Lue keskustelun säännöt.
Ystävä sai lapsen 7kk sitten, nyt pyysi ensi viikonloppuna ruotsinlaivalle?
27.05.2023 |
Mies jäisi yksin kotiin hoitamaan lasta. Mielestäni aika erikoista. Jotenkin äidin vaistot eivät toimi täysillä? Itselläni ei olis tullut kuuloonkaan.
Kommentit (605)
Nyt huijaat ! Ei seitsemänkuinen vielä tiedä ruotsinlaivoista mitään. Saatikka pyydä mukaansa sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkeä mukaan, hei kirjoitti:
Lapsi ei todellakaan ala vierastamaan äitiään kahden päivän aikana. Ja tuon ikäinen lapsi ei tajua aikaa. Kyllä lapsi on tyytyväisenä isänkin kanssa. Toki jos äiti on sysännyt isän syrjään jo aikaisemmin, voi homma olla toinen. Silloin äiti on jo vahingoittanut lastaan - vakavastiNyt hiukan järkeä käyttöön.
Useimmilla vauvoilla äiti on ensisijainen hoitaja, vaikka isä olisi miten läheinen. Lapsi ei vierasta äitiään, mutta kaksi vuorokautta on turhan pitkä poissaolo lapselle. Kehityspsykologian asiantuntijat on tätä mieltä. Lapsen kannalta parempi on olla usein lyhyitä aikoja pois kuin harvoin ja pitkään kerrallaan.
Saisino tälle jonkin ajankohtaisen lähteen? Eli siis sille, että lapsi jotenkin kärsii/vaurioituu siitä, jos on 2 vuorokautta toisen vanhempansa kanssa?
Olen eri, mutta John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria.
Jeps. Siksi sanoinkin _ajankohtaisen_ lähteen. Bowlbyn teoria on monta kertaa jo kumottu. Kannattaa tutustua tämän teorian taustoihin ja motivaatioihin tarkemmin. Se perustuu aikaan (50-luvulle), jolloin Jenkeissä kaikki äidit olivat kotiäitejä ja isillä ei ollut mitään roolia lasten hoidossa. Hieman eri lähtökohdat, kuin nykyperheissä esim. Suomessa.
Ei sitä kumottu ole. Edelleen opetetaan Suomen yliopistoissa.
No ei kyllä opeteta sellaisenaan. Tästä saatetaan toki kertoa, mutta tuodaan esiin myös se, että teoria ei ole mitenkään yleisesti hyväksytty nykyään.
Jankuti, jankuti. Kyllä on. Ihan jokaisella psykologian laitoksella opetetaan.
Vierailija kirjoitti:
Nämä tuomitsijat on kammottavia.
Millainen sairas äiti-lapsisuhde on jos äidin minuus ei kestä olla irti lapsestaan. Ikävä on normaalia. Ja kuinka he myöhemmin "rakastaa" lapsensa häiriintyneeksi kun äiti on lapsestaan läheisriippuvainen.
Tämä on nähtävissä juurikin niissä tuhansissa "hyvien perheiden" lasuissa, kun lapset pyrkii pakoon sairaanloisesta hallitsevasta suhteesta.
Tervettä pitää itsestään huolta ja elää omaa elämäänsä, itselle sopivalla tavalla. Onnellinen äiti on paras äiti ja jopa ihana vaimo.
Läheisriippuvaisuus ja häiriintyneet ihmissuhteet ovat tyypillisiä ihmisille, joilla on lapsena ollut turvaton kiintymyssuhde. Tällaiset ihmiset eivät ole saaneet nauttia turvallisesta kiintymyssuhteesta äitiin tai muuhun ensisijaiseen hoivaajaan.
Vauva ei kärsi saadessaan ennustettavasti ja jatkuvasti äidin hoivaa, päinvastoin hän saa siitä hyvän perusturvallisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Järkeä mukaan, hei kirjoitti:
Lapsi ei todellakaan ala vierastamaan äitiään kahden päivän aikana. Ja tuon ikäinen lapsi ei tajua aikaa. Kyllä lapsi on tyytyväisenä isänkin kanssa. Toki jos äiti on sysännyt isän syrjään jo aikaisemmin, voi homma olla toinen. Silloin äiti on jo vahingoittanut lastaan - vakavastiNyt hiukan järkeä käyttöön.
Sulta on jäänyt kehityspsykologia lukematta.
Ja sinä et ole tainnut sisäistää lukemaasi.
Ap:n kyttääjänvaistot toimivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkeä mukaan, hei kirjoitti:
Lapsi ei todellakaan ala vierastamaan äitiään kahden päivän aikana. Ja tuon ikäinen lapsi ei tajua aikaa. Kyllä lapsi on tyytyväisenä isänkin kanssa. Toki jos äiti on sysännyt isän syrjään jo aikaisemmin, voi homma olla toinen. Silloin äiti on jo vahingoittanut lastaan - vakavastiNyt hiukan järkeä käyttöön.
Useimmilla vauvoilla äiti on ensisijainen hoitaja, vaikka isä olisi miten läheinen. Lapsi ei vierasta äitiään, mutta kaksi vuorokautta on turhan pitkä poissaolo lapselle. Kehityspsykologian asiantuntijat on tätä mieltä. Lapsen kannalta parempi on olla usein lyhyitä aikoja pois kuin harvoin ja pitkään kerrallaan.
Saisino tälle jonkin ajankohtaisen lähteen? Eli siis sille, että lapsi jotenkin kärsii/vaurioituu siitä, jos on 2 vuorokautta toisen vanhempansa kanssa?
Olen eri, mutta John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria.
Jeps. Siksi sanoinkin _ajankohtaisen_ lähteen. Bowlbyn teoria on monta kertaa jo kumottu. Kannattaa tutustua tämän teorian taustoihin ja motivaatioihin tarkemmin. Se perustuu aikaan (50-luvulle), jolloin Jenkeissä kaikki äidit olivat kotiäitejä ja isillä ei ollut mitään roolia lasten hoidossa. Hieman eri lähtökohdat, kuin nykyperheissä esim. Suomessa.
Ei sitä kumottu ole. Edelleen opetetaan Suomen yliopistoissa.
No ei kyllä opeteta sellaisenaan. Tästä saatetaan toki kertoa, mutta tuodaan esiin myös se, että teoria ei ole mitenkään yleisesti hyväksytty nykyään.
Jankuti, jankuti. Kyllä on. Ihan jokaisella psykologian laitoksella opetetaan.
Jankuti itsellesi. En tiedä milloin olet opintosi käynyt tai missä, mutta ei pidä paikkaansa nykyään ainakaan Helsingin yliopistossa. Kuten sanottu, tästä kyllä kerrotaan, mutta ei todellakaan ilman Disclaimereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkeä mukaan, hei kirjoitti:
Lapsi ei todellakaan ala vierastamaan äitiään kahden päivän aikana. Ja tuon ikäinen lapsi ei tajua aikaa. Kyllä lapsi on tyytyväisenä isänkin kanssa. Toki jos äiti on sysännyt isän syrjään jo aikaisemmin, voi homma olla toinen. Silloin äiti on jo vahingoittanut lastaan - vakavastiNyt hiukan järkeä käyttöön.
Useimmilla vauvoilla äiti on ensisijainen hoitaja, vaikka isä olisi miten läheinen. Lapsi ei vierasta äitiään, mutta kaksi vuorokautta on turhan pitkä poissaolo lapselle. Kehityspsykologian asiantuntijat on tätä mieltä. Lapsen kannalta parempi on olla usein lyhyitä aikoja pois kuin harvoin ja pitkään kerrallaan.
Saisino tälle jonkin ajankohtaisen lähteen? Eli siis sille, että lapsi jotenkin kärsii/vaurioituu siitä, jos on 2 vuorokautta toisen vanhempansa kanssa?
Olen eri, mutta John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria.
Jeps. Siksi sanoinkin _ajankohtaisen_ lähteen. Bowlbyn teoria on monta kertaa jo kumottu. Kannattaa tutustua tämän teorian taustoihin ja motivaatioihin tarkemmin. Se perustuu aikaan (50-luvulle), jolloin Jenkeissä kaikki äidit olivat kotiäitejä ja isillä ei ollut mitään roolia lasten hoidossa. Hieman eri lähtökohdat, kuin nykyperheissä esim. Suomessa.
Ei sitä kumottu ole. Edelleen opetetaan Suomen yliopistoissa.
No ei kyllä opeteta sellaisenaan. Tästä saatetaan toki kertoa, mutta tuodaan esiin myös se, että teoria ei ole mitenkään yleisesti hyväksytty nykyään.
Kiintymyssuhde on keskeinen asia kehityspsykologiassa eikä todellakaan ole totta, että siitä olisi luovuttu käsitteenä. Kiintymyssuhteen häiriöt ovat ihan arkea myöskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Risteily, kuulostaa kuitenkin dokaamiselta. Kylpylä esim. olis parempi. Tuon ikäiset lapseni olivat imetyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkeä mukaan, hei kirjoitti:
Lapsi ei todellakaan ala vierastamaan äitiään kahden päivän aikana. Ja tuon ikäinen lapsi ei tajua aikaa. Kyllä lapsi on tyytyväisenä isänkin kanssa. Toki jos äiti on sysännyt isän syrjään jo aikaisemmin, voi homma olla toinen. Silloin äiti on jo vahingoittanut lastaan - vakavastiNyt hiukan järkeä käyttöön.
Useimmilla vauvoilla äiti on ensisijainen hoitaja, vaikka isä olisi miten läheinen. Lapsi ei vierasta äitiään, mutta kaksi vuorokautta on turhan pitkä poissaolo lapselle. Kehityspsykologian asiantuntijat on tätä mieltä. Lapsen kannalta parempi on olla usein lyhyitä aikoja pois kuin harvoin ja pitkään kerrallaan.
Saisino tälle jonkin ajankohtaisen lähteen? Eli siis sille, että lapsi jotenkin kärsii/vaurioituu siitä, jos on 2 vuorokautta toisen vanhempansa kanssa?
Olen eri, mutta John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria.
Jeps. Siksi sanoinkin _ajankohtaisen_ lähteen. Bowlbyn teoria on monta kertaa jo kumottu. Kannattaa tutustua tämän teorian taustoihin ja motivaatioihin tarkemmin. Se perustuu aikaan (50-luvulle), jolloin Jenkeissä kaikki äidit olivat kotiäitejä ja isillä ei ollut mitään roolia lasten hoidossa. Hieman eri lähtökohdat, kuin nykyperheissä esim. Suomessa.
Ei sitä kumottu ole. Edelleen opetetaan Suomen yliopistoissa.
No ei kyllä opeteta sellaisenaan. Tästä saatetaan toki kertoa, mutta tuodaan esiin myös se, että teoria ei ole mitenkään yleisesti hyväksytty nykyään.
Jankuti, jankuti. Kyllä on. Ihan jokaisella psykologian laitoksella opetetaan.
Jankuti itsellesi. En tiedä milloin olet opintosi käynyt tai missä, mutta ei pidä paikkaansa nykyään ainakaan Helsingin yliopistossa. Kuten sanottu, tästä kyllä kerrotaan, mutta ei todellakaan ilman Disclaimereita.
Valehtelet. Ihan nopealla haulla löytyy vaikka kuinka paljon Helsingin yliopiston tutkimuskirjallisuutta aiheesta. Esimerkkinä vaikka parin vuoden takaa tämä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/308272
Käypä hoito -suositukset myös tuntevat kiintymyssuhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkeä mukaan, hei kirjoitti:
Lapsi ei todellakaan ala vierastamaan äitiään kahden päivän aikana. Ja tuon ikäinen lapsi ei tajua aikaa. Kyllä lapsi on tyytyväisenä isänkin kanssa. Toki jos äiti on sysännyt isän syrjään jo aikaisemmin, voi homma olla toinen. Silloin äiti on jo vahingoittanut lastaan - vakavastiNyt hiukan järkeä käyttöön.
Useimmilla vauvoilla äiti on ensisijainen hoitaja, vaikka isä olisi miten läheinen. Lapsi ei vierasta äitiään, mutta kaksi vuorokautta on turhan pitkä poissaolo lapselle. Kehityspsykologian asiantuntijat on tätä mieltä. Lapsen kannalta parempi on olla usein lyhyitä aikoja pois kuin harvoin ja pitkään kerrallaan.
Saisino tälle jonkin ajankohtaisen lähteen? Eli siis sille, että lapsi jotenkin kärsii/vaurioituu siitä, jos on 2 vuorokautta toisen vanhempansa kanssa?
Olen eri, mutta John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria.
Jeps. Siksi sanoinkin _ajankohtaisen_ lähteen. Bowlbyn teoria on monta kertaa jo kumottu. Kannattaa tutustua tämän teorian taustoihin ja motivaatioihin tarkemmin. Se perustuu aikaan (50-luvulle), jolloin Jenkeissä kaikki äidit olivat kotiäitejä ja isillä ei ollut mitään roolia lasten hoidossa. Hieman eri lähtökohdat, kuin nykyperheissä esim. Suomessa.
Ei sitä kumottu ole. Edelleen opetetaan Suomen yliopistoissa.
No ei kyllä opeteta sellaisenaan. Tästä saatetaan toki kertoa, mutta tuodaan esiin myös se, että teoria ei ole mitenkään yleisesti hyväksytty nykyään.
Kiintymyssuhde on keskeinen asia kehityspsykologiassa eikä todellakaan ole totta, että siitä olisi luovuttu käsitteenä. Kiintymyssuhteen häiriöt ovat ihan arkea myöskin.
Juu mutta kyseessä oli nimenomaan Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria. Missään ei opeteta tätä enää faktana.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi meni synnäriltä suoraan mummilaan kahdeksi viikoksi.
Vedinkö pohjat?
Minä kuuskytlukulaisena jouduin olemaan 3vkoa kapaloituna Naistenklinikalla isossa vauvalassa, koska tulin nyrkki poskella ulos ja revin äitini rumasti halki. Kerran päivässä vietiin vierihoitoon tunniksi.
Musta tuli kätilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihmeen ensisijainen hoitaja?
Kyllä meillä ainakin molemmat vanhemmat on aina hoitaneet vauvaa suunnilleen yhtä paljon. Mies otti ekaksi kuukaudeksi vapaata lapsen syntymän jälkeen. Isyysvapaat piti myöhemmin ja kun minä olin miehen töiden ajan vauvan kanssa kotona, niin miehen tullessa kotiin yleensä vaihdettiin hoitovastuu. Tosin hän kyllä ihan muutenkin halusi olla vauvan kanssa aina kun vaan mahdollista, että eipä sitä edes erikseen tarvinut osoittaa. Tein ekoja työhommia kun vauva oli 3-4 kk. Tuolloin isä oli kotona vauvan kanssa.
Minusta kyllä aika vaikeaa sanoa, kumpi meistä on mikään ensisijainen hoitaja, kun ei noita hoitotunteja tai -minuutteja mihinkään taulukkoon koskaan laskettu.
Ja tämä tekee sinusta maailman parhaimman äidin, koska...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kiintymyssuhdeaiheisia opinnäytetöitä Helsingin yliopistosta. Jokainen voi itse todeta, että ei ole millään tavalla muinaisaikojen juttu. https://ethesis.helsinki.fi/repository/browse?type=subject&value=kiinty…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkeä mukaan, hei kirjoitti:
Lapsi ei todellakaan ala vierastamaan äitiään kahden päivän aikana. Ja tuon ikäinen lapsi ei tajua aikaa. Kyllä lapsi on tyytyväisenä isänkin kanssa. Toki jos äiti on sysännyt isän syrjään jo aikaisemmin, voi homma olla toinen. Silloin äiti on jo vahingoittanut lastaan - vakavastiNyt hiukan järkeä käyttöön.
Useimmilla vauvoilla äiti on ensisijainen hoitaja, vaikka isä olisi miten läheinen. Lapsi ei vierasta äitiään, mutta kaksi vuorokautta on turhan pitkä poissaolo lapselle. Kehityspsykologian asiantuntijat on tätä mieltä. Lapsen kannalta parempi on olla usein lyhyitä aikoja pois kuin harvoin ja pitkään kerrallaan.
Saisino tälle jonkin ajankohtaisen lähteen? Eli siis sille, että lapsi jotenkin kärsii/vaurioituu siitä, jos on 2 vuorokautta toisen vanhempansa kanssa?
Olen eri, mutta John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria.
Jeps. Siksi sanoinkin _ajankohtaisen_ lähteen. Bowlbyn teoria on monta kertaa jo kumottu. Kannattaa tutustua tämän teorian taustoihin ja motivaatioihin tarkemmin. Se perustuu aikaan (50-luvulle), jolloin Jenkeissä kaikki äidit olivat kotiäitejä ja isillä ei ollut mitään roolia lasten hoidossa. Hieman eri lähtökohdat, kuin nykyperheissä esim. Suomessa.
Ei sitä kumottu ole. Edelleen opetetaan Suomen yliopistoissa.
No ei kyllä opeteta sellaisenaan. Tästä saatetaan toki kertoa, mutta tuodaan esiin myös se, että teoria ei ole mitenkään yleisesti hyväksytty nykyään.
Kiintymyssuhde on keskeinen asia kehityspsykologiassa eikä todellakaan ole totta, että siitä olisi luovuttu käsitteenä. Kiintymyssuhteen häiriöt ovat ihan arkea myöskin.
Juu mutta kyseessä oli nimenomaan Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria. Missään ei opeteta tätä enää faktana.
Ei kai mitään yksittäistä teoriaa lueta kuin piru raamattua. Mutta se on vale, että kiintymyssuhdeteoria olisi jotenkin kuopattu. Ei varmasti ole. Siihen on tullut ennemminkin parannuksia ja uusia näkökulmia muilta tutkijoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkeä mukaan, hei kirjoitti:
Lapsi ei todellakaan ala vierastamaan äitiään kahden päivän aikana. Ja tuon ikäinen lapsi ei tajua aikaa. Kyllä lapsi on tyytyväisenä isänkin kanssa. Toki jos äiti on sysännyt isän syrjään jo aikaisemmin, voi homma olla toinen. Silloin äiti on jo vahingoittanut lastaan - vakavastiNyt hiukan järkeä käyttöön.
Useimmilla vauvoilla äiti on ensisijainen hoitaja, vaikka isä olisi miten läheinen. Lapsi ei vierasta äitiään, mutta kaksi vuorokautta on turhan pitkä poissaolo lapselle. Kehityspsykologian asiantuntijat on tätä mieltä. Lapsen kannalta parempi on olla usein lyhyitä aikoja pois kuin harvoin ja pitkään kerrallaan.
Saisino tälle jonkin ajankohtaisen lähteen? Eli siis sille, että lapsi jotenkin kärsii/vaurioituu siitä, jos on 2 vuorokautta toisen vanhempansa kanssa?
Olen eri, mutta John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria.
Jeps. Siksi sanoinkin _ajankohtaisen_ lähteen. Bowlbyn teoria on monta kertaa jo kumottu. Kannattaa tutustua tämän teorian taustoihin ja motivaatioihin tarkemmin. Se perustuu aikaan (50-luvulle), jolloin Jenkeissä kaikki äidit olivat kotiäitejä ja isillä ei ollut mitään roolia lasten hoidossa. Hieman eri lähtökohdat, kuin nykyperheissä esim. Suomessa.
Ei sitä kumottu ole. Edelleen opetetaan Suomen yliopistoissa.
No ei kyllä opeteta sellaisenaan. Tästä saatetaan toki kertoa, mutta tuodaan esiin myös se, että teoria ei ole mitenkään yleisesti hyväksytty nykyään.
Jankuti, jankuti. Kyllä on. Ihan jokaisella psykologian laitoksella opetetaan.
Jankuti itsellesi. En tiedä milloin olet opintosi käynyt tai missä, mutta ei pidä paikkaansa nykyään ainakaan Helsingin yliopistossa. Kuten sanottu, tästä kyllä kerrotaan, mutta ei todellakaan ilman Disclaimereita.
Valehtelet. Ihan nopealla haulla löytyy vaikka kuinka paljon Helsingin yliopiston tutkimuskirjallisuutta aiheesta. Esimerkkinä vaikka parin vuoden takaa tämä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/308272
Käypä hoito -suositukset myös tuntevat kiintymyssuhteen.
Niin? En ole väittänyt, ettei kiintymyssuhdetta käsitteenä tunnustettaisi.
Vierailija kirjoitti:
Risteily, kuulostaa kuitenkin dokaamiselta. Kylpylä esim. olis parempi. Tuon ikäiset lapseni olivat imetyksessä.
Miten kylpylä eroaa risteilystä? Molemmissa voi dokata tai olla dokaamatta.
Luulen että kiintymyssuhdehäiriö vaatii vähän muutakin kuin että äiti kävi 24h risteilyllä ja vauva oli isänsä kanssa kotona.
Eikös tälläiset yleensä vaadi todellista hoidon laiminlyöntiä, useita hylkäämiskokemuksia tai että ensisijainen hoitaja vaihtuu usein? Ja silläkin taidetaan tarkoittaa sitä, että lapsi vaikka sijoitettuna kiertää jotain sijoitusperheitä, eikä niinkään sitä että milloin hoitaa äiti ja milloin iskä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkeä mukaan, hei kirjoitti:
Lapsi ei todellakaan ala vierastamaan äitiään kahden päivän aikana. Ja tuon ikäinen lapsi ei tajua aikaa. Kyllä lapsi on tyytyväisenä isänkin kanssa. Toki jos äiti on sysännyt isän syrjään jo aikaisemmin, voi homma olla toinen. Silloin äiti on jo vahingoittanut lastaan - vakavastiNyt hiukan järkeä käyttöön.
Useimmilla vauvoilla äiti on ensisijainen hoitaja, vaikka isä olisi miten läheinen. Lapsi ei vierasta äitiään, mutta kaksi vuorokautta on turhan pitkä poissaolo lapselle. Kehityspsykologian asiantuntijat on tätä mieltä. Lapsen kannalta parempi on olla usein lyhyitä aikoja pois kuin harvoin ja pitkään kerrallaan.
Saisino tälle jonkin ajankohtaisen lähteen? Eli siis sille, että lapsi jotenkin kärsii/vaurioituu siitä, jos on 2 vuorokautta toisen vanhempansa kanssa?
Olen eri, mutta John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria.
Jeps. Siksi sanoinkin _ajankohtaisen_ lähteen. Bowlbyn teoria on monta kertaa jo kumottu. Kannattaa tutustua tämän teorian taustoihin ja motivaatioihin tarkemmin. Se perustuu aikaan (50-luvulle), jolloin Jenkeissä kaikki äidit olivat kotiäitejä ja isillä ei ollut mitään roolia lasten hoidossa. Hieman eri lähtökohdat, kuin nykyperheissä esim. Suomessa.
Ei sitä kumottu ole. Edelleen opetetaan Suomen yliopistoissa.
No ei kyllä opeteta sellaisenaan. Tästä saatetaan toki kertoa, mutta tuodaan esiin myös se, että teoria ei ole mitenkään yleisesti hyväksytty nykyään.
Kiintymyssuhde on keskeinen asia kehityspsykologiassa eikä todellakaan ole totta, että siitä olisi luovuttu käsitteenä. Kiintymyssuhteen häiriöt ovat ihan arkea myöskin.
Juu mutta kyseessä oli nimenomaan Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria. Missään ei opeteta tätä enää faktana.
Ei kai mitään yksittäistä teoriaa lueta kuin piru raamattua. Mutta se on vale, että kiintymyssuhdeteoria olisi jotenkin kuopattu. Ei varmasti ole. Siihen on tullut ennemminkin parannuksia ja uusia näkökulmia muilta tutkijoilta.
No kyllähän se sitä käytännössä tarkoittaa, että Bolwbyn teoria on nimenomaan kuopattu. Parannuksia on tehty niin paljon. Ja moni nimenomaan vetoaa tähän alkuperäiseen teoriaan kommenteissaan.
No ei kyllä opeteta sellaisenaan. Tästä saatetaan toki kertoa, mutta tuodaan esiin myös se, että teoria ei ole mitenkään yleisesti hyväksytty nykyään.