet siitä, mikä on ok summa käyttää omiin juttuihinsa. Sanoisin että tämä on ongelma, ei se että mies antaa rahaa äidilleen.
Jos kuussa on vaikkapa 100 euroa löysää, jonka voi käyttää johonkin ylimääräiseen, 50 euron kuuluisi olla AP:n päätettävissä, jos hän kerran mahdollistaa miehen tulot. Jos mies ei tähän suostu, heidän tulisi vaihtaa osia eli AP kokopäivätöihin ja mies osa-aikaiseksi kotiin.
No, meillä on ainakin aviomieheni kanssa yhteiset lainat ja yhteiset lapset elätettävänä. Tienataan kumpikin ihan hyvin, mutta kuitenkin niin, että isompiin hankintoihin on säästettävä. Joskus on ollut tilanne, että on tyyliin hajonnut auto ja pakastin samaan aikaan ja siihen päälle normaalit elämisen kulut (lainat, lasten jutut, ym.), niin säästöistä on otettu ja kumpikin on joutunut tinkimään omista jutuista. Eipä olisi tullut mieleenkään mennä vaikka kampaajalle tuossa tilanteessa.
Näin ollen meillä kyllä on itsestään selvyys, että tiedetään mitä voi ja mitä ei voi tehdä. Ja kyllä meillä on myös ihan omat tilit js itse tienatut rahat, mutta ensisijaisesti kaikki on PERHETTÄ VARTEN.
Toki erikoistilanteissa kumpikin laittaa siihen yhteiseen pottiin ylimääräisen summan rahaa. Mutta noissakin tilanteissa ei vahdita, käykö toinen nyt kaverin kanssa syömässä vai ei. Kampaajallakin voi käydä ihan rauhassa, jos ne yhteiset potit on kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en voi ymmärtää näitä perheitä joissa rahasta ei puhuta eikä pidetä ollenkaan toiselle kuuluvana asiana mihin niitä käyttää. Ei mene omaan arvomaailmaan ollenkaan, minulle perhe on yhteisyritys. Ei nyt joka sentistä tartte olla tilivelvollinen, mutta tuommoiset isommat summat ja varsinkin jatkuvat lahjoitukset on kyllä sellainen asia joista pitäisi puhua. Varsinkin jos rahasta on tiukkaa.
Minua taas ahdistaisi että pitäisi kertoa isompiakaan ostoksia, jos ne ovat vain oma asiani. Minulle on opetettu että naisella tulee olla omat rahat, itsenäinen talous ja kunnon ammatti.
Meillä on systeemi, jossa molemmilla on omat tilit ja lisäksi meillä on yhteistili, johon laitetaan rahaa tulojen suhteessa. Toki myös omilla rahoilla voi ostaa halutessaan yhteisiä juttuja. Emme millään tavalla puutu siihen, miten toinen omat rahansa käyttää kunhan yhteistilille tulee sovitut summat ja sillä pärjätään.
AP:n tapauksessa ongelma ehkä onkin se, että heillä ei ole kovin selvät sävelet siitä, mikä on ok summa käyttää omiin juttuihinsa. Sanoisin että tämä on ongelma, ei se että mies antaa rahaa äidilleen.
Jos kuussa on vaikkapa 100 euroa löysää, jonka voi käyttää johonkin ylimääräiseen, 50 euron kuuluisi olla AP:n päätettävissä, jos hän kerran mahdollistaa miehen tulot. Jos mies ei tähän suostu, heidän tulisi vaihtaa osia eli AP kokopäivätöihin ja mies osa-aikaiseksi kotiin.
No, meillä on ainakin aviomieheni kanssa yhteiset lainat ja yhteiset lapset elätettävänä. Tienataan kumpikin ihan hyvin, mutta kuitenkin niin, että isompiin hankintoihin on säästettävä. Joskus on ollut tilanne, että on tyyliin hajonnut auto ja pakastin samaan aikaan ja siihen päälle normaalit elämisen kulut (lainat, lasten jutut, ym.), niin säästöistä on otettu ja kumpikin on joutunut tinkimään omista jutuista. Eipä olisi tullut mieleenkään mennä vaikka kampaajalle tuossa tilanteessa.
Näin ollen meillä kyllä on itsestään selvyys, että tiedetään mitä voi ja mitä ei voi tehdä. Ja kyllä meillä on myös ihan omat tilit js itse tienatut rahat, mutta ensisijaisesti kaikki on PERHETTÄ VARTEN.
Toki erikoistilanteissa kumpikin laittaa siihen yhteiseen pottiin ylimääräisen summan rahaa. Mutta noissakin tilanteissa ei vahdita, käykö toinen nyt kaverin kanssa syömässä vai ei. Kampaajallakin voi käydä ihan rauhassa, jos ne yhteiset potit on kunnossa.
Nuohan ovat asioita jotka myös hyödyttävät perhettä.
Työelämässä pitää olla siisti ja sosiaalinen elämä tuo hyvinvointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en voi ymmärtää näitä perheitä joissa rahasta ei puhuta eikä pidetä ollenkaan toiselle kuuluvana asiana mihin niitä käyttää. Ei mene omaan arvomaailmaan ollenkaan, minulle perhe on yhteisyritys. Ei nyt joka sentistä tartte olla tilivelvollinen, mutta tuommoiset isommat summat ja varsinkin jatkuvat lahjoitukset on kyllä sellainen asia joista pitäisi puhua. Varsinkin jos rahasta on tiukkaa.
Minua taas ahdistaisi että pitäisi kertoa isompiakaan ostoksia, jos ne ovat vain oma asiani. Minulle on opetettu että naisella tulee olla omat rahat, itsenäinen talous ja kunnon ammatti.
Meillä on systeemi, jossa molemmilla on omat tilit ja lisäksi meillä on yhteistili, johon laitetaan rahaa tulojen suhteessa. Toki myös omilla rahoilla voi ostaa halutessaan yhteisiä juttuja. Emme millään tavalla puutu siihen, miten toinen omat rahansa käyttää kunhan yhteistilille tulee sovitut summat ja sillä pärjätään.
AP:n tapauksessa ongelma ehkä onkin se, että heillä ei ole kovin selvät sävelet siitä, mikä on ok summa käyttää omiin juttuihinsa. Sanoisin että tämä on ongelma, ei se että mies antaa rahaa äidilleen.
Jos kuussa on vaikkapa 100 euroa löysää, jonka voi käyttää johonkin ylimääräiseen, 50 euron kuuluisi olla AP:n päätettävissä, jos hän kerran mahdollistaa miehen tulot. Jos mies ei tähän suostu, heidän tulisi vaihtaa osia eli AP kokopäivätöihin ja mies osa-aikaiseksi kotiin.
Meillä on aivan sama systeemi ja samalla tavoin minulle on opetettu. SILTI olen sitä mieltä, että perheessä pitää niistä omistakin isoista hankinnoista puhua ja suunnilleen tietää mikä perheen yhteinen taloudellinen tilanne on. Ei se ole mitään kyttäämistä, vaan avoin ja luottamuksellinen suhde jossa keskustellaan asioista. Ei tulisi mieleenkään ostaa mitään isoa keskustelematta, vaikka ostaisikin ns omilla rahoillaan.
Joo toki on hyvä olla tiedossa, jos on yhteiseen tilanteeseen tulossa isompi meno ja olla olemassa myös vaikkapa yhteiset säästöt. Jos nämä ovat kunnossa, ihan ilman omantunnontuskia tekisin isonkin hankinnan kysymättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en voi ymmärtää näitä perheitä joissa rahasta ei puhuta eikä pidetä ollenkaan toiselle kuuluvana asiana mihin niitä käyttää. Ei mene omaan arvomaailmaan ollenkaan, minulle perhe on yhteisyritys. Ei nyt joka sentistä tartte olla tilivelvollinen, mutta tuommoiset isommat summat ja varsinkin jatkuvat lahjoitukset on kyllä sellainen asia joista pitäisi puhua. Varsinkin jos rahasta on tiukkaa.
AP:n tapauksessa ongelma ehkä onkin se, että heillä ei ole kovin selvät sävelet siitä, mikä on ok summa käyttää omiin juttuihinsa. Sanoisin että tämä on ongelma, ei se että mies antaa rahaa äidilleen.
Miten ihmeessä päädyit tällaiseen johtopäätökseen?
Ap:han kertoo, että heillä ei ole ollenkaan rahaa mihinkään ap:n tai miehen omiin juttuihin. Että ap ja mies ei rahan puutteen vuoksi voi koskaan kuluttaa omiin juttuihinsa yhtään rahaa. Vaan perheen kaikki rahat kuluu asumiseen, ruokaan ja lasten välttämättömiin hankintoihin.
Tosin nythän paljastui, että osa perheen rahoista kuluu myös anopin elättämiseen.
Minäkin olen antanut rahaa siskolleni, KUN MINULLA ON OLLUT SIIHEN VARAA. Jos taas perheeni (mieheni ja lapset) oltaisiin ahtaalla, niin en antaisi ja siskonikin tällaisen ymmärtäisi. Jokainen normaali ymmärtäisi. Mieheni varmasti suuttuisi, jos perheemme eläisi ns. kädestä suuhun ja minä antaisin rahaa muille.
Täällä on ihan uskomattomia vastauksia osa... Milloin syytetään ap:ta lokiksi, kun tekee osa-aikaista MIEHENSÄ toiveesta lasten takia ja milloin samaa jankkausta kuinka kukin on antanut veljelleen ja serkunkaimalleen rahaa hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Tai ainakin toivon, ettei yhdeltäkään lapselta ole ollut pois, että äiti/isä on rahoittanut sukulaisiaan.