Voisiko joku auttaa? Miten yhteisen asunnon (=asuntolainan) käy erotessa?
Voisiko joku ystävällinen kertoa, miten tämä suunnilleen menee.
Miehen kanssa erotaan. Meillä on asuntolaina, jaettu puoliksi 50/50 omistuksella.
Ostettiin asunto pari vuotta sitten, sen arvo oli silloin 95 000e. Käsirahan jälkeen meille kummallekin jäi maksettavaa puolet 90 000 eurosta, eli 45 000e.
Nyt meillä on asuntolainaa jäljellä vielä 82 000e, eli 41 000e per naama.
Mies sanoo, että asunto myydään ja jos jää jotain voitolle, ne jaetaan tasan. Mutta minä haluaisin lapsen kanssa jäädä tähän asuntoon ja ostaa hänen osuutensa. Hän ei siihen suostu. Onko asunto pakko myydä, jos toinen osapuoli sitä vaatii ja toinen ei haluaisi myydä?
Lisäksi mies sanoo, että, jos ostan hänen osuutensa asunnosta, niin minun pitäisi maksaa hänelle sen verran, mitä asunnon arvo olisi tällä hetkellä. Minun mielestä minun kuuluu maksaa hänelle osuutta verraten alkuperäiseen ostohintaan. Kummin se menee?
Tietysti asiaa voisi varmaan googlettaa, mutta tuntuu, etten tämänhetkisessä henkisessä tilassa jaksa selvittää mitään. Jäädäänkö me nyt lapsen kanssa kodittomaksikin vielä?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aina etuosto-oikeus siihen toiseen puoliskoon. Sanoi miehesi mitä tahansa.
Entä jos minulla ei ole varaa ostaa sitä osuutta? Jos pitäisi vaikka maksaa miehelle 15 000e? Ei minulla ole tällaista summaa ja jos pankki ei myönnä lainaa enempää, kun työni ei ole vakituinen.
Mitä sekoilet? Haluaisit jäädä ja ostaa äijän osuuden mut ei ole rahaa? Etkä saa lainaa. Mikä ihmeen 15 000€? Ethän sillä saa mitään tosta.
Ihmettelen itse sitä, että milloin on tässä maassa myönnetty asuntolainaa, jos ei ole vakituista työsuhdetta.
Ei ole mitään asuntoa ja pelkkä trolli.
Vuonna 1993, pahimpaan pankkikriisiaikaan ostimme pankilta ulosmittauksessa olleen talon (olisi mennyt pakkohuutokauppaan seuraavaksi, mutta niitä oli aika paljon jonossa, joten pankki oli tyytyväinen, kun joku meni suoraan kaupaksi). Olin kaksi vuotta ollut korkeakoulussa opiskelemassa, mies oli määräaikaisena "vuoden loppuun" eli sesongin ajan töissä. Koko kauppasumma lainaa. Ja kaksi pankkia kilpaili siitä, kummasta laina nostetaan...
No, tuo laina on maksettu jo ajat sitten pois, samoin pari remppalainaakin. Nykyään ei taida onnistua.
Mutta on tässä maassa joskus myönnetty lainaa ilman vakituista työpaikkaa.
Ja liittyy asiaan miten? Se on ihan sama, miten lainaa on joskus 30 vuotta sitten myönnetty, ei taida nyt auttaa ap:ta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aina etuosto-oikeus siihen toiseen puoliskoon. Sanoi miehesi mitä tahansa.
Ei ole etuosto-oikeutta.
Kyllä on. Ap omistaa asunnosta puolet.
Ei itseasiassa ole, etuosto-oikeus on kiinteistöissä kunnalla ja valtiolla tietyissä tilanteissa ja asunto-osakeyhtiöissä lunastuslausekkeen mukaisesti. Aviovarallisuussuhteissa sitä ei ole.
Käytännössä kuitenkin toisella osapuolella ei ole oikein vaihtoehtoja, jos toinen voi ja haluaa osuuden ostaa markkinahintaan.
Niin, eli etuosto-oikeus käytännössä. Tätä mahdollisuutta tulee ensin tarjota ennenkuin asunto laitetaan myyntiin.
No voithan sinä vääntää sen noinkin, mutta mitään velvollisuutta tarjota mahdollisuutta ostaa ensin ei myöskään ole. Periaatteessa avioeron jälkeen oman osuutensa voi myydä ihan kenelle tahansa. Ei sitä kukaan tosin osta.
Velvollisuutta ei ole niin, mutta puolikasta taloa ei voi laittaa myyntiin vaikka haluaisikin. Talo on myös osituksen alaista omaisuutta, mikä kannattaa muistaa myös.
Puolikkaan talonkin voi laittaa myyntiin.
Rautalangasta: ei ole etuosto-oikeutta, ei ole velvollisuutta tarjota ensin ostettavaksi, ja kyllä voit laittaa myyntiin ja myydäkin puolikkaan talon. Käytännössä vain on typerää edes taistella sitä ostamaan halukasta osapuolta vastaan, koska se on yksinkertaisin ja helpoin ratkaisu molemmille.Sinänsähän tämä ei ole ongelma tässä tapauksessa, ellei jompikumpi osapuoli halua tehdä vain kiusaa, enkä minä nyt alunperinkään tuota kommenttia laittanut, että ei ole mitään etuosto-oikeutta kunhan nyt vain selvensin, ettei jää vääriä käsityksiä, kun väitit, että 50% omistussuhteella olisi etuosto-oikeus.
Varmaan aika harvinaista löytää ulkopuolinen ostaja puolikkaalle talolle. Varsinkaan sellainen joka maksaa puolikkaasta käyvän hinnan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aina etuosto-oikeus siihen toiseen puoliskoon. Sanoi miehesi mitä tahansa.
Entä jos minulla ei ole varaa ostaa sitä osuutta? Jos pitäisi vaikka maksaa miehelle 15 000e? Ei minulla ole tällaista summaa ja jos pankki ei myönnä lainaa enempää, kun työni ei ole vakituinen.
Luonnollisesti mies haluaa päästä eroon velasta, joka hänellä on asuntoon, jossa hän ei enää asu. Joko asunto myydään ja maksetaan lainat pois ja mikäli jotain jää yli, jaetaan puoliksi. Ihan kuten mies ehdotti. Sinä haluaisit ostaa miehen ulos asunnosta ja vaikka mies suostuisikin myymään alkuperäisellä hinnalla eli 95 000 € jaettuna kahdella eli maksaisit hänelle 47 500, sä tarvitset sen verran pankista lisää lainaa. Jos et saa tuota summaa pankista, sitten et voi edes harkita muuta vaihtoehtoa kuin asunnon myymistä.
Tuskin se raha miehelle maksetaan , vaan soita sinne pankkiin ja kysy voisiko asunnon arvioittaa ja siirtää miehen lainasumman talosta sinun lainaosuutesi jatkoksi koska eroatte ja haluaisit lunastaa miehesi osuuden .
Ja se mies kostui tästä miten?
Mies pääsee eroon asuntovelasta. Toki hänelle tulisi silti maksaa joku pieni osuus rahassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aina etuosto-oikeus siihen toiseen puoliskoon. Sanoi miehesi mitä tahansa.
Ei ole etuosto-oikeutta.
Kyllä on. Ap omistaa asunnosta puolet.
Ei itseasiassa ole, etuosto-oikeus on kiinteistöissä kunnalla ja valtiolla tietyissä tilanteissa ja asunto-osakeyhtiöissä lunastuslausekkeen mukaisesti. Aviovarallisuussuhteissa sitä ei ole.
Käytännössä kuitenkin toisella osapuolella ei ole oikein vaihtoehtoja, jos toinen voi ja haluaa osuuden ostaa markkinahintaan.
Niin, eli etuosto-oikeus käytännössä. Tätä mahdollisuutta tulee ensin tarjota ennenkuin asunto laitetaan myyntiin.
No voithan sinä vääntää sen noinkin, mutta mitään velvollisuutta tarjota mahdollisuutta ostaa ensin ei myöskään ole. Periaatteessa avioeron jälkeen oman osuutensa voi myydä ihan kenelle tahansa. Ei sitä kukaan tosin osta.
Velvollisuutta ei ole niin, mutta puolikasta taloa ei voi laittaa myyntiin vaikka haluaisikin. Talo on myös osituksen alaista omaisuutta, mikä kannattaa muistaa myös.
Puolikkaan talonkin voi laittaa myyntiin.
Rautalangasta: ei ole etuosto-oikeutta, ei ole velvollisuutta tarjota ensin ostettavaksi, ja kyllä voit laittaa myyntiin ja myydäkin puolikkaan talon. Käytännössä vain on typerää edes taistella sitä ostamaan halukasta osapuolta vastaan, koska se on yksinkertaisin ja helpoin ratkaisu molemmille.Sinänsähän tämä ei ole ongelma tässä tapauksessa, ellei jompikumpi osapuoli halua tehdä vain kiusaa, enkä minä nyt alunperinkään tuota kommenttia laittanut, että ei ole mitään etuosto-oikeutta kunhan nyt vain selvensin, ettei jää vääriä käsityksiä, kun väitit, että 50% omistussuhteella olisi etuosto-oikeus.
Varmaan aika harvinaista löytää ulkopuolinen ostaja puolikkaalle talolle. Varsinkaan sellainen joka maksaa puolikkaasta käyvän hinnan.
Niin on, kuten todettu. Varmaan siksi millekään etuosto-oikeudelle ei ole ollut tarvettakaan.
Isompi ongelma on hinnan määrittäminen sille puolikkaalle. Ostajan tietenkin haluaa halvalla, myyjä mahdollisimman kalliilla. Siksi kannattaa sopia etukäteen, että otetaan X määrä yhdessä valittuja välittäjiä arvioimaan hinta ja lasketaan niistä keskiarvo ja sillä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aina etuosto-oikeus siihen toiseen puoliskoon. Sanoi miehesi mitä tahansa.
Ei ole etuosto-oikeutta.
Kyllä on. Ap omistaa asunnosta puolet.
Ei itseasiassa ole, etuosto-oikeus on kiinteistöissä kunnalla ja valtiolla tietyissä tilanteissa ja asunto-osakeyhtiöissä lunastuslausekkeen mukaisesti. Aviovarallisuussuhteissa sitä ei ole.
Käytännössä kuitenkin toisella osapuolella ei ole oikein vaihtoehtoja, jos toinen voi ja haluaa osuuden ostaa markkinahintaan.
Niin, eli etuosto-oikeus käytännössä. Tätä mahdollisuutta tulee ensin tarjota ennenkuin asunto laitetaan myyntiin.
No voithan sinä vääntää sen noinkin, mutta mitään velvollisuutta tarjota mahdollisuutta ostaa ensin ei myöskään ole. Periaatteessa avioeron jälkeen oman osuutensa voi myydä ihan kenelle tahansa. Ei sitä kukaan tosin osta.
Velvollisuutta ei ole niin, mutta puolikasta taloa ei voi laittaa myyntiin vaikka haluaisikin. Talo on myös osituksen alaista omaisuutta, mikä kannattaa muistaa myös.
Puolikkaan talonkin voi laittaa myyntiin.
Rautalangasta: ei ole etuosto-oikeutta, ei ole velvollisuutta tarjota ensin ostettavaksi, ja kyllä voit laittaa myyntiin ja myydäkin puolikkaan talon. Käytännössä vain on typerää edes taistella sitä ostamaan halukasta osapuolta vastaan, koska se on yksinkertaisin ja helpoin ratkaisu molemmille.Sinänsähän tämä ei ole ongelma tässä tapauksessa, ellei jompikumpi osapuoli halua tehdä vain kiusaa, enkä minä nyt alunperinkään tuota kommenttia laittanut, että ei ole mitään etuosto-oikeutta kunhan nyt vain selvensin, ettei jää vääriä käsityksiä, kun väitit, että 50% omistussuhteella olisi etuosto-oikeus.
Varmaan aika harvinaista löytää ulkopuolinen ostaja puolikkaalle talolle. Varsinkaan sellainen joka maksaa puolikkaasta käyvän hinnan.
No tuota, sehän ei ole vain toisen osapuolen päätettävissä, että myydäänkö asunto vai ei. Käräjäoikeudestahan sitä sitten haetaan yhteisomistuksen purkua, jos toinen osapuoli laittaa hanttiin. Mikään pakko erotessa ei ole toiselle osapuolelle myydä, eikä toinen voi estää yleiseen myyntiin laittamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aina etuosto-oikeus siihen toiseen puoliskoon. Sanoi miehesi mitä tahansa.
Entä jos minulla ei ole varaa ostaa sitä osuutta? Jos pitäisi vaikka maksaa miehelle 15 000e? Ei minulla ole tällaista summaa ja jos pankki ei myönnä lainaa enempää, kun työni ei ole vakituinen.
Luonnollisesti mies haluaa päästä eroon velasta, joka hänellä on asuntoon, jossa hän ei enää asu. Joko asunto myydään ja maksetaan lainat pois ja mikäli jotain jää yli, jaetaan puoliksi. Ihan kuten mies ehdotti. Sinä haluaisit ostaa miehen ulos asunnosta ja vaikka mies suostuisikin myymään alkuperäisellä hinnalla eli 95 000 € jaettuna kahdella eli maksaisit hänelle 47 500, sä tarvitset sen verran pankista lisää lainaa. Jos et saa tuota summaa pankista, sitten et voi edes harkita muuta vaihtoehtoa kuin asunnon myymistä.
Tuskin se raha miehelle maksetaan , vaan soita sinne pankkiin ja kysy voisiko asunnon arvioittaa ja siirtää miehen lainasumman talosta sinun lainaosuutesi jatkoksi koska eroatte ja haluaisit lunastaa miehesi osuuden .
Lainaa ei voi siirtää vaan kyseessä on aina uusi laina koska vakuus muuttuu, velalliset muuttuu, korko ja marginaalit muuttuu (uusi laina, uusi asiakas)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti maksat nykyisestä arvosta puolet eikä siitä arvosta mitä joskus maksoitte. Mieshän jäisi tappiolle verrattuna siihen, että asunnon myisi ulkopuolisille.
Ei välttämättä, jos arvo on tippunut ostohetkestä.
Mutta aloitus on provo. Asunnon arvo 95 000€ ja käsiraha 5 000€ maksettu vain ilman lainaa. Ei mikään pankki myönnä tuollaista lainaa, jossa lainaa olisi lähes 95%:a asunnon arvosta.
Ensiasunnon ostoon 5% käsiraha riittää monesti edelleen.
Ilmankos Suomi on kohta täynnä asuntoja, joiden arvo on vähemmän kuin mitä siitä on velkaa.
Saatko edes pankista lainaa 41 000 + puolet asunnon hinnasta?
Kiitos asiallisista kommenteista. Ne on olleet oikeasti iso apu. En oikein ymmärrä näitä kommentteja, missä kettuillaan, kun sanon, ettei minulla ole yhtäkkiseltään varaa maksaa miehelle hänen osuutta tms. Kuinka monella oikeasti olisi? Pieraista yhtäkkiä käyttötililtä joku arvosta riippuen n. 10 000e tai enemmän? Meidän yhteistilillä on ehkä 3000e, lisäksi säästötilillä toiset samanmoiset ja sijoituksissa jotain vähäisiä määriä. Ja kaksi autoa. Siinä meidän omaisuus. Ne menee ilmeisesti kaikki puoliksi. Vähäisenlaisesti siitä jää maksamaan miehelle asunnon osuuksia, jos tarvitsee jotain välittäjiäkin palkata. Tarvitsen siis pankilta lainaa, jos en halua jäädä lapsen kanssa kodittomaksi ja mietin kaatuuko lainansaanti siihen, kun minulla ei ole parhaillaan vakituista työpaikkaa vaikka työllistävä ammatti onkin.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos asiallisista kommenteista. Ne on olleet oikeasti iso apu. En oikein ymmärrä näitä kommentteja, missä kettuillaan, kun sanon, ettei minulla ole yhtäkkiseltään varaa maksaa miehelle hänen osuutta tms. Kuinka monella oikeasti olisi? Pieraista yhtäkkiä käyttötililtä joku arvosta riippuen n. 10 000e tai enemmän? Meidän yhteistilillä on ehkä 3000e, lisäksi säästötilillä toiset samanmoiset ja sijoituksissa jotain vähäisiä määriä. Ja kaksi autoa. Siinä meidän omaisuus. Ne menee ilmeisesti kaikki puoliksi. Vähäisenlaisesti siitä jää maksamaan miehelle asunnon osuuksia, jos tarvitsee jotain välittäjiäkin palkata. Tarvitsen siis pankilta lainaa, jos en halua jäädä lapsen kanssa kodittomaksi ja mietin kaatuuko lainansaanti siihen, kun minulla ei ole parhaillaan vakituista työpaikkaa vaikka työllistävä ammatti onkin.
Jos et saa pankista lainaa tai sinulla ei ole muuten varaa maksaa miestä ulos/hän ei halua sinulle myydä osuuttaan, ei sinun yksinkertaisesti ole mahdollista jäädä asuntoon asumaan. Ja siltäkin ajalta, jos/kun talo myynnissä ja jos/kun saat jäädä myynnin ajaksi asuntoon asumaan, on miehellä oikeus saada sinulta korvausta siitä, että asut asunnossa.
Eli käytännössä sinun tulee alkaa katsella itsellesi uutta asuntoa.
Parhaiten tuntuvat erossa pääsevän eteenpäin ne, jotka todellakin myyvät yhteisen asunnon ja muuttavat kumpikin sinne, mikä siihen tilanteeseen parhaiten sopii. Jopa vaihtavat paikkakuntaa jos uusi työ tai kumppani löytyy jostain muualta. Ero laittaa elämän uusiksi, ja siinä on sopeutumista, miksi ei kerralla aloittaisi ns. puhtaalta pöydältä. Ei kannata roikkua vanhoissa ympyröissä, se vaan hidastaa eteenpäin menoa. Tämä on vaan minun havainto, miten nämä päätökset joko vievät eteenpäin tai saa jäämään jumiin siihen entiseen.
Asunto arvostetaan tämän päivän käypään hintaan, se voi olla joko enemmän tai vähemmän kuin mitä siitä on alunperin maksettu. Osituksessa tasataan avio-oikeuden alainen omaisuus. Se ei siis välttämättä tarkoita että jokainen varallisuuslaji menee puoliksi. Jos teidän oma varallisuus on suurinpiirtein sama, niin tasinkoa ei tule.
Lainaa voi saada ilman vakituista työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Asunto arvostetaan tämän päivän käypään hintaan, se voi olla joko enemmän tai vähemmän kuin mitä siitä on alunperin maksettu. Osituksessa tasataan avio-oikeuden alainen omaisuus. Se ei siis välttämättä tarkoita että jokainen varallisuuslaji menee puoliksi. Jos teidän oma varallisuus on suurinpiirtein sama, niin tasinkoa ei tule.
Lainaa voi saada ilman vakituista työpaikkaa.
Kiitos. Tiedän, kuulostan varmaan ihan idiootilta, mutta voisitko vielä jotenkin rautalangasta vääntäen selittää, mitä tuo käytännössä tarkoittaa, että "ei välttämättä tarkoita, että jokainen varallisuuslaji menee puoliksi, jos teidän oma varallisuus on suurinpiirtein sama."?
Teette asuntoonne väliseinän, jossa pieni luukku, josta lapsi voi kulkea. Molemmille jää puolikas asunto.
Voimaantuiko ukko vai akka, kun lusikat pitää laittaa jakoon? Tuleeko lapsesta heittopussi, jota vahvat vanhemmat heittelevät?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos asiallisista kommenteista. Ne on olleet oikeasti iso apu. En oikein ymmärrä näitä kommentteja, missä kettuillaan, kun sanon, ettei minulla ole yhtäkkiseltään varaa maksaa miehelle hänen osuutta tms. Kuinka monella oikeasti olisi? Pieraista yhtäkkiä käyttötililtä joku arvosta riippuen n. 10 000e tai enemmän? Meidän yhteistilillä on ehkä 3000e, lisäksi säästötilillä toiset samanmoiset ja sijoituksissa jotain vähäisiä määriä. Ja kaksi autoa. Siinä meidän omaisuus. Ne menee ilmeisesti kaikki puoliksi. Vähäisenlaisesti siitä jää maksamaan miehelle asunnon osuuksia, jos tarvitsee jotain välittäjiäkin palkata. Tarvitsen siis pankilta lainaa, jos en halua jäädä lapsen kanssa kodittomaksi ja mietin kaatuuko lainansaanti siihen, kun minulla ei ole parhaillaan vakituista työpaikkaa vaikka työllistävä ammatti onkin.
Ei sitä kukaan täällä voi sulle sanoa. Sun pitää vaan neuvotella pankin kanssa. Itse lunastin exän pois talostamme eron jälkee. Teimme osituksen jossa otettiin huomioon kaikki. Kaikki omaisuus puoliksi, maksoin exälle tasinkoa ja otin oman lainan. Tästä on nyt 10 vuotta, asun talossa edelleen ja talo on nyt maksettu. Kaikesta selviää. Askel ja päivä kerrallaan. Ota yhteyttä pankkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aina etuosto-oikeus siihen toiseen puoliskoon. Sanoi miehesi mitä tahansa.
Entä jos minulla ei ole varaa ostaa sitä osuutta? Jos pitäisi vaikka maksaa miehelle 15 000e? Ei minulla ole tällaista summaa ja jos pankki ei myönnä lainaa enempää, kun työni ei ole vakituinen.
Voi v#ttu. Teit aloituksen mutta siinä et sanonut että sulla ei ehkä edes ole rahaa, ostaa sitä puolikasta, mutta aioit ostaa.
Nyt siis vasta sitä rahaa ei olekaan.
Ja et, et saa asuntolainaa etkä mitään muutakaan lainaa, kun sinulla ei ole vakituista työpaikkaa, ja sinulla on lainaa jo ennestään.
Olet se Tarina-täti, joka keksii ja kirjoittelee tänne kusisia provojaan.
Olet henkisesti pahasti sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti maksat nykyisestä arvosta puolet eikä siitä arvosta mitä joskus maksoitte. Mieshän jäisi tappiolle verrattuna siihen, että asunnon myisi ulkopuolisille.
Ei välttämättä, jos arvo on tippunut ostohetkestä.
Mutta aloitus on provo. Asunnon arvo 95 000€ ja käsiraha 5 000€ maksettu vain ilman lainaa. Ei mikään pankki myönnä tuollaista lainaa, jossa lainaa olisi lähes 95%:a asunnon arvosta.
Ei ole provo. Vielä pari vuotta sitten käsirahaksi riitti 5%.
On provo. Asuntolainaan ei riitä käsirahaksi 5 % koskaan.
Mekin ostimme asunnon kolme vuotta sitten, ja pankki olisi naurannut meidän ulos lainaneuvotteluista 5 %:n omarahoitus osuudella.
Olet ap provoilija, ja huono sellainen!
Häpeä palstalaisten kusestusta.
Jos erotessa ei tule sopua, niin voi hakea oikeudesta yhteiselämän purkua. Asunto menee julkiseen huutokauppaan, josta kuka vain voi sen ostaa, myös ap. Tosin mieheltä olisi tyhmää antaa asian mennä tähän, koska niissä huutokaupoissa hinta jää aika alhaiseksi.
Asuntojen hinnat on sen verran laskeneet, etten kyllä maksaisi asunnosta sen mukaan mitä se on maksanut ennen. Eli arvioita.