Lue keskustelun säännöt.
Vietiin kummilapselle kaunis, laadukas mekko
25.05.2023 |
Joulun aikaan vanhemmat valehtelivat päin naamaa, että mekko on liian iso, vaikka tiedän lapsen koon, kun meillä on melkein saman ikäinen tytär. No ei siinä mitään. Ajattelin että varmaan myöhemmin käyttävät sitten. Meni joulu, meni talvi, meni kevät, ja lapsi kasvoi, ei ole kertakaan näkynyt mekkoa päällä. Hyvä jos kiittivät.
Mekko oli ystäväni kanssa heille ulkomailta tuotu ja erikseen ostettu. Se oli laadukas ja sen hankkimiseen meni aikaa matkallamme. Siihen meni myös rahaa
Mitä mieltä muut äidit ja naiset ovat tälläisestä käytöksestä? Minun mielestäni kylmää, kiittämätöntä, ja törkeää. Itse olisin ikionnellinen, jos lapseni kummi toisi jotain. Laittaisin kuvan lapsesta mekko ym päällä.
Kommentit (78)
Huh jos pitäisikin jokaiselle sukulaiselle ja tutulle kuvailla lasta juuri heidän ostama prinsessamekko päällä :D On lapsiperheillä muutakin tekemistä. Saati sitten että muistaisin edes kuka on antanut minkäkin vaatteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna mä arvaan että se oli joku hienostomekko, joka ei kestä edes konepesua ja ois pitänyt pesettää pesulassakin? Varmaan vielä jotain kimaltelevia ihoa raastavia paljetteja kyljessä?
Kuten tämä "ihastuttava" Monnalisan neopreenimekko, h. vaivaiset 747€.
https://www.monnalisa.com/en-us/neoprene-fortuny-dress-IC79070231.html
Kyllä, luit oikein: neopreeni! Sama, mitä sukelluspuvuissa käytetään. 😁
Tosin materiaali on pääosin lapsen iholla miellyttävää (🤭) polyesteriä, mutta ehtaa polyuretaania on 18%
Kuinka kummallista ja kummallisia on vastauksetkin. Olen pitänyt vaatteita helppona ja neutraalina lahjana pienille lapsille.
Ja toki sitä ei nyt niin täysin mieluista mekkoa voi yhden kerran käyttää edes sen hetken, että räppää kuvan ja lähettää antajalle kiitokseksi.
Outoja ihmisiä. Kas, että ap edes ryhtyi kummiksi.
En antaisi kummilapselleni vaatteita lahjaksi kuin vain neuvottelemalla lapsen vanhempien kanssa.
On myös sekin mahdollisuus, että vaikka aikuiset olisivat yhtä mieltä vaatteesta lapsi voi kokea sen hankalaksi päällään suostumatta pukemaan sitä kuin hirveän tappelun kautta. Onko sekään oikein lasta saati vanhempia kohtaan?
Jotkut pojat eivät vaan tykkää käyttää mekkoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä äiti ei siitä tykkää ja on niitä jotka määräävät mitä lapsi päällään pitää.
Oma mukula sai kerran minun kummiltani lahjaksi asun joka mun mielestä oli kamala mutta mahtui ja lapsi tykästyi. En halunnut saajalta piilottaa joten siedin ja kiitimme kauniisti antajaa. Ei se kasvuiässä kauaa sopinutkaan.
Ihme päällepäsmäri kummi. Ajattelen tätä nimenomaan sen lapsen näkökulmasta, hänellehän se lahja oli ja hänen sitä pitäisi päällään pitää. Ehkä se mekko oli vaan erittäin epämukava päällä.
Itse vihasin pitää sukkiksia ja muissakin vaatteissa olin ns. "nirso", kun jotkut materiaalit tuntuu ärsyttäviltä, jotkut vetskarit ja muut metalliosat haisee pahoilta, jotkut vaatteet on sen mallisia että tuntuu vaan väärältä päällä ja saumat hankaa jne.
Jos lapsi ei siitä vaatteesta pidä ja tietäisi sinun painostavan sitä pitämään päällä, niin susta ja sun toiminnasta jäisi ikävä maku suuhun pitkäksi aikaa.
Kuten yhdestä tädistäni joka pakotti minut delfinarioon vaikken halunnut mennä katsomaan niiden eläinten kidutusta ja samalla kerralla vaati että syön yököttävää perunarieskaa siellä evääksi vaikkei ollut edes nälkä. Sitten vielä suuttui kun en ollut innoissani hänen keksimästään ohjelmasta ja eväistä. Ehkä kannattaisi ottaa selvää onko ne sellaisia asioita mitä lapsi inhoaa ennen niiden tuputtamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me muut äidit ja naiset ollaan sitä mieltä, että kirjoitat helvetin paskoja provoja. Kaikki miehet ovat kanssamme samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis pyysitkö luvan mekon tuomiseen ja kysyitkö, millaisen saa tuoda? Ap kuulostaa painajaiskummilta.
Sinä kuulostat painajaismammalta
Ja sinä hirviöltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mekko on varmasti sinun mielestäsi kaunis ja laadukas, mutta oletko täysin varma että lapsi itse on sitä mieltä että se on kaunis?
Kun olin pieni, äidilläni oli Marimekon "Iloinen takki" -mekko, josta hän piti kovasti. Tiedätte ehkä, yksi heidän klassikoistaan. Sellainen mustanharmaa jossa monta värikästä taskua.
No kummitätini halusi ilahduttaa ja osti minulle lahjaksi lasten version. Olin muistaakseni neljävuotias.
Herranjumala että minä VIHASIN sitä mekkoa. Aloin kirkua ja huutaa kun äiti yritti pukea sitä päälleni. Ei puhettakaan että olisin suostunut käyttämään sitä tai poseeraamaan jossain kuvassa se päälläni.
Jäi sitten täysin käyttämättä. Äitiä harmitti valtavasti, koska mekko oli myös todella kallis. Mutta mikä olisi ollut vaihtoehto? Pakottaa minut käyttämään sitä ja olisin itkenyt koko ajan?
Itselläni myös huonot kokemukset kummiudesta. Annoimme kummilapselle sekä syntymäivä että joululahjat kunnes pääsi ripille. Koskaan ei kiitosta kuulunut eikä kutsuttu synttäreille. Lahjaksi kummilapsi sai toivomiaan juttuja, oli usein meillä hoidossa, joten tiesin mistä pitää.
Kerran annoimme puisen junaradan, lapsella kun oli kaikki lelut muovia. Vuosia myöhemmin eräässä seurassa oli juttua lahjojen oston vaikeudesta ja lapsen äiti kertoi naureskellen, että heidän lapsensa sai kerran joululahjaksi puisen junaradan. Hän kommentoi, ettei kukaan nykyään leiki sellaisilla ja ihmetteli sitten, että sai siitä tosi hyvän hinnan nettikirpparilla.
Rippijuhlissa sanoin ohimennen, että nyt sitten emme enää anna lahjoja. Siihen äitinsä totesi hyvin loukkaantuneena, että heidän perheensä kyllä edelleen viettää joulua ja synttäreitä. Edes rippikuvaa ei tullut ja sen jälkeen ollaan tavattu vain sukujuhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En uskaltaisi hankkia vaatteita teinille/aikuiselle, kun en tiedä, että tykkäätkö henkilö siitä. Korkeintaan esim. Jonkun sukat tai lippiksen voisin ostaa, ne on halpojakin.
En tiedä, mutta miten päädyit ajatukseen, että tytön koko on sama kuin oman tyttösi kun ovat melkein saman ikäiset? Jotkut kasvaa plussa-käyrillä toiset miinuksella, erot voi olla valtavia samassa ikäryhmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä v. Meidänkin vauva sai vaikka kuinka vaatteita sukulaisilta, ystäviltä jne. Olisiko pitänyt jokaisesta ottaa kuva ja lähettää se vaatteen antajalle? En tosiaan ole huomannut...
Olitko ap ostanut mekon alunperin tyttärellesi, joka inhosi sitä, joten pistit vahingon kiertämään kummitytöllesi?
Minä olen saanut lapselleni useita mekkoja kummiltansa, mutta yhtään ei ole pitänyt. Syy: materiaali pahantuntuinen päällä aistiyliherkälle.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat vain ilkeitä. Lapsuuskotini naapurissa oli paritalo, jonka toisella puolella asui vanhahko pariskunta ja toisella leski poikansa ja miniänsä kanssa. Kun nuoripari sai lapsen, naapurin pariskunta osti heille lahjaksi vauvanvaatteita. Nuori äiti palautti ne heille mitään sanomatta. Muistan vieläkin, kuinka paha mieli lahjan antajille tuli siitä.
Asioilla on aina kaksi puolta...
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä v. Meidänkin vauva sai vaikka kuinka vaatteita sukulaisilta, ystäviltä jne. Olisiko pitänyt jokaisesta ottaa kuva ja lähettää se vaatteen antajalle? En tosiaan ole huomannut...
No jos olisit edes yhdestä.
Ainakin lahjan antaja olisi ilahtunut ja tullut hyvälle mielelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat vain ilkeitä. Lapsuuskotini naapurissa oli paritalo, jonka toisella puolella asui vanhahko pariskunta ja toisella leski poikansa ja miniänsä kanssa. Kun nuoripari sai lapsen, naapurin pariskunta osti heille lahjaksi vauvanvaatteita. Nuori äiti palautti ne heille mitään sanomatta. Muistan vieläkin, kuinka paha mieli lahjan antajille tuli siitä.
Asioilla on aina kaksi puolta...
On tietysti. Kohtelias ja epäkohtelias.
Olen sitä mieltä, että kun lahja annetaan, se on hieno ele ja siitä kiitetään kohteliaasti. Se, mitä lahjalla tehdään on täysin lahjan saajan päätettävissä. Joku voi haluta käyttää epämieluista vaatetta tai tavaraa lahjan antajan mieliksi ja kohteliaisuudesta ainakin kerran tai pari jos kyseessä on tärkeä lahjan antajahenkilö, mutta se ei ole mitenkään pakollista. Lahjan voi myös vaikkapa myydä tai antaa eteenpäin.
Erityisen rasittavaa on se, jos joku erikseen kysyy ja utelee, että joko lahja on otettu käyttöön ja jos ei niin miksi ei jne. Itselläni esim anoppi utelee lahjoista että joko hänen antamansa on varmasti käytössä ja sitten selkeästi loukkaantuu jos juuri hänen kallista ja hienoa lahjaa ei ole otettu käyttöön. Nykyisin mieluummin valehtelen, että kyllä, on käytetty ja on todella hyvä...