Kaksi psykoosia kokenut Noora Saarinen joutui työkyvyttömyyseläkkeelle 36-vuotiaana. Tällä hetkellä hän voisi tehdä vähän töitä jos työntek...

Työ on paras lääke ja liike on paras lääke.

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä erikoista, että työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi tienata 900 e/kk ilman että se vaikuttaa mihinkään. Työtön taas saa tienata työttömyyskorvauksen päälle vain alle 300 e/kk. Eläke kuitenkin voi olla paljon enemmän kuuaudessa työhistorian takia ja sitten siihen päälle saat vielä tienata melkein tonnin, niin melko epätasa-arvoistava systeemi. Sitten vielä päälle se byrokratia, Kelan selvitysten odottelu ja maksupäivän siirtyminen, niin ei ihme ettei työttömän kannata mitään osa-aikasopimuksia tehdä.

 

Miten työtön on työtön, jos käy töissä ja tienaa enemmän kuin peruspäivärahan verran?

Kultaisella 70-luvulla nää olisi olleet mielisairaalan avo-osastolla, tehneet kaikenlaista pientä puuhastelua kasvihuoneilla ja hyötypuutarhassa, korjanneet koneita ja hoitaneet eläimiä. Käyttörahaa muutama satanen kuukaudessa, täysi ylöspito ja oma petipaikka 6 hengen huoneessa. Jos kykeni tekemään täyden työpäivän laitoksen ulkopuolella, pääsi muuttamaan pois. Muuten kotikunnalle oli halvempaa maksaa laitospaikasta kuin nykymuotoisina tukina.

Siitä huolimatta, oli tämän artikkelin naisen diagnoosit mitä tahansa, niin psykoosilääkkeet ne vasta sen työkyvyn lopullisesti vievätkin. Asia, jota alalla ei koskaan myönnetä ja tästä ei saa edes mainita, puhumattakaan, että keskusteltaisiin. Psykoosilääkkeet lamaavat hermostoa ja somaattista terveyttä. Ihminen käytännössä nukkuu yli 12 h/vrk: ssa. Sen lisäksi lopunkin päivää on väsynyt, eikä jaksa tehdä välttämättä yhtään mitään.

Suomen sosiaaliturvamenoista suurin osa menee eläkeläisiin

https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terv…

asumistuki pienenee jos tekee enemmän töitä, kyllä oikeistohallituksella on duunia

Vierailija kirjoitti:

Suomen sosiaaliturvamenoista suurin osa menee eläkeläisiin

https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terv…

Tuon summan lisäksi maksetaan 30 miljardia työeläkkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Suomen sosiaaliturvamenoista suurin osa menee eläkeläisiin

https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terv…

32,7 miljardia euroa menee eläkeläisiin + sitten työeläkeyhtiöt maksavat 30 miljardia työeläkkeitä.

Työttömyyskorvauksia maksetaan 4,9 miljardia, mutta kas kummaa taas työttömiltä ollaan leikkaamassa, vaikka osalla työttömistä on lapsiakin.

Eläkkeisiin menee paljon, kun ei oo eläkekattoa. Jos jokainen ex toimitusjohtaja vetää eläkkeellä yli 10000 niin on siinä liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomuodosta jo huomaa, että on niitä ihmisiä jotka eivät vain viitsi.

Sun kommentista jo huomaa, että olet vi ttu pää ihminen

Vittupääihminen on yhdyssana.

Vierailija kirjoitti:

Noora in wronnut miehestään, mutta ovat taas yhdessä, vaikka asuvatkin eri asunnoissa. Kivaa tuilla kikkailua.

Verosuunnittelua parhaimmillaan se vaan on  😁

Vierailija kirjoitti:

Haluatko mt-häiriöisen ihmisen työkaveriksi?

Jos se on ok, miksi ei?

Omalla kokemuksella, en halua. Pari kertaa on pitänyt pelätä oman turvallisuuden vuoksi. Aina vaaditaan mt-tapauksia töihin. Mutta kuka sellaisen kanssa haluaa työskennellä? Oikeasti!

30-vuotias nainen tuli Albertinkadun ampumaradalle ja surmasi kolme miestä 9 mm:n Berettalla – asianajaja luonnehti 20 vuoden takaista veritekoa ”täysin sairaan ihmisen teoksi”

30-vuotias atk-insinööri surmasi kolme itselleen tuntematonta miestä Albertinkadun ampumaradalla helmikuussa 1999. Ampuja todettiin syyntakeettomaksi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006009564.html

Mä ainakin haluaisin jänniä ja erikaisia työkavereita 

Sillanpää siirrettiin pakkolaitoshoitoon paranoidisen skitsofrenian vuoksi.

Oikeus katsoi tekijän olleen syyntakeeton syyllistyessään kolmeen tappoon ja kolmeen tapon yritykseen.

Asiantuntijalääkärit arvioivat, että ampuma-ajan varaaminen, meno lentokentälle ja aseen hävittäminen sopivat sairaudesta johtuvaan käyttäytymiseen, eikä kyse ollut siitä, että ampuja olisi ymmärtänyt tekonsa merkityksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluatko mt-häiriöisen ihmisen työkaveriksi?

Jos se on ok, miksi ei?

Omalla kokemuksella, en halua. Pari kertaa on pitänyt pelätä oman turvallisuuden vuoksi. Aina vaaditaan mt-tapauksia töihin. Mutta kuka sellaisen kanssa haluaa työskennellä? Oikeasti!

30-vuotias nainen tuli Albertinkadun ampumaradalle ja surmasi kolme miestä 9 mm:n Berettalla – asianajaja luonnehti 20 vuoden takaista veritekoa ”täysin sairaan ihmisen teoksi”

30-vuotias atk-insinööri surmasi kolme itselleen tuntematonta miestä Albertinkadun ampumaradalla helmikuussa 1999. Ampuja todettiin syyntakeettomaksi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006009564.html

Mä ainakin haluaisin jänniä ja erikaisia työkavereita 

Minä sairastan psykoosisairautta, enkä tekisi pahaa kärpäsellekään. Yleensä ottaen sairastuneet on eniten vaaraksi itselleen. Ei pidä yleistää muutaman tapauksen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Kultaisella 70-luvulla nää olisi olleet mielisairaalan avo-osastolla, tehneet kaikenlaista pientä puuhastelua kasvihuoneilla ja hyötypuutarhassa, korjanneet koneita ja hoitaneet eläimiä. Käyttörahaa muutama satanen kuukaudessa, täysi ylöspito ja oma petipaikka 6 hengen huoneessa. Jos kykeni tekemään täyden työpäivän laitoksen ulkopuolella, pääsi muuttamaan pois. Muuten kotikunnalle oli halvempaa maksaa laitospaikasta kuin nykymuotoisina tukina.

Kyllä se laitoshoito tulee paljon kalliimmaksi kuin avohoito, vaikka eläkkeetkin otettaisiin huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämänkin henkilön hyvinvointia parantaisi se, että tekisi joitakin tunteja viikossa töitä. Tuntisi itsensä hyödylliseksi ja saisi onnistumisen kokemuksia. On mennyttä aikaa ajatella, että mt-potilaita auttaa parhaiten lääkkeet ja kotona oleilu. Mutta kun ollaan kiinnostuneita lähinnä siitä, ettei menetä yhteiskunnan maksamia etuisuuksia, niin ei tulevaisuus kovin hyvältä näytä.

Olen itse psyk. avohoidossa ja käyn kokoaikaisesti töissä. Hoitotahon suhtautuminen on ollut hyvin holhoavaa, olen mm. saanut kuulla että tehostettu avohoito tai osa-aikainen työ sopisi minulle paremmin.

Kun minulta kysyttiin aionko jatkaa opintojani ja kerroin hakevani amk:iin, sain kuulla että ammattikoulu olisi parempi vaihtoehto minulle.

Inhottaa että psykiatrisia potilaita kannustetaan elämään sossutuilla ja opiskelemaan korkeintaan amiksessa, kun niin monella rahkeet riittäisivät paljon enempäänkin.

Sinnikkyys, ahkeruus ja työn arvostaminen ovat sellaisia asioita jotka auttaisivat mt-potilaita valtavasti, mutta eivät ammattilaiset niihin kannusta. Päinvastoin.

Mulle taas on sanottu, että korkeintaan AMK tasoiset koulutukset hyväksytään ammatilliseksi kuntoutukseksi. Eli vaikka äly riittäis ja sisään pääsis, niin ei voi opiskella lääkäriksi, sosiaalityöntekijäksi tai vaikka psykologiksi, vaikka kaikista noistakin on pulaa. En tietenkään jaksaisi 100% työpanosta, mutta jos esim 40% pystyisi tekemään valmistuttua niin luulisi olevan parempi kuin että ei tee mitään? Turha sitten itkeä ettei nuoret kuntoudu jos väkisin työnnetään alalle jolle ei kiinnostusta ja sivuutetaan potentiaali ja omat kiinnostuksen kohteet: viedään valinnanvapaus oman ammatin suhteen!

Naurettavaa ja niin tyypillistä vastuunpakoilua. Vai viedään valinnanvapaus ammatin suhteen? Olet todella sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Siitä huolimatta, oli tämän artikkelin naisen diagnoosit mitä tahansa, niin psykoosilääkkeet ne vasta sen työkyvyn lopullisesti vievätkin. Asia, jota alalla ei koskaan myönnetä ja tästä ei saa edes mainita, puhumattakaan, että keskusteltaisiin. Psykoosilääkkeet lamaavat hermostoa ja somaattista terveyttä. Ihminen käytännössä nukkuu yli 12 h/vrk: ssa. Sen lisäksi lopunkin päivää on väsynyt, eikä jaksa tehdä välttämättä yhtään mitään.

Olin aikoinaan ensimmäistä kertaa elämässäni oikeissa töissä ja silloin kokeiltiin psykoosilääkettä minulla epilepsiaan. Pomo tuli sanomaan, että tuossa kunnossa et tee mitään. Tyyppi vaan istuu silmät lasittuneena ja on hidas kuin etana. Pyysi lopettamaan lääkkeet että työt tuli tehtyä. Useita niitä tuli lopulta koitettua. Ne tekee niin s a a ta nan hitaaksi ja tyhmäksi, että ei niiden vaikutuksen alaisena pysty tekemään mitään. Lisäksi se vähintään 12 tuntia mikä pitää saada vuorokaudessa unta koska väsyttävät helkkaristi. Ei mitään muuta elämää kuin laahustaminem ja nukkuminen niiden kanssa.

Tuossa olisi hallitukselle idea asumistukijärjestelmän parantamiseen. Jos osatyökykyinen ei ota työtä vastaan, asumistuki pois kokonaan. Loppuu se satasten laskeminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämänkin henkilön hyvinvointia parantaisi se, että tekisi joitakin tunteja viikossa töitä. Tuntisi itsensä hyödylliseksi ja saisi onnistumisen kokemuksia. On mennyttä aikaa ajatella, että mt-potilaita auttaa parhaiten lääkkeet ja kotona oleilu. Mutta kun ollaan kiinnostuneita lähinnä siitä, ettei menetä yhteiskunnan maksamia etuisuuksia, niin ei tulevaisuus kovin hyvältä näytä.

Olen itse psyk. avohoidossa ja käyn kokoaikaisesti töissä. Hoitotahon suhtautuminen on ollut hyvin holhoavaa, olen mm. saanut kuulla että tehostettu avohoito tai osa-aikainen työ sopisi minulle paremmin.

Kun minulta kysyttiin aionko jatkaa opintojani ja kerroin hakevani amk:iin, sain kuulla että ammattikoulu olisi parempi vaihtoehto minulle.

Inhottaa että psykiatrisia potilaita kannustetaan elämään sossutuilla ja opiskelemaan korkeintaan amiksessa, kun niin monella rahkeet riittäisivät paljon enempäänkin.

Sinnikkyys, ahkeruus ja työn arvostaminen ovat sellaisia asioita jotka auttaisivat mt-potilaita valtavasti, mutta eivät ammattilaiset niihin kannusta. Päinvastoin.

Mulle taas on sanottu, että korkeintaan AMK tasoiset koulutukset hyväksytään ammatilliseksi kuntoutukseksi. Eli vaikka äly riittäis ja sisään pääsis, niin ei voi opiskella lääkäriksi, sosiaalityöntekijäksi tai vaikka psykologiksi, vaikka kaikista noistakin on pulaa. En tietenkään jaksaisi 100% työpanosta, mutta jos esim 40% pystyisi tekemään valmistuttua niin luulisi olevan parempi kuin että ei tee mitään? Turha sitten itkeä ettei nuoret kuntoudu jos väkisin työnnetään alalle jolle ei kiinnostusta ja sivuutetaan potentiaali ja omat kiinnostuksen kohteet: viedään valinnanvapaus oman ammatin suhteen!

Naurettavaa ja niin tyypillistä vastuunpakoilua. Vai viedään valinnanvapaus ammatin suhteen? Olet todella sekaisin.

Vastuunpakoilua? Haluaisin opiskella ammattiin joka minua kiinnostaa ja jossa on työvoimapula, jotta voisin sitten toimia siinä ammatissa osa-aikaisesti sen verran mitä terveys sallii, ja olla hyödyksi yhteiskunnalle sen sijaan että istuisin vain kotona. Mikä tässä on vastuunpakoilua?

Kritisoin tekstissäni sitä, että vakuutusyhtiö määrittää puolestani, mikä koulutus on mahdollista ja mikä ei. Kyse ei kuulemma ole edes opintojen kestosta, vaan jossain on vain päätetty, että AMK tasoinen opiskelu käy, yliopistotasoinen ei. Syytä en tiedä. 

Vai eikö mielestäsi vajaakuntoisilla ole oikeutta tavoitella unelma-ammattiaan? Onko ne tarkoitettu vain 100% terveille? Mitä vajaakuntoisten sopii tehdä? Siivota?

Hivenaine- ja vitamiiniouutokset yhdistettynä esimerkiksi lääkkeisiin tai päihteisiin...