Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Proteiinit ( liha, kala, kana) maksaa ihan TÖRKEESTI. Yritän tehdä ravinteikasta ruokaa perheelle

Vierailija
24.05.2023 |

Eli vältellä höttöhiilareita ja suosia protskuja ja kasviksia aterioilla. Taas tulin kaupasta ja ostin broilerin rintaleikettä 800g, jonka hinta 9€. Tuo oli vielä mielestäni suht edullista.

Mutta, mutta. Kun perheessä on kaksi teiniä ja me molemmat fyysisesti raskasta työtä tekevät vanhemmat niin tuo menee käytännössä yhdellä aterialla.

100g broilerin rintafileetä sisältää noin 30g proteiinia , eli se ei kata edes puolia 70-80 kg miehen protsku tarpeesta.

Suositus on 1- 1,5 grammaa/ painokilo.

Ruuan kallis hinta johtaa siten siihen, että porukka syö huonosti. Ahdetaan maha täyteen hiilareita, joka ei kuitenkaan pidä nälkää kuin hetken.

Huoh.

Kommentit (227)

Vierailija
161/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ehkä tarkistaa lihan hinta 70-luvulla kun tehotuotantoa ei ollut. Mitä se on maksanut?

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisilla kului 1970-luvulla noin 23 prosenttia kuukausipalkasta elintarvikkeisiin.

Että repikää siitä. Ruokaa arvostettiin eri tavalla.

Ja sitten se totuus tuon taustalla, eli 70-luvulla useampi sukupolvi asui yhdessä, eli talouden koko oli jotain muuta kuin yksi tai kaksi. 

Myös aikuiset lapset asuivat usein vanhempiensa kanssa.

Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kaupungeissa asuivat tavikset duunarit aika pienissä asunnoissa, jopa yksiöissä ja hellahuoneissa. Eivät aikuiset lapset siihen jääneet, älä luule. Maaseudulla oli enemmän niin, että joku jäi pienviljelystilalle vanhempien avuksi, töitä oli paljon. Sitäpaitsi tuohon aikaan lähti Suomesta noin puoli miljoonaa henkeä Ruotsiin töihin. Itsekin lähdin vaikken Ruotsiin mennytkään. Useampia sukupolvia saattoi maaseudulla asua jos talo oli tarpeeksi iso tai isovanhemmat siirtyivät pienempään taloon eli heille rakennettuun mökkiin talon läheisyydessä. Aiemmin joskus 1800 luvulla, tai 1900 luvun alussa, että asuttiin isovanhempien kanssa maatalossa. 1970 luvulla ei ollut enää tuota meininkiä. 

Jos kaupunkiin työn perässä muuttaneella duunariperheellä oli varaa vain pieneen hellahuoneeseen. Vaikka molemmat vanhemmista kävi töissä. Niin miten ihmeessä kuvittelet heidän kotoa pois muuttavalla nuorella olevan varaa isompaan ja parempaan asuntoon yksin? Millä rahalla?

Tuo on ehkä ollut 1950-luvulla. Vanhempani olivat parikymppisiä duunareita 1970-luvulla ja ostivat silloin ensimmäisen omistusasuntonsa, jonka maksoivat kokonaan viidessä vuodessa. 1980-luvun alussa ostivat vähän isomman ja vuosikymmenen lopussa taas huonetta suuremman.

"Tyypillinen suomalaisen työntekijän kuukausipalkka vuonna 1970 oli 500-1000 markkaa kuukaudessa."

(Yksi euro on noin kuusi markkaa.)

Aika kova juttu jos tuosta säästävät ja ostavat viidessä vuodessa omistusasunnon!

Olet melkoinen taloustietäjä. Markanko arvo ei elänyt lainkaan 1970-luvulta 2000-luvun alkuun? 1970-luvulla inflaatio oli niin suurta, että jo se pelkästään söi lainaa melkein 10% vuodessa.

"Vuoden 1970 rahamäärää 500,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 816,32 euroa."

Kertoo meille Tilastokeskuksen laskuri. Edelleenkään tuolla rahalla ei mitään kivitaloja osteta tuosta noin vaan vasemmalla kädellä.

Ei tosiaan kivitaloja, mutta kerrostalot, etenkin lähiökerrostalot olivat paljon edullisempia kuin myöhempinä vuosikymmeninä.

Silloin ei ollut vanhoja lähiökerrostaloja. Ne on kaikki silloin rakennettu ja aivan uusia. Hinta sen mukainen.

Voit ihan vaikka miettiä ostaako nykyisin kotoa pois muuttavat nuoret vastavalmistuneita kerrostaloasuntoja ensiasunnoiksi. Suomalaiset ihan oikeasti oli 70-luvulla tosi köyhiä!

1970-luvun lopulla tuli jo pikaruokapaikat ja maximarketit. Elokuva "Täältä tullaan elämä (1980)" oli kuvattu 1979 ja siinä näkyvä elintaso kuvaa hyvin sen ajan pääkaupunkiseudun elintasoa ja ongelmia.

1970-luvulla uuden lähiökerrostalon pystyi ostamaan parin vuoden säästämisen alkupääomalla ja kahden duunarin palkalla.

Joo, ja James Bond elokuvista voi katsoa minkälaista elämää keskimääräinen britti elää.

Tarkkailuluokan oppilaat ja tiedustelupalveluiden agentti ovatkin 1/1 verrattavissa ajankuvan realistisuudessa.

Elokuvat ovat viihdettä. Eivät todellisuutta.

Tätähän ei kukaan tajua. Elokuvat voivat olla myös taidetta. Elokuvat myös heijastavat ajankuvaa.

Niinku Kaurismäen leffat. 

Vierailija
162/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vain rikas eliitti saa syödä lihaa ja laadukasta ruokaa, köyhemmille tarjotaan vain riisiä/makaronia ja halpoja kasviksia... tämä on nyt agenda...

Valitetaan vaan riisin, makaronin ja halpojen kasvisten epäterveellisyydestä samalla kun huuhdotaan karkkia, sipsejä, kakkuja, jäätelöä ja kaikkea ultraprosessoitua p*skaa limulla, sokerilitkuilla, oluella ja lonkerolla alas. Aito ruoka on niin epäterveellistä.

Mitä väliä. Aiemmin ketjussa joku opastaa, että jätskillä ja suklaallakin voi elää eikä edes liho. Sokeria kannattaakin syödä, sehän on halpaa.

Niin. Halvalla tyhjällä energiallakin liikkuu jonkin aikaa. Lyhyen elämän voi kukin vetästä täysin omalla tyylillä.

Glukoosiksi ruoansulatus sen "höttösokerin" lopulta pilkkoo ihan kuten täysjyväviljan tai pavuista saatavan tärkkelyksenkin. Siinä mielessä energia on energiaa. Vitamiineja ja hivenaineita toki saa paljon enemmän syömällä jotain fiksumpaa kuin pelkästään herkkuja. Ei se silti tarkoita sitä, että pitää alkaa kammoksumaan pientä herkkupalaa muuten tasapainoisessa ruokavaliossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kenenkään tarvitse vetää joka aterialla jotain broilerin rintaa, kalaa tai pihvejä?

Herää kysymys miten ihmiset ovat ennenkin kyenneet kovaankin ruumiilliseen työhön eikä kukaan ole arkena vetänyt tuollaisia ap:n ruokia.

Ihmiset kykeni ennen ruumilliseen työhön koska oli pakko, mutta vain jonkin aikaa. Voit katsoa tilastoista mikä olin elinajanodotteet silloin. Vaikka ei sairastunutkaan sairauteen joka nykylääketieteellä hoituu, ei kropat silloin eläneet vanhaksi. Katso vaikka vanhoja valokuvia, niin parikymppiset näyttävät jopa keski-ikäisiltä. Lisäksi ihmiset olivat huomattavasti lyhyempiä ravinnon puutteesta johtuen.

Ei kai heti tarvitse verrata johonkin 1800-lukuun?

Esim 1970-1980-luvuillakin on tehty vielä kovastikin ruumiillista työtä ilman broilerin rintafileitä.

Ysärilläkin broilerin rintafile oli vielä ns. parempi ruoka, jota syötiin harvoin.

Vierailija
164/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vain rikas eliitti saa syödä lihaa ja laadukasta ruokaa, köyhemmille tarjotaan vain riisiä/makaronia ja halpoja kasviksia... tämä on nyt agenda...

Valitetaan vaan riisin, makaronin ja halpojen kasvisten epäterveellisyydestä samalla kun huuhdotaan karkkia, sipsejä, kakkuja, jäätelöä ja kaikkea ultraprosessoitua p*skaa limulla, sokerilitkuilla, oluella ja lonkerolla alas. Aito ruoka on niin epäterveellistä.

Mitä väliä. Aiemmin ketjussa joku opastaa, että jätskillä ja suklaallakin voi elää eikä edes liho. Sokeria kannattaakin syödä, sehän on halpaa.

Eihän se väärässä ole. Kunhan määrät pysyy kohtuullisina. Pieni pala suklaata kenenkään terveyttä pilaa. Edellyttäen sen tosissaan pysyvän siinä pienesä palassa!

Harvemmin taitaa pysyä yhdessä palassa eikä sillä yhdellä palalla koko päivää elä. Laihduttajien ketjuissa puhutaan aina vaan ruoasta, ei koskaan juomista. Saatetaan juoda maitoa ja kokista tai limuja, niitä vaan ei mainita saatikka jotain latteja pari kolme päivässä, todellisia kaloriapommeja ja paljon sokeria. 

Se onkin tasapainottelua. Tosi huonosti toimii myös taktiikka "en enää ikinä syö suklaata tai jäätelöä!". Sen tietää etukäteen 100 % varmuudella miten tuollainen uho lopulta päättyy...

Vierailija
165/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Osta X-tran nakkeja. Ne on aika halpoja.

Vierailija
166/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ehkä tarkistaa lihan hinta 70-luvulla kun tehotuotantoa ei ollut. Mitä se on maksanut?

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisilla kului 1970-luvulla noin 23 prosenttia kuukausipalkasta elintarvikkeisiin.

Että repikää siitä. Ruokaa arvostettiin eri tavalla.

Ja sitten se totuus tuon taustalla, eli 70-luvulla useampi sukupolvi asui yhdessä, eli talouden koko oli jotain muuta kuin yksi tai kaksi. 

Myös aikuiset lapset asuivat usein vanhempiensa kanssa.

Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kaupungeissa asuivat tavikset duunarit aika pienissä asunnoissa, jopa yksiöissä ja hellahuoneissa. Eivät aikuiset lapset siihen jääneet, älä luule. Maaseudulla oli enemmän niin, että joku jäi pienviljelystilalle vanhempien avuksi, töitä oli paljon. Sitäpaitsi tuohon aikaan lähti Suomesta noin puoli miljoonaa henkeä Ruotsiin töihin. Itsekin lähdin vaikken Ruotsiin mennytkään. Useampia sukupolvia saattoi maaseudulla asua jos talo oli tarpeeksi iso tai isovanhemmat siirtyivät pienempään taloon eli heille rakennettuun mökkiin talon läheisyydessä. Aiemmin joskus 1800 luvulla, tai 1900 luvun alussa, että asuttiin isovanhempien kanssa maatalossa. 1970 luvulla ei ollut enää tuota meininkiä. 

Jos kaupunkiin työn perässä muuttaneella duunariperheellä oli varaa vain pieneen hellahuoneeseen. Vaikka molemmat vanhemmista kävi töissä. Niin miten ihmeessä kuvittelet heidän kotoa pois muuttavalla nuorella olevan varaa isompaan ja parempaan asuntoon yksin? Millä rahalla?

Tuo on ehkä ollut 1950-luvulla. Vanhempani olivat parikymppisiä duunareita 1970-luvulla ja ostivat silloin ensimmäisen omistusasuntonsa, jonka maksoivat kokonaan viidessä vuodessa. 1980-luvun alussa ostivat vähän isomman ja vuosikymmenen lopussa taas huonetta suuremman.

"Tyypillinen suomalaisen työntekijän kuukausipalkka vuonna 1970 oli 500-1000 markkaa kuukaudessa."

(Yksi euro on noin kuusi markkaa.)

Aika kova juttu jos tuosta säästävät ja ostavat viidessä vuodessa omistusasunnon!

Saivat tietenkin kotoa maalta alkupääomaa. Korotkin asuntolainoissa olivat sellaisia, ettei nuorempi sukupolvi osaa aavistakaan. Olin itse elintarvikeliikkeessä kesätöissä sen kolme kuukautta ja sain 200 mk kuukausipalkkaa, lisäksi oli maksuton lounas kun kaupanomistaja teki ruoan ja kahvit plus pullat aamupäivällä ja iltapäivällä. Muistan, että jotkut töissäkäyvät nuoret pariskunnat alkoivat tuolloin säästää arava-asuntoa varten. En muista kuinka kauan piti säästää ensin että pääsi aravataloihin asumaan ja aravalainaa maksamaan. 

Höpöhöpö mitään alkupääomaa kotoa saanut. Ei ollut vanhemmilla varaa maksaa oppikoulua edes kaikille lapsille.

Tuossa kun miettii miten edelliset vuosikymmenet on maksettu sotakorvauksia ja rakennettu Suomea uudestaan. Todella harvassa on olleet ne vanhemmat joilla on ollut mahdollisuutta tarjota lapsilleen muuta kuin ihan perus välttämättömyydet.

Tietysti 60-luvun jälkeen ja 70-luvun aikana nähtiin Suomen nousu takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta todelliseksi teollistuneeksi länsimaaksi. Mutta sen kehityksen hedelmiä kerättiin vasta myöhempinä vuosikymmeninä.

Viimeiset sotakorvaukset maksettiin 1950. Sen jälkeen kaikki rahat käytettiin maan jälleenrakentamiseen ja muuttamiseen moderniksi yhteiskunnaksi. Rahaa jaettiin työntekijöille enemmän kuin nykyään yritysten menoista. Elintaso saavutti Suomessa huippunsa 1980-luvun lopussa ja toisen kerran vähän ennen 2010-luvun taitetta.

Tietääkseni sotakorvaukset loppuivat vuonna 1952 ja ruoka oli vielä 1953 kortilla. Olin kolmivuotias kun kortteja ei enää tarvittu. Minulla on vieläkin nämä kortit tallella. 

Viimeisimpinä lähtivät säännöstelystä pois sokeri ja sen jälkeen kahvi vuoden 1954 puolella. Viimeinen sotakorvausjuna lähti itään 1952 syksyllä.

Itseasiassa alkoholi pysyi kortilla vielä pari vuosikymmentä pidempään. Tosin ei pula-ajan vuoksi vaan kansanterveydellisista ja muista syistä.

Sotavuosien ja pula-ajan jälkeen meni vuosikymmeniä todellisessa köydyydessä. 50-, 60- ja 70- luvuilla oli vielä paljon todella vähävaraisia. Rahaa ei yksinkertaisesti ollut. Ei ollut ihmisillä eikä yhteiskunnalla heidän auttamiseksi. Oli vain pakko pärjätä.

Ja siinä vaiheessa lähdettiin sitten johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa heikompiosaisetkin pääsisivät mukaan - HALUTTIIN käyttää valtion tuloja maksamaan toimeentuloa ihmisille, jotka eivät itse sitä kyenneet hankkimaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Osta X-tran nakkeja. Ne on aika halpoja.

Sinne on jauhettu kaikki kärsät ja saparot. 🤮

Vierailija
168/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vain rikas eliitti saa syödä lihaa ja laadukasta ruokaa, köyhemmille tarjotaan vain riisiä/makaronia ja halpoja kasviksia... tämä on nyt agenda...

Valitetaan vaan riisin, makaronin ja halpojen kasvisten epäterveellisyydestä samalla kun huuhdotaan karkkia, sipsejä, kakkuja, jäätelöä ja kaikkea ultraprosessoitua p*skaa limulla, sokerilitkuilla, oluella ja lonkerolla alas. Aito ruoka on niin epäterveellistä.

Mitä väliä. Aiemmin ketjussa joku opastaa, että jätskillä ja suklaallakin voi elää eikä edes liho. Sokeria kannattaakin syödä, sehän on halpaa.

Niin. Halvalla tyhjällä energiallakin liikkuu jonkin aikaa. Lyhyen elämän voi kukin vetästä täysin omalla tyylillä.

Glukoosiksi ruoansulatus sen "höttösokerin" lopulta pilkkoo ihan kuten täysjyväviljan tai pavuista saatavan tärkkelyksenkin. Siinä mielessä energia on energiaa. Vitamiineja ja hivenaineita toki saa paljon enemmän syömällä jotain fiksumpaa kuin pelkästään herkkuja. Ei se silti tarkoita sitä, että pitää alkaa kammoksumaan pientä herkkupalaa muuten tasapainoisessa ruokavaliossa.

Niin niin. Aterioilla syödään aitoa ruokaa, jälkkärit ja herkut nautitaan erikseen. Pelkästä ulkonäöstäkin erottaa ne pelkän hötön mässyttäjät. Ai jai miten he pöhöttynein naamoin puolustelevat täysin normaalia turvotusta ja falafelin aiheuttamia vatsavaivoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vain rikas eliitti saa syödä lihaa ja laadukasta ruokaa, köyhemmille tarjotaan vain riisiä/makaronia ja halpoja kasviksia... tämä on nyt agenda...

Valitetaan vaan riisin, makaronin ja halpojen kasvisten epäterveellisyydestä samalla kun huuhdotaan karkkia, sipsejä, kakkuja, jäätelöä ja kaikkea ultraprosessoitua p*skaa limulla, sokerilitkuilla, oluella ja lonkerolla alas. Aito ruoka on niin epäterveellistä.

Mitä väliä. Aiemmin ketjussa joku opastaa, että jätskillä ja suklaallakin voi elää eikä edes liho. Sokeria kannattaakin syödä, sehän on halpaa.

Niin. Halvalla tyhjällä energiallakin liikkuu jonkin aikaa. Lyhyen elämän voi kukin vetästä täysin omalla tyylillä.

Glukoosiksi ruoansulatus sen "höttösokerin" lopulta pilkkoo ihan kuten täysjyväviljan tai pavuista saatavan tärkkelyksenkin. Siinä mielessä energia on energiaa. Vitamiineja ja hivenaineita toki saa paljon enemmän syömällä jotain fiksumpaa kuin pelkästään herkkuja. Ei se silti tarkoita sitä, että pitää alkaa kammoksumaan pientä herkkupalaa muuten tasapainoisessa ruokavaliossa.

Niin niin. Aterioilla syödään aitoa ruokaa, jälkkärit ja herkut nautitaan erikseen. Pelkästä ulkonäöstäkin erottaa ne pelkän hötön mässyttäjät. Ai jai miten he pöhöttynein naamoin puolustelevat täysin normaalia turvotusta ja falafelin aiheuttamia vatsavaivoja.

Ravitsemuksen kannalta aivan yksi lysti syökö sen suklaapalan aterian yhteydessä vai erikseen. Syökö sen perunamuussiin sekoitettuna vai vasta illalla telkkaria katsoessa. Samaan vatsaan se menee joka tapauksessa.

Vierailija
170/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vain rikas eliitti saa syödä lihaa ja laadukasta ruokaa, köyhemmille tarjotaan vain riisiä/makaronia ja halpoja kasviksia... tämä on nyt agenda...

Valitetaan vaan riisin, makaronin ja halpojen kasvisten epäterveellisyydestä samalla kun huuhdotaan karkkia, sipsejä, kakkuja, jäätelöä ja kaikkea ultraprosessoitua p*skaa limulla, sokerilitkuilla, oluella ja lonkerolla alas. Aito ruoka on niin epäterveellistä.

Mitä väliä. Aiemmin ketjussa joku opastaa, että jätskillä ja suklaallakin voi elää eikä edes liho. Sokeria kannattaakin syödä, sehän on halpaa.

Niin. Halvalla tyhjällä energiallakin liikkuu jonkin aikaa. Lyhyen elämän voi kukin vetästä täysin omalla tyylillä.

Glukoosiksi ruoansulatus sen "höttösokerin" lopulta pilkkoo ihan kuten täysjyväviljan tai pavuista saatavan tärkkelyksenkin. Siinä mielessä energia on energiaa. Vitamiineja ja hivenaineita toki saa paljon enemmän syömällä jotain fiksumpaa kuin pelkästään herkkuja. Ei se silti tarkoita sitä, että pitää alkaa kammoksumaan pientä herkkupalaa muuten tasapainoisessa ruokavaliossa.

Niin niin. Aterioilla syödään aitoa ruokaa, jälkkärit ja herkut nautitaan erikseen. Pelkästä ulkonäöstäkin erottaa ne pelkän hötön mässyttäjät. Ai jai miten he pöhöttynein naamoin puolustelevat täysin normaalia turvotusta ja falafelin aiheuttamia vatsavaivoja.

Ravitsemuksen kannalta aivan yksi lysti syökö sen suklaapalan aterian yhteydessä vai erikseen. Syökö sen perunamuussiin sekoitettuna vai vasta illalla telkkaria katsoessa. Samaan vatsaan se menee joka tapauksessa.

Oletko noin yksinkertainen vai trollaatko vain?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vain rikas eliitti saa syödä lihaa ja laadukasta ruokaa, köyhemmille tarjotaan vain riisiä/makaronia ja halpoja kasviksia... tämä on nyt agenda...

Valitetaan vaan riisin, makaronin ja halpojen kasvisten epäterveellisyydestä samalla kun huuhdotaan karkkia, sipsejä, kakkuja, jäätelöä ja kaikkea ultraprosessoitua p*skaa limulla, sokerilitkuilla, oluella ja lonkerolla alas. Aito ruoka on niin epäterveellistä.

Mitä väliä. Aiemmin ketjussa joku opastaa, että jätskillä ja suklaallakin voi elää eikä edes liho. Sokeria kannattaakin syödä, sehän on halpaa.

Niin. Halvalla tyhjällä energiallakin liikkuu jonkin aikaa. Lyhyen elämän voi kukin vetästä täysin omalla tyylillä.

Glukoosiksi ruoansulatus sen "höttösokerin" lopulta pilkkoo ihan kuten täysjyväviljan tai pavuista saatavan tärkkelyksenkin. Siinä mielessä energia on energiaa. Vitamiineja ja hivenaineita toki saa paljon enemmän syömällä jotain fiksumpaa kuin pelkästään herkkuja. Ei se silti tarkoita sitä, että pitää alkaa kammoksumaan pientä herkkupalaa muuten tasapainoisessa ruokavaliossa.

Niin niin. Aterioilla syödään aitoa ruokaa, jälkkärit ja herkut nautitaan erikseen. Pelkästä ulkonäöstäkin erottaa ne pelkän hötön mässyttäjät. Ai jai miten he pöhöttynein naamoin puolustelevat täysin normaalia turvotusta ja falafelin aiheuttamia vatsavaivoja.

Ravitsemuksen kannalta aivan yksi lysti syökö sen suklaapalan aterian yhteydessä vai erikseen. Syökö sen perunamuussiin sekoitettuna vai vasta illalla telkkaria katsoessa. Samaan vatsaan se menee joka tapauksessa.

Oletko noin yksinkertainen vai trollaatko vain?

Saako valita vain yhden vaihtoehdon?

Vierailija
172/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vain rikas eliitti saa syödä lihaa ja laadukasta ruokaa, köyhemmille tarjotaan vain riisiä/makaronia ja halpoja kasviksia... tämä on nyt agenda...

Valitetaan vaan riisin, makaronin ja halpojen kasvisten epäterveellisyydestä samalla kun huuhdotaan karkkia, sipsejä, kakkuja, jäätelöä ja kaikkea ultraprosessoitua p*skaa limulla, sokerilitkuilla, oluella ja lonkerolla alas. Aito ruoka on niin epäterveellistä.

Mitä väliä. Aiemmin ketjussa joku opastaa, että jätskillä ja suklaallakin voi elää eikä edes liho. Sokeria kannattaakin syödä, sehän on halpaa.

Niin. Halvalla tyhjällä energiallakin liikkuu jonkin aikaa. Lyhyen elämän voi kukin vetästä täysin omalla tyylillä.

Glukoosiksi ruoansulatus sen "höttösokerin" lopulta pilkkoo ihan kuten täysjyväviljan tai pavuista saatavan tärkkelyksenkin. Siinä mielessä energia on energiaa. Vitamiineja ja hivenaineita toki saa paljon enemmän syömällä jotain fiksumpaa kuin pelkästään herkkuja. Ei se silti tarkoita sitä, että pitää alkaa kammoksumaan pientä herkkupalaa muuten tasapainoisessa ruokavaliossa.

Niin niin. Aterioilla syödään aitoa ruokaa, jälkkärit ja herkut nautitaan erikseen. Pelkästä ulkonäöstäkin erottaa ne pelkän hötön mässyttäjät. Ai jai miten he pöhöttynein naamoin puolustelevat täysin normaalia turvotusta ja falafelin aiheuttamia vatsavaivoja.

Ravitsemuksen kannalta aivan yksi lysti syökö sen suklaapalan aterian yhteydessä vai erikseen. Syökö sen perunamuussiin sekoitettuna vai vasta illalla telkkaria katsoessa. Samaan vatsaan se menee joka tapauksessa.

Oletko noin yksinkertainen vai trollaatko vain?

Saako valita vain yhden vaihtoehdon?

Syö niin paljon kuin jaksat-buffetit keksittiin kaltaisillesi ahneille. Joo, valitse vapaasti vaikka kaikki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi ehkä tarkistaa lihan hinta 70-luvulla kun tehotuotantoa ei ollut. Mitä se on maksanut?

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisilla kului 1970-luvulla noin 23 prosenttia kuukausipalkasta elintarvikkeisiin.

Että repikää siitä. Ruokaa arvostettiin eri tavalla.

Ja sitten se totuus tuon taustalla, eli 70-luvulla useampi sukupolvi asui yhdessä, eli talouden koko oli jotain muuta kuin yksi tai kaksi. 

Myös aikuiset lapset asuivat usein vanhempiensa kanssa.

Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kaupungeissa asuivat tavikset duunarit aika pienissä asunnoissa, jopa yksiöissä ja hellahuoneissa. Eivät aikuiset lapset siihen jääneet, älä luule. Maaseudulla oli enemmän niin, että joku jäi pienviljelystilalle vanhempien avuksi, töitä oli paljon. Sitäpaitsi tuohon aikaan lähti Suomesta noin puoli miljoonaa henkeä Ruotsiin töihin. Itsekin lähdin vaikken Ruotsiin mennytkään. Useampia sukupolvia saattoi maaseudulla asua jos talo oli tarpeeksi iso tai isovanhemmat siirtyivät pienempään taloon eli heille rakennettuun mökkiin talon läheisyydessä. Aiemmin joskus 1800 luvulla, tai 1900 luvun alussa, että asuttiin isovanhempien kanssa maatalossa. 1970 luvulla ei ollut enää tuota meininkiä. 

Jos kaupunkiin työn perässä muuttaneella duunariperheellä oli varaa vain pieneen hellahuoneeseen. Vaikka molemmat vanhemmista kävi töissä. Niin miten ihmeessä kuvittelet heidän kotoa pois muuttavalla nuorella olevan varaa isompaan ja parempaan asuntoon yksin? Millä rahalla?

Tuo on ehkä ollut 1950-luvulla. Vanhempani olivat parikymppisiä duunareita 1970-luvulla ja ostivat silloin ensimmäisen omistusasuntonsa, jonka maksoivat kokonaan viidessä vuodessa. 1980-luvun alussa ostivat vähän isomman ja vuosikymmenen lopussa taas huonetta suuremman.

"Tyypillinen suomalaisen työntekijän kuukausipalkka vuonna 1970 oli 500-1000 markkaa kuukaudessa."

(Yksi euro on noin kuusi markkaa.)

Aika kova juttu jos tuosta säästävät ja ostavat viidessä vuodessa omistusasunnon!

500mk - 1000mk kuukausipalkat taitavat olla jostain 1960-luvulta jolloin markan arvoa muutettiin. 2000-luvun alussa tyypillinen palkka oli 10 000 - 12 000 euroa. Luuletko asuntojen maksaneen markkamäärissä saman verran 1970-luvulla kuin 2000-luvun alussa?

Mitä helv...? 2000-luvun alussa olin parikymppinen ja tehnyt töitä jo viisi-kuusi vuotta. Ei mun kuukausipalkkani ollut lähellekään 10 000-12000 euroa, eikä muuten ole vieläkään. Missä duunissa tienasi noin hyvin ja paljonko samasta saa tänä päivänä? 40 000€/kk?

10 000 - 12 000 euroa oli tyypillinen palkka IT-alan konsulteille. Nykyään saavat 4000-5000 euroa samasta työstä.

No huhhuh, älä nyt markkoja ja euroja sekoita!

174/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kananmunia, maapähkinöitä, maitorahkaa, herneitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö ihmiset tiedä, että proteiinia saa muualtakin kuin lihasta? Meidän esivanhemmat söi kaikkea ja ihmisen keho osaa kyllä hyödyntää proteiinit, joita se saa kasvikunnan tuotteista. Nykyisillä länsimaisilla ihmisillä on ihmeellinen proteiinipakkomielle ja luullaan että hiilihydraatit suurin piirtein tappaa. 

Vierailija
176/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta X-tran nakkeja. Ne on aika halpoja.

Sinne on jauhettu kaikki kärsät ja saparot. 🤮

Makkara nyt olipäätään on kehitetty, jotta saadaan hyödynnettyä kaikki mahdollinen eläimestä. Minusta on oksettavaa, jos eläin teurastetaan, ja sitten siitä käytetään vain joku sisäfilee🤮.

Vierailija
177/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö ihmiset tiedä, että proteiinia saa muualtakin kuin lihasta? Meidän esivanhemmat söi kaikkea ja ihmisen keho osaa kyllä hyödyntää proteiinit, joita se saa kasvikunnan tuotteista. Nykyisillä länsimaisilla ihmisillä on ihmeellinen proteiinipakkomielle ja luullaan että hiilihydraatit suurin piirtein tappaa. 

Keskipituus oli 10 cm vähemmän kuin nykyään. Kasviproteiini imeytyy huonommin kuin eläinproteiini ja niin myös siinä olevat mikroravinteet. Monessa kasviproteiini lähteessä on paljon hiilareita suhteessa proteiiniin ja liian suuri määrä hiilaria tappaa ihmisen hitaasti.

Vierailija
178/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ihmiset tiedä, että proteiinia saa muualtakin kuin lihasta? Meidän esivanhemmat söi kaikkea ja ihmisen keho osaa kyllä hyödyntää proteiinit, joita se saa kasvikunnan tuotteista. Nykyisillä länsimaisilla ihmisillä on ihmeellinen proteiinipakkomielle ja luullaan että hiilihydraatit suurin piirtein tappaa. 

Keskipituus oli 10 cm vähemmän kuin nykyään. Kasviproteiini imeytyy huonommin kuin eläinproteiini ja niin myös siinä olevat mikroravinteet. Monessa kasviproteiini lähteessä on paljon hiilareita suhteessa proteiiniin ja liian suuri määrä hiilaria tappaa ihmisen hitaasti.

Selitäpä toi miten hiilarit tappaa? Jos mä nyt lopettaisin lihan syömisen ja korvaisin proteiinit pavuilla, linsseillä jne. niin missä vaiheessa kuolisin? 

Vierailija
179/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lihan ei pidä halpaa ollakaan, se on kuitenkin peräisin eläimestä, joka on ensin syntynyt tähän maailmaan, sitten kasvatettu ja ruokittu ja lopuksi se kuolee teurastuksen kautta. Lihantuotantoontarvitaan paljon esim. vettä ja rehua, tämän lisäksi myös sähköä, työtä ja polttoainetta kun sitä rehua eläimen syötäväksi kasvatetaan. Oikeastaan lihan pitäis olla vielä kalliimpaa mitä se nyt on. Sitten olis ehkä jokin arvo tuotantoeläimelläkin, joka viettää lyhyen elämänsä ritiläpalkilla ahtaassa karsinassa.

Vierailija
180/227 |
25.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kenenkään tarvitse vetää joka aterialla jotain broilerin rintaa, kalaa tai pihvejä?

Herää kysymys miten ihmiset ovat ennenkin kyenneet kovaankin ruumiilliseen työhön eikä kukaan ole arkena vetänyt tuollaisia ap:n ruokia.

Ihmiset kykeni ennen ruumilliseen työhön koska oli pakko, mutta vain jonkin aikaa. Voit katsoa tilastoista mikä olin elinajanodotteet silloin. Vaikka ei sairastunutkaan sairauteen joka nykylääketieteellä hoituu, ei kropat silloin eläneet vanhaksi. Katso vaikka vanhoja valokuvia, niin parikymppiset näyttävät jopa keski-ikäisiltä. Lisäksi ihmiset olivat huomattavasti lyhyempiä ravinnon puutteesta johtuen.

Mun vanhemmat sekä monet sukulaiset ovat eläneet sota-ajan huonolla ruoalla ja vielä kituuttaneet parikymppisenä surkealla ruoalla. Eläneet sen 1950-1970-luvun ajankin, jolloin lihaa syötiin kerran viikossa vähän ja kalaa ehkä kerran, loput puuropäiviä ja vellejä sun muita. Vieläkin vetelevät pullapitkoa joka päiväkahvilla ja perunaa enimmäkseen. Ovat nykyisin 80-90-vuotiaita, ajavat pyörällä kauppaan ja tekevät lumityöt talvisin. Ihan skarppeja, joten en tiedä siitä elinajanodotteesta. Jotenkin tuntuu, että elänkö itse noin vanhaksi kaikilla näillä lisäaineilla ja e-koodeilla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi yhdeksän