Lue keskustelun säännöt.
Miten kaukaa menneisyydestä teitä on vongattu?
19.05.2023 |
Kesken tämän keväisen perjantai-illan tuli ex-miesystävältä toiveikas yhteydenottoviesti. Laskeskelin, että tasan 20 vuotta sitten hän karjahteli puhelimeen, etten ikinä enää saisi soittaa hänelle, ja taisi äänistä päätellen lyödä luurinkin korvaani. Hän kimmastui siitä, että ehdin jutella hetken hänen upouuden naisystävänsä kanssa, ennen kuin hän itse ehti puhelimeen. Niin voi käydä, kun ei uuden rakkauden huumassaan muista kertoa exälle, että tämä on exä. :D
En ole hämmästynyt siitä, että hän käy puhelinmuistiotaan läpi ja etsii vongattavaa, mutta 20 vuotta on tosi pitkä aika.
Miten kaukaa menneisyydestä teitä on vongattu? Vaivauduitteko vastaamaan? (Minä en.)
Kommentit (88)
No ensimmäinen poikaystävä, olin 15v,nyt oon 32 v. Niin hän kyllä kyselee kahville, ravintolaan jne. En oo usein lähtenyt vaikka kaverina olisi joskus hauska. Kun viimeksi suostuin näkemään halusi hieroa hartioista ja varmasti olisi muutakin halunnut mutta olin etäinen 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli 30 vuoden takainen opiskeluaikainen kumppanini. Yhteydenottoja oli aiemminkin monesti mutta nyt taukoa oli 20 vuotta. Tapasimme kahvilla. Ajattelin että olisi kiva vaihtaa kuulumisia. En ajatellut, että kyse olisi vonkaamisesta.
En ymmmärtänyt, mikä oli tilaisuuden tarkoitus. Hän kertoi piinaavan tarkkaan av(i)oliitonsa ja jopa kavereidensa suhteet. Juuri mitään hän ei kysynyt minulta. Itse asiassa muistakin hänet kuuntelukyvyttömänä touhona. Meillä oli aivan sama opiskeluala mutta edes tästä alasta ei syntynyt keskustelua. Joka tapauksessa elämä on heittänyt meidät aivan eri asemiin niin, että mitään yhteistä ei enää ollut.
Ja hyvä niin, koska mua ei kiinnostaisi pätkäänään. Ihmettelen vain, miksi hän halusi tavata. Pitääkseen monologinsa?
(Olen kirjoittanut johonkin aivan muuhun ketjuun tästä aiemminkin.)
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen aviomieheni hylkäsi minut opiskelutoverinsa takia, kun olin 21-vuotias. Avioliittoa ehti kestää vajaat 2 vuotta.
Erottuaan tästä naisesta ja tultuaan itse jätetyksi kolmannessa avioliitossaan hän otti yhteyttä toissakesänä. On sydämentahdistin ja monta muuta fyysistä vaivaa ja osa hampaista puuttuu, mutta rakastin häntä kerran, eikö vain? Mitkä ovat nyt tunteeni häntä kohtaan?
Häntä hämmästytti suuresti, että olin mennyt uudelleen naimisiin eromme jälkeen ja saanut kaksi lasta.
Huomattakoon, että olemme molemmat yli 70-vuotiaita! Mies etsii vanhuuden omaishoitajaa :)
Minä olen myös törmännyt tuohon käsittämättömään ajatukseen, että aikoinaan jätetty olisi ollut kaikki nämä vuodet ja vuosikymmenet sinkkuna. Ei kai yksikään täyspäinen usko olevansa niin mahdottoman hieno tapaus, että hänen jälkeensä ei kukaan enää kelpaisi?
Mitähän harlekiinikirjoja tuo sinun exäsi on lukenut, kun kuvittelee, että "sinä rakastit minua kerran" toimii todellisuudessa?
Nuorena likkana työpaikalla eräs ikäiseni jäbä oli kovasti kiinnostunut minusta ja minäkin tavallaan hänestä, meillä oli selvästi sellaista kemiaa, mitä ei tapahdu usein. Mutta hän oli varattu. Hän vaihtoi työpaikkaa, meni sen tyttöystävänsä kanssa naimisiin ja sai lapsen. Siitä jotain 12 vuotta eteenpäin heille tuli ero. Ja hän heti laittoi viestiä mulle. Mutta vaikka olinkin edelleen sinkku, en minä enää häntä ajatellut. 12 vuotta on kuitenkin pitkä aika ja olin jo ehtinyt tottua yksin oloon. Kyllähän mulla jotain seurusteluja siinä oli ollut, mutta ei koskaan mitään parisuhdetta löytynyt.
Oli se kieltämättä vähän outoa että joku oli mua ajatellut niin pitkään, vaikkei välillämme edes tapahtunut koskaan mitään. No, en ainakaan sitten vain kuvitellut sitä kemiaa meidän välillämme.
9 vuotta, pidin sitä naurettavan pitkänä aikana ja mietin mitä sen miehen päässä liikkui oikein. Nyt huomaan että se on aika lyhyt aika. En vastannut viestiin vaan poistin, minulla oli elämä jatkunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedän, että joku entinen heila tai nuoruuden miespuolinen kaveri on eronnut?
Tulee yhtäkkiä viestiä, moi mitä kuuluu ois kiva nähdä taas. Joka kerta ja aina oon jäänyt niin vahvasti mieleen. Kaukaisin oli ala-asteelta. Ollaan nelikymppisiä nyt. 😄
8 vuoden jälkeen viesti mieheltä, jonka kanssa tuli lähinnä vaan vietettyä aikaa, sinkku kun olin. Mies oli päihteiden väärinkäyttäjä. En ollut kiinnostunut romanttisesti. En todellakaan vastannut viestiin. Lähinnä hämmentää tällaiset yhteydenotot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niiden muutaman suuren rakkauden kanssa me emme saaneet toisiamme. He eivät ole koskaan jälkeenpäin kyselleet perääni tai ehdotelleet mitään. Näissä nuoruuden rakkauksissa oli jotakin oikeasti kaunista ja vakavaa. Kumpikaan heistä ei ole pilannut sitä kokemusta myöhemmin joillakin typerillä kännisillä viesteillä ja ehdotuksilla. Tosin molemmat heistä ja minäkin olen vielä ensimmäisessä avioliitossaan. Molempia haluaisin tavata vielä yhden kerran, mutta ehkä on parempi ettemme enää tapaa.
Yksi aivan mahdoton eksä, johon ei olisi koskaan pitänyt tutustua ja joka loukkasi minua pahasti, roikkui pitkään perässäni. Soitteli ja viestitteli. Eli ei mitään kunnioitusta. Pari muuta sellaista, joihin nuorena tutustuin, mutta joiden kanssa en halunnut koskaan seurustella, koska en ollut heihin ihastunut, ovat myöhemmin ottaneet yhteyttä. Toinen välillä kännissä ja jopa vielä parinkymmenen vuoden kuluttua. Näistä yhteydenotoista en ole ollut yhtään ilahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt ei ole varsinaisesti vastaus kysymykseen, mutta perjantain kunniaksi kerron silti. ;)
Mä olen ollut kolmisenkymmentä vuotta mieheni kanssa, koska hän on ihana hani.
Noin parikytä vuotta sitten eräs yläastekaveri päätti avautua ravintolassa mulle, että on ollut aina ihastunut muhun. Häntä niin harmittaa, ettei koskaan tehnyt mitään asian eteen silloin koulun aikana / nuorena. Hän oli silloin urheilullinen ja komea. Hyväksytty naispiireissä, muttei kuitenkaan jän nis. Mä taas olin kiltti ja ihan söpö (yläasateella), mutta aika arka tuommoisten juttujen kanssa. Kukin pikkasen myöhemmin.
Tuolloin sitten juteltiin pitkä tovi ja naurettiin yläastejuttuja. Erosimme hyvissä väleissä ja ajoissa. En päästänyt saatille tai maksattanut taksiani, kun hän olisi halunnut.
Nyt maaliskuussa hän otti muhun yhteyttä sitten seuraavan kerran. Oli FB yv:tä laittanut, ettei saa mua mielestä. Olen hänen mielestään yhä kaunis. Mulla on kauniit hiukset ja upea body (!). En kai mä vaan enää ole sen saman miehen kanssa kuin silloin ennen. Toivottavasti olen vapaa, että hän pääsis mun kaa kahvittelemaan.
En viitsi lainata koko pitkää vastaustasi, mutta millä tavalla se ei mukamas vastannut ap:n kysymykseen? Kysymys oli, kuinka kaukaa menneisyydestä teitä on vongattu. Tuossahan sinä kerrot sen erittäin selvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedän, että joku entinen heila tai nuoruuden miespuolinen kaveri on eronnut?
Tulee yhtäkkiä viestiä, moi mitä kuuluu ois kiva nähdä taas. Joka kerta ja aina oon jäänyt niin vahvasti mieleen. Kaukaisin oli ala-asteelta. Ollaan nelikymppisiä nyt. 😄
Onko miehillä tapana käydä kaikki tutut naiset läpi kun tulee ero? Koska muakin ihmetytti että otti niin pitkän ajan jälkeen yhteyttä. Ja kun en vastannut viestiin yhtään mitään, muutaman viikon päästä hänellä oli joku uusi muija. Eli en mä nyt sitten niin unohtumaton ollutkaan.
Lohduttavaa kuulla näitä kokemuksia, niin että en ole ainoa "hullu". Kaipailen vieläkin ihastusta lähes 20 vuoden takaa, vaikka en edes kunnolla tunne häntä. Vieläkin välillä tulee jossain vastaan, samassa kaupungissa kun asutaan, ja sydän hyppii paikoiltaan ihan samalla tavalla joka kerta. Kummallista kemiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen on tuntunut kamalalta kun joku eksä tai muu minuun kauan sitten ihastunut onkin jäänyt yksin ja ottaa välillä yhteyttä vuosienkin kuluttua. Pari on ottanut yhteyttä välillä kännissä. Nämä kännissä soittelevat ja viestittelevät ovat vuosien varrella syrjäytyneet pahasti. Tosi surullista.
Kukaan fiksu ei ole ottanut myöhemmin yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan. Ei ole ollut kiinnostuneita niin eivät ole ottaneet yhteyttä koskaan.
10 v takaa. Vaatii vaivannäköä, minua ei löysä somesta eikä googlaamalla.
Kyllä mä aion Karia vongata vielä sittenkin kun sillä on tonen jalka haudassa <3
Nyt kun mietin asiaa, niin minulle on jälkikäteen soiteltu selvinpäin ja kännissä, lähetetty kirjeitä ja kortteja, viestitelty, lähetetty selfieitä, vaanittu kodin lähellä, annettu yhteystiedot paperilapulla ynnä muuta. Jotkut jopa yli kahdenkymmenen vuoden kuluttua tutustumisesta. Vain kaksi näistä on ollut asiallisia lähestymistä ja toiselle heistä soitin. Seurustelin vain yhden kanssa ja muiden kanssa olen vain tutustunut ja keskustellut.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan. Ei ole ollut kiinnostuneita niin eivät ole ottaneet yhteyttä koskaan.
Sama juttu minulla.
No, kerran museossa ulkomailla muumio nousi paikaltaan ja yritti saada treffeille.
Huikea tarina. Ja opettavainen.
.