Miksi tuot lapsesi päiväkotiin vapaapäivänäsi?
Alamme todella turhautua tähän viimeisen kolmen vuoden aikana kasvaneeseen ilmiöön. Esimerkiksi helatorstain jälkeiselle huomiselle perjantaille moni vanhempi kertoi ryhmän kasvattajille olevansa vapaalla, mutta tuovat lapsensa varhaiskasvatukseen. Tarkoituksena kuulemma mm. kampaajalla käynti, pihatyöt ja lepääminen ilman lapsia. En saanut omalle henkilöstölleni järjestymään ansaitsemiaan lomia pidettäväksi. Tuleva kesä näyttää johtajanurallani järkyttävimmältä päivystysaikaan eli juhannuksen jälkeen supistetun ajan toimintaan on tulossa ennätysmäärä lapsia, myös sellaisia, joilla on huoltaja työttömänä tai kotona pienemmän sisaruksen kanssa hoitovapaalla.
Kannatan tottakai subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta jokaiselle lapselle, huoltajan työssäkäynnistä riippumatta, mutta vain koulujen lukuvuosiaikaan. Kesä, syysloma, joululoma ja talviloma voisivat olla auki vain aidossa tarpeessa oleville, lapsen kuntoutuksen/vamman tai pitkäaikaissairauden takia, s2-kielen oppimisen, huoltajien aidosta tarpeesta tai lastensuojelun tukitoimena.
Laitoimme kollegojen kesken esityksen hallitusneuvottelijoille, jotta alkavalla hallituskaudella oikeutta rajattaisiin jälleen 20 viikkotuntiin ja tämän yli vain perustellusta syystä.
Huoltajan vapaapäivän tulee myös olla lapsen kanssa yhteisen mukavan yhdessäolon päivä. Kiintymyssuhde on olennainen lapsen turvallisessa minäkuvassa. Huoltajat ovat lapsen keskeisimmät kasvattajat, kun kyse on tavanomaisesti kasvavasta ja kehittyvästä lapsesta.
Olen ollut johtajana myös vanhaan päivähoitoaikaan. Muutos lasten palvelunkäytölle on nykyään valtava. Jokainen lapsi on tervetullut viitenä päivänä vakalain ja vasun mukaiseen toimintaamme, mutta porrastus aamupäivä- ja iltapäiväryhmiin olisi suotava (poislukien esiopetus ja vuorohoito) jollei autenttista syytä yli 20 viikkotuntiin ole.
T. eräs päiväkodinjohtaja kollegoineen pääkaupunkiseudulta
Kommentit (1734)
Päiväkodin henkilökunnalle ei kuulu pätkääkään miksi vanhemmat tuovat lapsensa päiväkotiin niin kauan kuin toimitaan sopimuksen mukaan. Jos hoitoaika on 5 päivää viikossa klo 8-17 niin sitten se on. Jos ette pysty omaa puoltanne sopimuksesta täyttämään niin vika ei ole vanhempien vaan voit soittaa ja valittaa omalle esimiehellesi.
Kaikkien alle kouluikäisten lasten vanhempien lomia ei voida toteuttaa koulujen loma-aikojen mukaisesti. Tämä pitäisi olla helpohkoa ymmärtää. Siitä olen aloittajan kanssa samaa mieltä, että lapsikin on lomansa ansainnut, 4 viikkoa kesällä ja viikon talvella mikäli vanhemmilla moiset lomat on. Pätkätyöntekijöillä ja 0-tuntisopimuslaisilla harvoin on.
Jos tuo on suurin ongelmasi, suosittelen alanvaihtoa. :) Subjektiivinen päivähoito tarkoittaa sitä, että kaikilla on oikeus olla päivähoidossa perheen tilanteesta riippuen.
Mua huvitti kans viime vuonna tuli päiväkodin johtajalta viesti, että kaikilla lapsilla pitäisi olla lomaa kesällä ja hän oli huolissaan kun näin ei kaikilla ole. Jouduin silmätikuksi tämän vuoksi. Ei ollut mahdollista lomailla. Olen opiskelija ja pakko oli olla töissä.
Kyllä mäkin kieltämättä ihmettelen yhtä ystävääni. Vie lapset päiväkotiin kun on oma kesäloma . On kuulemma oltava lomaa, on niin rankkaa lasten kanssa. Miksi hän teki lapsia... Hänen kuopus on todella herkkä , paljon haasteita, huutaa paljon. En usko, että päivystävä hoito tekee hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo on suurin ongelmasi, suosittelen alanvaihtoa. :) Subjektiivinen päivähoito tarkoittaa sitä, että kaikilla on oikeus olla päivähoidossa perheen tilanteesta riippuen.
Mua huvitti kans viime vuonna tuli päiväkodin johtajalta viesti, että kaikilla lapsilla pitäisi olla lomaa kesällä ja hän oli huolissaan kun näin ei kaikilla ole. Jouduin silmätikuksi tämän vuoksi. Ei ollut mahdollista lomailla. Olen opiskelija ja pakko oli olla töissä.
Päivähoitolaki on kumottu joten tuo ei tarkoita yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli kasarin alussa työttömänä, eikä kukaan ole tuolloin olettanut, että työtön mies hoitaisi lapsiaan edes osapäiväisesti, päiväkoti on ollut paikka, johon on on ollut sosiaalinen pakko mennä.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Kasarilla ja ysärin alussa ei päiväkotiin edes saanut viedä lapsia, jos toinen vanhempi oli kotona, eikä se kyllä olisi tullut monella mieleenkään. Omassakin tuttavapiirissä on ollut todella paljon "koti-isien" hoitamia lapsia, kun lama-aikana moni jäi työttömäksi.
Jep, eikä kasarin alussa eskaria oltu edes keksitty. Eskariin pääsi vasta 80-luvulla syntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse syntynyt 70-luvulla. Minut laitettiin puolitoistavuotiaana päiväkotiin Helsingissä. Minut otettiin päiväkodista pois viisivuotiaana ja olin kotihoidossa vuoden ennen kuin menin eskariin joskus kasarin alussa.
Perhettäni on pidetty omituisena, syrjäytyneenä ja vanhempiani suurin piirtein vastuuttomina hulluina tämän päätöksen vuoksi. Isäni oli kasarin alussa työttömänä, eikä kukaan ole tuolloin olettanut, että työtön mies hoitaisi lapsiaan edes osapäiväisesti, päiväkoti on ollut paikka, johon on on ollut sosiaalinen pakko mennä.
Mistäkö tämän tiedän? Sairastan erästä kroonista tautia, jota on hoidettu Lastenlinnassa koko lapsuuteni. Tilasin itseäni koskevat hoitodokumentit sieltä taannoin ja niissä oli mielenkiintoisia merkintöjä perheestäni.
Naurattaa miten nykyään ajattelu on kääntynyt täysin päälaelleen. Nykyään päiväkotiin lapsensa tuovat ihmiset ovat itsekkäitä ikiteinejä, 80-luvulla on kotihoitoa pidetty täysin sopimattomana, esim. puolitoistavuotias on ollut korkea aika laittaa hoitoon, kun päiväkoti meni kiinni, piti lapsi työntää kesäksi maalle mummolaan tai leiriltä toiselle.
Olin itse 80-luvulla lapsi enkä tuntenut ketään, joka olisi käynyt päiväkodissa. Minua ja sisaruksiani sekä kaikkia lapsuuskavereitani hoitivat aupairit tai välivuotta pitävät ylioppilastytöt, jotka tulivat aamulla kotiimme ja lähtivät pois iltapäivällä kun vanhemmat tulivat töistä kotiin. Joillain kavereillani asui saman katon alla mummo, joka hoiti lapsia kun vanhemmat olivat töissä. Vasta 90-luvulla on ruvettu säästämään ja laitettu lapset "tarhaan", mutta silloin minun sukupolvi oli jo menossa yläasteelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo on suurin ongelmasi, suosittelen alanvaihtoa. :) Subjektiivinen päivähoito tarkoittaa sitä, että kaikilla on oikeus olla päivähoidossa perheen tilanteesta riippuen.
Mua huvitti kans viime vuonna tuli päiväkodin johtajalta viesti, että kaikilla lapsilla pitäisi olla lomaa kesällä ja hän oli huolissaan kun näin ei kaikilla ole. Jouduin silmätikuksi tämän vuoksi. Ei ollut mahdollista lomailla. Olen opiskelija ja pakko oli olla töissä.
Päivähoitolaki on kumottu joten tuo ei tarkoita yhtään mitään.
Sipilän hallitus (20152019) muutti subjektiivista päivähoito-oikeutta niin, että se antoi kunnille oikeuden rajoittaa varhaiskasvatusoikeutta kokoaikaisesta 20 tuntiin viikossa esimerkiksi työttömien lapsilta. Eduskunta päätti kuitenkin 11. joulukuuta 2019 poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoituksen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mäkin kieltämättä ihmettelen yhtä ystävääni. Vie lapset päiväkotiin kun on oma kesäloma . On kuulemma oltava lomaa, on niin rankkaa lasten kanssa. Miksi hän teki lapsia... Hänen kuopus on todella herkkä , paljon haasteita, huutaa paljon. En usko, että päivystävä hoito tekee hyvää.
En ihmettele että vie lapsen jokaisena mahdollisena päivänä hoitoon kun käytöshäiriöitä. Ei kukaan lapsia tehdessään oleta saavansa kuin normaalin lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Oksennan kun kuulen sanan varhaiskasvatus.
Järkyttävää, kasvatusjoukoissa koulutetut varahaiskasvattajat ovat kasvattaneet lapsia jo vuosikausia. Tulos on se, että edes peruskoulusta päästyään lapset eivät osaa lukea eivätkä laskea. Ymmärtäähän sen, isoissa laumoissa lapsiparat joutuvat taistelemaan olemassaoslostaan, väliin sidotaan tuoleihin.
Itse vapaapäivinä nautin siitä ettei lasta tarvinnut kiskoa ylös ja kuskata pakkasessa säilytyspaikkaan.
Kertoo paljon tämän päivän vanhemmuudesta, että ulkopuoliset joutuvat puuttumaan ja huomauttamaan kenelle se lasten kasvatus oikeasti kuuluu. Ja miksi murroikäisiä lapsia otetaan nykyään niin paljon huostaan ettei sijaishoitopaikkoja riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus on kaikkien lasten oikeus, oli äiti kotona tai ei. Päiväkodeissa pitäisi ryhtyä toimimaan lakien mukaisesti eli jokainen arkipäivä on hyvä varhaiskasvatuspäivä!
Eli tuo kertoo siitä, että tänä päivänä lasten kasvattaminen kuuluu yhteiskunnalle, ei kodille eikä siis vanhemmille.
Lapsi on vietävä varhaiskasvatettavaksi päiväkotiin, oli äiti tai isä kotona tai ei.
Aikanaan päiväkodin idea oli lasten hoitaminen vanhempien työssäoloaikana.
Minun äitini aikanaan ei tarvinnut päiväkoteja (ei niitä edes täällä ollut silloin) mihinkään. Minähän olin aina äidin mukana, oli hänellä mikä asia tahansa hoidettavana. Varmasti olin äidin mukana gynekologillakin, jopa muistan siitä jotain. Ja jos ei voinut johonkin mennä mukaan, niin sitten olin kotona yksin. Tai vietiin naapuriin siksi aikaa.
Nyt on mennyt niin tarkaksi kaikki, että osaisiko sitä enää eläkään nykytoimintojen mukaan.
Australiassa muistaakseni kokeiltiin tyyliä ottaa lapset vanhemmiltaan yhteiskunnan hoteisiin, kasvatettavaksi. Tosi huonolla menestyksellä.
Erinomaista! Todellakin näin.
Lapsen tuominen hoitoon vapaapäivänä on vain itsekästä ELLEI sitten ole joku oikea syy, kuten että ei pysty huolehtimaan lapsesta kunnolla. Kampaaja ja shoppailu ei ole sellaisia oikeita syitä. Subjektiivinen oikeus on mennyt liian pitkälle ja tuo rajaus olisi juuri oikea!
Nykytilanteessa lapsen tuominen sijaiskaaokseen on jopa hulluutta. Ja sitten valitetaan lehdissä jokaisesta virheestä mitä hoitajat tehneet. Älytön ristiriita.
Minulla tänä vuonna kesäloma syyskuussa kaksi viikkoa ja puolisollani ei lainkaan kun siirtyi vasta opinnoista työelämän pariin. Tästä tullut jo negatiivista palautetta kun lapsilla ei lomaa lainkaan juuri kesällä vaan vasta syksyllä. Koska vapaamme eivät usein samaan aikaan niin lapset kesällä kotona ihan reilustikin mutta siitä huolimatta jo ehditty päiväkodin puolelta huolehtimaan lapsen edusta. Yhteiskunta ei vain toimi niin että kaikki lomailevat heinäkuussa kuten päiväkodissa haluttaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo on suurin ongelmasi, suosittelen alanvaihtoa. :) Subjektiivinen päivähoito tarkoittaa sitä, että kaikilla on oikeus olla päivähoidossa perheen tilanteesta riippuen.
Mua huvitti kans viime vuonna tuli päiväkodin johtajalta viesti, että kaikilla lapsilla pitäisi olla lomaa kesällä ja hän oli huolissaan kun näin ei kaikilla ole. Jouduin silmätikuksi tämän vuoksi. Ei ollut mahdollista lomailla. Olen opiskelija ja pakko oli olla töissä.
Päivähoitolaki on kumottu joten tuo ei tarkoita yhtään mitään.
Sipilän hallitus (20152019) muutti subjektiivista päivähoito-oikeutta niin, että se antoi kunnille oikeuden rajoittaa varhaiskasvatusoikeutta kokoaikaisesta 20 tuntiin viikossa esimerkiksi työttömien lapsilta. Eduskunta päätti kuitenkin 11. joulukuuta 2019 poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoituksen.
Tuo että syys, joulu ja talvilomalla ja kesän loma-aikana ei tuoda hoitoon olisi hyvä. Päiväkoti voisi ottaa lounaalle ne lapset jotka ei saa kotona ruokaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo on suurin ongelmasi, suosittelen alanvaihtoa. :) Subjektiivinen päivähoito tarkoittaa sitä, että kaikilla on oikeus olla päivähoidossa perheen tilanteesta riippuen.
Mua huvitti kans viime vuonna tuli päiväkodin johtajalta viesti, että kaikilla lapsilla pitäisi olla lomaa kesällä ja hän oli huolissaan kun näin ei kaikilla ole. Jouduin silmätikuksi tämän vuoksi. Ei ollut mahdollista lomailla. Olen opiskelija ja pakko oli olla töissä.
Päivähoitolaki on kumottu joten tuo ei tarkoita yhtään mitään.
Varhaiskasvatus on vaan teoriaa. Harva siihen oikeasti uskoo. Lapset viedään päiväkotiin hoitoon ihan niin kuin entisaikaankin eikä varhaiskasvatuksen arki poikkea päivähoidon arjesta millään oleellisella tavalla.
Mun esikoiseni ei ollut päivähoidossa ollenkaan, kuopus meni päivähoitoon 3 v 11 kk ikäisenä, kun esikoinen aloitti eskarin.
Kuopus oli päiväkodissa aina kun esikoinenkin oli, sama jatkui kun esikoinen meni kouluun, päiväthän oli lyhyitä, sen 4-5 tuntia.
Kuopuksella oli puheenkehityksen viivettä, joten se oli hänen kannaltaan järkevää plus mitä hän siellä kotona olisi tehnyt yksin pyörimässä , kun esikoinen ei ollut paikalla.
Yksinhuoltajalle todella tärkeä joskus sellainen päivä, että voin vapaallani hoitaa kaupassakäynnit ym. Ei ole tukiverkkoja. Kun hoidan nämä silloin kun lapsi muutaman tunnin hoidossa. Jos hoitaisin nuo lasten kanssa, se olisi pois muusta yhteisestä ajasta.
Vuorohoidossakin hoitoajat menee työvuorojen mukaan. Niin pitäisi mennä myös lukukauden ulkopuoliset hoitoajat. Tällöin loma-aikoina olisi hoidossa vain ne jotka sitä tarvii ja hoitajatkin saisi pitää paremmin lomansa. Kyllä lapsetkin tarvii lomaa vakasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevana kesänä päiväkotimme ei päivystä, vaan hoitoa tarjotaan keskitetysti vuorostaan toisessa talossa, johon tulee lapsia ja henkilökuntaa useammasta talosta.
Mielenkiintoista, miten ryhmämme lapsista vain yksi (1) tarvitsee hoitoa tulevana päivystysaikana.(kun lapsi ei saakaan olla tutussa talossa).
Viime kesänä yli puolet lapsista ilmoitettiin hoitoon joko pariksi viikoksi tai koko päivystysajaksi. (kun lapsi sai olla tutussa talossa, vaikka osa henkilökunnasta ja lapsista oli aivan outoja).
Tää on totta. Kummasti ei tarvikaan hoitoa kun ei ole oma talo ja kerrotaan mitä se päivystys oikeasti tarkoittaa. Omassa talossa tietenkin tarvii aina.
Myös kesällä pitää tarjota varhaiskasvatuslakiin perustuvaa toimintaa, kesä ei ole mitään säilömistä. Vanhemmilla on oikeus saada varmuus siitä, että hoitajamitoitus on OK ja että myös kesällä toimitaan suunnitelmallisesti. Jotenkin oudosti moni kesällä päiväkodissa töissä oleva olettaa, että he ovat lomailemassa, ei tarvitse tehdä mitään.
Niinpä.
Moni varhaiskasvatusyksiköiden työntekijä elää henkisesti vielä vanhaa lastentarha-aikaa, eli ajattelee, että heidän työnsä varsinainen tehtävä on lasten hoitaminen vanhempien työpäivän ajan.
Kannattaa lukea se varhaiskasvatuslaki ja se, että mitä siellä sanotaan. Varhaiskasvattaja on palkattu varhaiskasvattamaan lapsia ihan niin kuin kyseisestä tittelistäkin voi päätellä.
Varhaiskasvatuslaki ei anna mitään yksityiskohtaisia ohjeita Niemisten ja Virtasten penskojen viihdyttämiseen. Ei sen lukemisesta tule hullua hurskaammaksi siltä osin.
Varhaiskasvatussuunnitelma sitävastoin on kuvaus toiminnasta.
Mutta sitäkin voi tulkita hyvinkin luovasti. Erityisesti kesällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevana kesänä päiväkotimme ei päivystä, vaan hoitoa tarjotaan keskitetysti vuorostaan toisessa talossa, johon tulee lapsia ja henkilökuntaa useammasta talosta.
Mielenkiintoista, miten ryhmämme lapsista vain yksi (1) tarvitsee hoitoa tulevana päivystysaikana.(kun lapsi ei saakaan olla tutussa talossa).
Viime kesänä yli puolet lapsista ilmoitettiin hoitoon joko pariksi viikoksi tai koko päivystysajaksi. (kun lapsi sai olla tutussa talossa, vaikka osa henkilökunnasta ja lapsista oli aivan outoja).
Tää on totta. Kummasti ei tarvikaan hoitoa kun ei ole oma talo ja kerrotaan mitä se päivystys oikeasti tarkoittaa. Omassa talossa tietenkin tarvii aina.
Myös kesällä pitää tarjota varhaiskasvatuslakiin perustuvaa toimintaa, kesä ei ole mitään säilömistä. Vanhemmilla on oikeus saada varmuus siitä, että hoitajamitoitus on OK ja että myös kesällä toimitaan suunnitelmallisesti. Jotenkin oudosti moni kesällä päiväkodissa töissä oleva olettaa, että he ovat lomailemassa, ei tarvitse tehdä mitään.
Niinpä.
Moni varhaiskasvatusyksiköiden työntekijä elää henkisesti vielä vanhaa lastentarha-aikaa, eli ajattelee, että heidän työnsä varsinainen tehtävä on lasten hoitaminen vanhempien työpäivän ajan.
Kannattaa lukea se varhaiskasvatuslaki ja se, että mitä siellä sanotaan. Varhaiskasvattaja on palkattu varhaiskasvattamaan lapsia ihan niin kuin kyseisestä tittelistäkin voi päätellä.
Varhaiskasvatuslaki ei anna mitään yksityiskohtaisia ohjeita Niemisten ja Virtasten penskojen viihdyttämiseen. Ei sen lukemisesta tule hullua hurskaammaksi siltä osin.
Varhaiskasvatussuunnitelma sitävastoin on kuvaus toiminnasta.
Mutta sitäkin voi tulkita hyvinkin luovasti. Erityisesti kesällä.
Varhaiskasvatuslaki määrittää sen mikä toiminnan perustarkoitus on. Toiminnan tarkoitus ei ole lasten hoitaminen vaan varhaiskasvattaminen.
Niinpä.
Moni varhaiskasvatusyksiköiden työntekijä elää henkisesti vielä vanhaa lastentarha-aikaa, eli ajattelee, että heidän työnsä varsinainen tehtävä on lasten hoitaminen vanhempien työpäivän ajan.
Kannattaa lukea se varhaiskasvatuslaki ja se, että mitä siellä sanotaan. Varhaiskasvattaja on palkattu varhaiskasvattamaan lapsia ihan niin kuin kyseisestä tittelistäkin voi päätellä.