Miksi äitien väsymykseen ei anneta MITÄÄN apua?
Haluaisin tietää syyn siihen, miksi äidit ei saa väsymykseensä mistään mitään konkreettista apua. Kun kertoo väsymyksestään vaikka neuvolassa tms palvelussa, niin ainoa mitä siitä seuraa on joko ei mitään tai sosionomi tms perhetyöntekijä istumaan sohvalle ja tarkkailemaan tai lastensuojeluilmoitus ja sosiaalityöntekijä tekemään selvitystä ja tarkkailemaan. Tarkkailun tulos voi olla, että kaikki on riittävän hyvin ja asiakkuus lopetetaan. Tai että se sosionomi neuvoo uupunutta ja unen puutteesta kärsivää äitiä, että päivässä täytyy olla viisi ateriaa ja pöytätasot täytyy pyyhkiä joka päivä, ihan kuin näitä ei äiti jo tietäisi ja olisi ennestään toteuttanut, todellakin on.
Mutta unen puutteeseen ei saa mitään apua. Kukaan ei auta niin, että olisi vauvan tai lasten kanssa pari tuntia, jotta äiti saa nukkua tai vain olla yksin hetken. Kukaan ei tule kaveriksi siivoamaan kotia, jos äidin voimat ei siihen uupumuksen vuoksi yksin riitä. Mitään konkreettista apua ei saa yhtään mistään.
Kaikilla ei ole isovanhempia auttamassa. Kaikilla ei ole rahaa palkata lastenhoitajaa tai siivoojaa.
Konkreettinen apu uupumukseen ja väsymykseen estäisi ennalta valtavan määrän pahemmin kriisiytyneitä ja oikeasti lastensuojelua vaativia tilanteita. Ja tulisi yhteiskunnalle valtavan paljon halvemmaksi.
Miksi sitä ei haluta antaa?
Kommentit (2767)
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä, yövalvomiset ja etenkin sairastelukierteet on ehkä rankointa. Aivan turha on näihin ehdotella hoitoapuja. Mistä saat yöhoitajan?
Tässä puhutaan jatkuvasti aidasta ja seipäästä.
Äiti: Olen väsynyt, tarvitsen apua.
Palsta: Hanki hoitaja tai kunnalta joku hoitamaan pariksi tunniksi.
Ei nuo kaksi asiaa kohtaa! Sen väsyneen äidin tarve ei ole kahden tunnin hoitoapu. Ei edes päivän hoitoapu riitä siihen, että saisi univelkaa kuitattua. Tarvittaisiin useampi yö. Ehkä myös nukahtamisapulääkkeet, jos unirytmi on täysin jo hukassa.
Työelämässä vuorotyö sotki oman unirytmini, silloin työterveyslääkäri sanoi että unettomuuden kanssa ei saa odottaa kuin viikko, sitten se on saatava kuntoon.
Äideille tuntuu olevan ihan eri säännöt.
Etkö ymmärtänyt tätä ennen kuin aloit lisääntymään? Kysyn nyt ihan vilpittömästi. Jokaisen pitäisi ymmärtää että itselle voi osua vaikak se pahasti vammainenkin lapsi, jolloin yövalvominen on pientä sen rinnalla. Pitäisi ihan oikessti olla koulussa tytöille(ja pojillekin toki) kouluaine jossa kerrotaan millaista se äitiys voi olla, jos omat voimat eivät riitä selvittämään sitä edes aikuisena vaikka puhelin on netteineen ja hakukoneineen kädessä koko ajan.
Elämä on muutosta kirjoitti:
Johan Suomessa on maailman mittapuulla maailman toimivin ja edullisin varhaiskasvatus, neuvola jne. Mikä on kun ei jaksa? Sota-aikoina ja aikaisemmin piti jaksaa paljon vaativimmissa oloissa.
Pitää olla valmis elämänmuutokseen. Elämä muuttuu lapsen tullessa ja siihen on asennoiduttava. Toinen vaihtoehto on huolehtia ehkäisystä.
Ja sota-ajathan liittyy taas tähän päivään Suomessa 😂🙈!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kuka sitten voisi auttaa. Itse olen teinien äiti ja työtön, mutta menossa hakemaan sairaslomaa. En jaksa mennä uuteen työpaikkaan taas opettelemaan, olen ollut 4 työpaikassa 5 vuoden sisällä opettelemassa. Myös raha-asiat ahdistavat, en nuku öisin enää ja kärsin fyysisistä oireista. Olen hoitanut lapset ja kotityöt yksin, koska puoliso ei osallistunut ja naapurien lapset soittivat koko ajan ovikelloa. Nyt katkesi kamelinselkä.
Miten ihmeessä noi naapurin lapset liittyy tähän? Vai olitko niin uupunut, ettet jaksanut irrottaa ovikelloa, saati sanoa, ettei tartte alvariinsa käydä kilkuttamassa 🙄?
Lapset asui samassa rappukäytävässä, heillä oli ovi auki koko päivän rappukäytävään. Jos lähdin omien lasten kanssa puistoon tai kauppaan niin nuo tulivat perässä. Häiriköintiä oli 12 h päivässä 4 vuotta.
Jos häiriköintiä olisi ollut vain 4 h päivä niin olisin jaksanut. Meillä ei tullut edes päiväunista mitään omilla lapsilla. Ja kun siivosin niin omat lapset juoksi ulko-ovelle ja sai sen auki, naapurin lapset oli koko ajan soittamassa ovikelloa ja hakkaamassa ovea, huutelemassa postiluukusta.
Nykypäivänä minulla ei ole ovikelloa. Lapset teinejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olisi kannattanut varautua paremmin ennen lapsen syntymää. Rakentaa se tukiverkko tai/ja säästää että voi palkata jonkun auttamaan siivoamisessa ja että saa itse nukkua. Kannattaa myös säästää ja varata aikaa niin, että on lapdenvahti kun haluaa viettää puolison kanssa aikaa kahdestaan. Isoin asia on vaatia puolisoa osallistumaan myös esim. töiden jälkeen.
Äidit laittavat nykyään myös oletukset äitiydestä liian korkealle. Se on ihan ok, että kämppä tai oma naama ei ole aina 100% siisti ja huoliteltu. Monet äidit uuvuttavat itse itsensä kun yrittävät postata faceen ja instagramiin täydellistä perhe-elämää.
Minä luulin, että minulla tulee olemaan tukiverkko, mutta itsestäni riippumattomista syistä menetin sen yllättäen.
Olen yrittänyt rakentaa uutta tukiverkkoa jo pari vuotta ja se on osoittautunut mahdottomaksi. Pyysin neuvolastakin neuvoja miten se rakennetaan tyhjästä. Terkkari sanoi suoraan, että eihän sellaista käytännössä kukaan pysty rakentamaan.Me ollaan rakennettu meidän tukiverkko. On aktiivisesti tutustuttu ihmisiin ympärillämme ja sekä tarjottu että pyydetty apua. On koottu päiväkodin lasten vanhempien yhteystietolistaa ja perustettu whatsapp-ketjua ja fb-ryhmää. Menty vauvakerhoon, muskariin, vanhempainiltaan, leikkipuistoon, kirjastoon, kerrostalon pihalle ja avattu suu. On ehdotettu leikkitreffejä ensin yhdessä, sitten puolin ja toisin ilman vanhempia. Ehdotettu esim. naapureille että voidaan hakea heidän lapsensa päivähoidosta samalla kuin oma jne. Siitä se pikkuhiljaa kasvaa. Toki pitää olla energiaa ja uskallusta rakentaa tällaista.
Lisäksi ostetaan siivousapua.
Silloin kun lapset olivat pieniä, yritin kaikkea tuota. Lopputulos: ei tukiverkkoa.
Tukiverkko hommataan ENNEN lasten tekoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olisi kannattanut varautua paremmin ennen lapsen syntymää. Rakentaa se tukiverkko tai/ja säästää että voi palkata jonkun auttamaan siivoamisessa ja että saa itse nukkua. Kannattaa myös säästää ja varata aikaa niin, että on lapdenvahti kun haluaa viettää puolison kanssa aikaa kahdestaan. Isoin asia on vaatia puolisoa osallistumaan myös esim. töiden jälkeen.
Äidit laittavat nykyään myös oletukset äitiydestä liian korkealle. Se on ihan ok, että kämppä tai oma naama ei ole aina 100% siisti ja huoliteltu. Monet äidit uuvuttavat itse itsensä kun yrittävät postata faceen ja instagramiin täydellistä perhe-elämää.
Minä luulin, että minulla tulee olemaan tukiverkko, mutta itsestäni riippumattomista syistä menetin sen yllättäen.
Olen yrittänyt rakentaa uutta tukiverkkoa jo pari vuotta ja se on osoittautunut mahdottomaksi. Pyysin neuvolastakin neuvoja miten se rakennetaan tyhjästä. Terkkari sanoi suoraan, että eihän sellaista käytännössä kukaan pysty rakentamaan.Me ollaan rakennettu meidän tukiverkko. On aktiivisesti tutustuttu ihmisiin ympärillämme ja sekä tarjottu että pyydetty apua. On koottu päiväkodin lasten vanhempien yhteystietolistaa ja perustettu whatsapp-ketjua ja fb-ryhmää. Menty vauvakerhoon, muskariin, vanhempainiltaan, leikkipuistoon, kirjastoon, kerrostalon pihalle ja avattu suu. On ehdotettu leikkitreffejä ensin yhdessä, sitten puolin ja toisin ilman vanhempia. Ehdotettu esim. naapureille että voidaan hakea heidän lapsensa päivähoidosta samalla kuin oma jne. Siitä se pikkuhiljaa kasvaa. Toki pitää olla energiaa ja uskallusta rakentaa tällaista.
Lisäksi ostetaan siivousapua.
Silloin kun lapset olivat pieniä, yritin kaikkea tuota. Lopputulos: ei tukiverkkoa.
Tukiverkko hommataan ENNEN lasten tekoa.
Miten tarkalleen ottaen tukiverkko hommataan?
Aika monella ei ole sukulaisia ja hyvässä lykyssä vain omat ja appivanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennenkuin päättää lisääntyä, kannattaa miettiä pärjääkö/haluaako olla yh. Jos ei, ei kannata tehdä lapsia koska ikinä ei tiedä mitä elämässä tapahtuu.
Näinhän nykyään mietitään ja päätösten tuloksena syntyvyys on laskenut niin, että iäkkäät päättäjäsedät anelevat nuoria naisia lapsentekotalkoisiin. Tulevaisuudessa ei riitä suomalaisia ainakaan hoitamaan nyky-suomalaisia hoivakoteihin ja hautaan. Viesti on mennyt perille, ettei tähän yhteiskuntaan lapsia haluta, eikä niitä täällä suvaita.
Ei niitä lapsia ole ennenkään haluttu, niitä vain syntyi koska avioliitossa sai raiskata vaimonsa aivan vapaasti ja kunnollista ehkäisyä ei ollut. Kylä kasvatti tai sitten ei, lapset oli hylätty kasvamaan keskenään.
Olen x sukupolvea ja minä kasvoin metsässä jonne hoitajani tunki minut äidin työpäiviksi jotka yleensä kesti 12 tuntia koska mitään työerittelyä ei ollut äitini työpaikalla, joten hänen työnkuvaansa kuului kolmen ihmisen työt. Neljä tuntia päivässä teki palkatta, koska muuten hän ei olisi voinut tehdä työtä jota oli palkattu tekemään. Meillä on aina naiset ja lapset jätetty yksin ja sitä on pärjätty tai sitten on kuoltu. Onneksi nykyajan naiset ei tätä enää hiljaa kestä ja ymmärtävät, että paitsi he niin myös lapset tarvitsee laadukkaan elämän. Ei vain syntyä tänne selviämään juuri ja juuri hengissä,jotta voi maksaa veroja.
Uupuneet äidit ovat täällä jo aamusta virkeinä kertomassa, kuinka väsyneitä ja riistettyjä he ovat!
Ei tullut mieleen nukkua vähän pidempään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kuka sitten voisi auttaa. Itse olen teinien äiti ja työtön, mutta menossa hakemaan sairaslomaa. En jaksa mennä uuteen työpaikkaan taas opettelemaan, olen ollut 4 työpaikassa 5 vuoden sisällä opettelemassa. Myös raha-asiat ahdistavat, en nuku öisin enää ja kärsin fyysisistä oireista. Olen hoitanut lapset ja kotityöt yksin, koska puoliso ei osallistunut ja naapurien lapset soittivat koko ajan ovikelloa. Nyt katkesi kamelinselkä.
Miten ihmeessä noi naapurin lapset liittyy tähän? Vai olitko niin uupunut, ettet jaksanut irrottaa ovikelloa, saati sanoa, ettei tartte alvariinsa käydä kilkuttamassa 🙄?
Lapset asui samassa rappukäytävässä, heillä oli ovi auki koko päivän rappukäytävään. Jos lähdin omien lasten kanssa puistoon tai kauppaan niin nuo tulivat perässä. Häiriköintiä oli 12 h päivässä 4 vuotta.
Jos häiriköintiä olisi ollut vain 4 h päivä niin olisin jaksanut. Meillä ei tullut edes päiväunista mitään omilla lapsilla. Ja kun siivosin niin omat lapset juoksi ulko-ovelle ja sai sen auki, naapurin lapset oli koko ajan soittamassa ovikelloa ja hakkaamassa ovea, huutelemassa postiluukusta.
Nykypäivänä minulla ei ole ovikelloa. Lapset teinejä.
Ja nuo naapurin lapset oli kovia kiukuttelemaan, yksi pyysi joka päivä ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Uupuneet äidit ovat täällä jo aamusta virkeinä kertomassa, kuinka väsyneitä ja riistettyjä he ovat!
Ei tullut mieleen nukkua vähän pidempään?
Minä kärsin uniongelmista enkä saa nukuttua. Stressi, teinit on nukkumassa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko syödä vähemmän ja liikkua enemmän? Nykyajan nuoret ovat aivan surkeassa kunnossa kun ei ole totuttu liikkumaan.
Entiseen aikaan suurperheissä äiti hoiti kymmenen lasta tuosta vain ja nykyäidit valittavat jo yhdestä. Tietoa on saatavana miten lasta hoidetaan joten ei pitäisi minkään tulla yllätyksenä.
Pitäisikö nuorten äitien katsoa peiliin ja miettiä missä meni vikaan. Nykyaikana ei tarvitse edes hakea vettä kaivosta ja tehdä halkoja eli nykyelämä on kuin ruusuilla tanssimista verrattuna vuosikymmenten takaiseen.
Ihme valitusta sanon vaan.
Ja sinä myös hiihdit kouluun kesät, talvet, eikös niin? 😂
Vierailija kirjoitti:
Kun olin raskaana, monet sukulaiset sanoivat, että pyydät vaan niin tullaan auttamaan, jos tarvii. Puoliso sanoi samaa. Meille syntyi sitten erityistarpeinen lapsi. Olin aivan rättipoikki ja nukahdin väsymyksestä vauva sylissä milloin minnekin. Eipä tullut kukaan avuksi. Erityisten äidit ovat erityisen yksin lapsensa kanssa. Olin toki varautunut ajatukseen, että voin joutua hoitamaan lapsen yksinkin, mutta en arvannut, että se olisi niin totaalista.
Pyysitkö?
Vierailija kirjoitti:
Uupuneet äidit ovat täällä jo aamusta virkeinä kertomassa, kuinka väsyneitä ja riistettyjä he ovat!
Ei tullut mieleen nukkua vähän pidempään?
Sai kerrankin mennä nukkumaan ajoissa kun kakara ei pakota olemaan hereillä puolille öin, koska lähti isälleen pari päivää sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupuneet äidit ovat täällä jo aamusta virkeinä kertomassa, kuinka väsyneitä ja riistettyjä he ovat!
Ei tullut mieleen nukkua vähän pidempään?Minä kärsin uniongelmista enkä saa nukuttua. Stressi, teinit on nukkumassa.
Tein talvella 6 kuukautta sijaisuuden. Välillä menin töihin niin, että en ollut nukkunut sekunttiakaan. Aluksi ei saa edes palkkaa sairaslomapäivistä joten ei viitsi unettomuuden takia jäädä pois töistä.
Ja joo, olen joskus syönyt kauan sitten unilääkkeitä ja olin entistä väsyneempi, ei kiitos enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä, yövalvomiset ja etenkin sairastelukierteet on ehkä rankointa. Aivan turha on näihin ehdotella hoitoapuja. Mistä saat yöhoitajan?
Tässä puhutaan jatkuvasti aidasta ja seipäästä.
Äiti: Olen väsynyt, tarvitsen apua.
Palsta: Hanki hoitaja tai kunnalta joku hoitamaan pariksi tunniksi.
Ei nuo kaksi asiaa kohtaa! Sen väsyneen äidin tarve ei ole kahden tunnin hoitoapu. Ei edes päivän hoitoapu riitä siihen, että saisi univelkaa kuitattua. Tarvittaisiin useampi yö. Ehkä myös nukahtamisapulääkkeet, jos unirytmi on täysin jo hukassa.
Työelämässä vuorotyö sotki oman unirytmini, silloin työterveyslääkäri sanoi että unettomuuden kanssa ei saa odottaa kuin viikko, sitten se on saatava kuntoon.
Äideille tuntuu olevan ihan eri säännöt.
Etkö ymmärtänyt tätä ennen kuin aloit lisääntymään? Kysyn nyt ihan vilpittömästi. Jokaisen pitäisi ymmärtää että itselle voi osua vaikak se pahasti vammainenkin lapsi, jolloin yövalvominen on pientä sen rinnalla. Pitäisi ihan oikessti olla koulussa tytöille(ja pojillekin toki) kouluaine jossa kerrotaan millaista se äitiys voi olla, jos omat voimat eivät riitä selvittämään sitä edes aikuisena vaikka puhelin on netteineen ja hakukoneineen kädessä koko ajan.
Vastaan ihan vilpittömästi: kyllä ymmärsin, ennen kuin aloin lisääntymään. ( En ole tuon lainauksen kirjoittaja, jolle kysymyksen esitit)
Puhelin ja hakukone eivät auta millään tavalla, eikä myöskään koulussa opittu tieto äitiyden rankkuudesta silloin, kun se iskee omalle kohdalle. Rankkuus tulee yleensä aina enemmän tai vähemmän yllättäen.
Aina kautta aikojen o n toiminut naapuriapu. Ei kai muutaman tunnin päiväunien takia tarvitse koko yhteiskunnan koneistoa käynnistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupuneet äidit ovat täällä jo aamusta virkeinä kertomassa, kuinka väsyneitä ja riistettyjä he ovat!
Ei tullut mieleen nukkua vähän pidempään?Sai kerrankin mennä nukkumaan ajoissa kun kakara ei pakota olemaan hereillä puolille öin, koska lähti isälleen pari päivää sitten.
Mä olen joutunut hoitamaan 365 päivää vuodessa lapsia, siksi tuo naapurin lasten ovikellon soitto 4 vuotta oli rasittavaa.
Omien lasten kanssa 4 ja 6 on jo oman kodin siivous haastavaa ja yhdessä vaiheessa ne oli 1 ja 3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ihan oikeasti miettiä nämä asiat ennen kuin lisääntyy. Puolisolta pitää vaatia isompaa osallistumista, täytyy rakentaa tukiverkko ja suunnitella koko elämä pyörimään lapen ympärillä. Jos tähän ei ole valmis tai tukiverkkoa ei ole, kannattaa miettiä kannattaako lapsia tehdä.
Ei ole harvinaista, että puolison ja tukiverkon tuki oli vaan pelkkää suurta puhetta. Mummu hehkuttaa mummouttaan kuinka saa tulla sitten mummulaan hoitoon, mutta ei ole sopinut 7 vuoteen. Isä hehkuttaa isyyttään kuinka on parasta maailmassa, mutta hänelle se on pari tuntia viikossa hauskuuttamista, jos/kun ehtii ja jaksaa.
Tätä ei ole käynyt minulle, mutta kyllä näitä on...
Miksi sittent lisääntyä, jos elämässä ei ole turvallisia aikuisia auttamassa? Miksi puolisoa ei VAADITA auttamaan enemmän, hänen lapsensahan se on myös.
Niin kyllähän niitä turvallisia aikuisia PITI olla, mutta tosipaikan tullen ovat kadonneet kuin savuna ilmaan. Ja miten vaadit? Huudat ja itket joka päivä pää punaisena, että v***n vätys, en jaksa enää? Ero tietenkin on tässä tapauksessa oikea vaihtoehto, mutta ei kaikilla riitä voimat siihen, kun on ihan loppu eikä kukaan auta ja rohkaise...
En ymmärrä miten voi päätyä tilanteeseen jossa puoliso on halunnut lapsen myös, mutta ei osallistu sen hoitoon. Olisko kannattanut tutustua puolisoon kauemmin kuin pari vuotta, ottaa kokeeksi vaikka lemmikki ja katsoa miten puoliso hoitaa sitä ja osallistuu. Aika usein merkit puolison käytöksestä olivat ja ilmoilla, mutta sitten 5 lapsen äiti jolla on 3 eri lasten isää sanoo ettei hän ole tehnyt mitään väärin.
Ihan kuule sillä tavalla, että mies eräänä päivänä tulee kotiin ja kertoo rakastuneensa 15 vuotta nuorempaan työkaveriinsa ja muuttaa tämän kanssa yhteen. Korkeakoulutettu, fiksu mies, joka ollut naimisissa 10 vuotta. Yrittivät lasta monta vuotta ja ennenkuin lapsi täytti 2 vuotta, miehen rakastuminen iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Miten nainen tällaisen voi tietää etukäteen ja päättää, että tuon kanssa en lapsia tee.
Tuleeko miehestä myös vaarallinen sille lapselle kun hän on löytänyt uuden rakkauden? Viue se lapsi sinne isänsä luokse kassi pakattuna ja sano että tulet hakemaan viikon päästä.
Vierailija kirjoitti:
Uupuneet äidit ovat täällä jo aamusta virkeinä kertomassa, kuinka väsyneitä ja riistettyjä he ovat!
Ei tullut mieleen nukkua vähän pidempään?
No ei tullut, ei! Äideillä on aika usein lapsia, jotka eivät nuku aamulla(kaan) eikä heitä voi jättää keskenään ja jäädä itse nukkumaan pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennenkuin päättää lisääntyä, kannattaa miettiä pärjääkö/haluaako olla yh. Jos ei, ei kannata tehdä lapsia koska ikinä ei tiedä mitä elämässä tapahtuu.
Näinhän nykyään mietitään ja päätösten tuloksena syntyvyys on laskenut niin, että iäkkäät päättäjäsedät anelevat nuoria naisia lapsentekotalkoisiin. Tulevaisuudessa ei riitä suomalaisia ainakaan hoitamaan nyky-suomalaisia hoivakoteihin ja hautaan. Viesti on mennyt perille, ettei tähän yhteiskuntaan lapsia haluta, eikä niitä täällä suvaita.
Tämä on hyvä! Täytyy saada muutettua systeemiä jottei kukaan joudu liian ison taakan alle. Ainoa toimiva kenio on jättää lisääntymättä, ja kertoa syy siihen.
Hitusen ristiriitaista ulosantia. Olet valmis auttamaan, ja samaan hengenvetoon paasaat kuinka kaikki pitäisi ennakoida. Pumpulissako olet itse kasvanut??