Miten kaukaa menneisyydestä teitä on vongattu?
Kesken tämän keväisen perjantai-illan tuli ex-miesystävältä toiveikas yhteydenottoviesti. Laskeskelin, että tasan 20 vuotta sitten hän karjahteli puhelimeen, etten ikinä enää saisi soittaa hänelle, ja taisi äänistä päätellen lyödä luurinkin korvaani. Hän kimmastui siitä, että ehdin jutella hetken hänen upouuden naisystävänsä kanssa, ennen kuin hän itse ehti puhelimeen. Niin voi käydä, kun ei uuden rakkauden huumassaan muista kertoa exälle, että tämä on exä. :D
En ole hämmästynyt siitä, että hän käy puhelinmuistiotaan läpi ja etsii vongattavaa, mutta 20 vuotta on tosi pitkä aika.
Miten kaukaa menneisyydestä teitä on vongattu? Vaivauduitteko vastaamaan? (Minä en.)
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Teinivuosien minisutina laittoi meiliä työsähköpostiin 34 vuotta myöhemmin. Emme aikanaan edes seurustelleet, kerran pussattiin, mutta oli ilmeisen ihastunut minuun. Ei oikein oltu edes puheissa. En todellakaan vastannut mitään. Mikähän idea näissä on? Jotenkin ymmärrän, jos on ollut oikea suhde, mutta että vuosikymmeniä myöhemmin ottaa yhteyttä täysin tuntemattomaan ihmiseen...
Haluaa tutustua?
1800-luvulta paroni ja ylioppilas Höderström lähetti ihanan rakkauskirjeen kirjekyyhkyn mukana. Yritin vastata snapin kautta mutta ei sillä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinivuosien minisutina laittoi meiliä työsähköpostiin 34 vuotta myöhemmin. Emme aikanaan edes seurustelleet, kerran pussattiin, mutta oli ilmeisen ihastunut minuun. Ei oikein oltu edes puheissa. En todellakaan vastannut mitään. Mikähän idea näissä on? Jotenkin ymmärrän, jos on ollut oikea suhde, mutta että vuosikymmeniä myöhemmin ottaa yhteyttä täysin tuntemattomaan ihmiseen...
Haluaa tutustua?
Sen perusteella, että on kerran teininä pussannut ja saanut pakit? Menkää eteenpäin, hyvänen aika.
Vierailija kirjoitti:
Teinivuosien minisutina laittoi meiliä työsähköpostiin 34 vuotta myöhemmin. Emme aikanaan edes seurustelleet, kerran pussattiin, mutta oli ilmeisen ihastunut minuun. Ei oikein oltu edes puheissa. En todellakaan vastannut mitään. Mikähän idea näissä on? Jotenkin ymmärrän, jos on ollut oikea suhde, mutta että vuosikymmeniä myöhemmin ottaa yhteyttä täysin tuntemattomaan ihmiseen...
Eihän se tuntemaon ole jos pussasitte :p
Ei minullakaan ollut suhdetta erääseen. Hän ei myöskään tajua miten merkittävän hyvän olon joku on häen olemassaolostaan saanut. Eikö se ole van mahtavaa, että vielä vuosikymmenten jälkeen saa perhosia lentelemään ja tuottaa hyvää oloa toiselle? Jakaikki mitä teit, olit vain olemassa?
On mahtavaa olla ihminen, joka muistetaan, ihminen, joka on tehnyt vaikutuksen, ihminen, jota muistellaan hyvällä ihaillen, rakkaudella ja lämmöllä. Ihminen, jota ajatellessa alkaa hymyilyttää, koska se vaan on niin ihana.
Jukka oot semmonen <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen aviomieheni hylkäsi minut opiskelutoverinsa takia, kun olin 21-vuotias. Avioliittoa ehti kestää vajaat 2 vuotta.
Erottuaan tästä naisesta ja tultuaan itse jätetyksi kolmannessa avioliitossaan hän otti yhteyttä toissakesänä. On sydämentahdistin ja monta muuta fyysistä vaivaa ja osa hampaista puuttuu, mutta rakastin häntä kerran, eikö vain? Mitkä ovat nyt tunteeni häntä kohtaan?
Häntä hämmästytti suuresti, että olin mennyt uudelleen naimisiin eromme jälkeen ja saanut kaksi lasta.
Huomattakoon, että olemme molemmat yli 70-vuotiaita! Mies etsii vanhuuden omaishoitajaa :)
Minä olen myös törmännyt tuohon käsittämättömään ajatukseen, että aikoinaan jätetty olisi ollut kaikki nämä vuodet ja vuosikymmenet sinkkuna. Ei kai yksikään täyspäinen usko olevansa niin mahdottoman hieno tapaus, että hänen jälkeensä ei kukaan enää kelpaisi?
Mitähän harlekiinikirjoja tuo sinun exäsi on lukenut, kun kuvittelee, että "sinä rakastit minua kerran" toimii todellisuudessa?
No mä luultavasti tulen hukkaamaan elämäni yksin kun kukaan ei enää kelpaa ensimmäiseni jälkeen. Hän jätti minut ja tiedän, ettei tule koskaan vonkaamaan minua takaisin. Mutta jos leikitään että tulisi niin varmaan menisin taas ihan all in.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinivuosien minisutina laittoi meiliä työsähköpostiin 34 vuotta myöhemmin. Emme aikanaan edes seurustelleet, kerran pussattiin, mutta oli ilmeisen ihastunut minuun. Ei oikein oltu edes puheissa. En todellakaan vastannut mitään. Mikähän idea näissä on? Jotenkin ymmärrän, jos on ollut oikea suhde, mutta että vuosikymmeniä myöhemmin ottaa yhteyttä täysin tuntemattomaan ihmiseen...
Eihän se tuntemaon ole jos pussasitte :p
Ei minullakaan ollut suhdetta erääseen. Hän ei myöskään tajua miten merkittävän hyvän olon joku on häen olemassaolostaan saanut. Eikö se ole van mahtavaa, että vielä vuosikymmenten jälkeen saa perhosia lentelemään ja tuottaa hyvää oloa toiselle? Jakaikki mitä teit, olit vain olemassa?
Jaa sinä et ole koskaan pussannut tuntematonta?
Vierailija kirjoitti:
No, kerran museossa ulkomailla muumio nousi paikaltaan ja yritti saada treffeille.
Miten pitkä aika edellisestä tapaamisestanne oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinivuosien minisutina laittoi meiliä työsähköpostiin 34 vuotta myöhemmin. Emme aikanaan edes seurustelleet, kerran pussattiin, mutta oli ilmeisen ihastunut minuun. Ei oikein oltu edes puheissa. En todellakaan vastannut mitään. Mikähän idea näissä on? Jotenkin ymmärrän, jos on ollut oikea suhde, mutta että vuosikymmeniä myöhemmin ottaa yhteyttä täysin tuntemattomaan ihmiseen...
Eihän se tuntemaon ole jos pussasitte :p
Ei minullakaan ollut suhdetta erääseen. Hän ei myöskään tajua miten merkittävän hyvän olon joku on häen olemassaolostaan saanut. Eikö se ole van mahtavaa, että vielä vuosikymmenten jälkeen saa perhosia lentelemään ja tuottaa hyvää oloa toiselle? Jakaikki mitä teit, olit vain olemassa?
Jos nyt riisut nuo vaaleanpunaiset lasit ja palaat maanpinnalle, ymmärrät varmaan, että yleensä nämä miehet vain eron jälkeen soittelevat läpi jokaisen akan, joka mieleen tulee ja jolta voisi pildeä vongata.
Kevät on kummaa aikaa... Valo lisääntyy ja hormoonit hyrähtää käyntiin. Omat kokemukset on alle nelikymppisenä, kun sinkkuna elelin avioeron jälkeen. Tuli huomattua, että miehet ei niitä naisten puhelinnumeroita luuristaan hävitä parinkaan näkemättömän vuoden jälkeen, vaan todellakin kokeilevat kepilllä jäätä. Monesti hieman päissään. Tuo some on tehnyt lähestymisen helpommaksi, niin moni siellä on ja vanhat tutut löytyvät muiden vanhojen tuttujen fb sivujen kautta. Itse saan olla rauhassa kun en somessa ole ja viimeiset viisi vuotta sairastanut ja rupsahtanut. Paljonhan se riippuu lähestyjästä ja hänen tavastaan ottaa pitkän tauon jälkeen yhteyttä, että ilahtuuko vai ahdistuuko asiasta vuosien jälkeen. N45
Vierailija kirjoitti:
Kevät on kummaa aikaa... Valo lisääntyy ja hormoonit hyrähtää käyntiin. Omat kokemukset on alle nelikymppisenä, kun sinkkuna elelin avioeron jälkeen. Tuli huomattua, että miehet ei niitä naisten puhelinnumeroita luuristaan hävitä parinkaan näkemättömän vuoden jälkeen, vaan todellakin kokeilevat kepilllä jäätä. Monesti hieman päissään. Tuo some on tehnyt lähestymisen helpommaksi, niin moni siellä on ja vanhat tutut löytyvät muiden vanhojen tuttujen fb sivujen kautta. Itse saan olla rauhassa kun en somessa ole ja viimeiset viisi vuotta sairastanut ja rupsahtanut. Paljonhan se riippuu lähestyjästä ja hänen tavastaan ottaa pitkän tauon jälkeen yhteyttä, että ilahtuuko vai ahdistuuko asiasta vuosien jälkeen. N45[/quote
Eikun sori, kymmenen vuoden tauon jälkeen tuli sieltä sinkkuvuosilta tuttu mies viime kesänä kaupungilla moikkailee. Kysyi, muistanko vielä. Vastasin, että valitettavasti, vaikken niin haluaisikaan ja parempi kun lähtee jatkamaan ripeästi matkaansa. Teki mulle tosi törkeän tempun tapaillessamme ja minulla ei ole mitään mielenkiintoa edes hengittää samaa ilmaa hänen kanssaan. Lähti liukkaasti, sen verran napakasti ilmaisin asiani. N45
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen aviomieheni hylkäsi minut opiskelutoverinsa takia, kun olin 21-vuotias. Avioliittoa ehti kestää vajaat 2 vuotta.
Erottuaan tästä naisesta ja tultuaan itse jätetyksi kolmannessa avioliitossaan hän otti yhteyttä toissakesänä. On sydämentahdistin ja monta muuta fyysistä vaivaa ja osa hampaista puuttuu, mutta rakastin häntä kerran, eikö vain? Mitkä ovat nyt tunteeni häntä kohtaan?
Häntä hämmästytti suuresti, että olin mennyt uudelleen naimisiin eromme jälkeen ja saanut kaksi lasta.
Huomattakoon, että olemme molemmat yli 70-vuotiaita! Mies etsii vanhuuden omaishoitajaa :)
Voi ei :D Niin ne papat usein. Aika epätoivoista. Isäni avioitui nopeasti äitini kuoltua minua nuoremman naisen kanssa. Isä oli yli kahdeksankymmentä. Äiti ennusti sen: " Kun minusta aika jättää, leskiä alkaa pörrätä isäs ympärillä." Oikeassa oli. Tarjokkaita oli kolme. Yksi potkukelkkaili korttelin ympäri toiveikkaana :D
Anteeksi. Ikä ei ole mikään juttu näissä asioissa ja saahan sitä vongata, mutta miehinen opportunismi on aika ällöttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinivuosien minisutina laittoi meiliä työsähköpostiin 34 vuotta myöhemmin. Emme aikanaan edes seurustelleet, kerran pussattiin, mutta oli ilmeisen ihastunut minuun. Ei oikein oltu edes puheissa. En todellakaan vastannut mitään. Mikähän idea näissä on? Jotenkin ymmärrän, jos on ollut oikea suhde, mutta että vuosikymmeniä myöhemmin ottaa yhteyttä täysin tuntemattomaan ihmiseen...
Eihän se tuntemaon ole jos pussasitte :p
Ei minullakaan ollut suhdetta erääseen. Hän ei myöskään tajua miten merkittävän hyvän olon joku on häen olemassaolostaan saanut. Eikö se ole van mahtavaa, että vielä vuosikymmenten jälkeen saa perhosia lentelemään ja tuottaa hyvää oloa toiselle? Jakaikki mitä teit, olit vain olemassa?
Jaa sinä et ole koskaan pussannut tuntematonta?
En tosiaan. Miksi sinä olet?
Mutta jos olisin, niin sittenhän me tunnettaisiin jo.
Kukaan ei ole ns. vongannut, mutta olen saanut jälkikäteen vielä vuosienkin kuluttua yhteydenottoja varmaan kaikkien mahdollisten kanavien välityksellä. Kaikki ovat olleet oikeasti kiinnostuneita, mutta kukaan minulle tärkeä ihminen, jota kohtaan minulla on ollut molemminpuolisia tunteita, ei ole lähestynyt minua myöhemmin.
Minua vonkasi viikinki kerran metsässä kulkiessani, oli joutunut aikapyörteeseen ja päätyi nykyaikaan, en teidä mitä hänelle sen jälkeen tapahtui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedän, että joku entinen heila tai nuoruuden miespuolinen kaveri on eronnut?
Tulee yhtäkkiä viestiä, moi mitä kuuluu ois kiva nähdä taas. Joka kerta ja aina oon jäänyt niin vahvasti mieleen. Kaukaisin oli ala-asteelta. Ollaan nelikymppisiä nyt. 😄
Onko miehillä tapana käydä kaikki tutut naiset läpi kun tulee ero? Koska muakin ihmetytti että otti niin pitkän ajan jälkeen yhteyttä. Ja kun en vastannut viestiin yhtään mitään, muutaman viikon päästä hänellä oli joku uusi muija. Eli en mä nyt sitten niin unohtumaton ollutkaan.
Älä sitä sure, miehet vain ovat ihan stnan laiskoja tässäkin asiassa. Helpompi alkaa plarata vanhoja tuttuja läpi kuin etsiä joku uusi jostain. Myönnän että kerran sorruin tähän itsekin mutta olin jatkuvasti pitänyt ystävyyttä yllä siihen mieheen ja tiesin että meillä on yhteinen intressi poistaa seksuaalista puutostilaa. Se oli tavallaan hauskaa mutta miehellä ei muna toiminut koska hän on käytännössä ollut alkoholisti kymmeniä vuosia. Sivistynyt tissuttelija ja viskitasting-tuomari :D
Vierailija kirjoitti:
No, kerran museossa ulkomailla muumio nousi paikaltaan ja yritti saada treffeille.
Että incelille pikkasen huomiota taas, vai.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä aion Karia vongata vielä sittenkin kun sillä on tonen jalka haudassa <3
Kari kuoli tiistaina klo 10.05. Suolistosyöpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedän, että joku entinen heila tai nuoruuden miespuolinen kaveri on eronnut?
Tulee yhtäkkiä viestiä, moi mitä kuuluu ois kiva nähdä taas. Joka kerta ja aina oon jäänyt niin vahvasti mieleen. Kaukaisin oli ala-asteelta. Ollaan nelikymppisiä nyt. 😄
Onko miehillä tapana käydä kaikki tutut naiset läpi kun tulee ero? Koska muakin ihmetytti että otti niin pitkän ajan jälkeen yhteyttä. Ja kun en vastannut viestiin yhtään mitään, muutaman viikon päästä hänellä oli joku uusi muija. Eli en mä nyt sitten niin unohtumaton ollutkaan.
Älä sitä sure, miehet vain ovat ihan stnan laiskoja tässäkin asiassa. Helpompi alkaa plarata vanhoja tuttuja läpi kuin etsiä joku uusi jostain. Myönnän että kerran sorruin tähän itsekin mutta olin jatkuvasti pitänyt ystävyyttä yllä siihen mieheen ja tiesin että meillä on yhteinen intressi poistaa seksuaalista puutostilaa. Se oli tavallaan hauskaa mutta miehellä ei muna toiminut koska hän on käytännössä ollut alkoholisti kymmeniä vuosia. Sivistynyt tissuttelija ja viskitasting-tuomari :D
Olen aseksuaali, milloin miehillä lakkaa muna toimimasta, niin voin ottaa teini-ihastukseni yhteyttä?
Teinivuosien minisutina laittoi meiliä työsähköpostiin 34 vuotta myöhemmin. Emme aikanaan edes seurustelleet, kerran pussattiin, mutta oli ilmeisen ihastunut minuun. Ei oikein oltu edes puheissa. En todellakaan vastannut mitään. Mikähän idea näissä on? Jotenkin ymmärrän, jos on ollut oikea suhde, mutta että vuosikymmeniä myöhemmin ottaa yhteyttä täysin tuntemattomaan ihmiseen...