Traumat ovat pilanneet elämässäni monia asioita. Kohtalotovereita?
Ihmissuhteet ovat olleet traumojen takia todella vaikeita ja töissäkin traumoista on ollut paljon haittaa. Kuka samaistuu?
Kommentit (3141)
Vierailija kirjoitti:
Mietin vaan itse sitä miten säälittävää on jonkun käydä alapeukuttamassa tänne ja kirjoittamassa niitä samoja ilkeitä yhyy viestejä. Se kertoo jo ihmisestä sen, ettei hänelläkään hyvin mene eli mitä enemmän hän kirjoittaa tänne sitä huonommin hänellä menee. Nyt, kun näköjään käy täällä usein niin menee hyvin huonosti. Voi raukkaa. Itse on niin typerä, ettei huomaa sitä lainkaan. Samalla mitä pilata tätä ketjua ja viettää aikaa täällä jos kerran voi niin hyvin. Aika säälittäväkin ajatus tuli mieleen, että jonkun raukan ainoa huvi on sotkea tätä ketjua. Jos hänellä ei mitään muuta iloa tuottavaa asiaa, kuin oleilla täällä. Silti se nyt näyttää. Joten jatka vaan samaa tuohua. Minä täällä säälin sinua ja toivon, että voisit paremmin. Muuta selitystä en käytöksellesi keksi.
Olet ihan oikeassa. Trollit kannattaa jättää ihan omiin oloihinsa eikä reagoida niihin mitenkään.
Toisaalta tämä vauvapalsta on vähän outo foorumi muutenkin keskustella traumoista. Meinaan kun niistä olen tänne kirjoitellut, niin postit tuppaavat sensuroitumaan, vaikka kuinka asiallisesti kirjoittaa. Vissiin liian kovaa tarinaa?
Mahtaisiko netissä olla jotakin moderoitua vertaistukiryhmää, vaikka ulkomaista?
Terkuin 20 vuotta ptds:n takaumien kanssa elänyt.
Nykyään en jaksa keneltäkään kettuilua, häivyn silloin pois tilanteesta, en jää riepoteltavaksi enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te lillutte ja marinoidutte ikuisuuden jossain saattanan mitättömissä asioissa koska vain sillä tavalla koette olevanne erityisiä. HUOH!
Oletko pohtinut miksi toisten ongelmat haittaavat sinua noin paljon? Mikä sinut saa kirjoittamaan ketjuihin?
Olen eri, mutta kuvittelisin, että on hyvä välillä herätellä tässä ketjussa vellovia loputtoman itsekeskeisiä uhriutujia tajuamaan, ettei heidän todelliset tai luulotellut traumansa ansaitse ihan niin paljon huomiota. Ulkona on avara maailma, jossa riittää ihmeteltävää, oli sitten traumatisoitunut tai ei.
Osuiko johonkin kipeästi, kun piti vastaus poistaa ketjusta?
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut apua terapiasta, mutta silti traumat vaivaavat. Tuntuu ettei ns. normaalitasolle siirtyminen elämässä ole mahdollista, jos on kokenut paljon kaikkea.
Se on tunne.
Kyllä on mahdollista normaali elämä monien traumojen läpikäyneellekin.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään en jaksa keneltäkään kettuilua, häivyn silloin pois tilanteesta, en jää riepoteltavaksi enää.
Aivan. Ei tarvitse jäädä.
ja joskus voi sanoa suoraan, että lopeta.
Itse katkon juorut. Oman itsen puolustaminen ei ole niin helppoa, kun on jäänyt alle.
Mutta jollain lailla ne omat rajat on hyvä
opetella pitämään - tuo ulosmarssi on varsin hyvä keino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut apua terapiasta, mutta silti traumat vaivaavat. Tuntuu ettei ns. normaalitasolle siirtyminen elämässä ole mahdollista, jos on kokenut paljon kaikkea.
Se on tunne.
Kyllä on mahdollista normaali elämä monien traumojen läpikäyneellekin.
Miten voimavarat riittävät? Nykyään elämä on hektistä ja vaativaa. On vaikea jaksaa menossa mukana, jos on paljon menneisyydestä johtuvaa taakkaa harteilla.
"RAJUIMMAN tarinan kiusattuna olemisesta kertoi Liike nytin presidenttiehdokas Harry Harkimo.
Muistan vieläkin sen kaverin, minkä näköinen se oli, joka aina kiusasi mua. Itse asiassa näin sen kaverin pari vuotta sitten, enkä pystynyt puhumaan sen kanssa, menin niin shokkiin. Muistan vieläkin unissani sitä koulukiusaajaa. Mä pääsen varmaan eroon siitä prosessista vasta, kun kuolen, Harkimo kertoi.
Harkimo kertoi, että jokainen hänen pojistaan on kokenut koulukiusaamista, mikä on johtunut osaltaan Harkimon roolista kiekkojoukkue Jokereiden omistajana.
Muistan, kun sanoin Dannelle (Dan Harkimo), miksi istut sängyssä, kun sun pitää mennä nukkumaan. Se sanoi, että kun kestää kauemmin ennen kuin mä nukahdan, niin silloin kestää kauemmin ennen kuin pitää mennä kouluun. Se joutui vaihtamaan kolme kertaa koulua."
Joku vielä vähättelee kiusaamisen vaikutuksia kiusatun elämään. Toisaalta kiusattu voi pärjätä elämässään hyvin, mutta muistaa silti aina ne kokemukset ja voi vielä vuosien päästäkin huomata niiden vaikutukseb. Näin on vähän turhaa pitää kiusaamista jonain pikkujuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään en jaksa keneltäkään kettuilua, häivyn silloin pois tilanteesta, en jää riepoteltavaksi enää.
Toivon todella että olet marssinut pois mm työelämästä.
Minulla oli henkistä väkivaltaa harrastanut sisarus. Välillä löikin, jos tein jotain hänen mielestään väärää tai vaikkapa voitin hänet jossain leikkimielisessä kilpailussa. Lisäksi olin koulukiusattu ja muitakin ongelmia oli lapsena. Minusta tuli surkea lapanen. Pelkään konflikteja, olen huono tutustumaan ja ylläpitämään ystävyyssuhteita, itseluottamukseni on nolla. Tunnen aina jääväni muiden jalkoihin. Edelleen virheen tehdessäni pelkään vastapuolen lyövän tai suuttuvan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli henkistä väkivaltaa harrastanut sisarus. Välillä löikin, jos tein jotain hänen mielestään väärää tai vaikkapa voitin hänet jossain leikkimielisessä kilpailussa. Lisäksi olin koulukiusattu ja muitakin ongelmia oli lapsena. Minusta tuli surkea lapanen. Pelkään konflikteja, olen huono tutustumaan ja ylläpitämään ystävyyssuhteita, itseluottamukseni on nolla. Tunnen aina jääväni muiden jalkoihin. Edelleen virheen tehdessäni pelkään vastapuolen lyövän tai suuttuvan.
Voi kyynel 😢
Ihmiset eivät tajua miten kauhea voi ylisukupolvinen invalidisoiva trauma olla! Itse juuri ja juuri pystyn kampeamaan itseni aamiaispöydästä pöytäkoneelle.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli henkistä väkivaltaa harrastanut sisarus. Välillä löikin, jos tein jotain hänen mielestään väärää tai vaikkapa voitin hänet jossain leikkimielisessä kilpailussa. Lisäksi olin koulukiusattu ja muitakin ongelmia oli lapsena. Minusta tuli surkea lapanen. Pelkään konflikteja, olen huono tutustumaan ja ylläpitämään ystävyyssuhteita, itseluottamukseni on nolla. Tunnen aina jääväni muiden jalkoihin. Edelleen virheen tehdessäni pelkään vastapuolen lyövän tai suuttuvan.
Oletko harrastanut mitään lajia, missä saisit voimaa ja itseluottamusta? Joku itsepuolustus, kuntosali, nyrkkeily tms?
Itseäni auttoi saliharrastus tuomaan henkistä ja fyysistä voimaa, kun kotona mitätöitiin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli henkistä väkivaltaa harrastanut sisarus. Välillä löikin, jos tein jotain hänen mielestään väärää tai vaikkapa voitin hänet jossain leikkimielisessä kilpailussa. Lisäksi olin koulukiusattu ja muitakin ongelmia oli lapsena. Minusta tuli surkea lapanen. Pelkään konflikteja, olen huono tutustumaan ja ylläpitämään ystävyyssuhteita, itseluottamukseni on nolla. Tunnen aina jääväni muiden jalkoihin. Edelleen virheen tehdessäni pelkään vastapuolen lyövän tai suuttuvan.
Lue kirja Kun tiikeri herää. Sinun pitäisi joskus suuttua jollekin ihan kunnolla, siis niin, että annat sen näkyä ja kuulua. Oletko koskaan tehnyt niin? Jos sen saisit jossain vaiheessa aikaiseksi, sinusta aukenisi jo paljon patoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli henkistä väkivaltaa harrastanut sisarus. Välillä löikin, jos tein jotain hänen mielestään väärää tai vaikkapa voitin hänet jossain leikkimielisessä kilpailussa. Lisäksi olin koulukiusattu ja muitakin ongelmia oli lapsena. Minusta tuli surkea lapanen. Pelkään konflikteja, olen huono tutustumaan ja ylläpitämään ystävyyssuhteita, itseluottamukseni on nolla. Tunnen aina jääväni muiden jalkoihin. Edelleen virheen tehdessäni pelkään vastapuolen lyövän tai suuttuvan.
Lue kirja Kun tiikeri herää. Sinun pitäisi joskus suuttua jollekin ihan kunnolla, siis niin, että annat sen näkyä ja kuulua. Oletko koskaan tehnyt niin? Jos sen saisit jossain vaiheessa aikaiseksi, sinusta aukenisi jo paljon patoa.
En lue massojen self helpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli henkistä väkivaltaa harrastanut sisarus. Välillä löikin, jos tein jotain hänen mielestään väärää tai vaikkapa voitin hänet jossain leikkimielisessä kilpailussa. Lisäksi olin koulukiusattu ja muitakin ongelmia oli lapsena. Minusta tuli surkea lapanen. Pelkään konflikteja, olen huono tutustumaan ja ylläpitämään ystävyyssuhteita, itseluottamukseni on nolla. Tunnen aina jääväni muiden jalkoihin. Edelleen virheen tehdessäni pelkään vastapuolen lyövän tai suuttuvan.
Lue kirja Kun tiikeri herää. Sinun pitäisi joskus suuttua jollekin ihan kunnolla, siis niin, että annat sen näkyä ja kuulua. Oletko koskaan tehnyt niin? Jos sen saisit jossain vaiheessa aikaiseksi, sinusta aukenisi jo paljon patoa.
En lue massojen self helpiä.
Missä on sanottu, että se on massojen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli henkistä väkivaltaa harrastanut sisarus. Välillä löikin, jos tein jotain hänen mielestään väärää tai vaikkapa voitin hänet jossain leikkimielisessä kilpailussa. Lisäksi olin koulukiusattu ja muitakin ongelmia oli lapsena. Minusta tuli surkea lapanen. Pelkään konflikteja, olen huono tutustumaan ja ylläpitämään ystävyyssuhteita, itseluottamukseni on nolla. Tunnen aina jääväni muiden jalkoihin. Edelleen virheen tehdessäni pelkään vastapuolen lyövän tai suuttuvan.
Lue kirja Kun tiikeri herää. Sinun pitäisi joskus suuttua jollekin ihan kunnolla, siis niin, että annat sen näkyä ja kuulua. Oletko koskaan tehnyt niin? Jos sen saisit jossain vaiheessa aikaiseksi, sinusta aukenisi jo paljon patoa.
En lue massojen self he
Tämän ketjun otsikossa.
Entinen, korkeakoulutettu akateeminen vaimoni oli sekakäyttäjä. Hän veti viinaa ja huumeita sekaisin. Normaalioloissa hän oli mitä ihanin ja mukavin ihminen maan päällä, mutta joka viikonloppuinen sekoilu teki hänestä hirviön.
Hain avioeroa sen jälkeen kun vaimoni oli sekopäissään puukottanut minua, lyöden leipäveitsellä 6 kertaa lävitseni ja heräsin sairaalan tehohoito-osastolla seinänaapurien kutsuttua paikalle poliisin ja ambulanssin vaimoni sekoilevan käytöksen seurauksena.
Tuon puukotuskokemuksen jälkeen en ole pystynyt luottamaan yhteenkään naiseen joka juo alkoholia siten, että hänen kätensä eivät ole koko ajan näkyvissä. Kahden kesken naisen kanssa samassa huonetilassa oltaessa pidän huolen siitä, että selkäni takana on seinä, ja ovi huoneesta ulos on pakoa varten avoinna.
Nämä uutiset traumatisoi:
Helmi-mäyräkoira koki hoitopaikassaan järkyttävän kohtalon
Käräjäoikeus piti puolustuskyvyttömän koiran kokemaa väkivaltaa erityisen julmana ja raakana
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000010018391.html