HS: Peruskoulu on kriisissä

Kurittomuus vaivaa monia lapsi- ja nuorisoporukoita. Koulussa pidetään omaa älytöntä showta oppitunneilla ja välitunnit tuijotetaan puhelimia. Ei edes yritetä nähdä vaivaa oppia, vaan ajatukset on ihan muualla. Muistiin ei jää mitään, ei hahmoteta kokonaisuuksia eikä opita yksityiskohtia.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin kahdesti ammattikorkeassa, toinen linja alkoi v.2009 ja toinen v.2018. Ekalla kierroksella suoraan lukiosta tulleet olivat ns. normaaleja ja fiksuja nuoria aikuisia eli kykenivät keskittymään, osasivat sisäistää annetut ohjeet, noudattivat aikatauluja jne. 

Toinen kierros olikin aivan muuta; lukiosta tulleet kurssikaverit eivät jaksaneet keskittyä varttia pidempää kerrallaan ilman jatkuvia taukoja, tunneilla lähinnä roikuttiin somessa puhelimella tai läppärillä, pölötettiin ja hölötettiin äänekkäästi vaivautumatta kuuntelemaan opetusta, kinattiin kurssien vetäjien kanssa siitä "onko muka pakko palauttaa se-ja-se tehtävä siihen-ja-siihen päivämäärään mennessä". Opetushenkilöstöä ei myöskään tunnuttu kunnioittavan ollenkaan. 

Aika merkittävä muutos vain kymmenessä vuodessa. 

Alin kappale hyvä kuvaus myös nykyperuskoulusta exept painotusluokat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeisen 10 vuoden sisältö tiivistettynä.

Luokkakoot yläkouluissa kasvanut 20-22 oppilaan ryhmistä 26-30 oppilaaseen. Samaan aikaan tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on kasvanut. Erityistuen oppilaat ovat integroituneina yleisopetuksen luokkaan. 27 oppilaan luokassa voi olla muutama eryityisentuen oppilasta oppimisvaikeuksineen, tehostetun tuen oppilaita kourallinen, pari kielipuolta, muutama s2, joku yksilöllistetty ja muutama täysin keskittymiskyvytön häirikkö.

Siinä missä eritysluokalla on max 10 oppilasta ja opettaja sekä avustaja, yleisopetuksessa aineenopettaja saa pärjätä tällaisen lauman kanssa yksin. Ja kun aineenopettajalla on päivän aikana tällaisia ryhmiä muutama, opettaa aineenopettaja käytännössä päivänaikana pari erkkaluokkaa ja luokallisen muita tuen tarpeessa olevia. Kuinkahan pitkään kukaan kuvittelee, että aineenopettajat jaksavat työssänsä? Siihen 150-250 oppilaaseen mahtuu nimittäin aika monta tuen tarvitsijaa ja aineenopettajan pitäisi huomioida heidät yksilöinä ja opettaa siinä samalla muut yleisopetuksen oppilaat. Ei ole tule onnistumaan. Jokainen joka väittää näin, voi mennä kokeilemaan yläkouluun aineenopettajan töitä.

Liian suurella prosentilla oppilaista todetaan matematiikan oppimisvaikeus jo alakoulussa, ysiluokkalaiset laskevat vielä sormista 2x3=7 eiku 6. Edes kertotauluja ei enää viitsitä alakoulun aikana opiskella ulkoa, joten oppiminen tyssää yläkoulussa siihen, kun oletusarvoista on, että yläkoulun matematiikan sisältöjen ymmärtämisessä opetuksen aikana, on kyettävä seuraamaan opetusta. Mitä tulisi vieraan kielen opiskelusta, jos sanoja ei viitsi opiskella. Sama se on matematiikassakin.

Lukemista ei harrasteta. Useampi valitsee lukukirjakseen kirjan, joka löytyy leffana. Kirjoittaa kirja-analyysin leffapohjalta, jolloin äidinkielenopettaja huomaa, ettei kirjaa olla avattukaan. Asiat jätetään viime hetkeen ja tuskaillaan, kun kirja-analyysi pitäisi olla perjantaina valmis, muttei kirjaa olla aloitettu vielä edes lukemaan, vaikka sitä on työstetty kerta viikkoon oppitunneillakin kahden kuukauden ajan.

Keskittymiskyky ja kyky tehdä jotain yhtä asiaa on romahtanut ihan täysin. Dokumenttia katsottaessa viiden minuutin jälkeen puolella on jo kännykät kädessä tai alettu suttailemaan kynällä paperille, keskustelee kaverin kanssa tai tuijotetaan tyhjyyteen. Kaikki asiat pitäisi tapahtua 2minuutin syklein ja välissä joku sirkuspelle vetää shown.

Luokalle ei käytännössä enää jätetä, joten oppilas siirretään vsop-opetukseen. Oppilas joka ei ole saanut suoritettua vuoden aikana mitään, voi käytännössä jatkaa seuraavalle luokalle. No, missähän välissä se vsop-oppilas opetetaan kun siellä luokassa on se 25 muuta, jolle pitäisi opettaa ko. vuosiluokan sisältö ja yhdelle edellisvuoden? Kuka sen opettaa? Opettaja ei pysty oikein jakautumaan kahdeksikaan ja opettaa samaan kahta eri sisältöä. Puhumattakaan, kun siellä luokassa on vielä se yksilöllistettykin, jolle pitäisi opettaa omaa sisältöä.

Tuhoon tuomittuja ideoita tuotu koulumaailmaan viimeisen 10 vuoden aikana niin rutkasti, että tässä on tulos. Voi lintsata vaikka koko vuoden suorittamatta mitään opintoja, huhti-toukokuussa tehdään parin sivun paketti ruotsista, jotta saa vitosen tai jatketaan vain seuraavalle luokalle, kun oppilaan oikea paikka on erityisluokka yhden ikuisen silmien alla koko ajan eikä joka tunti vaihtuevien aineenopettajien vastuulla.

Integraatioihmiskokeet ovat heitteille jättämistä. Seuraava ongelma on jo oven takana: missä opettajia työhön? Kato jo matemaattisten aineiden osalta alkanut. https://yle.fi/a/3-12231533 Jyväskylän yliopistossa laaditun tuoreen raportin mukaan matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä on laskenut liki 40 prosenttia Suomen yliopistoissa 2010-luvulla

Pari kommenttia edellä olevaan lainaukseen.

1970-luvulla luokissa saattoi olla 30 oppilasta, enemmänkin. Silti me opimme! 4. luokan jälkeen oli jakoa kahteen, eli "etevimmät" siirtyivät pääsykokeilla valittuina keskikouluun ja toisen jatkoivat kansalaiskoulussa. Keskikoululaisia jätettiin surutta luokalle, jos todistukseen tuli 3 nelosta tai ei saanut ehtoja suoritetuksi. Kansa- ja kansalaiskoulussa ilmeisesti vähemmän, sillä heikoimmat siirrettiin apukouluun. Nyt tämä koko lössi on samassa luokassa.

Ei silloin oltu koulunkäynninohjaajista, resurssiopettajista ja muista apuhenkilöistä kuultukaan. Kieltämättä eräitten sijaisten tunneilla oli villiä menoa.

Kertotaulun ulkoa opettelemista ei enää nykyään tarvita, kun kaiken voi laskea laskimella. Tämä oli vanhemman mielipide, kun minä vanhanaikaisena opettajana sitä vaadin. Nyt on sitten samassa luokassa oppilaita, jotka osaavat 8:n kertotaulun, vaikka sitä ei ole vielä opetettu ja  niitä, jotka eivät selviä 10:n ylittävistä yhteenlaskuista. Jälkimmäiselle ei ollut edes tukiopetusta.

Integraatiossa jätetään heitteille ihan kaikki. Osa oppii itsekseen tai vanhempien avustuksella, mutta moni ei pysty opiskelemaan kykyjensä mukaan.

Kertotaulujen ulkoaoppimisesta on ollut ihan tutkijankin mielipide Hesarissa, ettei kertotauluja tarvita. En kyllä ymmärrä logiikkaa, koska miten oppilas voi seurata opetusta, joka perustuu aiihen, että oppilas ymmärtää seuraavan laskuvaiheen tulevan jako- ja kertolakuista. Esimerkiksi matikan keskeinen sisältö, yhtälö. Kun ratkistaan yhtälöä, ratkisu etenee systemaattisesti Otetaan esimerkki:

2x-3=11

2x=14 | :2

x=7

Jos ei ymmärrä logiikka tässä ja saati vielä kertolaskuja, tuo viimeinen vaihe näyttää lentävän tuohon jostain. Miten oppilas pystyy seuraamaan opetusta, jos hän ei kykene prosessoimaan kuultua opetuksen aikana, vaan pitäisi kaivaa laskin esille?

Tähän tultu. Koulua johtaa yhden jos toisen mielipiteet jo siitä, että kaunokirjoitus kuopattiin. Nyt seitsemäsluokkalisten monien poikien käsiala on sellaista, etteivät he edes itse kykene kertomaan kysyttäessä, mitä heidän vihkossaan lukee.

Vastaavasti kaikkien omat kokemukset siitä, miten silloin kun minä olin koulussa, niin silloinkin kaikki oppi ja osa ei millään, mutta valitettavasti kun puhutaan nykyäön nykykoulusta. Silloin joskus oli apukoulut, esyille ja emuille omat luokkansa sekä tarkkikset, ja jos oppilas ei oppinut ruotsia, se oppi sen lopulta vitosen tasolla, kun nykyään siell yleisopetuksessa on oppilaita, jotka ei opi mitään oppiainetta ilman valtavaa tukea. Koulumaailma on täysin toinen.

Tuossa sinun yhtälöesimerkissäsi ei tarvita kertotaulua asian ymmärtämiseksi. Olet kirjoittanut välivaiheeksi (14:2) ja seuraavalla rivillä näkyy tuon laskutoimituksen tulos, 7.  Laskutoimituksissa voi hyvinkin roikottaa monimutkaisia kerto- ja jakolaskuja, niitä ei ole pakko laskea auki seuraavalle riville. Ja kun ne vihdoin lasketaan niin siitä kyllä näkee mistä merkinnästä lopputulos on tullut.

Yhtälön ratkaisussa saattaa olla muutenkin sellainen laskutoimitus joka ei kuulu mihinkään kertotauluun, silti sen ratkaisun voi ymmärtää. Esim (126152615 / 5614256) voi esiintyä yhtälön ratkaisussa, eikä se ole mikään ongelma.

Minulla oli lukiossa pitkä matikka ja olen tehnyt DI-matikat, eli en vastusta matikkaa millään tavoilla sinänsä.

Diplomi-insinööriksi pystyy näköjään kouluttautumaan vähän tyhmempikin ihminen. Olet oiva esimerkki siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Digi- ja älylaitteet pois kouluopetuksesta.

Kynä, vihko, ja viivotin oppitunnit takaisin.

Ei digi ole se ongelma nykykoulussa. Kyllä opettajat osaavat käyttää digiä järkevästi. Syy on aivan muualla. Lue hs:n artikkeli.

Aivan takuulla asiat jäävät paremmin mieleen kun joutuu itse ne kynällä vihkoon kirjoittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Digi- ja älylaitteet pois kouluopetuksesta.

Kynä, vihko, ja viivotin oppitunnit takaisin.

Ei digi ole se ongelma nykykoulussa. Kyllä opettajat osaavat käyttää digiä järkevästi. Syy on aivan muualla. Lue hs:n artikkeli.

Aivan takuulla asiat jäävät paremmin mieleen kun joutuu itse ne kynällä vihkoon kirjoittamaan.

Ei välttämättä. Motivaatiostahan se kaikki yleensäkin lähtee.

Iso kiitos jutun tänne kopsanneelle 🙏. Hyvin olivat kollegat ongelmista kertoneet. Nyt vaan sitten odotamme päättäjien ja uuden opetusministerin tehokkaita toimia.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkihan omasta työpaikastaan on aina sitä mieltä että korjattavaa löytyy miten paljon tahansa.

Varmaankin, mutta siellä ei ole sun tyhmiä kersoja kuitenkaan paikalla.

Hallitukset aikajärjestyksessä

...

68. Jäätteenmäki17.4.2003 - 24.6.2003

69. Vanhanen24.6.2003 - 19.4.2007

70. Vanhanen II19.4.2007 - 22.6.2010

71. Kiviniemi22.6.2010 - 22.6.20113

72. Katainen22.6.2011 - 24.6.2014

73. Stubb24.6.2014 - 29.5.2015

74. Sipilä29.5.2015 - 6.6.2019

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vihervassarit!

Ei vaan kiitos Sanni gran-laasonen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af…

Näin juuri. Opettaja joutuu supistamaan opetuksen sisältöjä heikoimpien mukaan

Sanavarasto jää heikommaksi suomenkielisilläkin.

Jos näin on, niin ehkä tässä olisi todella myös koulutuksen ja (apua, sohaisen varmaan jotain pesää) opettajien lisäkoulutuksen uudistamisen tarve. Pitääkö kaikkien edetä samaa tahtia? Pitääkö kaikkien kanssa tehdä samat asiat? Voisiko yksilöllistää ja eriyttää enemmän? Aitoja kysymyksiä, ei retorisia.

Tätä tehdään kyllä jo jokaisessa ryhmässä ja paljon, mutta miten enää pärjää yksittäinen opettaja, kun luokassa on 15/25 joilla on erilailla yksilöllistetty juttuja ylöspäin, alaspäin sivulle ja viereen. 7 tarvisi jonkun istumaan vieressä, että saisi mitään tehtyä, 3 ei ymmärrä kieltä, toiset kolme kyllästyvät kun lisätehtävätkin jo tehty, 2-4 juoksee luokkaa ympäri, kierii lattioilla ja mölisee pöytien alla ja loppuluokka on omillaan, pelaavat kännyköillä ja videoivat menoa.

Ryhmässä pitäisi olla 3-5 aikuista, että opiskelu edes jotenkin sujuisi. Nyt on yksi, joka varmasti yrittää parhaansa, mutta on tekemättömän paikan edessä. En tiedä miten lisäkoulutus tuohon auttaisi. Kasvattaisiko se lisäkäsiä, pysäyttäisi ajan, että jokaista ehtisi auttaa vai helpottaisi kloonaamaan itsensä.

Tervetuloa todellisuuteen.

Peruskoulun opettaja

Realistinen kuvaus. Been there.

Peruskoulua ei voi korjata enää millään keinolla kaikille sopivaksi. On siis aika sallia monia eri tavalla opetusta antavia ja erilaisia luokkatiloja ja opetussuunnitelmia käyttäviä kouluja. Vapauttakaa koulut toimimaan opetuksessa itse parhaaksi katsomallaan tavalla.

Opettajan tai rehtorin pitäisi haastatella ja puhutella oppilaita enemmän ja kysellä että miten menee ja mitä kuuluu? Onko jotain mistä haluaisit puhua?

Näin 2017 kun "digi"koulu aloitettiin. Ala-asteen lapset käytävälle tableteilla. Ns. opettaja kierteli sitten ihmettelemässä mitä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulua ei voi korjata enää millään keinolla kaikille sopivaksi. On siis aika sallia monia eri tavalla opetusta antavia ja erilaisia luokkatiloja ja opetussuunnitelmia käyttäviä kouluja. Vapauttakaa koulut toimimaan opetuksessa itse parhaaksi katsomallaan tavalla.

On vapautettu koska opettajilla oikeus opettaa parhaalla katsomallaan tavalla. Näin ollut vuosikymmeniä. Ongelma on uudet koulurakennukset, ops, resurssien puute.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Digi- ja älylaitteet pois kouluopetuksesta.

Kynä, vihko, ja viivotin oppitunnit takaisin.

Ei digi ole se ongelma nykykoulussa. Kyllä opettajat osaavat käyttää digiä järkevästi. Syy on aivan muualla. Lue hs:n artikkeli.

Aivan takuulla asiat jäävät paremmin mieleen kun joutuu itse ne kynällä vihkoon kirjoittamaan.

Ei välttämättä. Motivaatiostahan se kaikki yleensäkin lähtee.

Nyt ei ole kyse ole motivaatiosta. Ihmisen aivot vain toimivat niin, että suurin osa oppii asiat paremmin kun he itse ne kynällä johonkin kirjoittavat. Tietokoneella tai jollain älylaitteella näpyttely ei ole lainkaan sama asia. Kynää käytettäessä sormien motoriikkakin kehittyy ja kirjoitukseen pitää keskittyä vähän enemmän jotta virheitä tulisi mahdollisimman vähän ja jotta tekstistä tulisi kerralla mahdollisimman hyvä. Digilaitteilla virheet saa korjattua helposti ja nopeasti, kynän jälki pitää pyyhkiä kumilla pois ja muokkaaminen ylipäätään on selvästi vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vihervassarit!

Sanni Grahn-Laasonen (kok) uudisti peruskoulun opsin perskekon aikana. Samoin uusiksi meni varhaiskasvatusopetus ja ammattikoulutus ja lukiouudistustakin pykättiin. Uudistuksia toteuttamassa ei ollut yhtäkään opetuksen tai kasvatuksen ammattilaista, vain erilaisia konsultteja. Jäljet alkavat näkyä nyt. Miten meni omasta mielestä, persulit?

Suomen kaikkien aikojen tuhoisin ja kaikin puolin kelvottomin opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (Kok.).

Pahalta näyttää nyt kun uusi porvarihallitus tulee. Tuhotaan loputkin. Sitten Hesari kirjoittelee viiden vuoden päästä että miten näin kävi. Kaikki vaan kohauttaa olkiaan.

On persuista mitä mieltä hyvänsä, niin pitää myöntää, että koulutusasioissa persut puhuvat järkeviä. Persut vaatii digisekoilun lopettamista ja opettajan auktoriteetin palauttamista ja muutenkin ryhtiliikettä kouluun. Ikään kuin askelia taaksepäin vanhojen hyvien aikojen suuntaan.

Kokoomuksesta ei koskaan ole koululle ollut kuin haittaa. Kokoomus pitäisi pelata ihan syrjään aina, kun koulusta puhutaan. Jyrki Kataisen "fantastinen yliopistouudistus" pilasi yliopiston. Grahn-Laasosen digiloikka pilasi ensin peruskoulun ja nyt lukion. Kokoomus yritti kaikin keinoin jo 1960-luvulla vastustaa sen peruskoulun syntymistä, josta kehittyi menestystarina 1970- ja 1980-luvuilla.

Mutta persut oli samassa hallituksessa Kokoomuksen kanssa kun tuo pelleily toteutettiin? Tämä minua ärsyttää, kun heillekin näköjään on se ja sama mitä tapahtuu kunhan vaan pääsee Audin takapenkille. 

Se oli soinilainen persut. Nykypersuilla ei ole soinilaisten kanssa mitään tekemistä enää.

Höpö, höpö. Tietenkin on.

Muutaman viikon kuluessa selviää, onko. 

Soinilaiset möivät periaatteensa ja suostuivat sellaiseen hallitusohjelmaan, joka ei vastannut persujen puheita ennen vaaleja. Puolueen oma väkikin hermostui, ja lopulta puolue hajosikin kahtia.

Riikka Purra on nyt samassa tilanteessa kuin Soini oli. Myykö Riikka periaatteensa? Jää nähtäväksi. 

Aiemmassa koulua koskevassa keskustelussa täällä mukaan tunkeutui joku, jonka tehtävä oli muutamalla neutraalilla lauseella ampua alas kaikki arvostelevat kommentit. Se oli vähän ennen vaaleja, tietysti. (Ajatelkaa, eikä olla edes Neuvostoliitossa). Jäi mieleeni sellainen viesti, jossa vaadittiin inkluusion poistoa, niin tämä "virallisen tahon" kommentoija sanoi, että inkluusio on EU:n myötä tullut ja sitä EI Suomessa voi poistaa. Kertokaapa nyt viisaammat onko tämä totta? Näinkö olemme menettäneet omat vaikutusmahdollisuutemme. Oikein naurattaa, jos ei itkettäisi, täällä mollataan milloin Kokoomusta ja vasemmistoa ja todellisuudessa meille on herttaisen sama kuka siellä Arkadian mäellä istuu ja nostaa korkeaa palkkaa, jos tämän tason päätökset tehdään EU:ssa. Eli nyt vastaus: "Voimmeko Suomessa poistaa inkluusion kouluista?"

Tähän kysymykseen kaikki ansaitsevat vastauksen. Mikäli meillä olisi aitoa, tutkivaa, ammattitaitoista journalismia, kysymys olisi jo esitetty oikealle taholle.

Olen opettanut pitkään yläkoulussa. Tason lasku on ollut raju. Edes artikkeli ei tuo esille, miten huono tilanne on oppimisen kannalta. Kotitehtäviä on turha antaa jos 2 oppilasta 25:stä ne tekee. Opettajainkokouksissa ongelmat lakaistaan maton alle vaikka monet opettajat eivät jaksa. Kaupungit ja tuleva hallitus leikkaavat todennäköisesti lisää resursseista. Olen viisi vuotta odottanut milloin tästä aletaan puhumaan julkisuudessa, milloin koulun tilanne on niin huono että edes ongelmien piilottelu ei enää onnistu. Nyt on se hetki. Vielä pitää tuoda julki, miten huono osaaminen koululaisilla on.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa pätevä keino puuttua tämmöiseen kehitykseen, on puhdistaa opetushallitus sekä opetusministeriö sataprosenttisesti vihervasemmistolaisista virkamiehistä ja vähentää turhia johtajia kyseisessä laitoksessa pysyvästi. Tilalle tulee laittaa kansallismielisiä ihmisiä.

Molemmissa on virkamiehiä kaikista puolueista. Politisointi ei nyt auta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af…

Näin juuri. Opettaja joutuu supistamaan opetuksen sisältöjä heikoimpien mukaan

Sanavarasto jää heikommaksi suomenkielisilläkin.

Heikoiten lukuaineissa pärjäävät itä-suomalaiset kantispojat kouluissa, joissa s2-oppilaita on käytännössä 0. Miten sen selität?

'

En usko. Jos olet käynyt sekä Itä-Suomalaisessa pikkukoulussa että Itä-Helsinkiläisessä suurkoulussa, uskon, että alat itsekin miettimään mistä ja miten moinen tulos on saatu. Vale-emävale-tilasto, kuten tilastotieteilijät tietävät.

Ette tekään ole koulujanne käyneet tai kirjoja lukeneet. Se kirjoitetaan "itäsuomalaisessa" ja "itähelsinkiläisessä".

Miksi näihin uudistuksiin alun perin ryhdyttiin? Suomessa oli maailman paras koulutusjärjestelmä. Digiä olisi pitänyt tuoda siihen oheen, mutta ei niin vahvasti kaikkeen. Konsulteilta ei olisi pitänyt kysyä tämän alan kehittämisestä.