Lue keskustelun säännöt.
Älä tuppaudu illanviettoporukkaan, jos sinua ei erikseen pyydetä
14.05.2023 |
Minulla on eräs tällainen kaveri, joka satunnaisesti yrittää tuppautua mukaan, jos olen sopinut illanvietosta joidenkin muiden kanssa. Tämä on todella kiusallista. On tympeä sanoa päin naamaa, että ei käy, koska muutoin kyseessä on ihan hyvä tyyppi. En vain voi muiden puolesta luvata tuollaista asiaa ja jos näen esim työkavereita, niin en oleta kenenkään heistäkään tuovan mukaan ketään "ringin ulkopuolista tyyppiä". Älkää siis yrittäkö tunkea mukaan edes vihjailujen tasolla, jos ei teille sitä erikseen ehdoteta. Se asettaa toisen ihmisen todella epäkiitolliseen tilanteeseen.
Kommentit (584)
Enpä ole tajunnut pahoittaa mieltäni, kun kaukana asuva ystävä soittaa ja kysyy, saako tulla kahville pitkää matkaa ajaessaan.
Minunko siis pitäisi lukea hänen ajatuksensa sieltä 400 km päästä ja pyytää "puolimatkan kievariin" ennen kuin hän olisi tervetullut, koska hän ei saisi itse ehdottaa vierailua?
Vastatkaapa "portsarit" tähän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpas ahdasmielinen, mutta niin tyypillinen suomalainen. Maailmalla toimitaan hieman eri tavalla. Suomi onkin sellainen junttikeidas että ei mitään rajaa.
Jos jo etukäteen tietää, että tämä ylimääräinen itsensä kutsuja laittaa porukan dynamiikan ihan eri asentoon (esim työporukkaan ulkopuolinen mukaan), niin se ei tietenkään päädy hyvin. Ajatelkaa nyt seuraavakin askel eteenpäin. Kyse ei ole jostain pseudoavoimuudesta tai ennakkoluulottomuudesta, vaan normaalista ryhmädynamiikasta ja tilannetajusta. Tämän kyllä oppii käytännössä ja kokemuksella, jos ei ole ihan tyhmä.
Välillä ap:n kaveri on kiva lisä porukkaan, saahan hän välillä liittyä seuraan, ja välillä ei, kuten työporukan illanvietoissa. Minusta asiat ovat hyvin, sillä ap:n kaveri ei nimenomaan ole tuppaantuja. Hänhän kunnioittaa muiden rajoja ja kysyy lupaa!
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole tajunnut pahoittaa mieltäni, kun kaukana asuva ystävä soittaa ja kysyy, saako tulla kahville pitkää matkaa ajaessaan.
Minunko siis pitäisi lukea hänen ajatuksensa sieltä 400 km päästä ja pyytää "puolimatkan kievariin" ennen kuin hän olisi tervetullut, koska hän ei saisi itse ehdottaa vierailua?
Vastatkaapa "portsarit" tähän!
Ihan eri asia, kun kyseessä on sinun ystäväsi ja sinun kahvit ja koti. Eri asia, jo sinä olisit menossa toisen ystävän luo ja tämä toinen ystäväsi kärkkyy mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpas ahdasmielinen, mutta niin tyypillinen suomalainen. Maailmalla toimitaan hieman eri tavalla. Suomi onkin sellainen junttikeidas että ei mitään rajaa.
Jos jo etukäteen tietää, että tämä ylimääräinen itsensä kutsuja laittaa porukan dynamiikan ihan eri asentoon (esim työporukkaan ulkopuolinen mukaan), niin se ei tietenkään päädy hyvin. Ajatelkaa nyt seuraavakin askel eteenpäin. Kyse ei ole jostain pseudoavoimuudesta tai ennakkoluulottomuudesta, vaan normaalista ryhmädynamiikasta ja tilannetajusta. Tämän kyllä oppii käytännössä ja kokemuksella, jos ei ole ihan tyhmä.
Eihän ystävä voi tarkemmin kyselemättä ja ap:n arviointikykyyn luottamatta tietää, sopiiko hän porukkaan vai ei?
Jos ap ja ystävä harrastavat origameja ja ap kertoo lähtevänsä origamikurssin illanviettoon, niin
1) pitääkö ystävän tajuta, että hänet on nyt blokattu koko kurssilta
2) saako ystävä olettaa, että yhteisen harrastuksen perusteella hän voisi kysyä, saako tulla itsekin mukaan
3) muu vaihtoehto, mikä?
Älä tuppaudu ystäväksi jos et halua häntä illanviettoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole tajunnut pahoittaa mieltäni, kun kaukana asuva ystävä soittaa ja kysyy, saako tulla kahville pitkää matkaa ajaessaan.
Minunko siis pitäisi lukea hänen ajatuksensa sieltä 400 km päästä ja pyytää "puolimatkan kievariin" ennen kuin hän olisi tervetullut, koska hän ei saisi itse ehdottaa vierailua?
Vastatkaapa "portsarit" tähän!
Ihan eri asia, kun kyseessä on sinun ystäväsi ja sinun kahvit ja koti. Eri asia, jo sinä olisit menossa toisen ystävän luo ja tämä toinen ystäväsi kärkkyy mukaan.
No eihän se ole sillon sinun asia päättää saako hän tulla jonkun muun kotiin vieraaksi vai ei. Sen päättää bileiden emäntä ihan itse. Voi olla tervetullutkin, ja haluttu lisä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole tajunnut pahoittaa mieltäni, kun kaukana asuva ystävä soittaa ja kysyy, saako tulla kahville pitkää matkaa ajaessaan.
Minunko siis pitäisi lukea hänen ajatuksensa sieltä 400 km päästä ja pyytää "puolimatkan kievariin" ennen kuin hän olisi tervetullut, koska hän ei saisi itse ehdottaa vierailua?
Vastatkaapa "portsarit" tähän!
Ihan eri asia, kun kyseessä on sinun ystäväsi ja sinun kahvit ja koti. Eri asia, jo sinä olisit menossa toisen ystävän luo ja tämä toinen ystäväsi kärkkyy mukaan.
No muotoillaan toisella tavalla: syksy lähestyy. Ystävällä on nykyään avopuoliso. Hän soittaa ja kysyy, pääseekö kahvittelemaan kuten joka vuosi. Avopuolisokin olisi tulossa mukaan tällä kertaa.
Pitääkö minun katsoa kristallipallostani tieto avopuolison olemassa olosta ja kutsua heidät molemmat, ennen kuin ystävä ehtii itse soittaa ja kysyä? Melkoista aika-avaruudellista madonreikää vaadit.
Vai eikö ystävä saa soittaa minulle enää ollenkaan, koska ei voi ehdottaa alkuperäisen mukaista järjestelyä, mutta ei voi ehdottaa myöskään vaihtoehtoa?
Vai olisiko kuitenkin helpointa avata suunsa ja kysyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole tajunnut pahoittaa mieltäni, kun kaukana asuva ystävä soittaa ja kysyy, saako tulla kahville pitkää matkaa ajaessaan.
Minunko siis pitäisi lukea hänen ajatuksensa sieltä 400 km päästä ja pyytää "puolimatkan kievariin" ennen kuin hän olisi tervetullut, koska hän ei saisi itse ehdottaa vierailua?
Vastatkaapa "portsarit" tähän!
Kyllä minulle ainakin saa tulla kylään, mutta kaikki eivät tykkää siitä, että ystävä pyytää saada tulla kylään.
Pitääkö kaikki eri vaihtoehdot ruotia AV-palstalla, eikö saa enää käyttää omaa harkintaa?!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole tajunnut pahoittaa mieltäni, kun kaukana asuva ystävä soittaa ja kysyy, saako tulla kahville pitkää matkaa ajaessaan.
Minunko siis pitäisi lukea hänen ajatuksensa sieltä 400 km päästä ja pyytää "puolimatkan kievariin" ennen kuin hän olisi tervetullut, koska hän ei saisi itse ehdottaa vierailua?
Vastatkaapa "portsarit" tähän!
Ihan eri asia, kun kyseessä on sinun ystäväsi ja sinun kahvit ja koti. Eri asia, jo sinä olisit menossa toisen ystävän luo ja tämä toinen ystäväsi kärkkyy mukaan.
No muotoillaan toisella tavalla: syksy lähestyy. Ystävällä on nykyään avopuoliso. Hän soittaa ja kysyy, pääseekö kahvittelemaan kuten joka vuosi. Avopuolisokin olisi tulossa mukaan tällä kertaa.
Pitääkö minun katsoa kristallipallostani tieto avopuolison olemassa olosta ja kutsua heidät molemmat, ennen kuin ystävä ehtii itse soittaa ja kysyä? Melkoista aika-avaruudellista madonreikää vaadit.
Vai eikö ystävä saa soittaa minulle enää ollenkaan, koska ei voi ehdottaa alkuperäisen mukaista järjestelyä, mutta ei voi ehdottaa myöskään vaihtoehtoa?
Vai olisiko kuitenkin helpointa avata suunsa ja kysyä?
Kyllä saa kysyä, ihan aina. Ja kun se ystävä soittaa ja kertoo olevansa kulmilla, saat vaikka sanoa että totta kai, tänne tulikin juuri toinenkin ystävä kylään. Niin aikuiset toimivat ilman mitään "tuo ei voikaan tuon kanssa leikkiä"-leikkejä.
Nämä joilta ei saa kysyä, ovat niitä, joiden mielestä muiden tulee kävellä munankuorilla varoen loukkaamasta heidän herkkää hipiäänsä aivan tavallisilla, kohteliailla ja asiallisilla kysymyksillä. Katsos kun heille tulee niin kovin kiusaantunut olo, jos joutuvat vastaamaan, että ei valitettavasti onnistu tällä kertaa. Ja siltähän haluamme heitä raukkoja kaikin keinoin varjella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole tajunnut pahoittaa mieltäni, kun kaukana asuva ystävä soittaa ja kysyy, saako tulla kahville pitkää matkaa ajaessaan.
Minunko siis pitäisi lukea hänen ajatuksensa sieltä 400 km päästä ja pyytää "puolimatkan kievariin" ennen kuin hän olisi tervetullut, koska hän ei saisi itse ehdottaa vierailua?
Vastatkaapa "portsarit" tähän!
Kyllä minulle ainakin saa tulla kylään, mutta kaikki eivät tykkää siitä, että ystävä pyytää saada tulla kylään.
Ystävä saa silti kysyä! Jos en haluaisi häntä kotiini vaikka remontin vuoksi, niin voisimme nähdä kahvilassa. Tai jos hän soittaisi olevansa 15 min kuluttua perillä minun maatessani koronassa muuttokaaoksen keskellä, niin voisin kertoa, ettei nyt vain käy. Jos on hirveän kehtaamaton ihminen, niin pieni valkoinen valhe kiireestä tai flunssasta voi voidella vuorovaikutustilannetta mukavammaksi. (Tämä tiedoksi sosiaalisesti kömpelöille.) Vaikeaksi menisi, jos mitään ei saisi ehdottaa oma-alotteisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole tajunnut pahoittaa mieltäni, kun kaukana asuva ystävä soittaa ja kysyy, saako tulla kahville pitkää matkaa ajaessaan.
Minunko siis pitäisi lukea hänen ajatuksensa sieltä 400 km päästä ja pyytää "puolimatkan kievariin" ennen kuin hän olisi tervetullut, koska hän ei saisi itse ehdottaa vierailua?
Vastatkaapa "portsarit" tähän!
Kyllä minulle ainakin saa tulla kylään, mutta kaikki eivät tykkää siitä, että ystävä pyytää saada tulla kylään.
Ystävä saa silti kysyä! Jos en haluaisi häntä kotiini vaikka remontin vuoksi, niin voisimme nähdä kahvilassa. Tai jos hän soittaisi olevansa 15 min kuluttua perillä minun maatessani koronassa muuttokaaoksen keskellä, niin voisin kertoa, ettei nyt vain käy. Jos on hirveän kehtaamaton ihminen, niin pieni valkoinen valhe kiireestä tai flunssasta voi voidella vuorovaikutustilannetta mukavammaksi. (Tämä tiedoksi sosiaalisesti kömpelöille.) Vaikeaksi menisi, jos mitään ei saisi ehdottaa oma-alotteisesti.
Ajelen työn puolesta jonkin verran, joten aika useinkin tulee soitettua jollekin tuolla tavalla varoittamatta, että satun liikkumaan huudeilla, että ehdittäiskö kahvitella. Sen verran olen ns. nykyajassa kiinni, että ehdotan aina näkemistä jossain kahvilassa, vaikka yleensä siinä vaiheessa vastaus on, että ei jaksa lähteä mutta kahvit keitän jos tulet käymään. Minulle saa kyllä vastata myös ihan vain, ettei juuri nyt jaksa nähdä. Niin olen alkanut tehdä itsekin valkoisten valheiden keksimisen sijaan, jos näin on. Aika outoa, jos ei saisi edes kysyä.
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole tajunnut pahoittaa mieltäni, kun kaukana asuva ystävä soittaa ja kysyy, saako tulla kahville pitkää matkaa ajaessaan.
Minunko siis pitäisi lukea hänen ajatuksensa sieltä 400 km päästä ja pyytää "puolimatkan kievariin" ennen kuin hän olisi tervetullut, koska hän ei saisi itse ehdottaa vierailua?
Vastatkaapa "portsarit" tähän!
No tää nyt oli asian vierestä, mutta olkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apua, juuri eilen menin tuppautumaan mukaan, kun kaveri kertoi illalla näkevänsä paria muuta kaveria. Ei todellakaan käynyt pienessä mielessäkään, etten olisi voinut todeta, että tekisipä hyvää itsellekin ja huomenna on vapaa, mitäpä jos liityn seuraan. En huomannut edes ajatella, että siihen olisi joku erityinen syy, ettei minua ollut oikein virallisesti ja alunperin kutsuttu mukaan. Kaikki myös sanoivat, että kiva kun tuli puheeksi ja pääsit tulemaan.
Minusta on ihan normaalia, että jos jossain porukassa tulee joku meno puheeksi, ei siinä tilanteessa ajatella kaikkia mahdollisia, jotka voisivat haluta tulla mukaan, vaikka aivan tervetulleita olisivatkin. Varsinkin kun hyvin moni tuttu tekee vuorotyötä, jolloin sopimiset ovat sellaista säätöä, ettei vähänkään extempore-menoja jaksa edes yrittää setviä monen kesken.
Eli minultakin saa ja pitää uskaltaa kysyä, jos jostain menosta juttelen, mihin haluaisi mukaan. Tietenkin.
Mukava nähdä että edes ketjun loppupuolella on normaalia ja sosiaalista jengiä, eikä näitä joiden potentiaalisen kiusaantumisen ympärillä muun maailman pitäisi pyöriä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä voin sanoa että nyt mä näen nyt työkavereita ja haluamme keskittyä ruotimaan työasioita ja haukkumaan pomot. Emme halua muita mukaan
Tähän mun kaveri vain toteaisi, että kiva! häntäkin kiinnostaisi juorut, vaikkei henkilöä tunnekaan.. ei siis välttämättä hiffaisi ettei sovi tulla mukaan
opettele sanomaan, että ei käy, koska tämä illanvietto oli suunniteltu vain työkaveriporukalle. So simple! Ei yhtään kiusallista.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se vaikka luulee sun kutsuvan sitä mukaan? Miksi ihmeessä höpötät menoistasi, joihin et halua häntä mukaan?
Mun mielestä tämä on aika outo ajattelutapa. Jos ystävien ja kavereiden kanssa voi puhua vain sellaisista asioista, mitkä haluaa konkreettisesti jakaa heidän kanssaan, niin eihän silloin voi puhua edes ostaneensa uuden asunnon, koska tuolla logiikalla asiasta kertominen tarkoittaa, että ystävä tai kaveri saa muuttaa kans sinne uuteen asuntoon. Tai jos kertoo saaneensa vaikka palkankorotuksen, niin saatu raha pitäisi siis jakaa ystävien ja kavereiden kanssa.
Niinpä. Tän takia ei yhelle kaverille voi kertoa aina kaikkea, koska hän haluaisi osallistaa itsensä aina kaikkiin vapaa-ajan menoihini, täytyy miettiä tarkkaan mitä kertoo, ja kuinka tarkasti/milloin/miten, kertooko kaiken vai jättää osan kertomatta, jätän välillä vastaamatta. Hän ei siis odottele kutsua, vaan kutsuu itsensä, toki yrittää sen tehdä kohteliaasti, mutta aiheuttaa vaivaannusta sosiaalisesti kömpelönä/epävarmana. Pakko rajata henkilöä tällein, muuten syö koko käden.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat omaksuneet windows käyttöjärjestelmämäisen ajatelun ja kansioineet ystävänsäkin omiin kansioihin. Ne pirulaiset taas toimii toisinaan erilaisella käyttöjärjestelmällä ja karkaavat kansioista kyliin ja koteihin soittamatta puhelimella.
Kaveriporukoita on erilaisia. Otetaan esimerkiksi vaikkapa neljän hengen porukka, joilla kaikilla on koira ja kaikki harrastavat koiransa kanssa agilityä. He ovat alunperin tutustuneetkin toisiinsa agilityn parissa. Kun he tapaavat, on luonnollista, että he puhuvat varsin paljon agilitystä ja koiristaan. Kukaan heistä ei puhu koiristaan ja agilitystä esimerkiksi työporukoissaan vaan lähinnä vain tässä agilityharrastusporukassa.
Jos porukkaan alkaa tulla sellaisia, jotka eivät harrasta agilityä ja joilla ei ehkä ole koiraakaan, tapaamisissa puheenaiheet muuttuvat. Yhä vähemmän puhutaan enää agilitystä ja koirista. Syy siihen, miksi nämä neljä ylipäätään on kokoontunut, katoaa. Ja tässä vaiheessa ainakin osa näistä neljästä menettää kiinnostuksensa osallistua enää tapaamisiin, koska se ei ole enää agilityharrastusporukka vaan jokin muu porukka.
Mitä käy jos jollain nöistä ei enää ole koiraa? Voiko koiraharrastusta verrata viinin runsaan juonnin harrastamiseen?
Periaatteessa voi verrata. Tai parempi vertaus olisi ehkä vaikka se, että on äitiporukka, josta kaikki ovat hoitovapaalla ja tapaavat toisiaan usein esimerkiksi leikkipuistoissa ja kahvittelevat toistensa luona. Sitten näiltä äideiltä yksi kerrallaan loppuu hoitovapaa ja he palaavat töihin. Eivätkä siis enää vietä aikaansa päivisin leikkipuistoissa eivätkä käy kahvilla toistensa luona. Tai vaikka työporukka. Kun vaihtaa työpaikkaa, vanha työporukka jää ja tulee uusi työporukka. Tällaisissa porukoissa ei ollakaan mitään sydänystäviä keskenään vaan kyse on lähinnä olosuhteisiin tai elämäntilanteisiin liittyvistä kaveriporukoista.
Eli jos joku lopettaa runsaan viininjuonnin, hän jää porukasta pois. Kyse oli siis harrastus-, ei ystäväporukasta.
Juuri näin. Ihmiset kuuluvat erilaisiin porukoihin juuri siksi, ettei kukaan tarvitse kymmentä samanlaista porukkaa. Varsinkin nk ruuhkavuosia elävällä aikaa muiden tapaamiseen ei ole yllinkyllin ja jos vielä pitää vaikkapa hommata lapsenvahti jokaista tapaamista varten, joutuu miettimään, minkä porukan tapaamista varten haluaa käyttää lapsenvahtia.
Pyöräyttää silmiään. Juuri tämän vuoksi me muut ihan suosiolla kutsumme ystäviämme ristiin erilaisten porukoiden kanssa, että ei tarvitse kuulua kymmeneen saman- tai erilaiseen porukkaan. Vaan ihan joka porukalla voidaan jutella mitä hyvänsä. Jopa koirista sellaisen kanssa, jolla koiraa ei ole.
On varmaan vähän ahdistava ajatus sulle, että juuri mun harrastusporukan kanssa kaljalla oli mun työkaveri. Näin sen vuoksi, että työkaveri sattui olemaan mun kotikaupungissa sinä iltana, kun harrastusporukka kerääntyi.
Ja voihan kamala, siellä puhuttiin muustakin kuin harrastuksesta!
Sitten on näitä ihmisiä, jotka tahallaan ymmärtävät väärin tai ovat autisteja eivätkä siis oikeasti ymmärrä.
Tottakai voidaan puhua eri aiheista, mutta kyse on siitä, että joko
- muuten vaan haluaa olla jonkun kanssa kahdestaan tai tietyssä porukassa juuri tiettyjä asioita tekemässä ja puhua tiettyjä asioita ilman henkilöä X.
- epäilee, ettei kemiat toimi joidenkin ihmisten välillä, ja ns. suojelee ihmisiä konfliktilta
- kokee jonkun ihmisen väsyttäväksi
- kokee jonkun ihmisen epäsopivaksi johonkin kokoontumiseen
Näitä asioita ei oikeasti tarvitse selittää.
En ymmärrä näitä itsensä kutsuvia ja itsensä tuputtajia.
Jos sinua ei kutsuta, sinun pitää antaa asian olla. Hyväksy asia. Aloita joku harrastus. Hae uusia kavereita. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin ihminen joka on valmiina tulossa joka paikkaan eikä anna tilaisuutta toiselle hienovaraisesti ottaa etäisyyttä / kieltäytyä / viettää aikaa rauhassa muiden kanssa, kertomatta tai kertoen asiasta tälle henkilölle.
Eipä tulisi mieleenikään mennä.