Mikä vaivaa ihmistä joka ei voi edes kahdeksi vuorokaudeksi lopettaa treenaamista kun tulee vieraita kylään?

Jos kutsutaan kylään, niin ehkä olisi kohteliasta myös pitää seuraa. Ellei sitten muu perhe pidä sillä aikaa. Keksiä kivaa tekemistä yms. Jos treeni on tunnin joskus illalla, niin ei haitanne, jos vie monta tuntia päivästä, voi jo haitata, jos juuri tätä treenaajaa on tullut ystävä kutsuttuna tapaamaan. Käytöstavat ja muiden huomioonotto on se tärkein, ei minäminäminä.

Vierailija kirjoitti:

Himotreenaajallekin tekee hyvää pitää välillä vaikka viikon tauko 👍

Koiraa ei viitsi pitää viikkoa sisällä ja liikuntaa rakastavalle ihmiselle, jolle liikunta on vain ilo, on päivän liikuntahetket parhaita. Ap on selkeästi sohvalla viihtyvä pulska pyöreäposkinen ja tutiseva tyttö.

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti isäntäväki saa harrastaa liikuntaa silloin kun haluaa. Itse tarvitsen joka päivä jonkun verran kävelyä ja venyttelyä jo senkin takia, että vatsani toimii.

Olen ollut aina liikunnallinen ja liikunta ei ole minulle ongelma, vaan normaaliin arkeen kuuluva asia. En todellakaan jaksa istua sisällä koko päivää, en edes marraskuun pimeinä iltoina jää sohvalle makaamaan, vaan käyn joka ilta vähintään 20 min kävelemässä koiran kanssa. Koira pitää muutenkin lenkittää nelisen kertaa päivässä ja yleensä minä hoidan sen ainakin aamulla ja illalla ennen nukkumaan menoa, joskus töiden jälkeenkin, ellei mies tai lapsi ole sitä jo tehnyt.

Tällaista koiran lenkittämistä ap ei varmaan ymmärrä myöskään.

Koiranulkoilutus on kyllä ihan eri asia, sinne voi ottaa kaverinkin mukaan ja vie vain vähän aikaa.

Miksi kaikkien pitäisi olla palstamammojen tapaan yli sata kiloisia pullasorsia? Ja harrastaa tietysti sohvaperunointia. Päivän lenkki koostuu jääkaapille ravaasimeen ja woltittamiseen. Hyi.

voihan vieraat lähteä vaikka salille mukaan tai itsekin lenkille? jos ei, niin hetken pärjäävät yksin tai puolison kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikkien pitäisi olla palstamammojen tapaan yli sata kiloisia pullasorsia? Ja harrastaa tietysti sohvaperunointia. Päivän lenkki koostuu jääkaapille ravaasimeen ja woltittamiseen. Hyi.

Tässä on taas siis kaksi vaihtoehtoa:

Joko

Treenaat monta tuntia joka päivä, etkä voi pitää lepopäiviä.

Tai

Olet satakiloinen norsu sohvalla.

Taattua palstalaatua.

Moni riippuvainen ihminen vaihtaa entiset riippuvuudet himotreenaamiseen. Siihen voi myös jäädä suoraan koukkuun. Treenatessa erittyy endorfiineja, minkä puutteesta tulee sitten vieroitusoireita. Samanlainen riippuvuus kuin mikä tahansa muu riippuvuus.

Itseäni ei haittaisi, jos olisin vuorokausia kylässä jossain ja isäntäväki lähtisi treenaamaan tunneiksi, kunhan tietäisin asian, niin voisin mennä tekemään jotain muuta sen ajan. Itse asiassa kovin tiivis seurustelu on todella raskasta ja siihen on ihan hyvä saada välillä taukoa.

Ne retkahtaa juomaan tai maggaraan, jos ne ei treenaa. Addikti on addikti. Kohde vaan vaihtuu.

Sitten on ihmiset, jotka voi tehdä kaikkea kohtuudella ja joustaa suunnitelmista, kun tarve.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti isäntäväki saa harrastaa liikuntaa silloin kun haluaa. Itse tarvitsen joka päivä jonkun verran kävelyä ja venyttelyä jo senkin takia, että vatsani toimii.

Olen ollut aina liikunnallinen ja liikunta ei ole minulle ongelma, vaan normaaliin arkeen kuuluva asia. En todellakaan jaksa istua sisällä koko päivää, en edes marraskuun pimeinä iltoina jää sohvalle makaamaan, vaan käyn joka ilta vähintään 20 min kävelemässä koiran kanssa. Koira pitää muutenkin lenkittää nelisen kertaa päivässä ja yleensä minä hoidan sen ainakin aamulla ja illalla ennen nukkumaan menoa, joskus töiden jälkeenkin, ellei mies tai lapsi ole sitä jo tehnyt.

Tällaista koiran lenkittämistä ap ei varmaan ymmärrä myöskään.

Koiranulkoilutus on kyllä ihan eri asia, sinne voi ottaa kaverinkin mukaan ja vie vain vähän aikaa.

Miten niin koiran ulkoilutus vie vain vähän aikaa? Meidän koira ei ole mikään pikkuhauva 15 cm säkäkorkeudella, vaan paimenkoira, jonka kanssa painelemme metsissä, pelloilla ja joka paikassa reippaaseen tahtiin. Koiralle paras on suurinpiirtein samankaltainen liikuntamäärä joka päivä, mutta varsinkin viikonloppuna käymme yhden pidemmän reissun ja siinä voi mennä hyvinkin 2-4 tuntia.

Ja tottakai vieras saa lähteä mukaan lenkille, mutta emme ala paljoa odottelemaan mitään hitaasti paarustavaa mammaa, vaan etenemme reippaasti.

Ei ole kyse himotreenaamisesta vaan normaalista liikunnasta. Ainut joka ei voi tätä ymmärtää on itsekeskeinen liikuntaa kaihtava ihminen. 

Mikä ap:ta vaivaa? Läheisriippuvuus?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kyse himotreenaamisesta vaan normaalista liikunnasta. Ainut joka ei voi tätä ymmärtää on itsekeskeinen liikuntaa kaihtava ihminen. 

Joka päivä monta tuntia? Eikö normaalisti ihan suositella lepopäiviä ja niinä venyttelyä?

Jos tiistaina on jalkapäivä, niin tiistaina tehdään jalat.

Minä en ymmärrä ihmisiä jotka kyläilee ja makoilee sohvalla koko ajan. Minun kroppa ei kestä sellaista. Istumista max 20 min.

Kun menen kaverille kylään niin hän meditoi 1- 3 h joka aamu, ei tulisi mieleenkään olla myrtsinä. Kaipaan itsekin omaa aikaa enkä jaksa puhua koko aikaa. Sitten lähdetäänkin yhdessä uimahalliin tai kävelylle tai joogaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti isäntäväki saa harrastaa liikuntaa silloin kun haluaa. Itse tarvitsen joka päivä jonkun verran kävelyä ja venyttelyä jo senkin takia, että vatsani toimii.

Olen ollut aina liikunnallinen ja liikunta ei ole minulle ongelma, vaan normaaliin arkeen kuuluva asia. En todellakaan jaksa istua sisällä koko päivää, en edes marraskuun pimeinä iltoina jää sohvalle makaamaan, vaan käyn joka ilta vähintään 20 min kävelemässä koiran kanssa. Koira pitää muutenkin lenkittää nelisen kertaa päivässä ja yleensä minä hoidan sen ainakin aamulla ja illalla ennen nukkumaan menoa, joskus töiden jälkeenkin, ellei mies tai lapsi ole sitä jo tehnyt.

Tällaista koiran lenkittämistä ap ei varmaan ymmärrä myöskään.

Koiranulkoilutus on kyllä ihan eri asia, sinne voi ottaa kaverinkin mukaan ja vie vain vähän aikaa.

Miten niin koiran ulkoilutus vie vain vähän aikaa? Meidän koira ei ole mikään pikkuhauva 15 cm säkäkorkeudella, vaan paimenkoira, jonka kanssa painelemme metsissä, pelloilla ja joka paikassa reippaaseen tahtiin. Koiralle paras on suurinpiirtein samankaltainen liikuntamäärä joka päivä, mutta varsinkin viikonloppuna käymme yhden pidemmän reissun ja siinä voi mennä hyvinkin 2-4 tuntia.

Ja tottakai vieras saa lähteä mukaan lenkille, mutta emme ala paljoa odottelemaan mitään hitaasti paarustavaa mammaa, vaan etenemme reippaasti.

Ystäväsi varmaan tietävät tämän. Paimenkoiran haistaa omistajasta ja autosta. Kodista nyt puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Ne retkahtaa juomaan tai maggaraan, jos ne ei treenaa. Addikti on addikti. Kohde vaan vaihtuu.

Sitten on ihmiset, jotka voi tehdä kaikkea kohtuudella ja joustaa suunnitelmista, kun tarve.

Kaksi päivää seurustelua on todella pitkä aika möllöttää paikoillaan. Eikä minulla ainakaan jutut riitä yhdenkään ihmisen kanssa niin pitkäksi aikaa.

Mitä muita ap haluaa kieltää isäntäväeltä? He eivät saa vierailun aikana varmasti edes vilkaista kännykkää tai se on todella epäkohteliasta. Hei eivät myöskään saa luultavasti istua paskalla puolta minuuttia kauempaa ja edes vanhukset eivät saa ottaa hetken päivätorkkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti isäntäväki saa harrastaa liikuntaa silloin kun haluaa. Itse tarvitsen joka päivä jonkun verran kävelyä ja venyttelyä jo senkin takia, että vatsani toimii.

Olen ollut aina liikunnallinen ja liikunta ei ole minulle ongelma, vaan normaaliin arkeen kuuluva asia. En todellakaan jaksa istua sisällä koko päivää, en edes marraskuun pimeinä iltoina jää sohvalle makaamaan, vaan käyn joka ilta vähintään 20 min kävelemässä koiran kanssa. Koira pitää muutenkin lenkittää nelisen kertaa päivässä ja yleensä minä hoidan sen ainakin aamulla ja illalla ennen nukkumaan menoa, joskus töiden jälkeenkin, ellei mies tai lapsi ole sitä jo tehnyt.

Tällaista koiran lenkittämistä ap ei varmaan ymmärrä myöskään.

Koiranulkoilutus on kyllä ihan eri asia, sinne voi ottaa kaverinkin mukaan ja vie vain vähän aikaa.

Miten niin koiran ulkoilutus vie vain vähän aikaa? Meidän koira ei ole mikään pikkuhauva 15 cm säkäkorkeudella, vaan paimenkoira, jonka kanssa painelemme metsissä, pelloilla ja joka paikassa reippaaseen tahtiin. Koiralle paras on suurinpiirtein samankaltainen liikuntamäärä joka päivä, mutta varsinkin viikonloppuna käymme yhden pidemmän reissun ja siinä voi mennä hyvinkin 2-4 tuntia.

Ja tottakai vieras saa lähteä mukaan lenkille, mutta emme ala paljoa odottelemaan mitään hitaasti paarustavaa mammaa, vaan etenemme reippaasti.

Ystäväsi varmaan tietävät tämän. Paimenkoiran haistaa omistajasta ja autosta. Kodista nyt puhumattakaan.

Niin, mutta ap olisi silti tunkemassa kylään kahden päivän ajaksi. On se hurja nainen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikkien pitäisi olla palstamammojen tapaan yli sata kiloisia pullasorsia? Ja harrastaa tietysti sohvaperunointia. Päivän lenkki koostuu jääkaapille ravaasimeen ja woltittamiseen. Hyi.

Tässä on taas siis kaksi vaihtoehtoa:

Joko

Treenaat monta tuntia joka päivä, etkä voi pitää lepopäiviä.

Tai

Olet satakiloinen norsu sohvalla.

Taattua palstalaatua.

Mihin jätit kolmannen vaihtoehdon?

Kaksi vuorokautta on pitkä aika seurustella. Ihan normaalia, että voi olla oma meno. Varsinkin jos vieraat ovat itse itsensä yökylään kutsuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kyse himotreenaamisesta vaan normaalista liikunnasta. Ainut joka ei voi tätä ymmärtää on itsekeskeinen liikuntaa kaihtava ihminen. 

Joka päivä monta tuntia? Eikö normaalisti ihan suositella lepopäiviä ja niinä venyttelyä?

Sinähän se kuulostat oikein asiantuntijalta! Ei taida olla liikunta tuttua..