Ystävä sai lapsen 7kk sitten, nyt pyysi ensi viikonloppuna ruotsinlaivalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On minusta aika vanhanaikainen asenne, jos vauva ei voi olla isän hoivassa. Jos haluaa perinteisen naisen roolin, jossa nainen hoitaa lapset ja kodin ja mies ei siihen puutu, niin kyllä siinä 100% vauvan hoitamalla ainakin hyvään alkuun pääsee.

Jos taas kaipaa modermimpaa perhe-elämää, jossa isällä on muutakin roolia kuin kantaa palkkapussi kotiin ja molemmat vanhemmat hoitavat jälkikasvua tasaveroisesti, isä on syytä ottaa mukaan vauvan hoitoon päivästä nolla ja pitää huolta että vauva ja isä viettävät riittävästi aikaa myös kahdestaan. Näin vaikka tuntuisikin ikävältä olla yhtään erossa vauvasta.

Minusta 2 vrk on pitkä aika isällekin olla erossa vauvastaan.

Joo kyllä nyt meilläkin isän pitää irtisanoutua töistä ettei vauveli vaan saa mitään kiintymyssuhdehäiriöitä, voi hyvää päivää :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On minusta aika vanhanaikainen asenne, jos vauva ei voi olla isän hoivassa. Jos haluaa perinteisen naisen roolin, jossa nainen hoitaa lapset ja kodin ja mies ei siihen puutu, niin kyllä siinä 100% vauvan hoitamalla ainakin hyvään alkuun pääsee.

Jos taas kaipaa modermimpaa perhe-elämää, jossa isällä on muutakin roolia kuin kantaa palkkapussi kotiin ja molemmat vanhemmat hoitavat jälkikasvua tasaveroisesti, isä on syytä ottaa mukaan vauvan hoitoon päivästä nolla ja pitää huolta että vauva ja isä viettävät riittävästi aikaa myös kahdestaan. Näin vaikka tuntuisikin ikävältä olla yhtään erossa vauvasta.

Minusta 2 vrk on pitkä aika isällekin olla erossa vauvastaan.

Joo kyllä nyt meilläkin isän pitää irtisanoutua töistä ettei vauveli vaan saa mitään kiintymyssuhdehäiriöitä, voi hyvää päivää :D

Niin, no kai on lapsia, joiden isät on merimiehiä ja 2 kk merellä, mutta tuskin ne lapset isäänsä tuntevat. Ja pointtisi oli?

Vierailija kirjoitti:

Järkeä mukaan, hei kirjoitti:

Lapsi ei todellakaan ala vierastamaan äitiään kahden päivän aikana. Ja tuon ikäinen lapsi ei tajua aikaa. Kyllä lapsi on tyytyväisenä isänkin kanssa. Toki jos äiti on sysännyt isän syrjään jo aikaisemmin, voi homma olla toinen. Silloin äiti on jo vahingoittanut lastaan - vakavastiNyt hiukan järkeä käyttöön.

Sulta on jäänyt kehityspsykologia lukematta.

**ttu mikä oman elämänsä kehityspsykologi täälläkin! Olen tainnut törmätä sinun teksteihisi joskus aiemminkin... Pelkkä trolli tai hyvin häiriintynyt ihminen.

Muistakaahan nuoret naiset, kun harkitsette lasten tekemistä.

Olette siitä päivästä asti kun se vauva putkahtaa ulos, seuraavat 18 vuotta symbioosissa lapseen, siihen ei mahdu lapsen isä eikä isovanhemmat. Edes siksi aikaa, että voisitte käydä vessassa tai suihkussa _yksin_.

Ja mikä parempi jos pyyhitte sen aina ja ikuisesti kanssanne symbioosissa olevan vauvelin pyllyn vielä päivä ennen 18 vuotis päivää, ettei vaan kiintymyssuhde häiriintyisi.

Sitten voikin ihmetellä mihin katosi mies, kaverit ja millä elää vanhana kun työhistoriassa on 18 vuoden aukko per lapsi.

Mikä tämän aloituksen pointti on? Arvostella ja haukkua äitejä? Onneksi suurin osa vastaajista on ihan normaaleja ja asiallisia eli pitävät ap:ta ääliönä.

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi tullut mieleen jättää omaa 7 kuukautista yön yli ainakaan. Muutama tunti tuossa vaiheessa ok, vuorokausi on jo liikaa.

Siis isänsä kanssa? Ymmärrän, jos joku ei halua antaa mummolle tms., mutta että toisen vanhemman kanssa... Sekopäistä settiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä isäkin voi vauvaa hoitaa noin lyhyen ajan. Jotenkin kummallinen ajattelutapa ettei paria päivää voisi olla poissa.

Sulla ei ilmeisestikään ole kokemusta siitä, millaista vauva-ajan symbioosi äidin ja vauvan välillä on. Ei siinä mielentilassa pysty edes ajattelemaan mitään risteilyä! Tai pystyy, mutta pelkkä ajatus kuristaa kurkkua.

Juu, ei ole minullakaan kokemusta 😂 kurkkua kuristaisi ihan jonkun muun asian takia.

T. Kahden lapsen äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On minusta aika vanhanaikainen asenne, jos vauva ei voi olla isän hoivassa. Jos haluaa perinteisen naisen roolin, jossa nainen hoitaa lapset ja kodin ja mies ei siihen puutu, niin kyllä siinä 100% vauvan hoitamalla ainakin hyvään alkuun pääsee.

Jos taas kaipaa modermimpaa perhe-elämää, jossa isällä on muutakin roolia kuin kantaa palkkapussi kotiin ja molemmat vanhemmat hoitavat jälkikasvua tasaveroisesti, isä on syytä ottaa mukaan vauvan hoitoon päivästä nolla ja pitää huolta että vauva ja isä viettävät riittävästi aikaa myös kahdestaan. Näin vaikka tuntuisikin ikävältä olla yhtään erossa vauvasta.

Minusta 2 vrk on pitkä aika isällekin olla erossa vauvastaan.

Joo kyllä nyt meilläkin isän pitää irtisanoutua töistä ettei vauveli vaan saa mitään kiintymyssuhdehäiriöitä, voi hyvää päivää :D

Niin, no kai on lapsia, joiden isät on merimiehiä ja 2 kk merellä, mutta tuskin ne lapset isäänsä tuntevat. Ja pointtisi oli?

Tuossa puhuttiin kahdesta VUOROKAUDESTA ei kahdesta KUUKAUDESTA.

Sori, mä olin ammattiyhdistyksen koulutuksessa kaksi kuukautta synnytyksestä. Pullot on keksitty ja lapsella oli isäkin. 

Ihan kamalia ja syyllistäviä viestejä täällä! Voi olla erittäin hyvä äiti, vaikka taaperon ollessa 7 kk lähtisi vähän viihteellä. On se isäkin vanhempi. Mielestäni kuulostaa ihan sairaalta, ettei lapsen saannin jälkeen saisi olla muuta elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On minusta aika vanhanaikainen asenne, jos vauva ei voi olla isän hoivassa. Jos haluaa perinteisen naisen roolin, jossa nainen hoitaa lapset ja kodin ja mies ei siihen puutu, niin kyllä siinä 100% vauvan hoitamalla ainakin hyvään alkuun pääsee.

Jos taas kaipaa modermimpaa perhe-elämää, jossa isällä on muutakin roolia kuin kantaa palkkapussi kotiin ja molemmat vanhemmat hoitavat jälkikasvua tasaveroisesti, isä on syytä ottaa mukaan vauvan hoitoon päivästä nolla ja pitää huolta että vauva ja isä viettävät riittävästi aikaa myös kahdestaan. Näin vaikka tuntuisikin ikävältä olla yhtään erossa vauvasta.

Minusta 2 vrk on pitkä aika isällekin olla erossa vauvastaan.

Joo kyllä nyt meilläkin isän pitää irtisanoutua töistä ettei vauveli vaan saa mitään kiintymyssuhdehäiriöitä, voi hyvää päivää :D

Niin, no kai on lapsia, joiden isät on merimiehiä ja 2 kk merellä, mutta tuskin ne lapset isäänsä tuntevat. Ja pointtisi oli?

Tuossa puhuttiin kahdesta VUOROKAUDESTA ei kahdesta KUUKAUDESTA.

Sano se 7 kk ikäiselle.

On lessuämmiä, joilla ei muuta ammattia ole kuin siitä, synnyttää ja imettää, siitä, synnyttää ja imettää jne.

Onneksi meillä muilla on muitakin ammatteja ja pätevyyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On minusta aika vanhanaikainen asenne, jos vauva ei voi olla isän hoivassa. Jos haluaa perinteisen naisen roolin, jossa nainen hoitaa lapset ja kodin ja mies ei siihen puutu, niin kyllä siinä 100% vauvan hoitamalla ainakin hyvään alkuun pääsee.

Jos taas kaipaa modermimpaa perhe-elämää, jossa isällä on muutakin roolia kuin kantaa palkkapussi kotiin ja molemmat vanhemmat hoitavat jälkikasvua tasaveroisesti, isä on syytä ottaa mukaan vauvan hoitoon päivästä nolla ja pitää huolta että vauva ja isä viettävät riittävästi aikaa myös kahdestaan. Näin vaikka tuntuisikin ikävältä olla yhtään erossa vauvasta.

Minusta 2 vrk on pitkä aika isällekin olla erossa vauvastaan.

Joo kyllä nyt meilläkin isän pitää irtisanoutua töistä ettei vauveli vaan saa mitään kiintymyssuhdehäiriöitä, voi hyvää päivää :D

Niin, no kai on lapsia, joiden isät on merimiehiä ja 2 kk merellä, mutta tuskin ne lapset isäänsä tuntevat. Ja pointtisi oli?

Tuossa puhuttiin kahdesta VUOROKAUDESTA ei kahdesta KUUKAUDESTA.

Sano se 7 kk ikäiselle.

Sen ikäiselle voi sanoa vaikka "Tapan sut" ja se vain nauraa. Eikä pode minkäänlaista separaatioahdistusta vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On minusta aika vanhanaikainen asenne, jos vauva ei voi olla isän hoivassa. Jos haluaa perinteisen naisen roolin, jossa nainen hoitaa lapset ja kodin ja mies ei siihen puutu, niin kyllä siinä 100% vauvan hoitamalla ainakin hyvään alkuun pääsee.

Jos taas kaipaa modermimpaa perhe-elämää, jossa isällä on muutakin roolia kuin kantaa palkkapussi kotiin ja molemmat vanhemmat hoitavat jälkikasvua tasaveroisesti, isä on syytä ottaa mukaan vauvan hoitoon päivästä nolla ja pitää huolta että vauva ja isä viettävät riittävästi aikaa myös kahdestaan. Näin vaikka tuntuisikin ikävältä olla yhtään erossa vauvasta.

Minusta 2 vrk on pitkä aika isällekin olla erossa vauvastaan.

Joo kyllä nyt meilläkin isän pitää irtisanoutua töistä ettei vauveli vaan saa mitään kiintymyssuhdehäiriöitä, voi hyvää päivää :D

Niin, no kai on lapsia, joiden isät on merimiehiä ja 2 kk merellä, mutta tuskin ne lapset isäänsä tuntevat. Ja pointtisi oli?

Tuossa puhuttiin kahdesta VUOROKAUDESTA ei kahdesta KUUKAUDESTA.

Sano se 7 kk ikäiselle.

Sen ikäiselle voi sanoa vaikka "Tapan sut" ja se vain nauraa. Eikä pode minkäänlaista separaatioahdistusta vielä.

Sanotko useinkin? Kaikkien ei kannattaisi lisääntyä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kamalia ja syyllistäviä viestejä täällä! Voi olla erittäin hyvä äiti, vaikka taaperon ollessa 7 kk lähtisi vähän viihteellä. On se isäkin vanhempi. Mielestäni kuulostaa ihan sairaalta, ettei lapsen saannin jälkeen saisi olla muuta elämää.

No, 7 kk ei ole taapero, mutta muuten samaa mieltä. Lähdin ekan kerran yön yli reissuun, kun vauva oli 6 kk. Isänsä kanssa jäi. Sitä ennen kävin useastikin lyhyempiä reissuja. Mummulle meni 9 kk iässä yön yli, kun me vanhemmat lähdettiin yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On minusta aika vanhanaikainen asenne, jos vauva ei voi olla isän hoivassa. Jos haluaa perinteisen naisen roolin, jossa nainen hoitaa lapset ja kodin ja mies ei siihen puutu, niin kyllä siinä 100% vauvan hoitamalla ainakin hyvään alkuun pääsee.

Jos taas kaipaa modermimpaa perhe-elämää, jossa isällä on muutakin roolia kuin kantaa palkkapussi kotiin ja molemmat vanhemmat hoitavat jälkikasvua tasaveroisesti, isä on syytä ottaa mukaan vauvan hoitoon päivästä nolla ja pitää huolta että vauva ja isä viettävät riittävästi aikaa myös kahdestaan. Näin vaikka tuntuisikin ikävältä olla yhtään erossa vauvasta.

Minusta 2 vrk on pitkä aika isällekin olla erossa vauvastaan.

Joo kyllä nyt meilläkin isän pitää irtisanoutua töistä ettei vauveli vaan saa mitään kiintymyssuhdehäiriöitä, voi hyvää päivää :D

Niin, no kai on lapsia, joiden isät on merimiehiä ja 2 kk merellä, mutta tuskin ne lapset isäänsä tuntevat. Ja pointtisi oli?

Tuossa puhuttiin kahdesta VUOROKAUDESTA ei kahdesta KUUKAUDESTA.

Sano se 7 kk ikäiselle.

Sen ikäiselle voi sanoa vaikka "Tapan sut" ja se vain nauraa. Eikä pode minkäänlaista separaatioahdistusta vielä.

Sanotko useinkin? Kaikkien ei kannattaisi lisääntyä.

No tietenkin sanoo, kun se kuuluu vauvan kehityssymbioosiin. Mun vauva on 16 vee ja nauraa edelleen, kun huudan tapan sut ja heitän seinään. Tulevalle vävyllekin opetan tämän, jotta eroahdistus minusta jää mahdollisimman vähäiseksi. Ja meillehän he jäävät asumaan, mies saa muuttaa autotalliin. 

Eli nainen haluaa pettämään. Haluaa olkopuolista huomiota. Noista kannattaa pysyä kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Olin leikkauksen takia pari päivää erossa 3kk vanhasta vauvasta. Vauva ei ainakaan vaurioitunut siitä, että äiti oli pois. Oli ihan tyytyväisenä ollut isänsä kanssa. Toki mulla oli vauvaa ikävä, mutta kyllä sen pari päivää kesti. Leikkaus on tietenkin eri asia kuin vapaaehtoinen poissaolo vauvan luota. Vauvaa asia tuskin haittaa, jos isä on myös hoitanut vauvaa paljon.

Niin mutta tämä onkin eri asia, vastustamme vain sitä että äiti lepää, voi hyvin tai on onnellinen jostakin.

Minä en oikein ymmärrä, miksi nämä symbioosiäidit kokevat niin vahvaa tarvetta syyllistää muita. "Minä en ainakaan olisi edes pystynyt" - nii-in, entä sitten? Ihmiset kokevat äitiyden eri tavoin. Mistä te olette keksineet, että teidän tapanne kokea on ainut oikea? Jos joku nyt tosissaan kaivaa tutkimustuloksia, että lapsen kehityskarsii 1-2 yöstä oman isän hoidossa, niin sen perustelun sentään ymmärrän. Mutta sitä en tajua, että syyllistetään tunteista, siitä ettei kaikki äidit koe yhtä vahvaa riippuvuutta vauvaan. Että äiti on jotenkin huono äiti, jos ei koe paniikinomaista ahdistusta vauvan jättämisestä isälleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En olis itse pystynyt mitenkään olemaan tuossa kohtaa vauvasta erossa muutamaa tuntia pidempään (enkä tainnut olla edes sitä muutamaa tuntia). Hyvin voimakas symbioosivaihe oli menossa vielä tuossa kohtaa.

Ajattele, että maailmassa on satoja miljoonia äitejä, jotka joutuvat jättämään jo parin viikon ikäisen vauvan hoitoon joka päivä, koska äitien on pakko mennä töihin. Siinä ei paljon symbioosivaiheet paina 🙄

Onhan se nyt eri asia olla töissä kuin kännäämässä.

Mistä se vauva sen tietää, onko äiti töissä vai viihteellä?