HS: Peruskoulu on kriisissä

Tekemällä tehty kriisi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä Li Andersson sai aikaan opetusministerinä? Tietääkö kukaan? Minun käsittääkseni hän keskittyi väittämään lähikoulua turvalliseksi koronan keskellä ja etäkoulua ja kotona opiskelua turvattomaksi. Mutta tekikö hän mitään koulujen työrauhan eteen sen jälkeen, kun sai pakotetuksi opettajat ja oppilaat takaisin koulurakennuksiin?

Tämä juuri. Vieläkään ei ole myönnetty, että korona leviää kouluissa. Lyhytkin koulujen loma tuo helpotusta koronarilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yläkoulussa pidän nykyään myös hyvinvointitunteja oppilailleni vaikka nämä eivät millään muotoa kuulu opettamaani aineeseen. Kaikki opet pitävät näitä. Palkkaa näistä ei tietenkään makseta, mutta suunnitella nekin pitää ja vetää läpi leikkien ja laulaen vaikka oisit kemian opettaja. En yhtään ihmettele etteivät matemaattisesti lahjakkaat enää hakeudu fy-ke-ma opettajiksi. Mennyt ihan pelleilyksi eikä sitä alkuperäistä eli aineenopetusta enää arvosta kukaan. Ei Oph, ei reksit, ei oppilas, ei vanhemmat, ei yhteiskunta eikä edes OAJ. Pelkkää leikkikerhoa vain koko peruskoulu.

Sanotaan samantien irti oppilashuolto, kun kerran opettajat on päteviä opettamaan tunnetaitaitoja yms. Mihin enää mitään psykologeja ja kuraattoeja kouluissa tarvitaan. Eihän ne muutenkaan hoida kuin yhden oppilaan kerralla, sentäs opettajat opetettaa tunnetaitoja 25 oppilaalle kerrallaan!

Miksi kuulutte oaj:hin, kun kerran ilman mitään koulutusta olette tarepeutteja ja hoidatte joukkoterapiaa?

Tunnetaitojen opettaminen kuuluu nykyään opetussuunnitelmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan tai rehtorin pitäisi haastatella ja puhutella oppilaita enemmän ja kysellä että miten menee ja mitä kuuluu? Onko jotain mistä haluaisit puhua?

Eikö tämäKÄÄN asia enää kuulu vanhemmille?

Ei se tunnu kuuluvan. Me opethan joudumme tosiaan näitä erilaisia keskusteluja vuosittain pitämään huoltajien ja oppilaiden kanssa ja siellä sitten keskustellaan nukkumisesta, syömisestä, pelaamisesta, vapaa-ajan touhuista ja tosiaan siitä, mitä lapselle tai nuorelle kuuluu. Valitettavan monet vanhemmat eivät oikein tunnu tietävän, mitä heidän lapselleen kuuluu ja miten ja kenen kanssa he viettävät aikaa koulussa ja sen ulkopuolella.

yläasteella ei kertaakaan kahden kesken tapaamisia opettajan kanssa. Koulu sujui hyvin pojalla mitä tulee todistukseen. Yläaste oli painotettu mm fysiikka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä Li Andersson sai aikaan opetusministerinä? Tietääkö kukaan? Minun käsittääkseni hän keskittyi väittämään lähikoulua turvalliseksi koronan keskellä ja etäkoulua ja kotona opiskelua turvattomaksi. Mutta tekikö hän mitään koulujen työrauhan eteen sen jälkeen, kun sai pakotetuksi opettajat ja oppilaat takaisin koulurakennuksiin?

Li ymmärsi asioita hämmästyttävän hyvin.

Nimenomaan ei ymmärtänyt. Li esimerkiksi väitti, että digitalisaatio ei aiheuta mitään ongelmia. Eikä inkluusio.

Li Andersson keskittyi opetusministerinä tosiaan vain ja ainoastaan siihen, että sai oppilaat, opettajat ja muut kouluissa työskentelevät koulurakennuksiin levittämään toisiinsa koronaa. Pääosa lasten ja nuorten koronatartunnoista on lieviä, mutta osa heistäkin on saanut vakavia jälkitauteja ja jotkut ovat kuolleet koronaan. Sen sijaan monille aikuisille korona on vaarallinen. Kuolintilastojen ohella kouluissa leviävä korona on näkynyt opettajien pitkinä ja toistuvina poissaoloina ja pysyvänä työkyvyttömyytenä. Kun sijaisia ei saa, ainakaan päteviä, opetus on ollut pitkään puutteellista. Alanvaihdokset ovat yleisiä ja avoimiin virkoihin on koko ajan vähemmän hakijoita. Alkeellisiakaan työturvallisuustoimia, kuten ilmanvaihdon parantamista, ei kouluihin ole tehty. Tämä kertoo kaiken Li Anderssonin arvostuksesta oppilaita, opettajia ja oppimista kohtaan. Ei tule ikävä.

Vierailija kirjoitti:

Puolueiden puheenjohtajat, jotka Petteri Orpon johdolla yrittävät muodostaa hallitusta, ovat kaikki peruskoulunsa käyneitä.  Pitääkö siitä olla huolissaan?

lisäksi yliopistokoulutus

Ihan tavallinen aikuinen ihminen osaisi helposti kertoa syyt kriisiin, ei siihen mitään tutkimuksia tarvita.

Jos ei opita kirjoittamaan, ei sitä opi laittamalla raksia ruutuun tai valitsemalla a, b, tai c.

Käsin pitäisi kirjoittaa paljon enemmän, ennen jo alaluokkalaiset kirjoittivat aineita ja kaikki koevastaukset kirjoitettiin käsin, ei ole sama kun kirjoitetaan tietokoneella, yhteys kirjainten, tekstin ja aivojen välillä ei vain ole sama. Käsialakin monilla jo valmistuneillakin on aivan kolmivuotiaan tasolla.

Ryhmätyöt eivät myöskään tue oppimista, lahjakkaat tekee ja heikommat lusmuilee eivätkä osallistu ollenkaan eivätkä siis opi mitään.

Lukemisen oppimisen keinoja ei kenellekään tarvitse selittää.

Erityistukea tarvitsevat oppilaat samassa ryhmässä muiden kanssa, sen ymmärtää jokainen talliainen mitä siitä seuraa.

Nyt ylhäältä annetaan koko ajan lisää ihmeprojekteja, ilmiöoppimista, erilaisia arviointeja ym. ns. hienoja ideoita, ei ihme että opettajat uupuvat tämän rumban alle, kun perusasioita ei enää ole aikaa eikä mahdollisuutta opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä Li Andersson sai aikaan opetusministerinä? Tietääkö kukaan? Minun käsittääkseni hän keskittyi väittämään lähikoulua turvalliseksi koronan keskellä ja etäkoulua ja kotona opiskelua turvattomaksi. Mutta tekikö hän mitään koulujen työrauhan eteen sen jälkeen, kun sai pakotetuksi opettajat ja oppilaat takaisin koulurakennuksiin?

Tämä juuri. Vieläkään ei ole myönnetty, että korona leviää kouluissa. Lyhytkin koulujen loma tuo helpotusta koronarilanteeseen.

etäkoulu aiheutti ongelmia koska kaikki vanhemmat ei panostaneet lapsen oppimiseen. Korona on nykyään flunssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yläkoulussa pidän nykyään myös hyvinvointitunteja oppilailleni vaikka nämä eivät millään muotoa kuulu opettamaani aineeseen. Kaikki opet pitävät näitä. Palkkaa näistä ei tietenkään makseta, mutta suunnitella nekin pitää ja vetää läpi leikkien ja laulaen vaikka oisit kemian opettaja. En yhtään ihmettele etteivät matemaattisesti lahjakkaat enää hakeudu fy-ke-ma opettajiksi. Mennyt ihan pelleilyksi eikä sitä alkuperäistä eli aineenopetusta enää arvosta kukaan. Ei Oph, ei reksit, ei oppilas, ei vanhemmat, ei yhteiskunta eikä edes OAJ. Pelkkää leikkikerhoa vain koko peruskoulu.

Sanotaan samantien irti oppilashuolto, kun kerran opettajat on päteviä opettamaan tunnetaitaitoja yms. Mihin enää mitään psykologeja ja kuraattoeja kouluissa tarvitaan. Eihän ne muutenkaan hoida kuin yhden oppilaan kerralla, sentäs opettajat opetettaa tunnetaitoja 25 oppilaalle kerrallaan!

Miksi kuulutte oaj:hin, kun kerran ilman mitään koulutusta olette tarepeutteja ja hoidatte joukkoterapiaa?

Tunnetaitojen opettaminen kuuluu nykyään opetussuunnitelmaan.

  Hienoa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko S2-oppilailla mitään tekemistä asian kanssa?

Pääkaupunkiseudulla on n. 18000 s2-oppilasta, muualla Suomessa saman verran. Peruskouluissa opiskelee yhteensä yli 500000 oppilasta, eli ei ole.

Ei ole ehkä koko katastrofin mittakaavassa, mutta tämä ei poista sitä Karvissakin selvästi esille tullutta faktaa, että S2-oppilaat pärjäävät vielä selvästi suomenkielisiä heikommin.

Esim. itselläni tänäkin vuonna kaikista parista sadasta oppilaastani 10 heikointa oli S2. Moni heistä ei todellakaan läpäise vitosen kriteerejä, mutta minkäs teet.

t. Väsynyt ope

Minkäs teet? Annat nelosen tietenkin. Mikään muu ei voi olla vaihtoehto.

Niin. Sitten väsään erityisopen kanssa tehtäväpaketteja ja muuta lisähommaa (meille opeille). Kyseinen oppilas ei osaa tehdä niitä yhtään sen paremmin, tulos on edelleen 4. Todennäköisesti kaikissa lukuaineissa on sama tilanne. Ehtoja ei saa antaa eikä luokalle jättää. Ja vaikka voisikin, niin kyseinen oppilas olisi edelleen taidoiltaan 4 eikä siitä muutu. Ei joko pysty tai sitten ei vaan kiinnosta.

Tällaisia oppilaita on vuosi vuodelta enemmän, eikä heille ole mitään sijoituspaikkaa. Ongelma on yksin opettajan, oppilasta ja huoltajaa ei yleensä kiinnosta pätkääkään. Ja on joukossa ihan kantiksiakin, he ratkaisevat ongelman ihan vain jäämällä pois koulusta.

Näille luonteva ratkaisu olisi erityiskoulu, mutta eihän sitä nyt nykyään enää sellaista eriarvoisuutta voi ajatellakaan.

Juu, en aio minäkään jatkaa opehommia eläkeikään asti!

Nykysysteemillä tehdään valtava karhunpalvelus lapsille ja nuorisolle. Peruskoulun tarkoituksena on vain lykätä ns. heikompi aines putken läpi hinnalla millä hyvänsä ja viis seuraamuksista, kunhan oppilas saadaan ulos järjestelmästä 16-vuotiaana. Hän on sen jälkeen toisen instanssin huolen aihe, ei enää koulun. Mission accomplished. 

Mutta todellinen maailma on hyvin kompleksinen ja vaatii ihmiseltä laajan skaalan elämän- ja työelämän taitoja. Esim. minne nämä toistaitoiset muka työllistyvät, koska yksityinen (ja julkinen) sektori ei ole päätä silittelevän koululaitoksen jatke vaan siellä on oikeasti osattava ja handlattava asiat. Tai tilallesi rekrytoidaan joku pystyvämpi. Yksinkertaisten lapiohommien aika on ohi, on ollut jo kauan. 

Tämä kaikki tietää hyvin huonoa Suomen valtiolle, yhteiskunnalle ja kilpailukyvylle. Mutta ilmeisesti asia ei lainkaan huoleta päättäjiä ja virkamiehistöä?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vihervassarit!

Sanni Grahn-Laasonen (kok) uudisti peruskoulun opsin perskekon aikana. Samoin uusiksi meni varhaiskasvatusopetus ja ammattikoulutus ja lukiouudistustakin pykättiin. Uudistuksia toteuttamassa ei ollut yhtäkään opetuksen tai kasvatuksen ammattilaista, vain erilaisia konsultteja. Jäljet alkavat näkyä nyt. Miten meni omasta mielestä, persulit?

Tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa, miksi levität väärää tietoa?

Uusi opetussuunnitelma laadittiin vuonna 2014 jolloin opetusministerinä oli Krista Kiuru SDP.

Se otettiin käyttöön suunnitellusti 2016, kun uusi hallitus oli jo toimessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vihervassarit!

Sanni Grahn-Laasonen (kok) uudisti peruskoulun opsin perskekon aikana. Samoin uusiksi meni varhaiskasvatusopetus ja ammattikoulutus ja lukiouudistustakin pykättiin. Uudistuksia toteuttamassa ei ollut yhtäkään opetuksen tai kasvatuksen ammattilaista, vain erilaisia konsultteja. Jäljet alkavat näkyä nyt. Miten meni omasta mielestä, persulit?

Tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa, miksi levität väärää tietoa?

Uusi opetussuunnitelma laadittiin vuonna 2014 jolloin opetusministerinä oli Krista Kiuru SDP.

Se otettiin käyttöön suunnitellusti 2016, kun uusi hallitus oli jo toimessa.

Opetushallituksen sivuilta lainattua:

"Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuivat vuonna 2014 ja otettiin käyttöön 1.8.2016. Paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1–6. Vuosiluokkien 7–9 opetussuunnitelmat otettiin käyttöön porrastetusti vuosina 2017–2019."

Vassarit haluaisi laittaa toisten menestykset omaksi ansiokseen (työllisyyden kohentuminen 2019) ja laittaa omat failuret muiden kontolle. Kuvaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko S2-oppilailla mitään tekemistä asian kanssa?

Pääkaupunkiseudulla on n. 18000 s2-oppilasta, muualla Suomessa saman verran. Peruskouluissa opiskelee yhteensä yli 500000 oppilasta, eli ei ole.

Ei ole ehkä koko katastrofin mittakaavassa, mutta tämä ei poista sitä Karvissakin selvästi esille tullutta faktaa, että S2-oppilaat pärjäävät vielä selvästi suomenkielisiä heikommin.

Esim. itselläni tänäkin vuonna kaikista parista sadasta oppilaastani 10 heikointa oli S2. Moni heistä ei todellakaan läpäise vitosen kriteerejä, mutta minkäs teet.

t. Väsynyt ope

Minkäs teet? Annat nelosen tietenkin. Mikään muu ei voi olla vaihtoehto.

Niin. Sitten väsään erityisopen kanssa tehtäväpaketteja ja muuta lisähommaa (meille opeille). Kyseinen oppilas ei osaa tehdä niitä yhtään sen paremmin, tulos on edelleen 4. Todennäköisesti kaikissa lukuaineissa on sama tilanne. Ehtoja ei saa antaa eikä luokalle jättää. Ja vaikka voisikin, niin kyseinen oppilas olisi edelleen taidoiltaan 4 eikä siitä muutu. Ei joko pysty tai sitten ei vaan kiinnosta.

Tällaisia oppilaita on vuosi vuodelta enemmän, eikä heille ole mitään sijoituspaikkaa. Ongelma on yksin opettajan, oppilasta ja huoltajaa ei yleensä kiinnosta pätkääkään. Ja on joukossa ihan kantiksiakin, he ratkaisevat ongelman ihan vain jäämällä pois koulusta.

Näille luonteva ratkaisu olisi erityiskoulu, mutta eihän sitä nyt nykyään enää sellaista eriarvoisuutta voi ajatellakaan.

Juu, en aio minäkään jatkaa opehommia eläkeikään asti!

Nykysysteemillä tehdään valtava karhunpalvelus lapsille ja nuorisolle. Peruskoulun tarkoituksena on vain lykätä ns. heikompi aines putken läpi hinnalla millä hyvänsä ja viis seuraamuksista, kunhan oppilas saadaan ulos järjestelmästä 16-vuotiaana. Hän on sen jälkeen toisen instanssin huolen aihe, ei enää koulun. Mission accomplished. 

Mutta todellinen maailma on hyvin kompleksinen ja vaatii ihmiseltä laajan skaalan elämän- ja työelämän taitoja. Esim. minne nämä toistaitoiset muka työllistyvät, koska yksityinen (ja julkinen) sektori ei ole päätä silittelevän koululaitoksen jatke vaan siellä on oikeasti osattava ja handlattava asiat. Tai tilallesi rekrytoidaan joku pystyvämpi. Yksinkertaisten lapiohommien aika on ohi, on ollut jo kauan. 

Tämä kaikki tietää hyvin huonoa Suomen valtiolle, yhteiskunnalle ja kilpailukyvylle. Mutta ilmeisesti asia ei lainkaan huoleta päättäjiä ja virkamiehistöä?!

18-vuotiaana. 

Nyt tehtävänsä jättävä hallitus laajensi oppivelvollisuuden koskemaan myös 17-18 vuotiaita. Rahoitusta perusopetukseen lisättiin kyllä, mutta niin, ettei se riitä kattamaan edes em pohjalta toisen asteen kasvavia kuluja. Ammattikoululaisista yli puolet keskeyttää opintonsa, koska koulussa ei opi mitään lähitopetustuntien puutteesta johtuen. 

HALOO Li ja muut vassarit, oliko hieno uudistus??

-ystäväni on metallityön opettaja ammattikoulussa

Vierailija kirjoitti:

Nykyään koulussa ei vaadita mitään. Mitään ei voida kieltää tai velvoittaa tekemään. Täysin suoriutumiskyvyttömätkin pääsevät aina luokalta ja ongelmat vain kumuloituvat vuosien mittaan.

Esimerkiksi lukutaito ja nimenomaan luetun ymmärtäminen ovat aivan keskeisiä työvälineitä kaikkeen oppimiseen koko kouluajan. Jos niitä ei hallitse riittävällä tasolla, niin metsään mennään ja pahasti.

Lukutaidoton ja ymmärtämätön ei opi mitään ja häneltä menee kaikki oppi ohi kovaa ja korkealta.

Ja sama jatkuu sitten ammattikoulussa. Lukioon ei näiden edes kannata yrittää. Mikä kumman hinku päättäjillä on romahduttaa tulevaisuuden aikuisten ymmärrys ja taidot? Nuori viettää peruskoulussa vain lyhyen ajanjakson ja sen jälkeen edessä on kymmeniä vuosia työikäisen elämää. Ei tällä metodilla pärjätä palkkatyössä, koska siellä ei voi eikä saa tehdä ja lorvia miten huvittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä Li Andersson sai aikaan opetusministerinä? Tietääkö kukaan? Minun käsittääkseni hän keskittyi väittämään lähikoulua turvalliseksi koronan keskellä ja etäkoulua ja kotona opiskelua turvattomaksi. Mutta tekikö hän mitään koulujen työrauhan eteen sen jälkeen, kun sai pakotetuksi opettajat ja oppilaat takaisin koulurakennuksiin?

Tämä juuri. Vieläkään ei ole myönnetty, että korona leviää kouluissa. Lyhytkin koulujen loma tuo helpotusta koronarilanteeseen.

etäkoulu aiheutti ongelmia koska kaikki vanhemmat ei panostaneet lapsen oppimiseen. Korona on nykyään flunssa. 

Etäkoulu aiheutti ongelmia vain paskojen kotien lapsille. Nämä lapset on otettava erityissyyniin, ja jätettävä muut lapset rauhaan. Etäkoulussa menestyneiden lasten tulisi saada jäädä etäkouluun aina kun heitä huvittaa, koska monelle koti on parempi oppimisympäristö kuin koululuokka, jossa paskojen kotien lapset mellastavat.

Tämähän on meille keski-iän kynnyksellä oleville loistava juttu! Meidän työpanostamme tullaan varmaan tarvitsemaan ihan tuonne eläkeikään saakka, muuten tää maa menee konkurssiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä Li Andersson sai aikaan opetusministerinä? Tietääkö kukaan? Minun käsittääkseni hän keskittyi väittämään lähikoulua turvalliseksi koronan keskellä ja etäkoulua ja kotona opiskelua turvattomaksi. Mutta tekikö hän mitään koulujen työrauhan eteen sen jälkeen, kun sai pakotetuksi opettajat ja oppilaat takaisin koulurakennuksiin?

Tämä juuri. Vieläkään ei ole myönnetty, että korona leviää kouluissa. Lyhytkin koulujen loma tuo helpotusta koronarilanteeseen.

etäkoulu aiheutti ongelmia koska kaikki vanhemmat ei panostaneet lapsen oppimiseen. Korona on nykyään flunssa. 

Etäkoulu aiheutti ongelmia vain paskojen kotien lapsille. Nämä lapset on otettava erityissyyniin, ja jätettävä muut lapset rauhaan. Etäkoulussa menestyneiden lasten tulisi saada jäädä etäkouluun aina kun heitä huvittaa, koska monelle koti on parempi oppimisympäristö kuin koululuokka, jossa paskojen kotien lapset mellastavat.

Hohhoijjaa. Monta on ollut tällaista tyyppiä mullakin tuttavapiirissä, jotka vielä pari-kolmekymppisenä tietää kaiken, hallitsee kaiken, osaa kaiken, maailma on heidän osterinsa. Elämällä on ikävä tapa opettaa ja kuka kovimman opin saa, on arpapeliä.

Tällaisessa kahden akateemisen, korkeatuloisen aikuisen vanhemman perheessäkin saattaa olla lapsi, jolla on tarkkaavaisuuden häiriö ja joka etäkoulussa (vielä enemmän kuin normaalissa kouluarjessa) jää vaille tarvitsemaansa tukea. Tällaisten parempien kotienkin lapset uupuu, jotkut jopa patologisen masennuksen kautta eläkkeelle, koska lapsilta ja nuorilta vaaditaan jo liikaakin itseohjautuvuutta.

Mutta onnea sinulle, kun perheesi tulotaso sallii huoltajan vähentää omaa työtään ja ottaa hoitaakseen valtion lakisääteisen, verorahoilla kustannetun, perusopetustehtävän hoitaakseen. Meillä etäkoulupäivät menivät valitettavasti aivan kuten mikä muukin arkipäivä -tehdessä omia töitämme. Kun maksamme veroja tähän maahan yhteensä n 60'000 euroa vuodessa pelkästään ansiotuloverotuksen kautta, niin olettaisin, että sille jotain peruspalveluja saisi edelleen vastineeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä Li Andersson sai aikaan opetusministerinä? Tietääkö kukaan? Minun käsittääkseni hän keskittyi väittämään lähikoulua turvalliseksi koronan keskellä ja etäkoulua ja kotona opiskelua turvattomaksi. Mutta tekikö hän mitään koulujen työrauhan eteen sen jälkeen, kun sai pakotetuksi opettajat ja oppilaat takaisin koulurakennuksiin?

Tämä juuri. Vieläkään ei ole myönnetty, että korona leviää kouluissa. Lyhytkin koulujen loma tuo helpotusta koronarilanteeseen.

Ja tämä eroaa norosta, influenssasta tai vaikka vesirokosta kuinka?

ÄÄÄÄHH, vesirokkoepidemia!!Koulut kiinni!! Junat kiinni!! Kaikki kiinni!! 

Riskiryhmille vesirokkokin voi olla kohtalokas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vihervassarit!

Sanni Grahn-Laasonen (kok) uudisti peruskoulun opsin perskekon aikana. Samoin uusiksi meni varhaiskasvatusopetus ja ammattikoulutus ja lukiouudistustakin pykättiin. Uudistuksia toteuttamassa ei ollut yhtäkään opetuksen tai kasvatuksen ammattilaista, vain erilaisia konsultteja. Jäljet alkavat näkyä nyt. Miten meni omasta mielestä, persulit?

Tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa, miksi levität väärää tietoa?

Uusi opetussuunnitelma laadittiin vuonna 2014 jolloin opetusministerinä oli Krista Kiuru SDP.

Se otettiin käyttöön suunnitellusti 2016, kun uusi hallitus oli jo toimessa.

Opetushallituksen sivuilta lainattua:

"Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuivat vuonna 2014 ja otettiin käyttöön 1.8.2016. Paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1–6. Vuosiluokkien 7–9 opetussuunnitelmat otettiin käyttöön porrastetusti vuosina 2017–2019."

Vassarit haluaisi laittaa toisten menestykset omaksi ansiokseen (työllisyyden kohentuminen 2019) ja laittaa omat failuret muiden kontolle. Kuvaavaa.

Juuri näin. Lisäksi hallitus kehuu lisänneensä perusopetuksen rahoitusta, eli käytännössä palautti rahoituksen perskeko hallituksen leikkauksia edeltävälle tasolle, MUTTA oppivelvollisten määrä kasvoi samaan aikaan myös edeltävää hallitusta edeltävälle tasolle ja ylikin.

Eli käytännössä oppilaskohtainen rahoitus ei kasvanut senttiäkään, päinvastoin!

Li Andersson on valehtelija.